Miksi yksin elävät miehet syrjäytyvät niin paljon helpommin kuin yksin elävät naiset?
Tästä on varmaan keskusteltu vuosia, mutta minä en tiedä vieläkään vastausta. Mistä niin iso ero johtuu?
Kommentit (892)
Monella miehellä tuntuu olevan joku ajatus että kun ei ole naista niin ei sitten koko elämällä ole väliä. Omasta itsestä ei välitetä eikä pidetä huolta.
Vierailija kirjoitti:
Monella miehellä tuntuu olevan joku ajatus että kun ei ole naista niin ei sitten koko elämällä ole väliä. Omasta itsestä ei välitetä eikä pidetä huolta.
Tuo on totta, mutta mistä se johtuu? Tuollainen ajatteluhan on järjetöntä. Miksi niin moni mies siihen lankeaa? Onko niin iso osa miehistä vain niin yksinkertaisia? Eivätkö miehet ole oikein elinkelpoisia, kun niillä ei ole mitään elämänhimoa?
Oman kokemuksen mukaan ( en nyt halua yleistää, mutta.. ) naisilla on tiettyjä rutiineja. Naiset ovat kurinalaisia noudattamaan erilaisia sääntöjä, jopa omia ja/ tai itsekeksittyjä tapoja ja tottumiseen liittyviä asioita.. Ne pitävät elämän raiteillaan. Miehiltä taas nämä helposti jää tekemättä/ huomioimatta, rutinit "unohtuu" ja elämänhallinta lipsuu käsistä.
Syviä, merkityksellisiä ihmissuhteita pidetään akkamaisina ja epämiehekkäinä, sosiaalisuus ja sosiaalisten suhteiden vaaliminen on pelkkää ”eukkojen kälätystä”. Plus se että naiset huolehtivat sinkkuina itsestään ja parisuhteessa itsestään ja puolisostaan, kun semmonen on ”muijien puuhaa”. Eli kaikki mikä suojaa naisia yksinäisyydeltä on feminiinistä ja siksi arvotonta ja turhaa.
Valitettavan totta. Kun olin sinkku join melkein joka päivä ja elin saastan keskellä. Parisuhteessa elämänlaatu nousi välittömästi. Yksinäinen mies päätyy ennenaikaiseen hautaan. Onhan naisen kanssa elämisessä myös negatiivisia puolia, mutta plussat hakkaa ne kyllä helposti.
M42.
känkkäränkkä kirjoitti:
Oman kokemuksen mukaan ( en nyt halua yleistää, mutta.. ) naisilla on tiettyjä rutiineja. Naiset ovat kurinalaisia noudattamaan erilaisia sääntöjä, jopa omia ja/ tai itsekeksittyjä tapoja ja tottumiseen liittyviä asioita.. Ne pitävät elämän raiteillaan. Miehiltä taas nämä helposti jää tekemättä/ huomioimatta, rutinit "unohtuu" ja elämänhallinta lipsuu käsistä.
Tuo on varmaan myös totta. Mutta mistä se johtuu? Miksi niin monet miehet eivät opi alkeellisintakaan elämänhallintaa?
Ajatelkaa asiaa tältä kantilta. Joillakin voi olla ihan hyvä elämä vaikka eivät harrasta tai tee sosiaalisia asioita. Jotkut voivat viihtyä hyvin yksinkin. Tietenkin olisi hyvä avata mitä syrjäytymisellä tässä avauksessa tarkoitetaan? Päihdeongelmia vai jotain muita elämää haittaavia ongelmia? Vai ihan sitä ettei joku ole aktiivinen ja menevä?
Voi johtua ihan siitäkin että yksin eläviä miehiä on niin paljon enemmän kuin naisia, että se vääristää kuvaa. Mistä se sitten johtuu?
Miehillä on heikommat sosiaaliset taidot ainakin sen takia, miten heidät kasvatetaan. Heillä on heikommat sosiaaliset verkostot.
Miehet eivät ole yhtä nöyriä kuin naiset. Sillä pärjää todella pitkälle jos noudattaa sääntöjä ja tekee mitä odotetaan. Kun tarvitsee apua, sen pyytäminen vaatii nöyryyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella miehellä tuntuu olevan joku ajatus että kun ei ole naista niin ei sitten koko elämällä ole väliä. Omasta itsestä ei välitetä eikä pidetä huolta.
Tuo on totta, mutta mistä se johtuu? Tuollainen ajatteluhan on järjetöntä. Miksi niin moni mies siihen lankeaa? Onko niin iso osa miehistä vain niin yksinkertaisia? Eivätkö miehet ole oikein elinkelpoisia, kun niillä ei ole mitään elämänhimoa?
En tiedä, en ymmärrä itsekään. Sillä vasta ei saakaan naista kun oma hyvinvointi jne. ei kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Valitettavan totta. Kun olin sinkku join melkein joka päivä ja elin saastan keskellä. Parisuhteessa elämänlaatu nousi välittömästi. Yksinäinen mies päätyy ennenaikaiseen hautaan. Onhan naisen kanssa elämisessä myös negatiivisia puolia, mutta plussat hakkaa ne kyllä helposti.
M42.
Nyt tuli kiinnostava vastaus. Osaatko yhtään analysoida, miksi joit ja elit saastan keskellä? Tekisitkö taas niin, jos nainen katoaisi elämästäsi? Miksi niin monet miehet vaikuttavat siltä, että eivät ole kiinnostuneet elämästä?
Mikä on siis syrjäytymisen määritelmä? Olen täällä lukenut monesti naistenkin olevan syrjäytyneitä, mutta kukaan ei edes tiedä heistä.
Koska yksin kuolleiden miesten syrjäytyminen loppuu kuolemaan.
Menestyksen hinta. Samoilla ominaisuuksilla millä voi saavuttaa jotain erityistä päätyy yhtä helposti myös pohjalle.
On totta, että miehistä on tullut heikkoja ja naisista liian riippuvaisia. Ei ole häävi miehen osa.
Vierailija kirjoitti:
Miehillä on heikommat sosiaaliset taidot ainakin sen takia, miten heidät kasvatetaan. Heillä on heikommat sosiaaliset verkostot.
Miehet eivät ole yhtä nöyriä kuin naiset. Sillä pärjää todella pitkälle jos noudattaa sääntöjä ja tekee mitä odotetaan. Kun tarvitsee apua, sen pyytäminen vaatii nöyryyttä.
Kolikon kääntöpuolena on sitkeys. Nainen sopeutuu ja selviytyy, mies hakkaa päätään seinään ja tarttuu pulloon, kärjistettynä.
Vierailija kirjoitti:
Ajatelkaa asiaa tältä kantilta. Joillakin voi olla ihan hyvä elämä vaikka eivät harrasta tai tee sosiaalisia asioita. Jotkut voivat viihtyä hyvin yksinkin. Tietenkin olisi hyvä avata mitä syrjäytymisellä tässä avauksessa tarkoitetaan? Päihdeongelmia vai jotain muita elämää haittaavia ongelmia? Vai ihan sitä ettei joku ole aktiivinen ja menevä?
En oikeastaan tällä kertaa jäänyt pohtimaan syrjäytymisen määritelmää. Aloitukseni tuli vain mieleen, kun uutisissa Hiilamo puhui, kuinka yksin asuvat, keski-ikäiset miehet syrjäytyvät.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehillä on heikommat sosiaaliset taidot ainakin sen takia, miten heidät kasvatetaan. Heillä on heikommat sosiaaliset verkostot.
Miehet eivät ole yhtä nöyriä kuin naiset. Sillä pärjää todella pitkälle jos noudattaa sääntöjä ja tekee mitä odotetaan. Kun tarvitsee apua, sen pyytäminen vaatii nöyryyttä.
Kolikon kääntöpuolena on sitkeys. Nainen sopeutuu ja selviytyy, mies hakkaa päätään seinään ja tarttuu pulloon, kärjistettynä.
Tarkoitin juuri tota, mutta ehkä ilmaisin sen jotenkin liian negan kautta?
Syrjäytymisen takana miehillä ja miksei myös naisillakin on luovuuden, uteliaisuuden, rohkeuden ja mielikuvituksen puute. Pienet ja isommat epäonnistumiset vievät hitaasti häpeään ja sitä kautta pelkojen vangiksi. Miehet eivät osaa tuntea omaa herkkyyttään ja sitä kautta tulevaa voimaa. Onko miehet tehneet miehistä pieniä, ahtaita ja ahdistavia olentoja, jotka vain ajautuvat ja ajelehtivat itsestään kauas?
Mitä elämisentaitoja miehiltä puuttuu niin usein ja miksi?