Miksi yksin elävät miehet syrjäytyvät niin paljon helpommin kuin yksin elävät naiset?
Tästä on varmaan keskusteltu vuosia, mutta minä en tiedä vieläkään vastausta. Mistä niin iso ero johtuu?
Kommentit (892)
Vierailija kirjoitti:
Jos tällainen stereotypia puretaan, se on hyväksi sekä miehille (eivät joudu niin herkästi syrjäytymisvaaraan) että naisille (löytävät helpommin hyviä miehiä ja parisuhteita).
Toisaalta sitä on hyvin vaikea purkaa koska siinä tulee myös biologia vastaan. Esim. "poikatytöillä" joilla on synnynnäisesti korkeampi testosteronitaso kuin naisilla yleensä, intressit ovat usein samat mitkä stereotyyppisillä miehillä ja niin ikävä kyllä se yleinen lakonisuus ja sosiaalinen kömpelyyskin.
Voihan sen kuvitella toisinkinpäin että jos ruvettaisiin jotain naisille tyypillistä ongelmaa ratkomaan siten että kehotetaan naisia olemaan vähemmän "stereotyyppisen naisellisia", tuskin kovin montaa rupeaa auttamaan.
Sen takia esim. Briteissä 2016 kun havahtuivat järkyttäviksi kasvaneisiin miesten itsemurhalukuihin niin ovat perustaneet sellaisia miehille helpommin lähestyttäviä terapiatapoja, esim. puuverstaita missä on työkalut valmiina ja sinne saa tulla tekemään omia juttujaan ja jauhamaan kakkendaalia muiden pajalaisten kanssa. Suomessa yksi epävirallinen terapian- ja sosialisoinnin muoto miehillä on ne saunaillat missä saa olla vähän avoimempi ilman häpeän pelkoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehillä on huonommat sosiaaliset kyvyt ja he ovat riippuvaisempia fyysisestä läheisyydestä ja seksistä.
Naiset yleensä keksivät elämäänsä mielekästä puuhastelua ja monenlaista kontaktia, vaikka olisivatkin sinkkuja. Itse asiassa moni nainen kukoistaa sinkkuna ja lösähtää parisuhteessa.
Miehet ovat tarpeissaan paljon konkreettisempia. Kun ei ole naista, ei ole syytä käydä töissä ja pyrkiä elämässään aktiivisesti eteen päin.
Myös yhteiskunta on muuttunut. Perinteistä duunarityötä tekevää miestä ei arvosteta enää samalla tavalla kuin männä vuosikymmenillä. Miesihanne on muuttunut feminiinisempään ja akateemisempaan suuntaan.
Tosi monen miehen masennus ja syrjäytyminen paranisi pelkästään sillä, että heille löytyisi joku nainen, joka huolisi heidät. Tällöin miehellä olisi jokin motivaattori ylläpitää muutoksia elämässään ja pyrkiä keskiluokkaisiin tavoitteisiin. Jos motivaattoria ei tule, on sama pelata play stationia ja syrjäytyä kotona.
Kaljan kittaaminen, elintasovatsan kasvattaminen ja videopelien pelaaminen on varmaan omalla tavallaan kehittävää, mutta nuo tavat eivät useinkaan palvele yhteiskunnan imussa kiinni pysymistä.
Ja sitten vain miksi miesten pitäisi palvella yhteiskuntaa? Miesten malli ei kelvannut vaan naisten piti vapautua. Hoitakaa sitten homma miten hoidatte, jättäkää v*ttu meidät rauhaan.
Avaa vähän mikä on tuo "miesten malli" joka ei kelvannut.
Se mistä te naiset halusitte vapaaksi eli mies on perheen pää ja tuo elannon taloon, naisen paikka on kotona lasten kanssa.
Ei kelpaa teille (enkä syytä siitä) mutta hoitakaa sitten homma keskenänne. Teidän vuoro yrittää.
Oletko jotenkin sitä mieltä että tuollainen maailma on jotenkin edes keskivertomiehen unelma? Vai esitätkö vain omat toiveesi jotenkin kaikkien miesten toiveena ja marginalisoit kanssasi eri mieltä olevat miehet pieneksi vähemmistöksi ilman että ajattelet itse mahdollisesti edustavasi mielipiteilläsi pientä vähemmistöä?
Te naisethan valitatte kuinka maailma on muuttunut, naiset ovat muuttunet, nyt on miesten vuoro muuttua. Te teette asiasta ongelman.
Pieni keihäänkärki miehistä on ennen muinoin ollut se koulutettu (papisto sääty) ja loput olivat lukutaidottomia. Sitten 150 vuotta sitten alkoi tapahtua ja tule koneet. Koneita piti opetella käyttämään muuten lähti raajoja, piti opetella lukemaan ja suunnittelemaan koneita, lukemaan huolto-ohjeita jne jne. Samaan aikaan hommat siirtyy toisaalle (maaseutu -> kaupungit), niitä tehostetaan (hevonen -> traktori), ja menee 80 vuotta ja tulee toinen maailmansota jonka vuoksi naisia tarvittiin tehtaissa. Nyt kun ne kerran pääsivät töihin, he jäivät sinne. Tervetuloa 50-luku.
Nyt valitatte etteivät miehet kouluttaudu (koskaan ole kouluttautuneet tässä mittakaavassa) ja naisille on teetetty omat duunit (sosiaalitantat, lastentarhatädit jne ) ja miesten duunit on karsittu.
Ja nyt mietitte miksi mies syrjäytyy?
Vastaat kaikkeen kritiikkiin alkusanoilla "Te naiset". Miksi? Ja olen tuo jolle vastasit, ja sukupuoleltani olen mies jos se kiinnostaa. Mutta kun olin eri mieltä, niin piti huomauttaa sen olevan huono naisen mielipide.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies syrjäytyy yksinkertaisesti siksi koska hän ei löydä omaa paikkaansa tässä yhteiskunnassa.
Lähtisin ehkäisemään miesten syrjäytymistä siten että yhteiskunta järjestäisi miehille joitakin tapahtumia tai kerhoja missä heille järjestettäisiin jotakin mielenkiintoista tekemistä miesten kesken, vaikka jotain nikkarointia tai auton korjausta(pojat voi rassata vaikka mopoja).
Kouluissa voisi koulu järjestää pojille vaikka jotain liikuntatapahtumia,koodausta tai puukäsitöitä missä pojat saisivat keskenään puuhastella ja olla.
Nykyään tuntuu ettei pojilla tai/ja miehillä oikein ole sitä omaa "juttua" tässä yhteiskunnassa, se aiheuttaa syrjäytymistä juuri pojille, he kokevat itsensä turhiksi.
Sitten kun mietitään pariutumismarkkinoita niin mitä luulette että kelpaako naisille syrjäytynyt mies?
Vastaan tähän että erittäin harvalle kelpaa ja siksi syrjäytynyt mies jää sinkuksi.
M28Ei tämäkään kyllä nyt vastaa siihen, miksi mies ei löydä paikkaansa ja nainen taas löytäisi.
Koodaus ja puukäsityöt ovat tälläkin hetkellä poikien ja miesten dominoimia, idea siitä että koulu vielä järjestäisi tytöiltä kiellettyjä (?) poikakerhoja näiden aiheiden suhteen vain vahvistaisi sitä ideaa, että nämä asiat kuuluvat vain pojille. Ei yhtään hyvä. Liikuntatapahtumat taas ei ole huono idea.Mä ymmärrän aiemman kommentoijan viestin. En mäkään teininä halunnut olla aina sekaporukoissa. Oli ihan mukavaa olla välillä vain tyttöporukassa. Miksei sitten pojatkin haluaisi olla välillä vaan poikaporukoissa?
Huomasin itse omien lasteni kasvaessa, että kun poika tuli toiselle kymmenelle, poikaporukat eivät saaneet olla enää oikein missään. Jos oli useampi sen ikäinen poika taloyhtiön pihalla vaikka keinujen luona, hetken päästä joku tuli häätämään "pois lorvimasta". Samaa ei kuitenkaan ollut tyttäreni kohdalla eli tytöt samassa iässä saivat ihan vapaasti lorvia taloyhtiön pihalla. Kauppakeskuksissa poikaporukat ärsyttää olemassaolollaan, mutta tyttöporukat ei. Huomasinn myös, että aika harvassa perheessä teini-ikäisillä pojalla sai kaveriporukka tulla kotiin. Tytöllä ei ollut tällaistakaan vaan tytöt viettivät toistensa kodeissa aikaa varsin paljon. Tietyssä iässä poikien siis pitäisi kadota jonnekin ja onko ihme, jos he katoavat omiin huoneisiinsa tietokoneidensa ääreen, koska silloin voivat olla kavereineen ainakin netissä? Mä sitten päätin, että olkoot meillä. Ja kyllä niitä jannuja täällä olikin. Eivätpähän ainakjaan olleet ärsyttämässä muita ihmisiä pelkällä olemassaolollaan.
Mun puolesta pojat saavat keskenään ihan rauhassa olla porukoissa, niinhän ne taitavat paljon muutenkin kouluissa olla, mutta tähän ei tule sotkea jo nyt poikien ja miesten dominoimia harrastuksia ja vahvistaa vielä virallisilta tahoilta entisestään sitä ideaa, että ne kuuluvat pelkästään pojille. (T. nainen it-alalta.)
Ja olen ylemmän kommentoijan kanssa samaa mieltä siitä, että syy poikaporukoiden vieroksumiseen ei ole niinkään siinä että syrjitään poikia muuten vain, vaan poikaporukoilla on suurempi taipumus aiheuttaa turvallisuus-/järjestyshäiriöitä, joista on sitten haittaa muille. Tällöin valitettavasti sellaisia joukkoja karsastetaan enemmän, vaikka tämä nimenomainen porukka ei niitä aiheuttaisikaan. Vaikea sanoa kenen syy tällainen on. Kiva että teillä kaikki sujui.Mä olen itsekin koodari, mutta ymmärsin ihan hyvin poikien tarpeen olla joskus omissa porukoissaan, koska itsekin tykkäsin teininä olla välillä ihan vaan tyttöporukassa. Sä takerruit koodaamiseen ja puutöihin, mutta mä katsoin tekemisen ohi ja näin yhdessäolon tarpeen.
Mutta joo, ennakkoluulot tiettyjä ihmisryhmiä kohtaan ovat ikäviä. Erityisesti niille, jotka eivät käyttäydy kyseisten ennakkoluulojen mukaisesti. Kun mikä tahansa negatiivinen asia yleistetään koskemaan kaikkia johonkin ihmisryhmään kuuluvia, se aiheuttaa vain puolustautumista ja vastakkainasettelua. Jos taas ihmiset otettaisiin yksilöinä ja ajateltaisiin, että on syytön kunnes toisin todistetaan, kaikkien elämä voisi olla paljon helpompaa tai ainakin vähemmän aggressiivista. Asioistakin voitaisiin keskustella rauhallisemmin ja rakentavammin eikä keskustelut johtaisi aina eipäs-juupas-tilanteeseen.
Sanoin juuri, että mun puolesta pojat saavat rauhassa olla omissa porukoissaan, eli emme ole siitä siis eri mieltä. Takerruin koodaamiseen ja puutöihin, koska edellinen kommentoija ehdotti ratkaisuksi poikien syrjäytymiseen yksinomaan poikien koodaus- ja puutyöpajoja. Onko susta oikeasti järkevä idea, että koulu järjestää tytöiltä kiellettyjä koodaus- ja puutyöpajoja? Tuntuisiko se susta yläasteikäisenä tyttönä reilulta ja oikeudenmukaiselta? Musta ei tuntuisi.
"Mutta joo, ennakkoluulot tiettyjä ihmisryhmiä kohtaan ovat ikäviä. Erityisesti niille, jotka eivät käyttäydy kyseisten ennakkoluulojen mukaisesti. Kun mikä tahansa negatiivinen asia yleistetään koskemaan kaikkia johonkin ihmisryhmään kuuluvia, se aiheuttaa vain puolustautumista ja vastakkainasettelua. Jos taas ihmiset otettaisiin yksilöinä ja ajateltaisiin, että on syytön kunnes toisin todistetaan, kaikkien elämä voisi olla paljon helpompaa tai ainakin vähemmän aggressiivista. Asioistakin voitaisiin keskustella rauhallisemmin ja rakentavammin eikä keskustelut johtaisi aina eipäs-juupas-tilanteeseen."
Mun pointti tossa oli se, että esim. kauppakeskuksessa esim. liikkeen pitäjät saattavat ahdistua enemmän vieressä notkuvasta poika- kuin tyttöporukasta, jos on aiempia kokemuksia siitä, että poikaporukoista on ollut konkreettista haittaa ja meno voi olla levottomampaa, ja tyttöporukoista taas ei sellaisia kokemuksia ole. Ei se reilua ole tietenkään niitä kohtaan jotka ovat rauhallisesti, mutta voin ymmärtää tätä tilannetta myös toiselta puolelta, eikä vika ole minusta silloin yksinomaan sielläkään.Asetat nyt itsesi keskustelijana mun yläpuolelle ihan turhaan.
Voisihan tytöille olla omat koodaus- ja puutyöpajansa. En mä nähnyt tuossa aiemmassa ehdotuksessa, etteikö tytöille voisi olla omia pajoja. Ja ymmärrän myös kauppakeskuksen kauppiaita, mutta ymmärrätkö sinä niitä nuoria, jotka jo pelkän sukupuolensa vuoksi leimataan häiriköiksi, väkivaltaisiksi, ilkivaltaa tekeviksi jne? Miltä sinusta tai tyttärestäsi tuntuisi, jos naiset automaattisesti leimattaisiin ilotytöiksi ja kuka vaan voisi tulla tarjomaan kadulla rahaa seksipalveluista? Minusta ei ainakaan tuntuisi yhtään mukavalta eikä satavarmasti tuntuisi tyttärestänikään. Pystyisitkö ymmärtämään tällaista tilannetta toiselta puolelta ja ajattelemaan, ettei vika oli yksinomaan rahaa tarjoavissa miehissä (koska osa naisista harjoittaa maailman vanhinta ammattia)? Veikkaan, että et pystyisi. Minä en ainakaan pystyisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
känkkäränkkä kirjoitti:
Oman kokemuksen mukaan ( en nyt halua yleistää, mutta.. ) naisilla on tiettyjä rutiineja. Naiset ovat kurinalaisia noudattamaan erilaisia sääntöjä, jopa omia ja/ tai itsekeksittyjä tapoja ja tottumiseen liittyviä asioita.. Ne pitävät elämän raiteillaan. Miehiltä taas nämä helposti jää tekemättä/ huomioimatta, rutinit "unohtuu" ja elämänhallinta lipsuu käsistä.
Tuo on varmaan myös totta. Mutta mistä se johtuu? Miksi niin monet miehet eivät opi alkeellisintakaan elämänhallintaa?
Minulla oli kaikki mahdolliset elämänhallinta taidot, omistin asunnon, pidin huolta siitä ja itsestäni, mutta ehkä vain löytääkseni kumppanin ja saadakseni perheen, melko keskiluokkaisen unelman. Jossain vaiheessa vain kyllästyin turhaan etsintään ja odotukseen, usko loppui, toivo hiipui, aloin katkeroitua. Mitäpä siinä tilanteessa väliä. YT:t ja irtisanominen. Korkki aukesi.
Nyt on taas toinen ääni kellossa, opettelen taas elämänhallintaa ja itsestäni huolenpitämistä, ja taas syynä on nainen. Miksi näin? En ymmärrä. Ja tämä on toki vain minun tarinani ja minun näkökulmani.
Mulla taas on juuri päin vastoin. Kumpikin pitkä suhde ollut yhtä alamäkeä, kummankin eron jälkeen hetken tuumaustauon jälkeen päässyt taas jaloilleen, ilo ja itsekunnioitus palannut elämään, kilot karisseet ja korkki kiinni. Nyt vähän mietityttää että viitsiikö sitä enää kolmatta kertaa tuolle tielle lähteä vai "syrjäytyisikö" sitä vain parisuhdemarkkinoilta suosiolla ja keskittyisi ihan muihin juttuiihin.
Tarkoittaako ap. syrjäytymisellä sitä, etteivät siinä omassa ydinperhekuplassaan elävät ihmiset tunnusta edes tasaveroisiksi keskustelukumppaneiksi niitä, jotka eivät tiettävästi ole edes parisuhteessa vaan ovat ns. yksineläjiä ?
Olisikohan sitten sille yksineläjälle parhaiten sopiva ratkaisu yksinkertaisesti olla ottamatta vastaan mitään 'syrjätyneen' leimaa tällaisilta ihmisiltä jotka tekevät siitä 'hyväksymisleiman' antamisestaan vallitsevan ja ratkaisevan, oman 'luokkansa' tai 'kastinsa' sosiaalikepoisuuden kriteerin ....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis ymmärränkö oikein, että täällä joku haluaa väittää, että miehet eivät syrjäydy helpommin kuin naiset ja se mikä näyttää ulospäin syrjäytymiseltä onkin oikeasti onnellista miehen elämää, jossa mies saa vihdoin olla oma itsensä?
Jos näin, niin se on kyllä karhunpalvelus miehille. Syrjäytyminen ON ennen kaikkea yksinäisten miesten ongelma. Ja se on oikeasti ongelma sekä heille itselleen että yhteiskunnalle. En voi käsittää miksi joku loukkaantuu tästä ongelmasta puhumisesta. Miesten ongelmista pitää puhua, niitä pitää yrittää ehkäistä ja ongelmissa olevia miehiä pitää auttaa.
Haluaisitko nähdä mitä tapahtuu kun miehet päättävät naisten puolesta mikä naisten käyttäytymisessä on ongelma ja alkaisivat korjaamaan sitä? Saattaisitte kommentoida asiaa...
Onko siis niin että vain miehet saavat puhua miesten ongelmista, naiset naisten ongelmista, lapset lasten ongelmista, oravat oravien ongelmista.
Ei ole, elämme samassa maailmassa ja eri ryhmien ongelmat vaikuttavat muihinkin ja kuuluvat muillekin. Ei jätetä yksin.
Naiset eivät ole päättäneet milloin miesten syrjäytyminen on ongelma. Se on ongelma silloin kun syrjäytynyt itse kokee sen ongelmaksi tai tekee siitä muiden ongelman omalla käyttäytymisellään.
Heh, joku tutkija on päättänyt että tietokoneella pelaaminen on ongelma eikä pojat saa sosiaalisia kontakteja tarpeeksi joka johtaa siihen ettei tytöt kiinnosta.
Lopputuloksena: miehet eivät ole naisille enää riittävän hyviä (naisten mittapuulla), syntyvyys laskee ja mikä pahinta, naiset joutuvat kierrättämään miehiä koska "hyvät" tajuavat arvonsa eivätkä olekaan niin hyviä.
Erikoinen ajatus, että jos hyvät tajuavat arvonsa, he muuttuvat pahoiksi. Eli sinun käsityksesi mukaan nämä "hyvät" ovat hyviä vain olosuhteiden pakottamana ja joutuvat peittelemään todellista luonnettaan, jonka voi päästää esiin sitten kun on vallassa. Ei ole ihmekään jos tuollaiset miehet joutavat kiertoon.
Tarkoitin enemmän hyvä/huono asetelmaa...
En ihmetellyt asiaa, totesin sen. Mitä te naiset valitattekaan.... mies petti nätimmän/nuoremman kanssa? Johtuu ihan siitä että joku toinen nainen osoitti miehelle hänen "arvonsa".
En valitettavasti saa kiinni ajatuksestasi. En tiedä myöskään mitä tarkoitat hyvällä miehellä. Itse kuitenkin näen hyvän miehen ja ihmisen siten, että hänen hyvyytensä tulee ihan omasta tahdosta, eikä se ole mitään valtapeliä jossa muututaan esimerkiksi pettäjäksi heti kun on saavutettu arvostusta.
Pettämiselle on monia syitä, yksi tunnettu toki on se, että hakee arvostusta muualta. Tämä on myös naisille yleinen syy pettää. Jos ihminen kuitenkin pettää muiden osoittaessa hänelle hänen "arvoaan", ei hän alunperinkään ollut kovin hyvä, oli sitten mies tai nainen kyseessä.
No ymmärsithän sinä.
Sanotaan sitten "mies vaikuttaa naisista laadukkaalta, aviomateriaalilta" kunnes tulee tilanne että kelpasi yhdelle naiselle, kelpaa muillekin ja oikeat karvat paljastuvat. Itsetunto liittyy vahvasti asiaan.
Aivan, olen samaa mieltä. Sanoit kuitenkin aiemmin että tämä on "pahinta". Minusta on vain hyvä jos ihmisen todellinen karva paljastuu. Nämä miehet joutavat kiertoon, mutta ehkä he jossain vaiheessa kierrossa ollessaan oppivat kasvattamaan itsetuntoaan ja itsearvostustaan niin, ettei tarvitse olla makuullaan jokaisen "arvostusta" osoittavan edessä.
Niin, en pidä hyvänä asiana että mies paljastuu pettäväksi eikä ansaitse naisten luottamusta. Itse paljastuminen tietysti on hyvä juttu, mutta siihen johtavat asiat eivät niinkään.
Eikl olekin vain ihan luonnollista,ettei ihminen väkisin halua änkeä niihin piireihin joissa tietää saavansa nuivan vastaanoton ja olevansa ei-haluttu seuraan ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies syrjäytyy yksinkertaisesti siksi koska hän ei löydä omaa paikkaansa tässä yhteiskunnassa.
Lähtisin ehkäisemään miesten syrjäytymistä siten että yhteiskunta järjestäisi miehille joitakin tapahtumia tai kerhoja missä heille järjestettäisiin jotakin mielenkiintoista tekemistä miesten kesken, vaikka jotain nikkarointia tai auton korjausta(pojat voi rassata vaikka mopoja).
Kouluissa voisi koulu järjestää pojille vaikka jotain liikuntatapahtumia,koodausta tai puukäsitöitä missä pojat saisivat keskenään puuhastella ja olla.
Nykyään tuntuu ettei pojilla tai/ja miehillä oikein ole sitä omaa "juttua" tässä yhteiskunnassa, se aiheuttaa syrjäytymistä juuri pojille, he kokevat itsensä turhiksi.
Sitten kun mietitään pariutumismarkkinoita niin mitä luulette että kelpaako naisille syrjäytynyt mies?
Vastaan tähän että erittäin harvalle kelpaa ja siksi syrjäytynyt mies jää sinkuksi.
M28Ei tämäkään kyllä nyt vastaa siihen, miksi mies ei löydä paikkaansa ja nainen taas löytäisi.
Koodaus ja puukäsityöt ovat tälläkin hetkellä poikien ja miesten dominoimia, idea siitä että koulu vielä järjestäisi tytöiltä kiellettyjä (?) poikakerhoja näiden aiheiden suhteen vain vahvistaisi sitä ideaa, että nämä asiat kuuluvat vain pojille. Ei yhtään hyvä. Liikuntatapahtumat taas ei ole huono idea.Mä ymmärrän aiemman kommentoijan viestin. En mäkään teininä halunnut olla aina sekaporukoissa. Oli ihan mukavaa olla välillä vain tyttöporukassa. Miksei sitten pojatkin haluaisi olla välillä vaan poikaporukoissa?
Huomasin itse omien lasteni kasvaessa, että kun poika tuli toiselle kymmenelle, poikaporukat eivät saaneet olla enää oikein missään. Jos oli useampi sen ikäinen poika taloyhtiön pihalla vaikka keinujen luona, hetken päästä joku tuli häätämään "pois lorvimasta". Samaa ei kuitenkaan ollut tyttäreni kohdalla eli tytöt samassa iässä saivat ihan vapaasti lorvia taloyhtiön pihalla. Kauppakeskuksissa poikaporukat ärsyttää olemassaolollaan, mutta tyttöporukat ei. Huomasinn myös, että aika harvassa perheessä teini-ikäisillä pojalla sai kaveriporukka tulla kotiin. Tytöllä ei ollut tällaistakaan vaan tytöt viettivät toistensa kodeissa aikaa varsin paljon. Tietyssä iässä poikien siis pitäisi kadota jonnekin ja onko ihme, jos he katoavat omiin huoneisiinsa tietokoneidensa ääreen, koska silloin voivat olla kavereineen ainakin netissä? Mä sitten päätin, että olkoot meillä. Ja kyllä niitä jannuja täällä olikin. Eivätpähän ainakjaan olleet ärsyttämässä muita ihmisiä pelkällä olemassaolollaan.
Mun puolesta pojat saavat keskenään ihan rauhassa olla porukoissa, niinhän ne taitavat paljon muutenkin kouluissa olla, mutta tähän ei tule sotkea jo nyt poikien ja miesten dominoimia harrastuksia ja vahvistaa vielä virallisilta tahoilta entisestään sitä ideaa, että ne kuuluvat pelkästään pojille. (T. nainen it-alalta.)
Ja olen ylemmän kommentoijan kanssa samaa mieltä siitä, että syy poikaporukoiden vieroksumiseen ei ole niinkään siinä että syrjitään poikia muuten vain, vaan poikaporukoilla on suurempi taipumus aiheuttaa turvallisuus-/järjestyshäiriöitä, joista on sitten haittaa muille. Tällöin valitettavasti sellaisia joukkoja karsastetaan enemmän, vaikka tämä nimenomainen porukka ei niitä aiheuttaisikaan. Vaikea sanoa kenen syy tällainen on. Kiva että teillä kaikki sujui.Mä olen itsekin koodari, mutta ymmärsin ihan hyvin poikien tarpeen olla joskus omissa porukoissaan, koska itsekin tykkäsin teininä olla välillä ihan vaan tyttöporukassa. Sä takerruit koodaamiseen ja puutöihin, mutta mä katsoin tekemisen ohi ja näin yhdessäolon tarpeen.
Mutta joo, ennakkoluulot tiettyjä ihmisryhmiä kohtaan ovat ikäviä. Erityisesti niille, jotka eivät käyttäydy kyseisten ennakkoluulojen mukaisesti. Kun mikä tahansa negatiivinen asia yleistetään koskemaan kaikkia johonkin ihmisryhmään kuuluvia, se aiheuttaa vain puolustautumista ja vastakkainasettelua. Jos taas ihmiset otettaisiin yksilöinä ja ajateltaisiin, että on syytön kunnes toisin todistetaan, kaikkien elämä voisi olla paljon helpompaa tai ainakin vähemmän aggressiivista. Asioistakin voitaisiin keskustella rauhallisemmin ja rakentavammin eikä keskustelut johtaisi aina eipäs-juupas-tilanteeseen.
Sanoin juuri, että mun puolesta pojat saavat rauhassa olla omissa porukoissaan, eli emme ole siitä siis eri mieltä. Takerruin koodaamiseen ja puutöihin, koska edellinen kommentoija ehdotti ratkaisuksi poikien syrjäytymiseen yksinomaan poikien koodaus- ja puutyöpajoja. Onko susta oikeasti järkevä idea, että koulu järjestää tytöiltä kiellettyjä koodaus- ja puutyöpajoja? Tuntuisiko se susta yläasteikäisenä tyttönä reilulta ja oikeudenmukaiselta? Musta ei tuntuisi.
"Mutta joo, ennakkoluulot tiettyjä ihmisryhmiä kohtaan ovat ikäviä. Erityisesti niille, jotka eivät käyttäydy kyseisten ennakkoluulojen mukaisesti. Kun mikä tahansa negatiivinen asia yleistetään koskemaan kaikkia johonkin ihmisryhmään kuuluvia, se aiheuttaa vain puolustautumista ja vastakkainasettelua. Jos taas ihmiset otettaisiin yksilöinä ja ajateltaisiin, että on syytön kunnes toisin todistetaan, kaikkien elämä voisi olla paljon helpompaa tai ainakin vähemmän aggressiivista. Asioistakin voitaisiin keskustella rauhallisemmin ja rakentavammin eikä keskustelut johtaisi aina eipäs-juupas-tilanteeseen."
Mun pointti tossa oli se, että esim. kauppakeskuksessa esim. liikkeen pitäjät saattavat ahdistua enemmän vieressä notkuvasta poika- kuin tyttöporukasta, jos on aiempia kokemuksia siitä, että poikaporukoista on ollut konkreettista haittaa ja meno voi olla levottomampaa, ja tyttöporukoista taas ei sellaisia kokemuksia ole. Ei se reilua ole tietenkään niitä kohtaan jotka ovat rauhallisesti, mutta voin ymmärtää tätä tilannetta myös toiselta puolelta, eikä vika ole minusta silloin yksinomaan sielläkään.Asetat nyt itsesi keskustelijana mun yläpuolelle ihan turhaan.
Voisihan tytöille olla omat koodaus- ja puutyöpajansa. En mä nähnyt tuossa aiemmassa ehdotuksessa, etteikö tytöille voisi olla omia pajoja. Ja ymmärrän myös kauppakeskuksen kauppiaita, mutta ymmärrätkö sinä niitä nuoria, jotka jo pelkän sukupuolensa vuoksi leimataan häiriköiksi, väkivaltaisiksi, ilkivaltaa tekeviksi jne? Miltä sinusta tai tyttärestäsi tuntuisi, jos naiset automaattisesti leimattaisiin ilotytöiksi ja kuka vaan voisi tulla tarjomaan kadulla rahaa seksipalveluista? Minusta ei ainakaan tuntuisi yhtään mukavalta eikä satavarmasti tuntuisi tyttärestänikään. Pystyisitkö ymmärtämään tällaista tilannetta toiselta puolelta ja ajattelemaan, ettei vika oli yksinomaan rahaa tarjoavissa miehissä (koska osa naisista harjoittaa maailman vanhinta ammattia)? Veikkaan, että et pystyisi. Minä en ainakaan pystyisi.
Siellähän ne teinitytöt nykyään ostareilla persettä myy että saavat shoppailurahaa että eipä tuo leima ole edes kaukaa haettu. Muutenkin tympeää tuo pelkästään poikien mustamaalaus, nykyteinitytöt (ne jotka ostareilla notkuvat) alkavat olla ihan samanlaisia riesoja kuin pojatkin. Varastavat, häiriköivät, ahdistelevat ja hakkaavat toisiaan ja sivullisia jne..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä puhutaan paljon, kuinka avain ongelmaan olisi jäykkien sukupuoliroolien ja odotusten purkaminen. Ok, olen samaa mieltä, mutta siinä täytyy myös naisten ( kuten myös miesten) tulla vastaan. Täytyy hyväksyä, että se tuleva puoliso voi olla pienikokoinen, itkuherkkä, pieni tuloinen/työtön, pelokas ja omata hyvin yksilöllisiä mielenkiinnonkohteita (shakki/Bridge/tietokonepelit). Käsi sydämellä, olisiko kovinkaan teistä valmis hyväksymään tällaisen aran ja herkän miehen puolisoksi? Vai onko tämä näennäistä vapautta, että jokainen saa olla sellainen kuin haluaa, mutta silti ne perinteisen maskuliinisen roolin omaksujat menestyy parhaiten ja muut jätetään syrjään yksin?
Tämä. Voisitteko kuvitella rakastuvanne mieheen joka talon kulmalta teille huikkaa ujosti ja hieman pelokkaasti ''mo'' hupun uumenista? Kotona pelailee tietokoneella ja katselee napakymppiä haaveillen omasta kullasta. Jaloissa pyörii kissa tai pieni koira.
No jo sen on s**tana, kun vässykkä ei osaa edes yhtä moi-sanaa sanoa oikein. Noin laiskaan tyyppiin en rakastu edes painajaisissani.
Vierailija kirjoitti:
Tarkoittaako ap. syrjäytymisellä sitä, etteivät siinä omassa ydinperhekuplassaan elävät ihmiset tunnusta edes tasaveroisiksi keskustelukumppaneiksi niitä, jotka eivät tiettävästi ole edes parisuhteessa vaan ovat ns. yksineläjiä ?
Taisi puhua ihan niistä erakoista. Miehet joilla on perhe ja työ eivät syrjäydy, joskin voivat silti masentua yms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies syrjäytyy yksinkertaisesti siksi koska hän ei löydä omaa paikkaansa tässä yhteiskunnassa.
Lähtisin ehkäisemään miesten syrjäytymistä siten että yhteiskunta järjestäisi miehille joitakin tapahtumia tai kerhoja missä heille järjestettäisiin jotakin mielenkiintoista tekemistä miesten kesken, vaikka jotain nikkarointia tai auton korjausta(pojat voi rassata vaikka mopoja).
Kouluissa voisi koulu järjestää pojille vaikka jotain liikuntatapahtumia,koodausta tai puukäsitöitä missä pojat saisivat keskenään puuhastella ja olla.
Nykyään tuntuu ettei pojilla tai/ja miehillä oikein ole sitä omaa "juttua" tässä yhteiskunnassa, se aiheuttaa syrjäytymistä juuri pojille, he kokevat itsensä turhiksi.
Sitten kun mietitään pariutumismarkkinoita niin mitä luulette että kelpaako naisille syrjäytynyt mies?
Vastaan tähän että erittäin harvalle kelpaa ja siksi syrjäytynyt mies jää sinkuksi.
M28Ei tämäkään kyllä nyt vastaa siihen, miksi mies ei löydä paikkaansa ja nainen taas löytäisi.
Koodaus ja puukäsityöt ovat tälläkin hetkellä poikien ja miesten dominoimia, idea siitä että koulu vielä järjestäisi tytöiltä kiellettyjä (?) poikakerhoja näiden aiheiden suhteen vain vahvistaisi sitä ideaa, että nämä asiat kuuluvat vain pojille. Ei yhtään hyvä. Liikuntatapahtumat taas ei ole huono idea.Mä ymmärrän aiemman kommentoijan viestin. En mäkään teininä halunnut olla aina sekaporukoissa. Oli ihan mukavaa olla välillä vain tyttöporukassa. Miksei sitten pojatkin haluaisi olla välillä vaan poikaporukoissa?
Huomasin itse omien lasteni kasvaessa, että kun poika tuli toiselle kymmenelle, poikaporukat eivät saaneet olla enää oikein missään. Jos oli useampi sen ikäinen poika taloyhtiön pihalla vaikka keinujen luona, hetken päästä joku tuli häätämään "pois lorvimasta". Samaa ei kuitenkaan ollut tyttäreni kohdalla eli tytöt samassa iässä saivat ihan vapaasti lorvia taloyhtiön pihalla. Kauppakeskuksissa poikaporukat ärsyttää olemassaolollaan, mutta tyttöporukat ei. Huomasinn myös, että aika harvassa perheessä teini-ikäisillä pojalla sai kaveriporukka tulla kotiin. Tytöllä ei ollut tällaistakaan vaan tytöt viettivät toistensa kodeissa aikaa varsin paljon. Tietyssä iässä poikien siis pitäisi kadota jonnekin ja onko ihme, jos he katoavat omiin huoneisiinsa tietokoneidensa ääreen, koska silloin voivat olla kavereineen ainakin netissä? Mä sitten päätin, että olkoot meillä. Ja kyllä niitä jannuja täällä olikin. Eivätpähän ainakjaan olleet ärsyttämässä muita ihmisiä pelkällä olemassaolollaan.
Mun puolesta pojat saavat keskenään ihan rauhassa olla porukoissa, niinhän ne taitavat paljon muutenkin kouluissa olla, mutta tähän ei tule sotkea jo nyt poikien ja miesten dominoimia harrastuksia ja vahvistaa vielä virallisilta tahoilta entisestään sitä ideaa, että ne kuuluvat pelkästään pojille. (T. nainen it-alalta.)
Ja olen ylemmän kommentoijan kanssa samaa mieltä siitä, että syy poikaporukoiden vieroksumiseen ei ole niinkään siinä että syrjitään poikia muuten vain, vaan poikaporukoilla on suurempi taipumus aiheuttaa turvallisuus-/järjestyshäiriöitä, joista on sitten haittaa muille. Tällöin valitettavasti sellaisia joukkoja karsastetaan enemmän, vaikka tämä nimenomainen porukka ei niitä aiheuttaisikaan. Vaikea sanoa kenen syy tällainen on. Kiva että teillä kaikki sujui.Mä olen itsekin koodari, mutta ymmärsin ihan hyvin poikien tarpeen olla joskus omissa porukoissaan, koska itsekin tykkäsin teininä olla välillä ihan vaan tyttöporukassa. Sä takerruit koodaamiseen ja puutöihin, mutta mä katsoin tekemisen ohi ja näin yhdessäolon tarpeen.
Mutta joo, ennakkoluulot tiettyjä ihmisryhmiä kohtaan ovat ikäviä. Erityisesti niille, jotka eivät käyttäydy kyseisten ennakkoluulojen mukaisesti. Kun mikä tahansa negatiivinen asia yleistetään koskemaan kaikkia johonkin ihmisryhmään kuuluvia, se aiheuttaa vain puolustautumista ja vastakkainasettelua. Jos taas ihmiset otettaisiin yksilöinä ja ajateltaisiin, että on syytön kunnes toisin todistetaan, kaikkien elämä voisi olla paljon helpompaa tai ainakin vähemmän aggressiivista. Asioistakin voitaisiin keskustella rauhallisemmin ja rakentavammin eikä keskustelut johtaisi aina eipäs-juupas-tilanteeseen.
Sanoin juuri, että mun puolesta pojat saavat rauhassa olla omissa porukoissaan, eli emme ole siitä siis eri mieltä. Takerruin koodaamiseen ja puutöihin, koska edellinen kommentoija ehdotti ratkaisuksi poikien syrjäytymiseen yksinomaan poikien koodaus- ja puutyöpajoja. Onko susta oikeasti järkevä idea, että koulu järjestää tytöiltä kiellettyjä koodaus- ja puutyöpajoja? Tuntuisiko se susta yläasteikäisenä tyttönä reilulta ja oikeudenmukaiselta? Musta ei tuntuisi.
"Mutta joo, ennakkoluulot tiettyjä ihmisryhmiä kohtaan ovat ikäviä. Erityisesti niille, jotka eivät käyttäydy kyseisten ennakkoluulojen mukaisesti. Kun mikä tahansa negatiivinen asia yleistetään koskemaan kaikkia johonkin ihmisryhmään kuuluvia, se aiheuttaa vain puolustautumista ja vastakkainasettelua. Jos taas ihmiset otettaisiin yksilöinä ja ajateltaisiin, että on syytön kunnes toisin todistetaan, kaikkien elämä voisi olla paljon helpompaa tai ainakin vähemmän aggressiivista. Asioistakin voitaisiin keskustella rauhallisemmin ja rakentavammin eikä keskustelut johtaisi aina eipäs-juupas-tilanteeseen."
Mun pointti tossa oli se, että esim. kauppakeskuksessa esim. liikkeen pitäjät saattavat ahdistua enemmän vieressä notkuvasta poika- kuin tyttöporukasta, jos on aiempia kokemuksia siitä, että poikaporukoista on ollut konkreettista haittaa ja meno voi olla levottomampaa, ja tyttöporukoista taas ei sellaisia kokemuksia ole. Ei se reilua ole tietenkään niitä kohtaan jotka ovat rauhallisesti, mutta voin ymmärtää tätä tilannetta myös toiselta puolelta, eikä vika ole minusta silloin yksinomaan sielläkään.Asetat nyt itsesi keskustelijana mun yläpuolelle ihan turhaan.
aika moni urheilulaji on sukupuolisidonnainen, jos tyttöjen puutyöryhmälle on osallistujia sellaisia varmasti järjestetään, aivan kuten pojille järjestetään taitoluistelua ja ringetteä.
Urheilulajien sukupuolisidonnaisuudelle on peruste.
Näköjään olisi myös poikien puutyöporukalle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoittaako ap. syrjäytymisellä sitä, etteivät siinä omassa ydinperhekuplassaan elävät ihmiset tunnusta edes tasaveroisiksi keskustelukumppaneiksi niitä, jotka eivät tiettävästi ole edes parisuhteessa vaan ovat ns. yksineläjiä ?
Taisi puhua ihan niistä erakoista. Miehet joilla on perhe ja työ eivät syrjäydy, joskin voivat silti masentua yms.
Minusta erakoituminen ei ole syrjäytymistä, jos erakoituminen on ollut vapaaehtoista ja on tyytyväinen erokkoelämäänsä.
Kunhan mgtow-aate yhä valtaa alaa ja miehet oppivat vihaamaan naisia, ymmärtäen ettei naisia tarvita kuin panoalustaksi ja sitä varten on porno ja FleshLight, tämäkin asia tulee muuttumaan.
Mä sanoisin et se lähtee kyllä paljon kotoota, tyttöjä yleensä painostetaan enemmän pärjäämään koulussa ja hakemaan duunia ja lisäksi opetetaan siivoukset ja kokkaukset. Minuu ainahi kotona pakotettiin tekemään läksyt, ottamaan ylimääräisiä kieliä ja harrastamaan kehittäviä harrastuksia, kun taas veljeni sai pelata koneella päivästä toiseen.
Ja sitten mietitään et miks mun veljen elämä menee päi vittua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tällainen stereotypia puretaan, se on hyväksi sekä miehille (eivät joudu niin herkästi syrjäytymisvaaraan) että naisille (löytävät helpommin hyviä miehiä ja parisuhteita).
Toisaalta sitä on hyvin vaikea purkaa koska siinä tulee myös biologia vastaan. Esim. "poikatytöillä" joilla on synnynnäisesti korkeampi testosteronitaso kuin naisilla yleensä, intressit ovat usein samat mitkä stereotyyppisillä miehillä ja niin ikävä kyllä se yleinen lakonisuus ja sosiaalinen kömpelyyskin.
Voihan sen kuvitella toisinkinpäin että jos ruvettaisiin jotain naisille tyypillistä ongelmaa ratkomaan siten että kehotetaan naisia olemaan vähemmän "stereotyyppisen naisellisia", tuskin kovin montaa rupeaa auttamaan.Sen takia esim. Briteissä 2016 kun havahtuivat järkyttäviksi kasvaneisiin miesten itsemurhalukuihin niin ovat perustaneet sellaisia miehille helpommin lähestyttäviä terapiatapoja, esim. puuverstaita missä on työkalut valmiina ja sinne saa tulla tekemään omia juttujaan ja jauhamaan kakkendaalia muiden pajalaisten kanssa. Suomessa yksi epävirallinen terapian- ja sosialisoinnin muoto miehillä on ne saunaillat missä saa olla vähän avoimempi ilman häpeän pelkoa.
Aivan, pelkkä kehotus ei autakaan miehiä tai naisia. Myös naiset oppivat naisellisuudesta stereotyyppisiä malleja, joista on heille haittaa mutta yksin niitä on vaikea purkaa.
Niitä kuitenkin pystyy purkamaan, kuten omakin esimerkkisi osoittaa. Juuri tuollaiset helposti lähestyttävät, epävirallisetkin sosialisoinnin ja terapian muodot ovat niitä joissa haitallisia malleja oppineet miehet voivat niitä purkaa ja mitkä myös vähentävät syrjäytymisen riskiä.
Naisille vastaavia, haitallisia malleja purkavia toimintatapoja voivat olla vaikka yksin vaeltaminen tunturissa, kehopositiivisuus, kamppailulajien harrastaminen tms. Stereotypia on haitallinen juuri siksi, että se lukitsee ihmisen yksipuoliseen lokeroon, josta muut puolet eivät pääse esille kuten tasapainossa olevalla ihmisellä.
Vierailija kirjoitti:
Miehet ovat syvällisempiä kuin naiset. Miehet alkavat potea syvää eksistentialistista ahdistusta yksinäisyyden edessä ja pakenevat tuota tunnetta viinaan ja videopeleihin. Naiset ovat tyytyväisiä kun pääsevät shoppailemaan ja hoitavat kotona gerbiiliä.
Tästä hienosta syvällisyydestä myönnetäänkin ihan Darwinpalkinto!
Vierailija kirjoitti:
Minusta erakoituminen ei ole syrjäytymistä, jos erakoituminen on ollut vapaaehtoista ja on tyytyväinen erokkoelämäänsä.
Ei se olekaan. Yksinolo ja yksinäisyys ovat kaksi eri asiaa. Ei joka mieserakko ole yksinäinen mutta yksinäiset miehet usein erakoituu.
MGHOW kirjoitti:
Kunhan mgtow-aate yhä valtaa alaa ja miehet oppivat vihaamaan naisia, ymmärtäen ettei naisia tarvita kuin panoalustaksi ja sitä varten on porno ja FleshLight, tämäkin asia tulee muuttumaan.
MGTOW ei ole tarkoitus vihata naisia, heille naiset ja heidän halunsa ovat yhdentekeviä.
Vierailija kirjoitti:
Eikl olekin vain ihan luonnollista,ettei ihminen väkisin halua änkeä niihin piireihin joissa tietää saavansa nuivan vastaanoton ja olevansa ei-haluttu seuraan ?
On.
Sama, mulla on myös herkkä ja vähän kömpelökin mies, joka on samoin välillä työtön ja joka ei ole mitenkään erityisen kunnianhimoinen. Mies on vaan muuten ihana ja hyväsydäminen. Puhuu ja kuuntelee mua ja ottaa mun jutut tosissaan, se on mulle tärkeää.