Miksi yksin elävät miehet syrjäytyvät niin paljon helpommin kuin yksin elävät naiset?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun puhutaan miksi miehet eivät itke tai ole tunteellisia niin se ei vaikuta syrjäytymiseen millään tavalla, voi olla että miehet syrjäyryvät entistä enemmän jos heitä pyritään saamaan tunteellisiksi koska silloin mies ei saa olla oma itsensä.

Huomaa hyvin että metsään mennään ja kovaa kun lähinnä naiset keskustelevat siitä miksi miehet syrjäytyvät.

M28

No, annapa vaihteeksi miesnäkökulmaa. Miksi miehet syrjäytyvät? Äläkä please aloita pillusta. Mies, jolla ei ole parisuhteeseen muuta annettavaa vehkeensä lisäksi, jää yksin, ehkä se on sitten sitä luonnonvalintaa.

Jaa miten parisuhde liittyy syrjäytymiseen?

"Mies syrjäytyy yksinkertaisesti siksi koska hän ei löydä omaa paikkaansa tässä yhteiskunnassa.

Lähtisin ehkäisemään miesten syrjäytymistä siten että yhteiskunta järjestäisi miehille joitakin tapahtumia tai kerhoja missä heille järjestettäisiin jotakin mielenkiintoista tekemistä miesten kesken, vaikka jotain nikkarointia tai auton korjausta(pojat voi rassata vaikka mopoja).

Kouluissa voisi koulu järjestää pojille vaikka jotain liikuntatapahtumia,koodausta tai puukäsitöitä missä pojat saisivat keskenään puuhastella ja olla.

Nykyään tuntuu ettei pojilla tai/ja miehillä oikein ole sitä omaa "juttua" tässä yhteiskunnassa, se aiheuttaa syrjäytymistä juuri pojille, he kokevat itsensä turhiksi.

Sitten kun mietitään pariutumismarkkinoita niin mitä luulette että kelpaako naisille syrjäytynyt mies?

Vastaan tähän että erittäin harvalle kelpaa ja siksi syrjäytynyt mies jää sinkuksi.

M28"

Tuossa on erittäin hyvin sanottu miksi miehet syrjäytyvät ja kuinka miesten syrjäytymistä voidaan ehkäistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt alkoi ahdistamaan. Tekee mieli paeta viinan avulla humalaan koska en pysty käsittelemään tunteitani. Kertokaa miten fiksu nainen tekisi tässä tilanteessa?

Käsittelisi tunteensa, tietenkin. Yksin tai ystävän kanssa.

Ohis...miten käsitellä tunteitaan, jos ei pysty käsittelemään tunteitaan?

Fiksu nainen pystyy käsittelemään tunteensa. Jos on vaikeaa, opettelee. Tarvittaessa hakee apua ystävältä tai terapeutilta.

Eli et vastannut tuon aiemman henkilön kysymykseen vaan oletit automaattisesti, ettei ole mitään ongelmaa tunteiden käsittelyssä. Mun mielestä tässä on yksi suuri ongelma, että pojat eivät ole oppineet käsittelemään tunteitaan, koska "isot pojat eivät itke". Tuo asenne on vielä 2019  niin vahvassa, että on hyvin vaikea alkaa aikuisena ja ahdistuneena opettelemaan jotain sellaista, mikä olisi pitänyt oppia jo lapsena.  Monilla miehillä on tästä syystä vaikeuksia ottaa edes vastaan ystävänsä tarvetta käsitellä tunteitaan. Ystävienkin taholta tulee hyvin nopeasti asenne "isot pojat eivät itke".  En siis pidä lainkaan yllättävänä, että joku tarttuu pulloon. Joillekin miehille alkoholi on ainoa keino vapauttaa tunnelukot, jotta ylipäätään pystyy puhumaan tunteistaan. 

Ja mistäs se itkemättömyys ja asenne on omaksuttu? Olisikos äidiltä, joka halusi kasvattaa pojastaan "kunnon" suomalaisen miehen.

Ei tarvitse mennä kuin tuonne länsinaapuriin, niin tilanne on erilainen. Tosin, ne ruotsalaiset naiset ovat myös erilaisia suomalaisiin verrattuna.

Useimmiten se on omaksuttu isältä. Naiset sallivat helpommin lapsilleen itkemisen ja tunteiden näyttämisen kuin miehet. Ehkä miehiä ahdistaa asia, koska eivät ole koskaan saaneet itsekään näyttää tunteitaan. Olen kuuskymppinen enkä minäkään ole koskaan nähnyt isäni itkevän. Ehkä hän on joskus itkenyt, en tiedä. Isoisäni kyynelkanavat joskus aukesi, mutta vasta, kun Jaloviina-pullosta ainakin puolet oli juotu.  Exäni kuuluu myös näihin ihmisiin, joiden mielestä miehet eivät itke eivätkä puhu tunteistaan. Paitsi kännissä. Erostamme on jo 15 vuotta aikaa, mutta aina joskus hän juovuksissa soittaa mulle ja purkaa ahdistustaan. En viitsi lyödä luuria korvaan, koska tiedän, ettei hänellä ole ketään muutakaan, jolle puhua. 

Mä olen valvonut iltaisin ja öisin vain kuunnellen omien sekä lähipiirini nuorten huolia ja murheita. Lohduttanut ja halannut. Myös teinpoikia, jotka eivät ole voineet omille vanhemmilleen puhua eikä varsinkaan heidän läsnäollessaan itkeä. Olen pitänyt huolen, että omilla lapsillani on toisiinsa niin läheiset välit, että kun musta aika jättää, heillä on kuitenkin toisensa. Vaikka lapseni ovat jo yli kolmekymppisiä, pitävät silti toisiinsa yhteyttä viikottain. 

Enpä usko. Eikös tästä ollut juttua muutama vuosi sitten, että suomalainen lastenkasvatus nimenomaan kavahti kaikkea tunteiden näyttämistä vielä 70-luvulle tultaessa. Tälle oli siis oikein ylempien terveysviranomaisten siunaus.

Koskee siis koko kulttuuria, ei vain miehiä. Ja kuten olemme tänne kirjoittavien äitien kirjoituksista oppineet, he joutuvat tekemään kaiken kotitöistä ja kasvatuksesta lähtien, joten.....

Totta kyllä, tunnekylmyys oli kaikessa ihmisten välisessä kanssakäymisessä pikemminkin suotavaa. En muista, että lapsuudessani tai nuoruudessani aikuiset olisivat pahemmin halanneet toisiaan. Enkä tarkoita pariskuntia vaan ihan yleisesti sukulaisia. Oikeastaan vasta omat lapseni ottivat tavaksi halata niin isovanhemmat, vanhemmat, sedät, tädit, serkut, sisarukset ja kaikkien näiden puolisot aina, kun tavataan. 

Mitä tulee jälkimmäiseen kommenttiisi, niin toki moni palstalle noin kirjoittaa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikissa perheissä olisi noin. En ole koskaan suostunut olemaan lapsilleni isä enkä olemaan heille miehen mallina. Lasteni isällä on ollut oma tehtävänsä kasvattajana ja roolimallina ja erityisesti poikansa kohdalla. Olen myös palstalta välillä huomannut, miten jotkut äidit tuntuvat olevan turhautuneita, kun heidän poikansa eivät olekaan samanlaisia kuin heidän tyttärensä. Mulla ei ole veljiä ja on ollut aika avartavaa päästä oman lapsen kautta näkemään myös poikien ja miesten maailmaa. Vaikka olenkin siitä maailmasta oppinut paljon, en edelleenkään pysty olemaan isä. Ja katson, ettei mun tarvitsekaan olla. 

En sanoisi, että olisin turhautunut siihen, että pojat ovat täysin tuuliajolla siinä kun tytär pärjää ja suoriutuu vaan olen todella huolissani siitä, miten he saavat hyvän onnellisen elämän ja sitä osallisuutta josta aiemmin puhuttiin. Samalla tunnen suurta voimattomuutta ,koska meillä vanhempina ei tunnu olevan mitään keinoja auttaa tässä.

Oletko aivan varma, että poikiesi käsitys hyvästä ja onnellisesta elämästä on sama kuin sinulla, tyttärelläsi tai miehelläsi? Kirjoitin ketjuun aiemmin, että en ole itsekään ollut koskaan aktiivinen, energinen enkä kunnianhimoinen. En ole ladannut vapaa-aikaani täyteen menemisiä ja olen viihtynyt tietokoneen ääressä jopa niin hyvin, että vähän puolivahingossa ajauduin tekemään siitä itselleni ammatinkin. Mun elämäni on silti oikein hyvää ja onnellista. Välillä lähinnä säälin tuttujani, jotka kertovat, miten on aina kiire, koskaan ei saa levätä, on mentävä sinne, tänne ja tuonne. Ihan itse ovat halunneet tehdä elämästään sellaista ja heidänhän pitäisi nyt olla onnellisia ja tyytyväisiä eikä valittaa asiasta. 

Millä ja missä sinä elät? Hyvään elämään kuuluu se, että on riittävä toimeentulo ja siitä seuraava hyvinvointi. Emme voi loputtomiin elättää poikiakaan.

Mähän just edellisessä kommentissani jo kirjoitin, että puolivahingossa tuli tehtyä nörtteilystä itselleni ammattikin. Elätän siis itseni työstäni saamallani palkalla ja asun omistamassani asunnossa. Edellinen ammattini  oli matalapalkka-alalla ja olin silloinkin elämääni ihan tyytyväinen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehet lepää ja tekee isoja asioita, naiset tekee koko ajan jotain pientä. Sitten ajatellaan että nainen on ahkera, kun on aktiivinen. Mies rakensi talon ja nyt vaan laiskottelee.

Nykyisin miesten työt on kortilla joka tekee miehestä köyhän sekä ei naisen silmissä niin kiinnostavan. Tämä myös johtaa syrjäymiseen. Ei siis ole ainoa syy, mutta iso osatekijä

Montako taloa sinä olet rakentanut ja miksi?

No en ole omaa taloa rakentanut, mutta vanhempien taloa, kesämökkiä ja erilaista vajaa on tullut nikkaroitua, terassia, laituria, autoja, veneitä. Miesporukassa yleensä. Eikä kyse ollut nyt minusta vaan keskimäärin.

Niin että meinaat että miesten pitäisi saada levätä muutama vuosi laakereillaan osallistumatta lainkaan niihin arkisiin pienempiin askareisiin, koska "melkein rakensin talon ja olin nikkaroimassa toissa kesänä kaverin mökillä laituria?"

Siinä olet toki oikeassa, että nykyisin monesti "miesten työt" ovat kortilla. Silloin voi tehdä enemmän niitä "naisten töitä" eikä vain levätä koska miehet keskimäärin rakentavat joskus talon tai ainakin siihen terassin. Emme me naisetkaan koko ajan sitä kaikkea pientä tee, jotta olisimme ahkerampia. Teemme niitä pieniä arjen askareita koska jonkun ne on pakko tehdä. Niitä voi miehetkin tehdä. On jopa suositeltavaa.

Me muuten pestään joka kesä mökillä siskoni kanssa kaikki matot, ikkunat ja mökki itse katosta lattiaan. Tämä on ihan yhtä iso urakka kuin laiturin ja puuvajan nikkarointi. Silti teemme myös ruokaa, käymme kaupassa ja tiskaamme, pyykkäämme, kannamme vettä ja lämmitämme saunaa. Täytyykin ehdottaa ensi kesänä, että entäs jos vaan lepäiltäisiin loppuloma sen jälkeen kun tämä matto- ja ikkunapyykki siivouksineen on selvitetty. Miehethän voivat sitten hoitaa niitä pikkuisia asioita meidän ansaitusti levätessä.😊

Vierailija kirjoitti:

Siis ymmärränkö oikein, että täällä joku haluaa väittää, että miehet eivät syrjäydy helpommin kuin naiset ja se mikä näyttää ulospäin syrjäytymiseltä onkin oikeasti onnellista miehen elämää, jossa mies saa vihdoin olla oma itsensä?

Jos näin, niin se on kyllä karhunpalvelus miehille. Syrjäytyminen ON ennen kaikkea yksinäisten miesten ongelma. Ja se on oikeasti ongelma sekä heille itselleen että yhteiskunnalle. En voi käsittää miksi joku loukkaantuu tästä ongelmasta puhumisesta. Miesten ongelmista pitää puhua, niitä pitää yrittää ehkäistä ja ongelmissa olevia miehiä pitää auttaa.

Haluaisitko nähdä mitä tapahtuu kun miehet päättävät naisten puolesta mikä naisten käyttäytymisessä on ongelma ja alkaisivat korjaamaan sitä? Saattaisitte kommentoida asiaa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset luulee että mies on syrjäytynyt jos hänellä ei ole naista ja voin kertoa että tuo on kyllä täysin väärä luulo naisilla. Mies syrjäytyy koska hänellä ei ole töitä eikä hänellä ole ystäviä!

Tämähän ei ole naisten mielipide vaan on peräisin Ylen uutisesta ,jossa prof. Hiilamo? Väittää yksinaduvien miesten olevan suuressa vaarassa syrjäytyä. Toki heillä myös on kuulemma enemmän köyhyyttä ja terveysongelmiakin. Tulee kyllä mieleen , että kumpi oli ensin, muna vai kana?

Kyseessä siis lineee joku valtiotieteiden ja filosofian tohtori H. Hiilamo joka on nyt THL:n tutkijana.

Mitähän tuo tietää vaikka nörttipoikien pelikulttuurista ja kuka teki 54-vuotiaasta valtiotieteiden tohtorista asiantuntijan nuoren miesten asioihin?

Mies kommentoimassa naisista = lynkkaus

mies kommentoimassa vähemmistöjen asioista = lynkkaus

mutta nuorista miehistä saa kommentoida?

No kerroppa sinä, mitä hyötyä elämässä on nuorille miehille uppoutua pelimaailman sen sijaan että saisivat aikaan jotain ja pätisivät tässä reaalimaailmassa? Harvasta tulee ammattilainen joka pystyy itsensä sillä elättämään. Aivan kuin tosi harvasta jääkiekon harrastajista tulee miljoonia ansaitseva ammattilainen. Näihin poikkeuksin on turha vedota.

Mitä se on naisilta pois jos joku mies jakaa postia 4h päivässä, asuu pienessä yksiössä ja pelaa 12h vuorokaudessa?

Tässäkin ketjussa naisten laadukkaiksi harrastuksiksi on kerrottu puutarhanhoito ja oliko se pitsinnypläys vai joku kirjonta? Mitä v*tun saavutuksia nuo on?

Toiset ne hoitaa puutarhaa. Sitten on puutarhureita jotka työskentelee hyvin matalalla palkalla.

Eipä niitä kavereita naiset juuri haaveile. Liian matala palkka.

Mutta toki onhan se kiva hoitaa puutarhaa vähän ja lukea akateemisia julkaisuja omalta alalta ja siemailla kalliita juomia puutarhatuolilta oman rikkaan miehensä kanssa.

Ei puutarhurit tai postinjakajat kelpaa 9e tuntipalkallaan naisille.

TÄMÄ.

Turha valittaa kun jäljelle jää kylmä tölkki ja pelikonsoli.

Eikä siinä oikeastaan ole mitään pahaa tai syrjäytymistä.

Se on voitto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun puhutaan miksi miehet eivät itke tai ole tunteellisia niin se ei vaikuta syrjäytymiseen millään tavalla, voi olla että miehet syrjäyryvät entistä enemmän jos heitä pyritään saamaan tunteellisiksi koska silloin mies ei saa olla oma itsensä.

Huomaa hyvin että metsään mennään ja kovaa kun lähinnä naiset keskustelevat siitä miksi miehet syrjäytyvät.

M28

No, annapa vaihteeksi miesnäkökulmaa. Miksi miehet syrjäytyvät? Äläkä please aloita pillusta. Mies, jolla ei ole parisuhteeseen muuta annettavaa vehkeensä lisäksi, jää yksin, ehkä se on sitten sitä luonnonvalintaa.

Jaa miten parisuhde liittyy syrjäytymiseen?

"Mies syrjäytyy yksinkertaisesti siksi koska hän ei löydä omaa paikkaansa tässä yhteiskunnassa.

Lähtisin ehkäisemään miesten syrjäytymistä siten että yhteiskunta järjestäisi miehille joitakin tapahtumia tai kerhoja missä heille järjestettäisiin jotakin mielenkiintoista tekemistä miesten kesken, vaikka jotain nikkarointia tai auton korjausta(pojat voi rassata vaikka mopoja).

Kouluissa voisi koulu järjestää pojille vaikka jotain liikuntatapahtumia,koodausta tai puukäsitöitä missä pojat saisivat keskenään puuhastella ja olla.

Nykyään tuntuu ettei pojilla tai/ja miehillä oikein ole sitä omaa "juttua" tässä yhteiskunnassa, se aiheuttaa syrjäytymistä juuri pojille, he kokevat itsensä turhiksi.

Sitten kun mietitään pariutumismarkkinoita niin mitä luulette että kelpaako naisille syrjäytynyt mies?

Vastaan tähän että erittäin harvalle kelpaa ja siksi syrjäytynyt mies jää sinkuksi.

M28"

Tuossa on erittäin hyvin sanottu miksi miehet syrjäytyvät ja kuinka miesten syrjäytymistä voidaan ehkäistä.

Ok, kiitos, en ole huomannut tuonsisältöistä viestiä. Onpa hienoa, ettei tässä lähdetty ensimmäisenä syyttämään naisia, kuten tällä palstalla niin usein näkee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt alkoi ahdistamaan. Tekee mieli paeta viinan avulla humalaan koska en pysty käsittelemään tunteitani. Kertokaa miten fiksu nainen tekisi tässä tilanteessa?

Käsittelisi tunteensa, tietenkin. Yksin tai ystävän kanssa.

Ohis...miten käsitellä tunteitaan, jos ei pysty käsittelemään tunteitaan?

Fiksu nainen pystyy käsittelemään tunteensa. Jos on vaikeaa, opettelee. Tarvittaessa hakee apua ystävältä tai terapeutilta.

Eli et vastannut tuon aiemman henkilön kysymykseen vaan oletit automaattisesti, ettei ole mitään ongelmaa tunteiden käsittelyssä. Mun mielestä tässä on yksi suuri ongelma, että pojat eivät ole oppineet käsittelemään tunteitaan, koska "isot pojat eivät itke". Tuo asenne on vielä 2019  niin vahvassa, että on hyvin vaikea alkaa aikuisena ja ahdistuneena opettelemaan jotain sellaista, mikä olisi pitänyt oppia jo lapsena.  Monilla miehillä on tästä syystä vaikeuksia ottaa edes vastaan ystävänsä tarvetta käsitellä tunteitaan. Ystävienkin taholta tulee hyvin nopeasti asenne "isot pojat eivät itke".  En siis pidä lainkaan yllättävänä, että joku tarttuu pulloon. Joillekin miehille alkoholi on ainoa keino vapauttaa tunnelukot, jotta ylipäätään pystyy puhumaan tunteistaan. 

Ja mistäs se itkemättömyys ja asenne on omaksuttu? Olisikos äidiltä, joka halusi kasvattaa pojastaan "kunnon" suomalaisen miehen.

Ei tarvitse mennä kuin tuonne länsinaapuriin, niin tilanne on erilainen. Tosin, ne ruotsalaiset naiset ovat myös erilaisia suomalaisiin verrattuna.

Useimmiten se on omaksuttu isältä. Naiset sallivat helpommin lapsilleen itkemisen ja tunteiden näyttämisen kuin miehet. Ehkä miehiä ahdistaa asia, koska eivät ole koskaan saaneet itsekään näyttää tunteitaan. Olen kuuskymppinen enkä minäkään ole koskaan nähnyt isäni itkevän. Ehkä hän on joskus itkenyt, en tiedä. Isoisäni kyynelkanavat joskus aukesi, mutta vasta, kun Jaloviina-pullosta ainakin puolet oli juotu.  Exäni kuuluu myös näihin ihmisiin, joiden mielestä miehet eivät itke eivätkä puhu tunteistaan. Paitsi kännissä. Erostamme on jo 15 vuotta aikaa, mutta aina joskus hän juovuksissa soittaa mulle ja purkaa ahdistustaan. En viitsi lyödä luuria korvaan, koska tiedän, ettei hänellä ole ketään muutakaan, jolle puhua. 

Mä olen valvonut iltaisin ja öisin vain kuunnellen omien sekä lähipiirini nuorten huolia ja murheita. Lohduttanut ja halannut. Myös teinpoikia, jotka eivät ole voineet omille vanhemmilleen puhua eikä varsinkaan heidän läsnäollessaan itkeä. Olen pitänyt huolen, että omilla lapsillani on toisiinsa niin läheiset välit, että kun musta aika jättää, heillä on kuitenkin toisensa. Vaikka lapseni ovat jo yli kolmekymppisiä, pitävät silti toisiinsa yhteyttä viikottain. 

Enpä usko. Eikös tästä ollut juttua muutama vuosi sitten, että suomalainen lastenkasvatus nimenomaan kavahti kaikkea tunteiden näyttämistä vielä 70-luvulle tultaessa. Tälle oli siis oikein ylempien terveysviranomaisten siunaus.

Koskee siis koko kulttuuria, ei vain miehiä. Ja kuten olemme tänne kirjoittavien äitien kirjoituksista oppineet, he joutuvat tekemään kaiken kotitöistä ja kasvatuksesta lähtien, joten.....

Totta kyllä, tunnekylmyys oli kaikessa ihmisten välisessä kanssakäymisessä pikemminkin suotavaa. En muista, että lapsuudessani tai nuoruudessani aikuiset olisivat pahemmin halanneet toisiaan. Enkä tarkoita pariskuntia vaan ihan yleisesti sukulaisia. Oikeastaan vasta omat lapseni ottivat tavaksi halata niin isovanhemmat, vanhemmat, sedät, tädit, serkut, sisarukset ja kaikkien näiden puolisot aina, kun tavataan. 

Mitä tulee jälkimmäiseen kommenttiisi, niin toki moni palstalle noin kirjoittaa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikissa perheissä olisi noin. En ole koskaan suostunut olemaan lapsilleni isä enkä olemaan heille miehen mallina. Lasteni isällä on ollut oma tehtävänsä kasvattajana ja roolimallina ja erityisesti poikansa kohdalla. Olen myös palstalta välillä huomannut, miten jotkut äidit tuntuvat olevan turhautuneita, kun heidän poikansa eivät olekaan samanlaisia kuin heidän tyttärensä. Mulla ei ole veljiä ja on ollut aika avartavaa päästä oman lapsen kautta näkemään myös poikien ja miesten maailmaa. Vaikka olenkin siitä maailmasta oppinut paljon, en edelleenkään pysty olemaan isä. Ja katson, ettei mun tarvitsekaan olla. 

En sanoisi, että olisin turhautunut siihen, että pojat ovat täysin tuuliajolla siinä kun tytär pärjää ja suoriutuu vaan olen todella huolissani siitä, miten he saavat hyvän onnellisen elämän ja sitä osallisuutta josta aiemmin puhuttiin. Samalla tunnen suurta voimattomuutta ,koska meillä vanhempina ei tunnu olevan mitään keinoja auttaa tässä.

Oletko aivan varma, että poikiesi käsitys hyvästä ja onnellisesta elämästä on sama kuin sinulla, tyttärelläsi tai miehelläsi? Kirjoitin ketjuun aiemmin, että en ole itsekään ollut koskaan aktiivinen, energinen enkä kunnianhimoinen. En ole ladannut vapaa-aikaani täyteen menemisiä ja olen viihtynyt tietokoneen ääressä jopa niin hyvin, että vähän puolivahingossa ajauduin tekemään siitä itselleni ammatinkin. Mun elämäni on silti oikein hyvää ja onnellista. Välillä lähinnä säälin tuttujani, jotka kertovat, miten on aina kiire, koskaan ei saa levätä, on mentävä sinne, tänne ja tuonne. Ihan itse ovat halunneet tehdä elämästään sellaista ja heidänhän pitäisi nyt olla onnellisia ja tyytyväisiä eikä valittaa asiasta. 

Millä ja missä sinä elät? Hyvään elämään kuuluu se, että on riittävä toimeentulo ja siitä seuraava hyvinvointi. Emme voi loputtomiin elättää poikiakaan.

Silti äitejä on varaa elättää

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska vain naiset ovat aikuisia ja elävät jårjellä.

Miehet ovat tunteella eläviå flegmaattisia ja eivät kestå pieniäkään vastoinkäymisiå vaan ns kostavat sitten eli ihan sama sitten jos en saa mitä haluan ja minulta vaaditaan jotakin niin minä poika alan ryypätä ja jätän vuokrat maksamatta kun mitä väliä kun ei ¥illuakaan saa keneltå haluaa...

Tällä palstalla ei koskaan ole yhtään miesvihaa, yhtään.

Minkäs sille voi, että perinteiset miehen roolit ei nykyisin toimi ja miehiltä puuttuu joustavuus ja sitkeys.

Perinteiset roolit eivät toimi ja miehet valitsevat vaikkapa tietokonepelit.

Pelit > nainen (parisuhde) ja sekös kismittää.

Älkää yrittäkö painaa miestä teidän "hyvän miehen" muottiinne, olette itse vasta vapautuneet miesten määrittelemistä kahleista. Miehen ei ole pakko olla "hyvä" teidän papereissanne sen enempää kuin teidän tule olla "hyvä" miehen papereissa.

Ja "sitten jäätte ilman naista" ? No voi kuinka ikävää, ette te mikään palkinto ole.

Ei se naisia kismitä, jos syrjäytyneet miehet elelevät tyytyväisenä itsekseen. Mutta kun harvoin nämä kuitenkaan tyytyväisiä ovat, vaan sitä naista ollaan niin kovasti vailla. Puhumattakaan yhteiskunnalle aiheutuvista kustannuksista, jota syrjäytyminen aiheuttaa sekä resursseista mitä se vaatii.

ei ei ei

Ongelma on siitä ettei ole EDES naista. työtön, kaverit duunissa tai perheen parissa, koirakin kuoli...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies syrjäytyy yksinkertaisesti siksi koska hän ei löydä omaa paikkaansa tässä yhteiskunnassa.

Lähtisin ehkäisemään miesten syrjäytymistä siten että yhteiskunta järjestäisi miehille joitakin tapahtumia tai kerhoja missä heille järjestettäisiin jotakin mielenkiintoista tekemistä miesten kesken, vaikka jotain nikkarointia tai auton korjausta(pojat voi rassata vaikka mopoja).

Kouluissa voisi koulu järjestää pojille vaikka jotain liikuntatapahtumia,koodausta tai puukäsitöitä missä pojat saisivat keskenään puuhastella ja olla.

Nykyään tuntuu ettei pojilla tai/ja miehillä oikein ole sitä omaa "juttua" tässä yhteiskunnassa, se aiheuttaa syrjäytymistä juuri pojille, he kokevat itsensä turhiksi.

Sitten kun mietitään pariutumismarkkinoita niin mitä luulette että kelpaako naisille syrjäytynyt mies?

Vastaan tähän että erittäin harvalle kelpaa ja siksi syrjäytynyt mies jää sinkuksi.

M28

Ei tämäkään kyllä nyt vastaa siihen, miksi mies ei löydä paikkaansa ja nainen taas löytäisi. 

Koodaus ja puukäsityöt ovat tälläkin hetkellä poikien ja miesten dominoimia, idea siitä että koulu vielä järjestäisi tytöiltä kiellettyjä (?) poikakerhoja näiden aiheiden suhteen vain vahvistaisi sitä ideaa, että nämä asiat kuuluvat vain pojille. Ei yhtään hyvä. Liikuntatapahtumat taas ei ole huono idea.

Ja tämän aatteen takia miehet syrjäytyvät ja voivat huonosti ja se aate on feminismi/"tasa-arvo".

Miehet/pojat ja naiset/tytöt ovat erilaisia ja ne tykkäävät eri asioista sekä pojat tulevat keskenään paremmin toimeen kuin sekaryhmissä.

Kyseiset asiat "kuuluu" pojille koska lähes jokainen poika tykkää niistä asioista.

Miehet/pojat tarvitsevat juuri enemmän niitä asioita elämään mitä vain(lähes kaikki) miehet tekevät ym, se nostaa miehisyyttä sekä samalla itsetuntoa, nyt pojista yritetään tehdä naisia ja aiheuttaa kyllä pahaa oloa pojille.

Lyhyesti sanottuna pojat syrjäytyvät koska pojista pyritään kasvattamaan samanlaisia kuin mitä tytöt on.

Vierailija kirjoitti:

Monella miehellä tuntuu olevan joku ajatus että kun ei ole naista niin ei sitten koko elämällä ole väliä. Omasta itsestä ei välitetä eikä pidetä huolta.

Ei se nyt ihan noin mene. Olen itsew syrjäytynyt mies, ja viimeinen mitä tarvitsisin, olisi että joku nainen häiritsisi arkeani. Etenkin yhdessä asuminen olisi painajainen. Voi olla, että miehet, joilla ei ole naisia ollut, saattavat heitä enemmän kaivata.

Naiset sinänsä ovat mielestäni pääosin ihania ja mukavia ihmisiä. En vaan halua ihmisuhteen rasitteita, kun olen tottunut ihan itse päättämän tekemisistäni ilman, että tarvitsee huomioida muiden toiveita ja osallistua kaikenlaisiin pakkopulla kissanristijäisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On siinä varmasti ihan silkkaa biologiaakin mukana. Eli käytännössä miehellä pitää olla jokin "tarkoitus", eli käytännössä emäntä/perhe mistä "huolehtia". 

Miksi eivät sitten huolehdi kun sellaisen saavat??

Koska naiset pärjäävät hyvin ilman miestä nykyään, miehen "sukupuolirooli" on nykyisin turha asia kosks nainen tekee samoja asioita kuin mies.

Sitten kun haluaa olla perinteisessä roolissa haukutaan kuitenkin lompakkoloiseksi?

Eri

Niinpä, miksei thaivaimot ole lompakkoloisia?

Koska se on miehen valinta toimia näin.

Suomalaiset naiset eivät ole hintansa arvoisia...

Et vastannut kysymykseen. Mikä ero? Arvot, neitsyys, ulkonäkö,käytös...?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis ymmärränkö oikein, että täällä joku haluaa väittää, että miehet eivät syrjäydy helpommin kuin naiset ja se mikä näyttää ulospäin syrjäytymiseltä onkin oikeasti onnellista miehen elämää, jossa mies saa vihdoin olla oma itsensä?

Jos näin, niin se on kyllä karhunpalvelus miehille. Syrjäytyminen ON ennen kaikkea yksinäisten miesten ongelma. Ja se on oikeasti ongelma sekä heille itselleen että yhteiskunnalle. En voi käsittää miksi joku loukkaantuu tästä ongelmasta puhumisesta. Miesten ongelmista pitää puhua, niitä pitää yrittää ehkäistä ja ongelmissa olevia miehiä pitää auttaa.

Haluaisitko nähdä mitä tapahtuu kun miehet päättävät naisten puolesta mikä naisten käyttäytymisessä on ongelma ja alkaisivat korjaamaan sitä? Saattaisitte kommentoida asiaa...

Onko siis niin että vain miehet saavat puhua miesten ongelmista, naiset naisten ongelmista, lapset lasten ongelmista, oravat oravien ongelmista. 

Ei ole, elämme samassa maailmassa ja eri ryhmien ongelmat vaikuttavat muihinkin ja kuuluvat muillekin. Ei jätetä yksin. 

Naiset eivät ole päättäneet milloin miesten syrjäytyminen on ongelma. Se on ongelma silloin kun syrjäytynyt itse kokee sen ongelmaksi tai tekee siitä muiden ongelman omalla käyttäytymisellään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun puhutaan miksi miehet eivät itke tai ole tunteellisia niin se ei vaikuta syrjäytymiseen millään tavalla, voi olla että miehet syrjäyryvät entistä enemmän jos heitä pyritään saamaan tunteellisiksi koska silloin mies ei saa olla oma itsensä.

Huomaa hyvin että metsään mennään ja kovaa kun lähinnä naiset keskustelevat siitä miksi miehet syrjäytyvät.

M28

No, annapa vaihteeksi miesnäkökulmaa. Miksi miehet syrjäytyvät? Äläkä please aloita pillusta. Mies, jolla ei ole parisuhteeseen muuta annettavaa vehkeensä lisäksi, jää yksin, ehkä se on sitten sitä luonnonvalintaa.

Jaa miten parisuhde liittyy syrjäytymiseen?

"Mies syrjäytyy yksinkertaisesti siksi koska hän ei löydä omaa paikkaansa tässä yhteiskunnassa.

Lähtisin ehkäisemään miesten syrjäytymistä siten että yhteiskunta järjestäisi miehille joitakin tapahtumia tai kerhoja missä heille järjestettäisiin jotakin mielenkiintoista tekemistä miesten kesken, vaikka jotain nikkarointia tai auton korjausta(pojat voi rassata vaikka mopoja).

Kouluissa voisi koulu järjestää pojille vaikka jotain liikuntatapahtumia,koodausta tai puukäsitöitä missä pojat saisivat keskenään puuhastella ja olla.

Nykyään tuntuu ettei pojilla tai/ja miehillä oikein ole sitä omaa "juttua" tässä yhteiskunnassa, se aiheuttaa syrjäytymistä juuri pojille, he kokevat itsensä turhiksi.

Sitten kun mietitään pariutumismarkkinoita niin mitä luulette että kelpaako naisille syrjäytynyt mies?

Vastaan tähän että erittäin harvalle kelpaa ja siksi syrjäytynyt mies jää sinkuksi.

M28"

Tuossa on erittäin hyvin sanottu miksi miehet syrjäytyvät ja kuinka miesten syrjäytymistä voidaan ehkäistä.

Olipa taas stereotyyppinen kuva miehistä, nikkarointia ja auton/mopon rassausta. :-D spoiler: suurinta osaa alle kolmekymppisistä miehistä ei nykyään kiinnosta tuollaiset hommat ( auto on lähinnä väline liikkua paikasta toiseen). Itse ainakin pidän enemmän elokuvista, lauta/korttipeleistä, kahvittelusta/oluesta ja ihan vaan keskustelusta. Ne nykyiset yksinäiset miehet jää mieluummin kotiin koneen ääreen kun lähtee Peran autotallille autoa duunaamaan.

Löytyisikö syrjäytymisen syyt lähinnä hoitamattomissa mielenterveysogelmissa. Molemmilla sukupuolilla. Miehillä on vaikeampi pyytää ja vastaanottaa apua. Myöskin ehkä kanavoituu tuo enemmän alkoholismiin miehillä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies syrjäytyy yksinkertaisesti siksi koska hän ei löydä omaa paikkaansa tässä yhteiskunnassa.

Lähtisin ehkäisemään miesten syrjäytymistä siten että yhteiskunta järjestäisi miehille joitakin tapahtumia tai kerhoja missä heille järjestettäisiin jotakin mielenkiintoista tekemistä miesten kesken, vaikka jotain nikkarointia tai auton korjausta(pojat voi rassata vaikka mopoja).

Kouluissa voisi koulu järjestää pojille vaikka jotain liikuntatapahtumia,koodausta tai puukäsitöitä missä pojat saisivat keskenään puuhastella ja olla.

Nykyään tuntuu ettei pojilla tai/ja miehillä oikein ole sitä omaa "juttua" tässä yhteiskunnassa, se aiheuttaa syrjäytymistä juuri pojille, he kokevat itsensä turhiksi.

Sitten kun mietitään pariutumismarkkinoita niin mitä luulette että kelpaako naisille syrjäytynyt mies?

Vastaan tähän että erittäin harvalle kelpaa ja siksi syrjäytynyt mies jää sinkuksi.

M28

Ei tämäkään kyllä nyt vastaa siihen, miksi mies ei löydä paikkaansa ja nainen taas löytäisi. 

Koodaus ja puukäsityöt ovat tälläkin hetkellä poikien ja miesten dominoimia, idea siitä että koulu vielä järjestäisi tytöiltä kiellettyjä (?) poikakerhoja näiden aiheiden suhteen vain vahvistaisi sitä ideaa, että nämä asiat kuuluvat vain pojille. Ei yhtään hyvä. Liikuntatapahtumat taas ei ole huono idea.

Mä ymmärrän aiemman kommentoijan viestin. En mäkään teininä halunnut olla aina sekaporukoissa. Oli ihan mukavaa olla välillä vain tyttöporukassa. Miksei sitten pojatkin haluaisi olla välillä vaan poikaporukoissa?

Huomasin itse omien lasteni kasvaessa, että kun poika tuli toiselle kymmenelle, poikaporukat eivät saaneet olla enää oikein missään. Jos oli useampi sen ikäinen poika taloyhtiön pihalla vaikka keinujen luona, hetken päästä joku tuli häätämään "pois lorvimasta". Samaa ei kuitenkaan ollut tyttäreni kohdalla eli tytöt samassa iässä saivat ihan vapaasti lorvia taloyhtiön pihalla. Kauppakeskuksissa poikaporukat ärsyttää olemassaolollaan, mutta tyttöporukat ei. Huomasinn myös, että aika harvassa perheessä teini-ikäisillä pojalla sai kaveriporukka tulla kotiin. Tytöllä ei ollut tällaistakaan vaan tytöt viettivät toistensa kodeissa aikaa varsin paljon. Tietyssä iässä poikien siis pitäisi kadota jonnekin ja onko ihme, jos he katoavat omiin huoneisiinsa tietokoneidensa ääreen, koska silloin voivat olla kavereineen ainakin netissä? Mä sitten päätin, että olkoot meillä. Ja kyllä niitä jannuja täällä olikin. Eivätpähän ainakjaan olleet ärsyttämässä muita ihmisiä pelkällä olemassaolollaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis ymmärränkö oikein, että täällä joku haluaa väittää, että miehet eivät syrjäydy helpommin kuin naiset ja se mikä näyttää ulospäin syrjäytymiseltä onkin oikeasti onnellista miehen elämää, jossa mies saa vihdoin olla oma itsensä?

Jos näin, niin se on kyllä karhunpalvelus miehille. Syrjäytyminen ON ennen kaikkea yksinäisten miesten ongelma. Ja se on oikeasti ongelma sekä heille itselleen että yhteiskunnalle. En voi käsittää miksi joku loukkaantuu tästä ongelmasta puhumisesta. Miesten ongelmista pitää puhua, niitä pitää yrittää ehkäistä ja ongelmissa olevia miehiä pitää auttaa.

Haluaisitko nähdä mitä tapahtuu kun miehet päättävät naisten puolesta mikä naisten käyttäytymisessä on ongelma ja alkaisivat korjaamaan sitä? Saattaisitte kommentoida asiaa...

Onko siis niin että vain miehet saavat puhua miesten ongelmista, naiset naisten ongelmista, lapset lasten ongelmista, oravat oravien ongelmista. 

Ei ole, elämme samassa maailmassa ja eri ryhmien ongelmat vaikuttavat muihinkin ja kuuluvat muillekin. Ei jätetä yksin. 

Naiset eivät ole päättäneet milloin miesten syrjäytyminen on ongelma. Se on ongelma silloin kun syrjäytynyt itse kokee sen ongelmaksi tai tekee siitä muiden ongelman omalla käyttäytymisellään.

Tietenkin se on näin. Jos valkoinen puhuu mustien ongelmista tai mies puhuu naisten ongelmista, niin tämä on ainoastaan merkki siitä, että alkuperäistä ongelmaryhmää ei suostuta suoraan kuuntelemaan tai toinen ryhmä yrittää käyttää valta-asemaansa selittämällä toisen ryhmän ongelmat puhki, vaikka tällä ei olisi pääsyä hänen kokemusmaailmaan. Vähän kuten äiti neuvolassa puhuu lääkärille lapsen oireista, vaikka lapsi kykenisi itse kertomaan vieressä. Alistamista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies syrjäytyy yksinkertaisesti siksi koska hän ei löydä omaa paikkaansa tässä yhteiskunnassa.

Lähtisin ehkäisemään miesten syrjäytymistä siten että yhteiskunta järjestäisi miehille joitakin tapahtumia tai kerhoja missä heille järjestettäisiin jotakin mielenkiintoista tekemistä miesten kesken, vaikka jotain nikkarointia tai auton korjausta(pojat voi rassata vaikka mopoja).

Kouluissa voisi koulu järjestää pojille vaikka jotain liikuntatapahtumia,koodausta tai puukäsitöitä missä pojat saisivat keskenään puuhastella ja olla.

Nykyään tuntuu ettei pojilla tai/ja miehillä oikein ole sitä omaa "juttua" tässä yhteiskunnassa, se aiheuttaa syrjäytymistä juuri pojille, he kokevat itsensä turhiksi.

Sitten kun mietitään pariutumismarkkinoita niin mitä luulette että kelpaako naisille syrjäytynyt mies?

Vastaan tähän että erittäin harvalle kelpaa ja siksi syrjäytynyt mies jää sinkuksi.

M28

Ei tämäkään kyllä nyt vastaa siihen, miksi mies ei löydä paikkaansa ja nainen taas löytäisi. 

Koodaus ja puukäsityöt ovat tälläkin hetkellä poikien ja miesten dominoimia, idea siitä että koulu vielä järjestäisi tytöiltä kiellettyjä (?) poikakerhoja näiden aiheiden suhteen vain vahvistaisi sitä ideaa, että nämä asiat kuuluvat vain pojille. Ei yhtään hyvä. Liikuntatapahtumat taas ei ole huono idea.

Huomasin itse omien lasteni kasvaessa, että kun poika tuli toiselle kymmenelle, poikaporukat eivät saaneet olla enää oikein missään. Jos oli useampi sen ikäinen poika taloyhtiön pihalla vaikka keinujen luona, hetken päästä joku tuli häätämään "pois lorvimasta". Samaa ei kuitenkaan ollut tyttäreni kohdalla eli tytöt samassa iässä saivat ihan vapaasti lorvia taloyhtiön pihalla. Kauppakeskuksissa poikaporukat ärsyttää olemassaolollaan, mutta tyttöporukat ei. Huomasinn myös, että aika harvassa perheessä teini-ikäisillä pojalla sai kaveriporukka tulla kotiin. Tytöllä ei ollut tällaistakaan vaan tytöt viettivät toistensa kodeissa aikaa varsin paljon. Tietyssä iässä poikien siis pitäisi kadota jonnekin;

Johtuu ihan siitä, että poikaporukat sotkee, häiriköi ja länkyttää sekä pelottavat lapsia ja vanhuksia ja jopa joitain yksin liikkuvia aikuisia. Tyttö- tai sekaporukan kohdalla ei tarvitse huolehtia että joku heittää ES-tölkillä, kuvaa jonnekin snapchatiin, provosoi, huutelee tai alkaa kivittämään mummelin ulkoiluttamaa koiraa. Sekaporukoissa tytöt yleensä pitävät pojat kurissa.

Syynä on siis miesten ja poikien itse itselleen luona myrkyllinen kulttuuri, jossa kaikkea pitää vihata, vastustaa ja vahingoittaa. Tämä asenne sitä omaakin elämää sitten lopulta tuhoaa. Kun pitää vihata, vastustaa ja vahingoittaa naisia, perhettä, normeja, odotuksia, kavereita, sukulaisia, luontoa ja lopulta omaa itseä.

Voisiko joku pakstajantteri kertoa, että miksi? Ja ihan rehellisesti, yrittämättä vierittää syytä "noku naiset..." Oletteko te vastuussa omista asenteistanne ja teoistanne vai ette?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies syrjäytyy yksinkertaisesti siksi koska hän ei löydä omaa paikkaansa tässä yhteiskunnassa.

Lähtisin ehkäisemään miesten syrjäytymistä siten että yhteiskunta järjestäisi miehille joitakin tapahtumia tai kerhoja missä heille järjestettäisiin jotakin mielenkiintoista tekemistä miesten kesken, vaikka jotain nikkarointia tai auton korjausta(pojat voi rassata vaikka mopoja).

Kouluissa voisi koulu järjestää pojille vaikka jotain liikuntatapahtumia,koodausta tai puukäsitöitä missä pojat saisivat keskenään puuhastella ja olla.

Nykyään tuntuu ettei pojilla tai/ja miehillä oikein ole sitä omaa "juttua" tässä yhteiskunnassa, se aiheuttaa syrjäytymistä juuri pojille, he kokevat itsensä turhiksi.

Sitten kun mietitään pariutumismarkkinoita niin mitä luulette että kelpaako naisille syrjäytynyt mies?

Vastaan tähän että erittäin harvalle kelpaa ja siksi syrjäytynyt mies jää sinkuksi.

M28

Ei tämäkään kyllä nyt vastaa siihen, miksi mies ei löydä paikkaansa ja nainen taas löytäisi. 

Koodaus ja puukäsityöt ovat tälläkin hetkellä poikien ja miesten dominoimia, idea siitä että koulu vielä järjestäisi tytöiltä kiellettyjä (?) poikakerhoja näiden aiheiden suhteen vain vahvistaisi sitä ideaa, että nämä asiat kuuluvat vain pojille. Ei yhtään hyvä. Liikuntatapahtumat taas ei ole huono idea.

Huomasin itse omien lasteni kasvaessa, että kun poika tuli toiselle kymmenelle, poikaporukat eivät saaneet olla enää oikein missään. Jos oli useampi sen ikäinen poika taloyhtiön pihalla vaikka keinujen luona, hetken päästä joku tuli häätämään "pois lorvimasta". Samaa ei kuitenkaan ollut tyttäreni kohdalla eli tytöt samassa iässä saivat ihan vapaasti lorvia taloyhtiön pihalla. Kauppakeskuksissa poikaporukat ärsyttää olemassaolollaan, mutta tyttöporukat ei. Huomasinn myös, että aika harvassa perheessä teini-ikäisillä pojalla sai kaveriporukka tulla kotiin. Tytöllä ei ollut tällaistakaan vaan tytöt viettivät toistensa kodeissa aikaa varsin paljon. Tietyssä iässä poikien siis pitäisi kadota jonnekin;

Johtuu ihan siitä, että poikaporukat sotkee, häiriköi ja länkyttää sekä pelottavat lapsia ja vanhuksia ja jopa joitain yksin liikkuvia aikuisia. Tyttö- tai sekaporukan kohdalla ei tarvitse huolehtia että joku heittää ES-tölkillä, kuvaa jonnekin snapchatiin, provosoi, huutelee tai alkaa kivittämään mummelin ulkoiluttamaa koiraa. Sekaporukoissa tytöt yleensä pitävät pojat kurissa.

Syynä on siis miesten ja poikien itse itselleen luona myrkyllinen kulttuuri, jossa kaikkea pitää vihata, vastustaa ja vahingoittaa. Tämä asenne sitä omaakin elämää sitten lopulta tuhoaa. Kun pitää vihata, vastustaa ja vahingoittaa naisia, perhettä, normeja, odotuksia, kavereita, sukulaisia, luontoa ja lopulta omaa itseä.

Voisiko joku pakstajantteri kertoa, että miksi? Ja ihan rehellisesti, yrittämättä vierittää syytä "noku naiset..." Oletteko te vastuussa omista asenteistanne ja teoistanne vai ette?

Omien lasteni kohdalla ei ollut kyse tuollaisesta. Ei nimittäin ollut vielä olemassa älypyhelimiakaan. Monta kertaa istuin parvekkeella lukemassa ja kuulin ihan hyvin, etteivät pojat aiheuttaneet sen enempää häiriötä kuin tytötkään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies syrjäytyy yksinkertaisesti siksi koska hän ei löydä omaa paikkaansa tässä yhteiskunnassa.

Lähtisin ehkäisemään miesten syrjäytymistä siten että yhteiskunta järjestäisi miehille joitakin tapahtumia tai kerhoja missä heille järjestettäisiin jotakin mielenkiintoista tekemistä miesten kesken, vaikka jotain nikkarointia tai auton korjausta(pojat voi rassata vaikka mopoja).

Kouluissa voisi koulu järjestää pojille vaikka jotain liikuntatapahtumia,koodausta tai puukäsitöitä missä pojat saisivat keskenään puuhastella ja olla.

Nykyään tuntuu ettei pojilla tai/ja miehillä oikein ole sitä omaa "juttua" tässä yhteiskunnassa, se aiheuttaa syrjäytymistä juuri pojille, he kokevat itsensä turhiksi.

Sitten kun mietitään pariutumismarkkinoita niin mitä luulette että kelpaako naisille syrjäytynyt mies?

Vastaan tähän että erittäin harvalle kelpaa ja siksi syrjäytynyt mies jää sinkuksi.

M28

Ei tämäkään kyllä nyt vastaa siihen, miksi mies ei löydä paikkaansa ja nainen taas löytäisi. 

Koodaus ja puukäsityöt ovat tälläkin hetkellä poikien ja miesten dominoimia, idea siitä että koulu vielä järjestäisi tytöiltä kiellettyjä (?) poikakerhoja näiden aiheiden suhteen vain vahvistaisi sitä ideaa, että nämä asiat kuuluvat vain pojille. Ei yhtään hyvä. Liikuntatapahtumat taas ei ole huono idea.

Ja tämän aatteen takia miehet syrjäytyvät ja voivat huonosti ja se aate on feminismi/"tasa-arvo".

Miehet/pojat ja naiset/tytöt ovat erilaisia ja ne tykkäävät eri asioista sekä pojat tulevat keskenään paremmin toimeen kuin sekaryhmissä.

Kyseiset asiat "kuuluu" pojille koska lähes jokainen poika tykkää niistä asioista.

Miehet/pojat tarvitsevat juuri enemmän niitä asioita elämään mitä vain(lähes kaikki) miehet tekevät ym, se nostaa miehisyyttä sekä samalla itsetuntoa, nyt pojista yritetään tehdä naisia ja aiheuttaa kyllä pahaa oloa pojille.

Lyhyesti sanottuna pojat syrjäytyvät koska pojista pyritään kasvattamaan samanlaisia kuin mitä tytöt on.

Mikään ei estä poikia tällä hetkellä harrastamasta näitä asioita, ja moni harrastaakin, ja silti tilanne on mitä on. Ehdotatko nyt tosissasi, että poikien elämä paranisi oleellisesti sillä, että ne muutamat tytöt heivataan ulos näistä ryhmistä? Ei näissä sun jutuissa ole nyt järjen hiventäkään. Rehellisesti sanottuna juuri tällä mentaliteetilla teet massiivisen karhunpalveluksen pojille, koska jos opitaan syyttämään kaikesta irrationaalisesti tyttöjä, naisia ja tasa-arvoa (vaikka tytöt ja naiset eivät poikia oikeasti mitenkään estä), jää oma osuus ja opittujen negatiivisten ajatusmaailmojen vaikutus ainakin huomaamatta. Jos kaikki on naisten ja tasa-arvon vika ja sellaisessa maailmassa on pojilla väistämättä paha olla (???), silloinhan voi ihan rauhassa jäädä kotiin sylkemään seinille ja kärsimään, kun itsehän ei voi vaikuttaa mihinkään. Tällä tavalla kasvatetaan väkijoukkoon ajavia katkeria inc*leitä.

Millä tapaa pojista yritetään kasvattaa naisia? Voiko tätä perustella mitenkään järjellisesti? Nykyään ehkä poikiakin yritetään kasvattaa enemmän tekemään kotitöitä, kunnioittamaan muita ja kantamaan vastuuta teoistaan. Ei pojille siitä kasva rintoja.

Pojat pitää opettaa pärjäämään myös maailmassa, jossa kaikki ei pyöri vain miesten ympärillä, elämässä ei voita jo puoliksi ihan vain olemalla mies, ja jossa naisten tehtävä ei ole palvella miehiä. Ja toisin kuin väität, on myös poikien mahdollista pärjätä ja olla onnellisia tällaisessa maailmassa. Onnellisuus ei ole mikään joko-tai-juttu, jossa tyttöjä ja naisia pitää kurittaa jotta pojilla ja miehillä menisi paremmin.

Koodaus ja puutyöt kuuluvat myös tytöille.

Eikö sitä vanhan maailman arvoilla opetettu / opeteta, että miehen tehtävä on naisen saaminen ja perheen elättäminen. Siinäpä se. Naisella taas on vähän suurempi katalogi, mistä valita.