Miksi yksin elävät miehet syrjäytyvät niin paljon helpommin kuin yksin elävät naiset?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On siinä varmasti ihan silkkaa biologiaakin mukana. Eli käytännössä miehellä pitää olla jokin "tarkoitus", eli käytännössä emäntä/perhe mistä "huolehtia". 

Miksi eivät sitten huolehdi kun sellaisen saavat??

Koska naiset pärjäävät hyvin ilman miestä nykyään, miehen "sukupuolirooli" on nykyisin turha asia kosks nainen tekee samoja asioita kuin mies.

Sitten kun haluaa olla perinteisessä roolissa haukutaan kuitenkin lompakkoloiseksi?

Eri

Niinpä, miksei thaivaimot ole lompakkoloisia?

Koska se on miehen valinta toimia näin.

Suomalaiset naiset eivät ole hintansa arvoisia...

Et vastannut kysymykseen. Mikä ero? Arvot, neitsyys, ulkonäkö,käytös...?

Thai-naiset eivät ole ajatuksiltaan, käytökseltään ja pukeutumiseltaan maskuliinisia kuten 99% suomalaisista naisista on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt alkoi ahdistamaan. Tekee mieli paeta viinan avulla humalaan koska en pysty käsittelemään tunteitani. Kertokaa miten fiksu nainen tekisi tässä tilanteessa?

Käsittelisi tunteensa, tietenkin. Yksin tai ystävän kanssa.

Ohis...miten käsitellä tunteitaan, jos ei pysty käsittelemään tunteitaan?

Fiksu nainen pystyy käsittelemään tunteensa. Jos on vaikeaa, opettelee. Tarvittaessa hakee apua ystävältä tai terapeutilta.

Eli et vastannut tuon aiemman henkilön kysymykseen vaan oletit automaattisesti, ettei ole mitään ongelmaa tunteiden käsittelyssä. Mun mielestä tässä on yksi suuri ongelma, että pojat eivät ole oppineet käsittelemään tunteitaan, koska "isot pojat eivät itke". Tuo asenne on vielä 2019  niin vahvassa, että on hyvin vaikea alkaa aikuisena ja ahdistuneena opettelemaan jotain sellaista, mikä olisi pitänyt oppia jo lapsena.  Monilla miehillä on tästä syystä vaikeuksia ottaa edes vastaan ystävänsä tarvetta käsitellä tunteitaan. Ystävienkin taholta tulee hyvin nopeasti asenne "isot pojat eivät itke".  En siis pidä lainkaan yllättävänä, että joku tarttuu pulloon. Joillekin miehille alkoholi on ainoa keino vapauttaa tunnelukot, jotta ylipäätään pystyy puhumaan tunteistaan. 

Ja mistäs se itkemättömyys ja asenne on omaksuttu? Olisikos äidiltä, joka halusi kasvattaa pojastaan "kunnon" suomalaisen miehen.

Ei tarvitse mennä kuin tuonne länsinaapuriin, niin tilanne on erilainen. Tosin, ne ruotsalaiset naiset ovat myös erilaisia suomalaisiin verrattuna.

Useimmiten se on omaksuttu isältä. Naiset sallivat helpommin lapsilleen itkemisen ja tunteiden näyttämisen kuin miehet. Ehkä miehiä ahdistaa asia, koska eivät ole koskaan saaneet itsekään näyttää tunteitaan. Olen kuuskymppinen enkä minäkään ole koskaan nähnyt isäni itkevän. Ehkä hän on joskus itkenyt, en tiedä. Isoisäni kyynelkanavat joskus aukesi, mutta vasta, kun Jaloviina-pullosta ainakin puolet oli juotu.  Exäni kuuluu myös näihin ihmisiin, joiden mielestä miehet eivät itke eivätkä puhu tunteistaan. Paitsi kännissä. Erostamme on jo 15 vuotta aikaa, mutta aina joskus hän juovuksissa soittaa mulle ja purkaa ahdistustaan. En viitsi lyödä luuria korvaan, koska tiedän, ettei hänellä ole ketään muutakaan, jolle puhua. 

Mä olen valvonut iltaisin ja öisin vain kuunnellen omien sekä lähipiirini nuorten huolia ja murheita. Lohduttanut ja halannut. Myös teinpoikia, jotka eivät ole voineet omille vanhemmilleen puhua eikä varsinkaan heidän läsnäollessaan itkeä. Olen pitänyt huolen, että omilla lapsillani on toisiinsa niin läheiset välit, että kun musta aika jättää, heillä on kuitenkin toisensa. Vaikka lapseni ovat jo yli kolmekymppisiä, pitävät silti toisiinsa yhteyttä viikottain. 

Enpä usko. Eikös tästä ollut juttua muutama vuosi sitten, että suomalainen lastenkasvatus nimenomaan kavahti kaikkea tunteiden näyttämistä vielä 70-luvulle tultaessa. Tälle oli siis oikein ylempien terveysviranomaisten siunaus.

Koskee siis koko kulttuuria, ei vain miehiä. Ja kuten olemme tänne kirjoittavien äitien kirjoituksista oppineet, he joutuvat tekemään kaiken kotitöistä ja kasvatuksesta lähtien, joten.....

Totta kyllä, tunnekylmyys oli kaikessa ihmisten välisessä kanssakäymisessä pikemminkin suotavaa. En muista, että lapsuudessani tai nuoruudessani aikuiset olisivat pahemmin halanneet toisiaan. Enkä tarkoita pariskuntia vaan ihan yleisesti sukulaisia. Oikeastaan vasta omat lapseni ottivat tavaksi halata niin isovanhemmat, vanhemmat, sedät, tädit, serkut, sisarukset ja kaikkien näiden puolisot aina, kun tavataan. 

Mitä tulee jälkimmäiseen kommenttiisi, niin toki moni palstalle noin kirjoittaa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikissa perheissä olisi noin. En ole koskaan suostunut olemaan lapsilleni isä enkä olemaan heille miehen mallina. Lasteni isällä on ollut oma tehtävänsä kasvattajana ja roolimallina ja erityisesti poikansa kohdalla. Olen myös palstalta välillä huomannut, miten jotkut äidit tuntuvat olevan turhautuneita, kun heidän poikansa eivät olekaan samanlaisia kuin heidän tyttärensä. Mulla ei ole veljiä ja on ollut aika avartavaa päästä oman lapsen kautta näkemään myös poikien ja miesten maailmaa. Vaikka olenkin siitä maailmasta oppinut paljon, en edelleenkään pysty olemaan isä. Ja katson, ettei mun tarvitsekaan olla. 

En sanoisi, että olisin turhautunut siihen, että pojat ovat täysin tuuliajolla siinä kun tytär pärjää ja suoriutuu vaan olen todella huolissani siitä, miten he saavat hyvän onnellisen elämän ja sitä osallisuutta josta aiemmin puhuttiin. Samalla tunnen suurta voimattomuutta ,koska meillä vanhempina ei tunnu olevan mitään keinoja auttaa tässä.

Oletko aivan varma, että poikiesi käsitys hyvästä ja onnellisesta elämästä on sama kuin sinulla, tyttärelläsi tai miehelläsi? Kirjoitin ketjuun aiemmin, että en ole itsekään ollut koskaan aktiivinen, energinen enkä kunnianhimoinen. En ole ladannut vapaa-aikaani täyteen menemisiä ja olen viihtynyt tietokoneen ääressä jopa niin hyvin, että vähän puolivahingossa ajauduin tekemään siitä itselleni ammatinkin. Mun elämäni on silti oikein hyvää ja onnellista. Välillä lähinnä säälin tuttujani, jotka kertovat, miten on aina kiire, koskaan ei saa levätä, on mentävä sinne, tänne ja tuonne. Ihan itse ovat halunneet tehdä elämästään sellaista ja heidänhän pitäisi nyt olla onnellisia ja tyytyväisiä eikä valittaa asiasta. 

Millä ja missä sinä elät? Hyvään elämään kuuluu se, että on riittävä toimeentulo ja siitä seuraava hyvinvointi. Emme voi loputtomiin elättää poikiakaan.

Silti äitejä on varaa elättää

Puhun tässä ihan omista lapsistani. Ei aikuinen ihminen voi loputtomiin elää lapsuudenkodissaan vanhempiensa kustannuksella. Jossain vaiheessa on pakko lähteä omilleen ja se oma elatus jostain saada. Ei me kyllä ketään äitejäkään olla elätetty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies syrjäytyy yksinkertaisesti siksi koska hän ei löydä omaa paikkaansa tässä yhteiskunnassa.

Lähtisin ehkäisemään miesten syrjäytymistä siten että yhteiskunta järjestäisi miehille joitakin tapahtumia tai kerhoja missä heille järjestettäisiin jotakin mielenkiintoista tekemistä miesten kesken, vaikka jotain nikkarointia tai auton korjausta(pojat voi rassata vaikka mopoja).

Kouluissa voisi koulu järjestää pojille vaikka jotain liikuntatapahtumia,koodausta tai puukäsitöitä missä pojat saisivat keskenään puuhastella ja olla.

Nykyään tuntuu ettei pojilla tai/ja miehillä oikein ole sitä omaa "juttua" tässä yhteiskunnassa, se aiheuttaa syrjäytymistä juuri pojille, he kokevat itsensä turhiksi.

Sitten kun mietitään pariutumismarkkinoita niin mitä luulette että kelpaako naisille syrjäytynyt mies?

Vastaan tähän että erittäin harvalle kelpaa ja siksi syrjäytynyt mies jää sinkuksi.

M28

Ei tämäkään kyllä nyt vastaa siihen, miksi mies ei löydä paikkaansa ja nainen taas löytäisi. 

Koodaus ja puukäsityöt ovat tälläkin hetkellä poikien ja miesten dominoimia, idea siitä että koulu vielä järjestäisi tytöiltä kiellettyjä (?) poikakerhoja näiden aiheiden suhteen vain vahvistaisi sitä ideaa, että nämä asiat kuuluvat vain pojille. Ei yhtään hyvä. Liikuntatapahtumat taas ei ole huono idea.

Ja tämän aatteen takia miehet syrjäytyvät ja voivat huonosti ja se aate on feminismi/"tasa-arvo".

Miehet/pojat ja naiset/tytöt ovat erilaisia ja ne tykkäävät eri asioista sekä pojat tulevat keskenään paremmin toimeen kuin sekaryhmissä.

Kyseiset asiat "kuuluu" pojille koska lähes jokainen poika tykkää niistä asioista.

Miehet/pojat tarvitsevat juuri enemmän niitä asioita elämään mitä vain(lähes kaikki) miehet tekevät ym, se nostaa miehisyyttä sekä samalla itsetuntoa, nyt pojista yritetään tehdä naisia ja aiheuttaa kyllä pahaa oloa pojille.

Lyhyesti sanottuna pojat syrjäytyvät koska pojista pyritään kasvattamaan samanlaisia kuin mitä tytöt on.

Mikään ei estä poikia tällä hetkellä harrastamasta näitä asioita, ja moni harrastaakin, ja silti tilanne on mitä on. Ehdotatko nyt tosissasi, että poikien elämä paranisi oleellisesti sillä, että ne muutamat tytöt heivataan ulos näistä ryhmistä? Ei näissä sun jutuissa ole nyt järjen hiventäkään. Rehellisesti sanottuna juuri tällä mentaliteetilla teet massiivisen karhunpalveluksen pojille, koska jos opitaan syyttämään kaikesta irrationaalisesti tyttöjä, naisia ja tasa-arvoa (vaikka tytöt ja naiset eivät poikia oikeasti mitenkään estä), jää oma osuus ja opittujen negatiivisten ajatusmaailmojen vaikutus ainakin huomaamatta. Jos kaikki on naisten ja tasa-arvon vika ja sellaisessa maailmassa on pojilla väistämättä paha olla (???), silloinhan voi ihan rauhassa jäädä kotiin sylkemään seinille ja kärsimään, kun itsehän ei voi vaikuttaa mihinkään. Tällä tavalla kasvatetaan väkijoukkoon ajavia katkeria inc*leitä.

Millä tapaa pojista yritetään kasvattaa naisia? Voiko tätä perustella mitenkään järjellisesti? Nykyään ehkä poikiakin yritetään kasvattaa enemmän tekemään kotitöitä, kunnioittamaan muita ja kantamaan vastuuta teoistaan. Ei pojille siitä kasva rintoja.

Pojat pitää opettaa pärjäämään myös maailmassa, jossa kaikki ei pyöri vain miesten ympärillä, elämässä ei voita jo puoliksi ihan vain olemalla mies, ja jossa naisten tehtävä ei ole palvella miehiä. Ja toisin kuin väität, on myös poikien mahdollista pärjätä ja olla onnellisia tällaisessa maailmassa. Onnellisuus ei ole mikään joko-tai-juttu, jossa tyttöjä ja naisia pitää kurittaa jotta pojilla ja miehillä menisi paremmin.

Koodaus ja puutyöt kuuluvat myös tytöille.

Mun mielestä itse tekeminen on epäoleellista. Oleellisempaa on, että nykyisin pojille on vain poikaporukassa tehtäviä asioita oikeastaan vain joukkueurheilu. Jos ei ole urheilullinen, niin sitten ei ole oikein mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies syrjäytyy yksinkertaisesti siksi koska hän ei löydä omaa paikkaansa tässä yhteiskunnassa.

Lähtisin ehkäisemään miesten syrjäytymistä siten että yhteiskunta järjestäisi miehille joitakin tapahtumia tai kerhoja missä heille järjestettäisiin jotakin mielenkiintoista tekemistä miesten kesken, vaikka jotain nikkarointia tai auton korjausta(pojat voi rassata vaikka mopoja).

Kouluissa voisi koulu järjestää pojille vaikka jotain liikuntatapahtumia,koodausta tai puukäsitöitä missä pojat saisivat keskenään puuhastella ja olla.

Nykyään tuntuu ettei pojilla tai/ja miehillä oikein ole sitä omaa "juttua" tässä yhteiskunnassa, se aiheuttaa syrjäytymistä juuri pojille, he kokevat itsensä turhiksi.

Sitten kun mietitään pariutumismarkkinoita niin mitä luulette että kelpaako naisille syrjäytynyt mies?

Vastaan tähän että erittäin harvalle kelpaa ja siksi syrjäytynyt mies jää sinkuksi.

M28

Ei tämäkään kyllä nyt vastaa siihen, miksi mies ei löydä paikkaansa ja nainen taas löytäisi. 

Koodaus ja puukäsityöt ovat tälläkin hetkellä poikien ja miesten dominoimia, idea siitä että koulu vielä järjestäisi tytöiltä kiellettyjä (?) poikakerhoja näiden aiheiden suhteen vain vahvistaisi sitä ideaa, että nämä asiat kuuluvat vain pojille. Ei yhtään hyvä. Liikuntatapahtumat taas ei ole huono idea.

Mä ymmärrän aiemman kommentoijan viestin. En mäkään teininä halunnut olla aina sekaporukoissa. Oli ihan mukavaa olla välillä vain tyttöporukassa. Miksei sitten pojatkin haluaisi olla välillä vaan poikaporukoissa?

Huomasin itse omien lasteni kasvaessa, että kun poika tuli toiselle kymmenelle, poikaporukat eivät saaneet olla enää oikein missään. Jos oli useampi sen ikäinen poika taloyhtiön pihalla vaikka keinujen luona, hetken päästä joku tuli häätämään "pois lorvimasta". Samaa ei kuitenkaan ollut tyttäreni kohdalla eli tytöt samassa iässä saivat ihan vapaasti lorvia taloyhtiön pihalla. Kauppakeskuksissa poikaporukat ärsyttää olemassaolollaan, mutta tyttöporukat ei. Huomasinn myös, että aika harvassa perheessä teini-ikäisillä pojalla sai kaveriporukka tulla kotiin. Tytöllä ei ollut tällaistakaan vaan tytöt viettivät toistensa kodeissa aikaa varsin paljon. Tietyssä iässä poikien siis pitäisi kadota jonnekin ja onko ihme, jos he katoavat omiin huoneisiinsa tietokoneidensa ääreen, koska silloin voivat olla kavereineen ainakin netissä? Mä sitten päätin, että olkoot meillä. Ja kyllä niitä jannuja täällä olikin. Eivätpähän ainakjaan olleet ärsyttämässä muita ihmisiä pelkällä olemassaolollaan. 

Mun puolesta pojat saavat keskenään ihan rauhassa olla porukoissa, niinhän ne taitavat paljon muutenkin kouluissa olla, mutta tähän ei tule sotkea jo nyt poikien ja miesten dominoimia harrastuksia ja vahvistaa vielä virallisilta tahoilta entisestään sitä ideaa, että ne kuuluvat pelkästään pojille. (T. nainen it-alalta.)

Ja olen ylemmän kommentoijan kanssa samaa mieltä siitä, että syy poikaporukoiden vieroksumiseen ei ole niinkään siinä että syrjitään poikia muuten vain, vaan poikaporukoilla on suurempi taipumus aiheuttaa turvallisuus-/järjestyshäiriöitä, joista on sitten haittaa muille. Tällöin valitettavasti sellaisia joukkoja karsastetaan enemmän, vaikka tämä nimenomainen porukka ei niitä aiheuttaisikaan. Vaikea sanoa kenen syy tällainen on. Kiva että teillä kaikki sujui.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis ymmärränkö oikein, että täällä joku haluaa väittää, että miehet eivät syrjäydy helpommin kuin naiset ja se mikä näyttää ulospäin syrjäytymiseltä onkin oikeasti onnellista miehen elämää, jossa mies saa vihdoin olla oma itsensä?

Jos näin, niin se on kyllä karhunpalvelus miehille. Syrjäytyminen ON ennen kaikkea yksinäisten miesten ongelma. Ja se on oikeasti ongelma sekä heille itselleen että yhteiskunnalle. En voi käsittää miksi joku loukkaantuu tästä ongelmasta puhumisesta. Miesten ongelmista pitää puhua, niitä pitää yrittää ehkäistä ja ongelmissa olevia miehiä pitää auttaa.

Haluaisitko nähdä mitä tapahtuu kun miehet päättävät naisten puolesta mikä naisten käyttäytymisessä on ongelma ja alkaisivat korjaamaan sitä? Saattaisitte kommentoida asiaa...

Onko siis niin että vain miehet saavat puhua miesten ongelmista, naiset naisten ongelmista, lapset lasten ongelmista, oravat oravien ongelmista. 

Ei ole, elämme samassa maailmassa ja eri ryhmien ongelmat vaikuttavat muihinkin ja kuuluvat muillekin. Ei jätetä yksin. 

Naiset eivät ole päättäneet milloin miesten syrjäytyminen on ongelma. Se on ongelma silloin kun syrjäytynyt itse kokee sen ongelmaksi tai tekee siitä muiden ongelman omalla käyttäytymisellään.

Heh, joku tutkija on päättänyt että tietokoneella pelaaminen on ongelma eikä pojat saa sosiaalisia kontakteja tarpeeksi joka johtaa siihen ettei tytöt kiinnosta.

Lopputuloksena: miehet eivät ole naisille enää riittävän hyviä (naisten mittapuulla), syntyvyys laskee ja mikä pahinta, naiset joutuvat kierrättämään miehiä koska "hyvät" tajuavat arvonsa eivätkä olekaan niin hyviä.

.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies syrjäytyy yksinkertaisesti siksi koska hän ei löydä omaa paikkaansa tässä yhteiskunnassa.

Lähtisin ehkäisemään miesten syrjäytymistä siten että yhteiskunta järjestäisi miehille joitakin tapahtumia tai kerhoja missä heille järjestettäisiin jotakin mielenkiintoista tekemistä miesten kesken, vaikka jotain nikkarointia tai auton korjausta(pojat voi rassata vaikka mopoja).

Kouluissa voisi koulu järjestää pojille vaikka jotain liikuntatapahtumia,koodausta tai puukäsitöitä missä pojat saisivat keskenään puuhastella ja olla.

Nykyään tuntuu ettei pojilla tai/ja miehillä oikein ole sitä omaa "juttua" tässä yhteiskunnassa, se aiheuttaa syrjäytymistä juuri pojille, he kokevat itsensä turhiksi.

Sitten kun mietitään pariutumismarkkinoita niin mitä luulette että kelpaako naisille syrjäytynyt mies?

Vastaan tähän että erittäin harvalle kelpaa ja siksi syrjäytynyt mies jää sinkuksi.

M28

Ei tämäkään kyllä nyt vastaa siihen, miksi mies ei löydä paikkaansa ja nainen taas löytäisi. 

Koodaus ja puukäsityöt ovat tälläkin hetkellä poikien ja miesten dominoimia, idea siitä että koulu vielä järjestäisi tytöiltä kiellettyjä (?) poikakerhoja näiden aiheiden suhteen vain vahvistaisi sitä ideaa, että nämä asiat kuuluvat vain pojille. Ei yhtään hyvä. Liikuntatapahtumat taas ei ole huono idea.

Mä ymmärrän aiemman kommentoijan viestin. En mäkään teininä halunnut olla aina sekaporukoissa. Oli ihan mukavaa olla välillä vain tyttöporukassa. Miksei sitten pojatkin haluaisi olla välillä vaan poikaporukoissa?

Huomasin itse omien lasteni kasvaessa, että kun poika tuli toiselle kymmenelle, poikaporukat eivät saaneet olla enää oikein missään. Jos oli useampi sen ikäinen poika taloyhtiön pihalla vaikka keinujen luona, hetken päästä joku tuli häätämään "pois lorvimasta". Samaa ei kuitenkaan ollut tyttäreni kohdalla eli tytöt samassa iässä saivat ihan vapaasti lorvia taloyhtiön pihalla. Kauppakeskuksissa poikaporukat ärsyttää olemassaolollaan, mutta tyttöporukat ei. Huomasinn myös, että aika harvassa perheessä teini-ikäisillä pojalla sai kaveriporukka tulla kotiin. Tytöllä ei ollut tällaistakaan vaan tytöt viettivät toistensa kodeissa aikaa varsin paljon. Tietyssä iässä poikien siis pitäisi kadota jonnekin ja onko ihme, jos he katoavat omiin huoneisiinsa tietokoneidensa ääreen, koska silloin voivat olla kavereineen ainakin netissä? Mä sitten päätin, että olkoot meillä. Ja kyllä niitä jannuja täällä olikin. Eivätpähän ainakjaan olleet ärsyttämässä muita ihmisiä pelkällä olemassaolollaan. 

Mun puolesta pojat saavat keskenään ihan rauhassa olla porukoissa, niinhän ne taitavat paljon muutenkin kouluissa olla, mutta tähän ei tule sotkea jo nyt poikien ja miesten dominoimia harrastuksia ja vahvistaa vielä virallisilta tahoilta entisestään sitä ideaa, että ne kuuluvat pelkästään pojille. (T. nainen it-alalta.)

Ja olen ylemmän kommentoijan kanssa samaa mieltä siitä, että syy poikaporukoiden vieroksumiseen ei ole niinkään siinä että syrjitään poikia muuten vain, vaan poikaporukoilla on suurempi taipumus aiheuttaa turvallisuus-/järjestyshäiriöitä, joista on sitten haittaa muille. Tällöin valitettavasti sellaisia joukkoja karsastetaan enemmän, vaikka tämä nimenomainen porukka ei niitä aiheuttaisikaan. Vaikea sanoa kenen syy tällainen on. Kiva että teillä kaikki sujui.

Sanoo sukupuolen edustaja jolle on "miehiltä pääsy kielletty" kuntosalit ja "turvalliset tilat joissa miesten tulee väistyä kun naiset puhuvat"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis ymmärränkö oikein, että täällä joku haluaa väittää, että miehet eivät syrjäydy helpommin kuin naiset ja se mikä näyttää ulospäin syrjäytymiseltä onkin oikeasti onnellista miehen elämää, jossa mies saa vihdoin olla oma itsensä?

Jos näin, niin se on kyllä karhunpalvelus miehille. Syrjäytyminen ON ennen kaikkea yksinäisten miesten ongelma. Ja se on oikeasti ongelma sekä heille itselleen että yhteiskunnalle. En voi käsittää miksi joku loukkaantuu tästä ongelmasta puhumisesta. Miesten ongelmista pitää puhua, niitä pitää yrittää ehkäistä ja ongelmissa olevia miehiä pitää auttaa.

Haluaisitko nähdä mitä tapahtuu kun miehet päättävät naisten puolesta mikä naisten käyttäytymisessä on ongelma ja alkaisivat korjaamaan sitä? Saattaisitte kommentoida asiaa...

Onko siis niin että vain miehet saavat puhua miesten ongelmista, naiset naisten ongelmista, lapset lasten ongelmista, oravat oravien ongelmista. 

Ei ole, elämme samassa maailmassa ja eri ryhmien ongelmat vaikuttavat muihinkin ja kuuluvat muillekin. Ei jätetä yksin. 

Naiset eivät ole päättäneet milloin miesten syrjäytyminen on ongelma. Se on ongelma silloin kun syrjäytynyt itse kokee sen ongelmaksi tai tekee siitä muiden ongelman omalla käyttäytymisellään.

Tietenkin se on näin. Jos valkoinen puhuu mustien ongelmista tai mies puhuu naisten ongelmista, niin tämä on ainoastaan merkki siitä, että alkuperäistä ongelmaryhmää ei suostuta suoraan kuuntelemaan tai toinen ryhmä yrittää käyttää valta-asemaansa selittämällä toisen ryhmän ongelmat puhki, vaikka tällä ei olisi pääsyä hänen kokemusmaailmaan. Vähän kuten äiti neuvolassa puhuu lääkärille lapsen oireista, vaikka lapsi kykenisi itse kertomaan vieressä. Alistamista.

Tietenkään se ei ole näin. Maailma muuttuisi aika kummalliseksi ja yksinäiseksi paikaksi jos vain syöpäsairaat saavat puhua syövän hoidosta, vain rikolliset rikollisuuden ehkäisystä, vain Postin johto Postin johtamisesta jne. Tietenkin pitää kuunnella keskustelun kohteena olevaa ryhmää, mutta vaatimus siitä että vain nämä saavat keskustella, on tolkuton.

Esimerkiksi syrjäytymiseen vähän niin kuin kuuluu sisäänrakennettuna, että ihminen ei näe ulospääsytietä, ei osaa käsitellä ongelmaansa eikä saa ääntään kuuluviin. Yritys hiljentää keskustelu esimerkiksi täällä, sanomalla ettei sitä ole tai se on vain naisten keksimää, juontuu vain katkeruudesta ja vihasta naisia kohtaan, käsityksestä että naisten on oltava hiljaa. Mutta se ei auta niitä miehiä jotka oikeasti ovat syrjäytyneitä ja kärsivät siitä. 

Uhriutuminen.

Vierailija kirjoitti:

Miehillä on huonommat sosiaaliset kyvyt ja he ovat riippuvaisempia fyysisestä läheisyydestä ja seksistä.

Naiset yleensä keksivät elämäänsä mielekästä puuhastelua ja monenlaista kontaktia, vaikka olisivatkin sinkkuja. Itse asiassa moni nainen kukoistaa sinkkuna ja lösähtää parisuhteessa.

Miehet ovat tarpeissaan paljon konkreettisempia. Kun ei ole naista, ei ole syytä käydä töissä ja pyrkiä elämässään aktiivisesti eteen päin.

Myös yhteiskunta on muuttunut. Perinteistä duunarityötä tekevää miestä ei arvosteta enää samalla tavalla kuin männä vuosikymmenillä. Miesihanne on muuttunut feminiinisempään ja akateemisempaan suuntaan.

Tosi monen miehen masennus ja syrjäytyminen paranisi pelkästään sillä, että heille löytyisi joku nainen, joka huolisi heidät. Tällöin miehellä olisi jokin motivaattori ylläpitää muutoksia elämässään ja pyrkiä keskiluokkaisiin tavoitteisiin. Jos motivaattoria ei tule, on sama pelata play stationia ja syrjäytyä kotona.

Kaljan kittaaminen, elintasovatsan kasvattaminen ja videopelien pelaaminen on varmaan omalla tavallaan kehittävää, mutta nuo tavat eivät useinkaan palvele yhteiskunnan imussa kiinni pysymistä.

Ja sitten vain miksi miesten pitäisi palvella yhteiskuntaa? Miesten malli ei kelvannut vaan naisten piti vapautua. Hoitakaa sitten homma miten hoidatte, jättäkää v*ttu meidät rauhaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt alkoi ahdistamaan. Tekee mieli paeta viinan avulla humalaan koska en pysty käsittelemään tunteitani. Kertokaa miten fiksu nainen tekisi tässä tilanteessa?

Käsittelisi tunteensa, tietenkin. Yksin tai ystävän kanssa.

Ohis...miten käsitellä tunteitaan, jos ei pysty käsittelemään tunteitaan?

Fiksu nainen pystyy käsittelemään tunteensa. Jos on vaikeaa, opettelee. Tarvittaessa hakee apua ystävältä tai terapeutilta.

Eli et vastannut tuon aiemman henkilön kysymykseen vaan oletit automaattisesti, ettei ole mitään ongelmaa tunteiden käsittelyssä. Mun mielestä tässä on yksi suuri ongelma, että pojat eivät ole oppineet käsittelemään tunteitaan, koska "isot pojat eivät itke". Tuo asenne on vielä 2019  niin vahvassa, että on hyvin vaikea alkaa aikuisena ja ahdistuneena opettelemaan jotain sellaista, mikä olisi pitänyt oppia jo lapsena.  Monilla miehillä on tästä syystä vaikeuksia ottaa edes vastaan ystävänsä tarvetta käsitellä tunteitaan. Ystävienkin taholta tulee hyvin nopeasti asenne "isot pojat eivät itke".  En siis pidä lainkaan yllättävänä, että joku tarttuu pulloon. Joillekin miehille alkoholi on ainoa keino vapauttaa tunnelukot, jotta ylipäätään pystyy puhumaan tunteistaan. 

Ja mistäs se itkemättömyys ja asenne on omaksuttu? Olisikos äidiltä, joka halusi kasvattaa pojastaan "kunnon" suomalaisen miehen.

Ei tarvitse mennä kuin tuonne länsinaapuriin, niin tilanne on erilainen. Tosin, ne ruotsalaiset naiset ovat myös erilaisia suomalaisiin verrattuna.

Useimmiten se on omaksuttu isältä. Naiset sallivat helpommin lapsilleen itkemisen ja tunteiden näyttämisen kuin miehet. Ehkä miehiä ahdistaa asia, koska eivät ole koskaan saaneet itsekään näyttää tunteitaan. Olen kuuskymppinen enkä minäkään ole koskaan nähnyt isäni itkevän. Ehkä hän on joskus itkenyt, en tiedä. Isoisäni kyynelkanavat joskus aukesi, mutta vasta, kun Jaloviina-pullosta ainakin puolet oli juotu.  Exäni kuuluu myös näihin ihmisiin, joiden mielestä miehet eivät itke eivätkä puhu tunteistaan. Paitsi kännissä. Erostamme on jo 15 vuotta aikaa, mutta aina joskus hän juovuksissa soittaa mulle ja purkaa ahdistustaan. En viitsi lyödä luuria korvaan, koska tiedän, ettei hänellä ole ketään muutakaan, jolle puhua. 

Mä olen valvonut iltaisin ja öisin vain kuunnellen omien sekä lähipiirini nuorten huolia ja murheita. Lohduttanut ja halannut. Myös teinpoikia, jotka eivät ole voineet omille vanhemmilleen puhua eikä varsinkaan heidän läsnäollessaan itkeä. Olen pitänyt huolen, että omilla lapsillani on toisiinsa niin läheiset välit, että kun musta aika jättää, heillä on kuitenkin toisensa. Vaikka lapseni ovat jo yli kolmekymppisiä, pitävät silti toisiinsa yhteyttä viikottain. 

Enpä usko. Eikös tästä ollut juttua muutama vuosi sitten, että suomalainen lastenkasvatus nimenomaan kavahti kaikkea tunteiden näyttämistä vielä 70-luvulle tultaessa. Tälle oli siis oikein ylempien terveysviranomaisten siunaus.

Koskee siis koko kulttuuria, ei vain miehiä. Ja kuten olemme tänne kirjoittavien äitien kirjoituksista oppineet, he joutuvat tekemään kaiken kotitöistä ja kasvatuksesta lähtien, joten.....

Totta kyllä, tunnekylmyys oli kaikessa ihmisten välisessä kanssakäymisessä pikemminkin suotavaa. En muista, että lapsuudessani tai nuoruudessani aikuiset olisivat pahemmin halanneet toisiaan. Enkä tarkoita pariskuntia vaan ihan yleisesti sukulaisia. Oikeastaan vasta omat lapseni ottivat tavaksi halata niin isovanhemmat, vanhemmat, sedät, tädit, serkut, sisarukset ja kaikkien näiden puolisot aina, kun tavataan. 

Mitä tulee jälkimmäiseen kommenttiisi, niin toki moni palstalle noin kirjoittaa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikissa perheissä olisi noin. En ole koskaan suostunut olemaan lapsilleni isä enkä olemaan heille miehen mallina. Lasteni isällä on ollut oma tehtävänsä kasvattajana ja roolimallina ja erityisesti poikansa kohdalla. Olen myös palstalta välillä huomannut, miten jotkut äidit tuntuvat olevan turhautuneita, kun heidän poikansa eivät olekaan samanlaisia kuin heidän tyttärensä. Mulla ei ole veljiä ja on ollut aika avartavaa päästä oman lapsen kautta näkemään myös poikien ja miesten maailmaa. Vaikka olenkin siitä maailmasta oppinut paljon, en edelleenkään pysty olemaan isä. Ja katson, ettei mun tarvitsekaan olla. 

En sanoisi, että olisin turhautunut siihen, että pojat ovat täysin tuuliajolla siinä kun tytär pärjää ja suoriutuu vaan olen todella huolissani siitä, miten he saavat hyvän onnellisen elämän ja sitä osallisuutta josta aiemmin puhuttiin. Samalla tunnen suurta voimattomuutta ,koska meillä vanhempina ei tunnu olevan mitään keinoja auttaa tässä.

Oletko aivan varma, että poikiesi käsitys hyvästä ja onnellisesta elämästä on sama kuin sinulla, tyttärelläsi tai miehelläsi? Kirjoitin ketjuun aiemmin, että en ole itsekään ollut koskaan aktiivinen, energinen enkä kunnianhimoinen. En ole ladannut vapaa-aikaani täyteen menemisiä ja olen viihtynyt tietokoneen ääressä jopa niin hyvin, että vähän puolivahingossa ajauduin tekemään siitä itselleni ammatinkin. Mun elämäni on silti oikein hyvää ja onnellista. Välillä lähinnä säälin tuttujani, jotka kertovat, miten on aina kiire, koskaan ei saa levätä, on mentävä sinne, tänne ja tuonne. Ihan itse ovat halunneet tehdä elämästään sellaista ja heidänhän pitäisi nyt olla onnellisia ja tyytyväisiä eikä valittaa asiasta. 

Millä ja missä sinä elät? Hyvään elämään kuuluu se, että on riittävä toimeentulo ja siitä seuraava hyvinvointi. Emme voi loputtomiin elättää poikiakaan.

Silti äitejä on varaa elättää

Puhun tässä ihan omista lapsistani. Ei aikuinen ihminen voi loputtomiin elää lapsuudenkodissaan vanhempiensa kustannuksella. Jossain vaiheessa on pakko lähteä omilleen ja se oma elatus jostain saada. Ei me kyllä ketään äitejäkään olla elätetty.

Puhun yhteiskunnasta. Äidit jäävät moneksi vuodeksi chillaamaan ja joskus aikaisemmin oli kotiäitejä. Joku ne on elättänyt.

Mikä miehissä sitten on niin vaikeaa? Ottakaa homma hanskaan, antakaa miesten puuhastella (pelailla ja joskus kokata) kun te naiset teette 10-12h päivää jotta saadaan ruoka pöytään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies syrjäytyy yksinkertaisesti siksi koska hän ei löydä omaa paikkaansa tässä yhteiskunnassa.

Lähtisin ehkäisemään miesten syrjäytymistä siten että yhteiskunta järjestäisi miehille joitakin tapahtumia tai kerhoja missä heille järjestettäisiin jotakin mielenkiintoista tekemistä miesten kesken, vaikka jotain nikkarointia tai auton korjausta(pojat voi rassata vaikka mopoja).

Kouluissa voisi koulu järjestää pojille vaikka jotain liikuntatapahtumia,koodausta tai puukäsitöitä missä pojat saisivat keskenään puuhastella ja olla.

Nykyään tuntuu ettei pojilla tai/ja miehillä oikein ole sitä omaa "juttua" tässä yhteiskunnassa, se aiheuttaa syrjäytymistä juuri pojille, he kokevat itsensä turhiksi.

Sitten kun mietitään pariutumismarkkinoita niin mitä luulette että kelpaako naisille syrjäytynyt mies?

Vastaan tähän että erittäin harvalle kelpaa ja siksi syrjäytynyt mies jää sinkuksi.

M28

Ei tämäkään kyllä nyt vastaa siihen, miksi mies ei löydä paikkaansa ja nainen taas löytäisi. 

Koodaus ja puukäsityöt ovat tälläkin hetkellä poikien ja miesten dominoimia, idea siitä että koulu vielä järjestäisi tytöiltä kiellettyjä (?) poikakerhoja näiden aiheiden suhteen vain vahvistaisi sitä ideaa, että nämä asiat kuuluvat vain pojille. Ei yhtään hyvä. Liikuntatapahtumat taas ei ole huono idea.

Mä ymmärrän aiemman kommentoijan viestin. En mäkään teininä halunnut olla aina sekaporukoissa. Oli ihan mukavaa olla välillä vain tyttöporukassa. Miksei sitten pojatkin haluaisi olla välillä vaan poikaporukoissa?

Huomasin itse omien lasteni kasvaessa, että kun poika tuli toiselle kymmenelle, poikaporukat eivät saaneet olla enää oikein missään. Jos oli useampi sen ikäinen poika taloyhtiön pihalla vaikka keinujen luona, hetken päästä joku tuli häätämään "pois lorvimasta". Samaa ei kuitenkaan ollut tyttäreni kohdalla eli tytöt samassa iässä saivat ihan vapaasti lorvia taloyhtiön pihalla. Kauppakeskuksissa poikaporukat ärsyttää olemassaolollaan, mutta tyttöporukat ei. Huomasinn myös, että aika harvassa perheessä teini-ikäisillä pojalla sai kaveriporukka tulla kotiin. Tytöllä ei ollut tällaistakaan vaan tytöt viettivät toistensa kodeissa aikaa varsin paljon. Tietyssä iässä poikien siis pitäisi kadota jonnekin ja onko ihme, jos he katoavat omiin huoneisiinsa tietokoneidensa ääreen, koska silloin voivat olla kavereineen ainakin netissä? Mä sitten päätin, että olkoot meillä. Ja kyllä niitä jannuja täällä olikin. Eivätpähän ainakjaan olleet ärsyttämässä muita ihmisiä pelkällä olemassaolollaan. 

Mun puolesta pojat saavat keskenään ihan rauhassa olla porukoissa, niinhän ne taitavat paljon muutenkin kouluissa olla, mutta tähän ei tule sotkea jo nyt poikien ja miesten dominoimia harrastuksia ja vahvistaa vielä virallisilta tahoilta entisestään sitä ideaa, että ne kuuluvat pelkästään pojille. (T. nainen it-alalta.)

Ja olen ylemmän kommentoijan kanssa samaa mieltä siitä, että syy poikaporukoiden vieroksumiseen ei ole niinkään siinä että syrjitään poikia muuten vain, vaan poikaporukoilla on suurempi taipumus aiheuttaa turvallisuus-/järjestyshäiriöitä, joista on sitten haittaa muille. Tällöin valitettavasti sellaisia joukkoja karsastetaan enemmän, vaikka tämä nimenomainen porukka ei niitä aiheuttaisikaan. Vaikea sanoa kenen syy tällainen on. Kiva että teillä kaikki sujui.

Mä olen itsekin koodari, mutta ymmärsin ihan hyvin poikien tarpeen olla joskus omissa porukoissaan, koska itsekin tykkäsin teininä olla välillä ihan vaan tyttöporukassa. Sä takerruit koodaamiseen ja puutöihin, mutta mä katsoin tekemisen ohi ja näin yhdessäolon tarpeen. 

Mutta joo, ennakkoluulot tiettyjä ihmisryhmiä kohtaan ovat ikäviä. Erityisesti niille, jotka eivät käyttäydy kyseisten ennakkoluulojen mukaisesti. Kun mikä tahansa negatiivinen asia yleistetään koskemaan kaikkia johonkin ihmisryhmään kuuluvia, se aiheuttaa vain puolustautumista ja vastakkainasettelua. Jos taas ihmiset otettaisiin yksilöinä ja ajateltaisiin, että on syytön kunnes toisin todistetaan, kaikkien elämä voisi olla paljon helpompaa tai ainakin vähemmän aggressiivista. Asioistakin voitaisiin keskustella rauhallisemmin ja rakentavammin eikä keskustelut johtaisi aina eipäs-juupas-tilanteeseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On siinä varmasti ihan silkkaa biologiaakin mukana. Eli käytännössä miehellä pitää olla jokin "tarkoitus", eli käytännössä emäntä/perhe mistä "huolehtia". 

Miksi eivät sitten huolehdi kun sellaisen saavat??

Koska naiset pärjäävät hyvin ilman miestä nykyään, miehen "sukupuolirooli" on nykyisin turha asia kosks nainen tekee samoja asioita kuin mies.

Sitten kun haluaa olla perinteisessä roolissa haukutaan kuitenkin lompakkoloiseksi?

Eri

Niinpä, miksei thaivaimot ole lompakkoloisia?

Koska se on miehen valinta toimia näin.

Suomalaiset naiset eivät ole hintansa arvoisia...

Et vastannut kysymykseen. Mikä ero? Arvot, neitsyys, ulkonäkö,käytös...?

Thai-naiset eivät ole ajatuksiltaan, käytökseltään ja pukeutumiseltaan maskuliinisia kuten 99% suomalaisista naisista on.

Suomalaiset naiset ovat sellaisia kuin itse haluavat, eivät sellaisia kuin miehet haluavat. Thaimaassa käy ihan samoin, jos/kun kulttuuri antaa sille tilaa. Vai luuletko thainaisen nauttivan alisteisesta asemastaan?

Ihmiset eivät mahdu ahtaisiin sukupuolirooleihin ja stereotypialaatikoihin, eivätkä pohjimmiltaan eroa paljoakaan toisitaan. Nyt miesten pitäisi vielä ymmärtää se, ettei se ole mikään ongelma naisille, eikä sen pitäisi olla ongelma myöskään miehille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis ymmärränkö oikein, että täällä joku haluaa väittää, että miehet eivät syrjäydy helpommin kuin naiset ja se mikä näyttää ulospäin syrjäytymiseltä onkin oikeasti onnellista miehen elämää, jossa mies saa vihdoin olla oma itsensä?

Jos näin, niin se on kyllä karhunpalvelus miehille. Syrjäytyminen ON ennen kaikkea yksinäisten miesten ongelma. Ja se on oikeasti ongelma sekä heille itselleen että yhteiskunnalle. En voi käsittää miksi joku loukkaantuu tästä ongelmasta puhumisesta. Miesten ongelmista pitää puhua, niitä pitää yrittää ehkäistä ja ongelmissa olevia miehiä pitää auttaa.

Haluaisitko nähdä mitä tapahtuu kun miehet päättävät naisten puolesta mikä naisten käyttäytymisessä on ongelma ja alkaisivat korjaamaan sitä? Saattaisitte kommentoida asiaa...

Onko siis niin että vain miehet saavat puhua miesten ongelmista, naiset naisten ongelmista, lapset lasten ongelmista, oravat oravien ongelmista. 

Ei ole, elämme samassa maailmassa ja eri ryhmien ongelmat vaikuttavat muihinkin ja kuuluvat muillekin. Ei jätetä yksin. 

Naiset eivät ole päättäneet milloin miesten syrjäytyminen on ongelma. Se on ongelma silloin kun syrjäytynyt itse kokee sen ongelmaksi tai tekee siitä muiden ongelman omalla käyttäytymisellään.

Heh, joku tutkija on päättänyt että tietokoneella pelaaminen on ongelma eikä pojat saa sosiaalisia kontakteja tarpeeksi joka johtaa siihen ettei tytöt kiinnosta.

Lopputuloksena: miehet eivät ole naisille enää riittävän hyviä (naisten mittapuulla), syntyvyys laskee ja mikä pahinta, naiset joutuvat kierrättämään miehiä koska "hyvät" tajuavat arvonsa eivätkä olekaan niin hyviä.

Erikoinen ajatus, että jos hyvät tajuavat arvonsa, he muuttuvat pahoiksi. Eli sinun käsityksesi mukaan nämä "hyvät" ovat hyviä vain olosuhteiden pakottamana ja joutuvat peittelemään todellista luonnettaan, jonka voi päästää esiin sitten kun on vallassa. Ei ole ihmekään jos tuollaiset miehet joutavat kiertoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On siinä varmasti ihan silkkaa biologiaakin mukana. Eli käytännössä miehellä pitää olla jokin "tarkoitus", eli käytännössä emäntä/perhe mistä "huolehtia". 

Miksi eivät sitten huolehdi kun sellaisen saavat??

Koska naiset pärjäävät hyvin ilman miestä nykyään, miehen "sukupuolirooli" on nykyisin turha asia kosks nainen tekee samoja asioita kuin mies.

Sitten kun haluaa olla perinteisessä roolissa haukutaan kuitenkin lompakkoloiseksi?

Eri

Niinpä, miksei thaivaimot ole lompakkoloisia?

Koska se on miehen valinta toimia näin.

Suomalaiset naiset eivät ole hintansa arvoisia...

Et vastannut kysymykseen. Mikä ero? Arvot, neitsyys, ulkonäkö,käytös...?

Thai-naiset eivät ole ajatuksiltaan, käytökseltään ja pukeutumiseltaan maskuliinisia kuten 99% suomalaisista naisista on.

Suomalaiset naiset ovat sellaisia kuin itse haluavat, eivät sellaisia kuin miehet haluavat. Thaimaassa käy ihan samoin, jos/kun kulttuuri antaa sille tilaa. Vai luuletko thainaisen nauttivan alisteisesta asemastaan?

Ihmiset eivät mahdu ahtaisiin sukupuolirooleihin ja stereotypialaatikoihin, eivätkä pohjimmiltaan eroa paljoakaan toisitaan. Nyt miesten pitäisi vielä ymmärtää se, ettei se ole mikään ongelma naisille, eikä sen pitäisi olla ongelma myöskään miehille.

Ja nyt kun miehet ovat sellaisia kun he haluavat, se on ongelma josta naiset tämänkin keskustelun perusteella haluavat puhua ja haukkua miehiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehillä on huonommat sosiaaliset kyvyt ja he ovat riippuvaisempia fyysisestä läheisyydestä ja seksistä.

Naiset yleensä keksivät elämäänsä mielekästä puuhastelua ja monenlaista kontaktia, vaikka olisivatkin sinkkuja. Itse asiassa moni nainen kukoistaa sinkkuna ja lösähtää parisuhteessa.

Miehet ovat tarpeissaan paljon konkreettisempia. Kun ei ole naista, ei ole syytä käydä töissä ja pyrkiä elämässään aktiivisesti eteen päin.

Myös yhteiskunta on muuttunut. Perinteistä duunarityötä tekevää miestä ei arvosteta enää samalla tavalla kuin männä vuosikymmenillä. Miesihanne on muuttunut feminiinisempään ja akateemisempaan suuntaan.

Tosi monen miehen masennus ja syrjäytyminen paranisi pelkästään sillä, että heille löytyisi joku nainen, joka huolisi heidät. Tällöin miehellä olisi jokin motivaattori ylläpitää muutoksia elämässään ja pyrkiä keskiluokkaisiin tavoitteisiin. Jos motivaattoria ei tule, on sama pelata play stationia ja syrjäytyä kotona.

Kaljan kittaaminen, elintasovatsan kasvattaminen ja videopelien pelaaminen on varmaan omalla tavallaan kehittävää, mutta nuo tavat eivät useinkaan palvele yhteiskunnan imussa kiinni pysymistä.

Ja sitten vain miksi miesten pitäisi palvella yhteiskuntaa? Miesten malli ei kelvannut vaan naisten piti vapautua. Hoitakaa sitten homma miten hoidatte, jättäkää v*ttu meidät rauhaan.

Avaa vähän mikä on tuo "miesten malli" joka ei kelvannut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis ymmärränkö oikein, että täällä joku haluaa väittää, että miehet eivät syrjäydy helpommin kuin naiset ja se mikä näyttää ulospäin syrjäytymiseltä onkin oikeasti onnellista miehen elämää, jossa mies saa vihdoin olla oma itsensä?

Jos näin, niin se on kyllä karhunpalvelus miehille. Syrjäytyminen ON ennen kaikkea yksinäisten miesten ongelma. Ja se on oikeasti ongelma sekä heille itselleen että yhteiskunnalle. En voi käsittää miksi joku loukkaantuu tästä ongelmasta puhumisesta. Miesten ongelmista pitää puhua, niitä pitää yrittää ehkäistä ja ongelmissa olevia miehiä pitää auttaa.

Haluaisitko nähdä mitä tapahtuu kun miehet päättävät naisten puolesta mikä naisten käyttäytymisessä on ongelma ja alkaisivat korjaamaan sitä? Saattaisitte kommentoida asiaa...

Onko siis niin että vain miehet saavat puhua miesten ongelmista, naiset naisten ongelmista, lapset lasten ongelmista, oravat oravien ongelmista. 

Ei ole, elämme samassa maailmassa ja eri ryhmien ongelmat vaikuttavat muihinkin ja kuuluvat muillekin. Ei jätetä yksin. 

Naiset eivät ole päättäneet milloin miesten syrjäytyminen on ongelma. Se on ongelma silloin kun syrjäytynyt itse kokee sen ongelmaksi tai tekee siitä muiden ongelman omalla käyttäytymisellään.

Heh, joku tutkija on päättänyt että tietokoneella pelaaminen on ongelma eikä pojat saa sosiaalisia kontakteja tarpeeksi joka johtaa siihen ettei tytöt kiinnosta.

Lopputuloksena: miehet eivät ole naisille enää riittävän hyviä (naisten mittapuulla), syntyvyys laskee ja mikä pahinta, naiset joutuvat kierrättämään miehiä koska "hyvät" tajuavat arvonsa eivätkä olekaan niin hyviä.

Erikoinen ajatus, että jos hyvät tajuavat arvonsa, he muuttuvat pahoiksi. Eli sinun käsityksesi mukaan nämä "hyvät" ovat hyviä vain olosuhteiden pakottamana ja joutuvat peittelemään todellista luonnettaan, jonka voi päästää esiin sitten kun on vallassa. Ei ole ihmekään jos tuollaiset miehet joutavat kiertoon.

Tarkoitin enemmän hyvä/huono asetelmaa...

En ihmetellyt asiaa, totesin sen. Mitä te naiset valitattekaan.... mies petti nätimmän/nuoremman kanssa? Johtuu ihan siitä että joku toinen nainen osoitti miehelle hänen "arvonsa".

Täällä puhutaan paljon, kuinka avain ongelmaan olisi jäykkien sukupuoliroolien ja odotusten purkaminen. Ok, olen samaa mieltä, mutta siinä täytyy myös naisten ( kuten myös miesten) tulla vastaan. Täytyy hyväksyä, että se tuleva puoliso voi olla pienikokoinen, itkuherkkä, pieni tuloinen/työtön, pelokas ja omata hyvin yksilöllisiä mielenkiinnonkohteita (shakki/Bridge/tietokonepelit). Käsi sydämellä, olisiko kovinkaan teistä valmis hyväksymään tällaisen aran ja herkän miehen puolisoksi? Vai onko tämä näennäistä vapautta, että jokainen saa olla sellainen kuin haluaa, mutta silti ne perinteisen maskuliinisen roolin omaksujat menestyy parhaiten ja muut jätetään syrjään yksin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On siinä varmasti ihan silkkaa biologiaakin mukana. Eli käytännössä miehellä pitää olla jokin "tarkoitus", eli käytännössä emäntä/perhe mistä "huolehtia". 

Miksi eivät sitten huolehdi kun sellaisen saavat??

Koska naiset pärjäävät hyvin ilman miestä nykyään, miehen "sukupuolirooli" on nykyisin turha asia kosks nainen tekee samoja asioita kuin mies.

Sitten kun haluaa olla perinteisessä roolissa haukutaan kuitenkin lompakkoloiseksi?

Eri

Niinpä, miksei thaivaimot ole lompakkoloisia?

Koska se on miehen valinta toimia näin.

Suomalaiset naiset eivät ole hintansa arvoisia...

Et vastannut kysymykseen. Mikä ero? Arvot, neitsyys, ulkonäkö,käytös...?

Thai-naiset eivät ole ajatuksiltaan, käytökseltään ja pukeutumiseltaan maskuliinisia kuten 99% suomalaisista naisista on.

Suomalaiset naiset ovat sellaisia kuin itse haluavat, eivät sellaisia kuin miehet haluavat. Thaimaassa käy ihan samoin, jos/kun kulttuuri antaa sille tilaa. Vai luuletko thainaisen nauttivan alisteisesta asemastaan?

Ihmiset eivät mahdu ahtaisiin sukupuolirooleihin ja stereotypialaatikoihin, eivätkä pohjimmiltaan eroa paljoakaan toisitaan. Nyt miesten pitäisi vielä ymmärtää se, ettei se ole mikään ongelma naisille, eikä sen pitäisi olla ongelma myöskään miehille.

Ja nyt kun miehet ovat sellaisia kun he haluavat, se on ongelma josta naiset tämänkin keskustelun perusteella haluavat puhua ja haukkua miehiä.

Syrjäytyminen on sekä yksilötasolla koettu ongelma että yhteiskunnallinen ongelma. Siitä pitääkin puhua, sillä ne, joita asia koskee, eivät useinkaan saa ääntään kuuluville.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehillä on huonommat sosiaaliset kyvyt ja he ovat riippuvaisempia fyysisestä läheisyydestä ja seksistä.

Naiset yleensä keksivät elämäänsä mielekästä puuhastelua ja monenlaista kontaktia, vaikka olisivatkin sinkkuja. Itse asiassa moni nainen kukoistaa sinkkuna ja lösähtää parisuhteessa.

Miehet ovat tarpeissaan paljon konkreettisempia. Kun ei ole naista, ei ole syytä käydä töissä ja pyrkiä elämässään aktiivisesti eteen päin.

Myös yhteiskunta on muuttunut. Perinteistä duunarityötä tekevää miestä ei arvosteta enää samalla tavalla kuin männä vuosikymmenillä. Miesihanne on muuttunut feminiinisempään ja akateemisempaan suuntaan.

Tosi monen miehen masennus ja syrjäytyminen paranisi pelkästään sillä, että heille löytyisi joku nainen, joka huolisi heidät. Tällöin miehellä olisi jokin motivaattori ylläpitää muutoksia elämässään ja pyrkiä keskiluokkaisiin tavoitteisiin. Jos motivaattoria ei tule, on sama pelata play stationia ja syrjäytyä kotona.

Kaljan kittaaminen, elintasovatsan kasvattaminen ja videopelien pelaaminen on varmaan omalla tavallaan kehittävää, mutta nuo tavat eivät useinkaan palvele yhteiskunnan imussa kiinni pysymistä.

Ja sitten vain miksi miesten pitäisi palvella yhteiskuntaa? Miesten malli ei kelvannut vaan naisten piti vapautua. Hoitakaa sitten homma miten hoidatte, jättäkää v*ttu meidät rauhaan.

Avaa vähän mikä on tuo "miesten malli" joka ei kelvannut.

Se mistä te naiset halusitte vapaaksi eli mies on perheen pää ja tuo elannon taloon, naisen paikka on kotona lasten kanssa. 

Ei kelpaa teille (enkä syytä siitä) mutta hoitakaa sitten homma keskenänne. Teidän vuoro yrittää.