Asunnon periminen - millainen perintövero, kun leski asuu asunnossa?

Kuinka joku juristi kehtaa suositella toimeenpanijamääräystä testamenttiin, etenkin niin että hän on itse se toimeenpanija?! 

Sitä ei tarvita käytännössä koskaan, koska riitaisassakin pesässä koska tahansa kuka tahansa pesän osakas voi hakea pesään pesänselvittäjän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma kokemukseni on se, että JP suosittelee aviopareille keskinäisen hallintaoikeustestamentin tekoa. Hän myös suosittelee siihen lisättäväksi määräyksen, että jos joku lapsista vaatii lakiosaansa 1. puolison kuoltua, niin hän saa vain lakiosansa eli käytännössä menettää puolet perinnöstään.

JP ei kuitenkaan neuvo mitenkään, miten lapset saavat maksettua omat perintöveronsa ensimmäisen puolisonsa kuoltua (lapset eivät voi käyttää tähän perintöään, koska leskellä on perintöön hallintaoikeus). Myöskään JP:n suosittelemassa testamentissa ei ole varauduttu mitenkään perintöveron maksuun.

Ai uusperheillekin suosittelee näin? 

Järkevä vanhempihan varautuu perintötilanteeseen niin, että jos lesken hallintaoikeuden alaisessa asunnossa on kiinni suurin osa perinnöstä, niin tilillä/rahastoissa on kuitenkin perintöveron verran perittävää. Tai ottaa henkivakuutuksen, joka kattaa perintöverot.

Sitä en tiedä, mitä JP suosittelee uusperheille. Mutta niistä tileillä ja rahastoissa olevista rahoista ei ole mitään apua perintöverojen maksuun, koska JP:n suosittelemassa ja laatimassa testamentissa leskelle on annettu hallintaoikeus myös niihin. Eläkeikäiset tuskin saavat henkivakuutusta.

JP korostaa koko ajan, että hänelle kaikkein tärkeintä on lesken etu.

Ap

No kysynpä vain, että onko lesken etu se, että omat lapset joutuu taloudelliseen ahdinkoon :0 

?!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma kokemukseni on se, että JP suosittelee aviopareille keskinäisen hallintaoikeustestamentin tekoa. Hän myös suosittelee siihen lisättäväksi määräyksen, että jos joku lapsista vaatii lakiosaansa 1. puolison kuoltua, niin hän saa vain lakiosansa eli käytännössä menettää puolet perinnöstään.

JP ei kuitenkaan neuvo mitenkään, miten lapset saavat maksettua omat perintöveronsa ensimmäisen puolisonsa kuoltua (lapset eivät voi käyttää tähän perintöään, koska leskellä on perintöön hallintaoikeus). Myöskään JP:n suosittelemassa testamentissa ei ole varauduttu mitenkään perintöveron maksuun.

Ai uusperheillekin suosittelee näin? 

Järkevä vanhempihan varautuu perintötilanteeseen niin, että jos lesken hallintaoikeuden alaisessa asunnossa on kiinni suurin osa perinnöstä, niin tilillä/rahastoissa on kuitenkin perintöveron verran perittävää. Tai ottaa henkivakuutuksen, joka kattaa perintöverot.

Sitä en tiedä, mitä JP suosittelee uusperheille. Mutta niistä tileillä ja rahastoissa olevista rahoista ei ole mitään apua perintöverojen maksuun, koska JP:n suosittelemassa ja laatimassa testamentissa leskelle on annettu hallintaoikeus myös niihin. Eläkeikäiset tuskin saavat henkivakuutusta.

JP korostaa koko ajan, että hänelle kaikkein tärkeintä on lesken etu.

Ap

No kysynpä vain, että onko lesken etu se, että omat lapset joutuu taloudelliseen ahdinkoon :0 

?!

En kuule suostu kysymään häneltä yhtään mitään. Ärsyttää, kun pitää vielä kerran nähdä. Ei voi oikein haukkuakaan, kun ei tiedä, mikä lasku sitten sieltä tulee...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma kokemukseni on se, että JP suosittelee aviopareille keskinäisen hallintaoikeustestamentin tekoa. Hän myös suosittelee siihen lisättäväksi määräyksen, että jos joku lapsista vaatii lakiosaansa 1. puolison kuoltua, niin hän saa vain lakiosansa eli käytännössä menettää puolet perinnöstään.

JP ei kuitenkaan neuvo mitenkään, miten lapset saavat maksettua omat perintöveronsa ensimmäisen puolisonsa kuoltua (lapset eivät voi käyttää tähän perintöään, koska leskellä on perintöön hallintaoikeus). Myöskään JP:n suosittelemassa testamentissa ei ole varauduttu mitenkään perintöveron maksuun.

Ai uusperheillekin suosittelee näin? 

Järkevä vanhempihan varautuu perintötilanteeseen niin, että jos lesken hallintaoikeuden alaisessa asunnossa on kiinni suurin osa perinnöstä, niin tilillä/rahastoissa on kuitenkin perintöveron verran perittävää. Tai ottaa henkivakuutuksen, joka kattaa perintöverot.

Sitä en tiedä, mitä JP suosittelee uusperheille. Mutta niistä tileillä ja rahastoissa olevista rahoista ei ole mitään apua perintöverojen maksuun, koska JP:n suosittelemassa ja laatimassa testamentissa leskelle on annettu hallintaoikeus myös niihin. Eläkeikäiset tuskin saavat henkivakuutusta.

JP korostaa koko ajan, että hänelle kaikkein tärkeintä on lesken etu.

Ap

Sama kokemus. Mutta on aika kyseenalaista, mitä hyötyä leskelle on esim. tilillä olevien rahojen hallintaoikeudesta. Hallintaoikeus tarkoittaa sitä, että leski ei saa käyttää itse rahoja, mutta saa rahojen korot itselleen. Nykyisten korkojen aikana siitä ei ole juurikaan iloa.

Leski asuu siinä eli ei liiemmin vaikuta perintöveroosi. Omalla kohdalla perintövero oli 350€ vastaavassa tilanteessa. Vasta lesken menehdyttyä pamahtaa iso perintövero

Vierailija kirjoitti:

Leski asuu siinä eli ei liiemmin vaikuta perintöveroosi. Omalla kohdalla perintövero oli 350€ vastaavassa tilanteessa. Vasta lesken menehdyttyä pamahtaa iso perintövero

Ap:n tapauksessa leski on jo 80-vuotias, joten vähennys on pieni. Asunnon arvoksi perintöverotuksessa lasketaan 75 % sen käyvästä arvosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma kokemukseni on se, että JP suosittelee aviopareille keskinäisen hallintaoikeustestamentin tekoa. Hän myös suosittelee siihen lisättäväksi määräyksen, että jos joku lapsista vaatii lakiosaansa 1. puolison kuoltua, niin hän saa vain lakiosansa eli käytännössä menettää puolet perinnöstään.

JP ei kuitenkaan neuvo mitenkään, miten lapset saavat maksettua omat perintöveronsa ensimmäisen puolisonsa kuoltua (lapset eivät voi käyttää tähän perintöään, koska leskellä on perintöön hallintaoikeus). Myöskään JP:n suosittelemassa testamentissa ei ole varauduttu mitenkään perintöveron maksuun.

Ai uusperheillekin suosittelee näin? 

Järkevä vanhempihan varautuu perintötilanteeseen niin, että jos lesken hallintaoikeuden alaisessa asunnossa on kiinni suurin osa perinnöstä, niin tilillä/rahastoissa on kuitenkin perintöveron verran perittävää. Tai ottaa henkivakuutuksen, joka kattaa perintöverot.

Sitä en tiedä, mitä JP suosittelee uusperheille. Mutta niistä tileillä ja rahastoissa olevista rahoista ei ole mitään apua perintöverojen maksuun, koska JP:n suosittelemassa ja laatimassa testamentissa leskelle on annettu hallintaoikeus myös niihin. Eläkeikäiset tuskin saavat henkivakuutusta.

JP korostaa koko ajan, että hänelle kaikkein tärkeintä on lesken etu.

Ap

Sama kokemus. Mutta on aika kyseenalaista, mitä hyötyä leskelle on esim. tilillä olevien rahojen hallintaoikeudesta. Hallintaoikeus tarkoittaa sitä, että leski ei saa käyttää itse rahoja, mutta saa rahojen korot itselleen. Nykyisten korkojen aikana siitä ei ole juurikaan iloa.

Hmm... Meillä JP korosti leskelle, että rahaa pitää jäädä riittävästi, että kykenee elämään mukavaa elämää. Eli kai omia rahojaan saa käyttää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma kokemukseni on se, että JP suosittelee aviopareille keskinäisen hallintaoikeustestamentin tekoa. Hän myös suosittelee siihen lisättäväksi määräyksen, että jos joku lapsista vaatii lakiosaansa 1. puolison kuoltua, niin hän saa vain lakiosansa eli käytännössä menettää puolet perinnöstään.

JP ei kuitenkaan neuvo mitenkään, miten lapset saavat maksettua omat perintöveronsa ensimmäisen puolisonsa kuoltua (lapset eivät voi käyttää tähän perintöään, koska leskellä on perintöön hallintaoikeus). Myöskään JP:n suosittelemassa testamentissa ei ole varauduttu mitenkään perintöveron maksuun.

Ai uusperheillekin suosittelee näin? 

Järkevä vanhempihan varautuu perintötilanteeseen niin, että jos lesken hallintaoikeuden alaisessa asunnossa on kiinni suurin osa perinnöstä, niin tilillä/rahastoissa on kuitenkin perintöveron verran perittävää. Tai ottaa henkivakuutuksen, joka kattaa perintöverot.

Sitä en tiedä, mitä JP suosittelee uusperheille. Mutta niistä tileillä ja rahastoissa olevista rahoista ei ole mitään apua perintöverojen maksuun, koska JP:n suosittelemassa ja laatimassa testamentissa leskelle on annettu hallintaoikeus myös niihin. Eläkeikäiset tuskin saavat henkivakuutusta.

JP korostaa koko ajan, että hänelle kaikkein tärkeintä on lesken etu.

Ap

Sama kokemus. Mutta on aika kyseenalaista, mitä hyötyä leskelle on esim. tilillä olevien rahojen hallintaoikeudesta. Hallintaoikeus tarkoittaa sitä, että leski ei saa käyttää itse rahoja, mutta saa rahojen korot itselleen. Nykyisten korkojen aikana siitä ei ole juurikaan iloa.

Hmm... Meillä JP korosti leskelle, että rahaa pitää jäädä riittävästi, että kykenee elämään mukavaa elämää. Eli kai omia rahojaan saa käyttää?

Omia rahojaan leski saa toki käyttää niin kuin haluaa. Tässä oli kysymys vainajan rahoista, joihin leskellä on JP:n laatiman testamentin perusteella hallintaoikeus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma kokemukseni on se, että JP suosittelee aviopareille keskinäisen hallintaoikeustestamentin tekoa. Hän myös suosittelee siihen lisättäväksi määräyksen, että jos joku lapsista vaatii lakiosaansa 1. puolison kuoltua, niin hän saa vain lakiosansa eli käytännössä menettää puolet perinnöstään.

JP ei kuitenkaan neuvo mitenkään, miten lapset saavat maksettua omat perintöveronsa ensimmäisen puolisonsa kuoltua (lapset eivät voi käyttää tähän perintöään, koska leskellä on perintöön hallintaoikeus). Myöskään JP:n suosittelemassa testamentissa ei ole varauduttu mitenkään perintöveron maksuun.

Ai uusperheillekin suosittelee näin? 

Järkevä vanhempihan varautuu perintötilanteeseen niin, että jos lesken hallintaoikeuden alaisessa asunnossa on kiinni suurin osa perinnöstä, niin tilillä/rahastoissa on kuitenkin perintöveron verran perittävää. Tai ottaa henkivakuutuksen, joka kattaa perintöverot.

Sitä en tiedä, mitä JP suosittelee uusperheille. Mutta niistä tileillä ja rahastoissa olevista rahoista ei ole mitään apua perintöverojen maksuun, koska JP:n suosittelemassa ja laatimassa testamentissa leskelle on annettu hallintaoikeus myös niihin. Eläkeikäiset tuskin saavat henkivakuutusta.

JP korostaa koko ajan, että hänelle kaikkein tärkeintä on lesken etu.

Ap

Sama kokemus. Mutta on aika kyseenalaista, mitä hyötyä leskelle on esim. tilillä olevien rahojen hallintaoikeudesta. Hallintaoikeus tarkoittaa sitä, että leski ei saa käyttää itse rahoja, mutta saa rahojen korot itselleen. Nykyisten korkojen aikana siitä ei ole juurikaan iloa.

Hmm... Meillä JP korosti leskelle, että rahaa pitää jäädä riittävästi, että kykenee elämään mukavaa elämää. Eli kai omia rahojaan saa käyttää?

Omia rahojaan leski saa toki käyttää niin kuin haluaa. Tässä oli kysymys vainajan rahoista, joihin leskellä on JP:n laatiman testamentin perusteella hallintaoikeus.

En ymmärrä mitä leski hyötyy siitä, että hän saa hallita vainajan rahoja, mutta ei kuitenkaan käyttää niitä kun ei niitä omista.

Vierailija kirjoitti:

En käsitä mitä järkeä on aviopuolisoiden välisessä kaiken kattavassa hallintaoikeustestamentissa. Eikö hallintaoikeuden voi ulottaa vain asuntoon ja kesämökkiin ja vaikka autoon ja muutamiin tilivaroihin, mutta jättää jotain omaisuutta sen ulkopuolelle lapsille heti perittäväksi, vähintäänkin perintöverojen verran.

Ajatuksena hallintaoikeustestamentissa on ilmeisesti se, että lasten maksama perintövero pienenee kaiken omaisuuden osalta, koska lesken hallintaoikeus rasittaa sitä. Mutta ei se oikeasti kauheasti lohduta, että perintöverot pienenivät kahdella tonnilla, kun pitää muutaman kuukauden varoitusajalla haalia kokoon yli kymppitonni perintäverojen maksuun ja itse perintöä ei vielä saa käyttöönsä senttiäkään muutamaan vuoteen. Mieluummin sitä ottaisi perintöäkin ainakin sen verran, että saisi sillä perintöverot maksettua, vaikka ne verot olisivatkin vähän suuremmat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma kokemukseni on se, että JP suosittelee aviopareille keskinäisen hallintaoikeustestamentin tekoa. Hän myös suosittelee siihen lisättäväksi määräyksen, että jos joku lapsista vaatii lakiosaansa 1. puolison kuoltua, niin hän saa vain lakiosansa eli käytännössä menettää puolet perinnöstään.

JP ei kuitenkaan neuvo mitenkään, miten lapset saavat maksettua omat perintöveronsa ensimmäisen puolisonsa kuoltua (lapset eivät voi käyttää tähän perintöään, koska leskellä on perintöön hallintaoikeus). Myöskään JP:n suosittelemassa testamentissa ei ole varauduttu mitenkään perintöveron maksuun.

Ai uusperheillekin suosittelee näin? 

Järkevä vanhempihan varautuu perintötilanteeseen niin, että jos lesken hallintaoikeuden alaisessa asunnossa on kiinni suurin osa perinnöstä, niin tilillä/rahastoissa on kuitenkin perintöveron verran perittävää. Tai ottaa henkivakuutuksen, joka kattaa perintöverot.

Sitä en tiedä, mitä JP suosittelee uusperheille. Mutta niistä tileillä ja rahastoissa olevista rahoista ei ole mitään apua perintöverojen maksuun, koska JP:n suosittelemassa ja laatimassa testamentissa leskelle on annettu hallintaoikeus myös niihin. Eläkeikäiset tuskin saavat henkivakuutusta.

JP korostaa koko ajan, että hänelle kaikkein tärkeintä on lesken etu.

Ap

Sama kokemus. Mutta on aika kyseenalaista, mitä hyötyä leskelle on esim. tilillä olevien rahojen hallintaoikeudesta. Hallintaoikeus tarkoittaa sitä, että leski ei saa käyttää itse rahoja, mutta saa rahojen korot itselleen. Nykyisten korkojen aikana siitä ei ole juurikaan iloa.

Hmm... Meillä JP korosti leskelle, että rahaa pitää jäädä riittävästi, että kykenee elämään mukavaa elämää. Eli kai omia rahojaan saa käyttää?

Omia rahojaan leski saa toki käyttää niin kuin haluaa. Tässä oli kysymys vainajan rahoista, joihin leskellä on JP:n laatiman testamentin perusteella hallintaoikeus.

En ymmärrä mitä leski hyötyy siitä, että hän saa hallita vainajan rahoja, mutta ei kuitenkaan käyttää niitä kun ei niitä omista.

Leski hyötyy rahoille maksettavan koron verran eli käytännössä ei juuri lainkaan. Siksi onkin älytöntä, että kallispalkkainen lakimies suosittelee tällaista testamenttia.

Osakkeiden hallintaoikeuden testamenttaamisen leskelle vielä jotenkin ymmärrän, sillä osakkeista hallintaoikeuden haltija saa sentään osingot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En käsitä mitä järkeä on aviopuolisoiden välisessä kaiken kattavassa hallintaoikeustestamentissa. Eikö hallintaoikeuden voi ulottaa vain asuntoon ja kesämökkiin ja vaikka autoon ja muutamiin tilivaroihin, mutta jättää jotain omaisuutta sen ulkopuolelle lapsille heti perittäväksi, vähintäänkin perintöverojen verran.

Ajatuksena hallintaoikeustestamentissa on ilmeisesti se, että lasten maksama perintövero pienenee kaiken omaisuuden osalta, koska lesken hallintaoikeus rasittaa sitä. Mutta ei se oikeasti kauheasti lohduta, että perintöverot pienenivät kahdella tonnilla, kun pitää muutaman kuukauden varoitusajalla haalia kokoon yli kymppitonni perintäverojen maksuun ja itse perintöä ei vielä saa käyttöönsä senttiäkään muutamaan vuoteen. Mieluummin sitä ottaisi perintöäkin ainakin sen verran, että saisi sillä perintöverot maksettua, vaikka ne verot olisivatkin vähän suuremmat.

Moni joutuu ottamaan pankista lainan, että saa maksettua ne isot perintöverot kun kaikki perintö onkin lesken hallussa. Kiva maksella niitä lainan korkojakin siinä sitten vielä..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma kokemukseni on se, että JP suosittelee aviopareille keskinäisen hallintaoikeustestamentin tekoa. Hän myös suosittelee siihen lisättäväksi määräyksen, että jos joku lapsista vaatii lakiosaansa 1. puolison kuoltua, niin hän saa vain lakiosansa eli käytännössä menettää puolet perinnöstään.

JP ei kuitenkaan neuvo mitenkään, miten lapset saavat maksettua omat perintöveronsa ensimmäisen puolisonsa kuoltua (lapset eivät voi käyttää tähän perintöään, koska leskellä on perintöön hallintaoikeus). Myöskään JP:n suosittelemassa testamentissa ei ole varauduttu mitenkään perintöveron maksuun.

Ai uusperheillekin suosittelee näin? 

Järkevä vanhempihan varautuu perintötilanteeseen niin, että jos lesken hallintaoikeuden alaisessa asunnossa on kiinni suurin osa perinnöstä, niin tilillä/rahastoissa on kuitenkin perintöveron verran perittävää. Tai ottaa henkivakuutuksen, joka kattaa perintöverot.

Sitä en tiedä, mitä JP suosittelee uusperheille. Mutta niistä tileillä ja rahastoissa olevista rahoista ei ole mitään apua perintöverojen maksuun, koska JP:n suosittelemassa ja laatimassa testamentissa leskelle on annettu hallintaoikeus myös niihin. Eläkeikäiset tuskin saavat henkivakuutusta.

JP korostaa koko ajan, että hänelle kaikkein tärkeintä on lesken etu.

Ap

Sama kokemus. Mutta on aika kyseenalaista, mitä hyötyä leskelle on esim. tilillä olevien rahojen hallintaoikeudesta. Hallintaoikeus tarkoittaa sitä, että leski ei saa käyttää itse rahoja, mutta saa rahojen korot itselleen. Nykyisten korkojen aikana siitä ei ole juurikaan iloa.

Hmm... Meillä JP korosti leskelle, että rahaa pitää jäädä riittävästi, että kykenee elämään mukavaa elämää. Eli kai omia rahojaan saa käyttää?

Omia rahojaan leski saa toki käyttää niin kuin haluaa. Tässä oli kysymys vainajan rahoista, joihin leskellä on JP:n laatiman testamentin perusteella hallintaoikeus.

En ymmärrä mitä leski hyötyy siitä, että hän saa hallita vainajan rahoja, mutta ei kuitenkaan käyttää niitä kun ei niitä omista.

Leski hyötyy rahoille maksettavan koron verran eli käytännössä ei juuri lainkaan. Siksi onkin älytöntä, että kallispalkkainen lakimies suosittelee tällaista testamenttia.

Osakkeiden hallintaoikeuden testamenttaamisen leskelle vielä jotenkin ymmärrän, sillä osakkeista hallintaoikeuden haltija saa sentään osingot.

Mutta eikö ikääntyvä vanhempi halua ajatella sekä puolisoa että lapsiaan että miten he pärjää kun itse kuolee? Kuulostaa oudolta, että puolisot haluaisi vain toiselleen rahaa esim. osinkoina eikä perillisille penniäkään ennen kuin myös se toinen vanhempi kuolee. Ainakin minä äitinä ajattelen, että mieheni aikuisena ihmisenä pärjää kyllä oman omaisuutensa turvin, mutta lapselleni haluan antaa vähän extraa, kun kuolen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leski haluaa antaa lapsilleen "jotain" ja nyt selviää, että se jotain on 200 000 euron arvoinen. Melkoisen iso jotain. Eli jos tuo on vähemmän kuin lakiosuus, niin isän omaisuuden arvo on yli 400 000? Leski on vieläpä rikkaampi eli pariskunnan yhteinen omaisuus on miljoona euroa? Ilmeisesti lakimiehissö on pihistetty, koska eihän tässä ole järjen häivääkään. Miksi ihmeessä on tehty testamentti, jolla kaikki omaisuus siirretään yli 80 vuotiaalle leskelle? Leski maksaa saamastaan perintöverot. Hän varmaankin olisi pärjännyt niillä 500 000 eurolla loppu elämänsä, mitä hänellä itsellään on. Tästä verotetusta omaisuudesta annetaan lapsille isot summat rahaa ja lapset maksaa lahjaveron. Lopputulos on verot on maksettu kahdesti ja verottaja kiittää. Eihän tämä nyt voi olla mitenkään totta.

Ei ole tuollaisista summista kyse. Eikä tämä ole mitenkään monimutkaista:

Nyt en kysele lesken asioita, mutta leski on rikkaampi, eli hänelle siirretä mitään muuta kuin korkeintaan asunto. 

Ja meille lapsille tulee perintövero eikä lahjavero. 

Kuule kyllä nuo summat oli oikein tuon kirjoittajan laskelmassa. Jos sinä ja veljesi saatte molemmat 100 000 (lakiosat), niin isäsi omaisuus oli 400 000. Ja kun sanoit, että äitisi on rikkaampi kuin isäsi oli, niin äitisi omaisuus on vähintään 500 000. Eli lähes miljoona yhteensä vanhempiesi omaisuus!

Ei ole niin paljoa. Juristi on sitten ehdottanut, että meille annetaan enemmän kuin lakiosa. Äitini kanssa on keskustellut.

Eli äiti olisi luopumassa jotenkin osasta testamenttia? Ei kai niin voi tehdä? Joko äiti luopuu koko testamentista tai sitten pitää koko testamentin ja te saatte vain lakiosat. Jos äiti ei luovu koko testamentista, niin lakiosan ylimenevä osa on perinnönjaon ulkopuolinen lahja äidiltä lapsille ja siitä menee lahjavero. 

Jos te meinaatte puljata jotain kummallista niin teillä on pian verottaja niskassa kyselemässä että onko tässä veropetos.

Ei me mitään puljata, vaan yritämme miettiä, mitä ehdotamme juristille takaisin. Juristi ehdottaa asunnon jakamista lapsille puoliksi. Nyt mietimme, mitä kannattaa tehdä, kun toinen lapsista ei asuntoa halua. 

Siis testamentissa on nimetty toimeenpanija, mutta onko kärjäjäoikeus antanut siitä pesänselvittäjän määräyksen? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leski haluaa antaa lapsilleen "jotain" ja nyt selviää, että se jotain on 200 000 euron arvoinen. Melkoisen iso jotain. Eli jos tuo on vähemmän kuin lakiosuus, niin isän omaisuuden arvo on yli 400 000? Leski on vieläpä rikkaampi eli pariskunnan yhteinen omaisuus on miljoona euroa? Ilmeisesti lakimiehissö on pihistetty, koska eihän tässä ole järjen häivääkään. Miksi ihmeessä on tehty testamentti, jolla kaikki omaisuus siirretään yli 80 vuotiaalle leskelle? Leski maksaa saamastaan perintöverot. Hän varmaankin olisi pärjännyt niillä 500 000 eurolla loppu elämänsä, mitä hänellä itsellään on. Tästä verotetusta omaisuudesta annetaan lapsille isot summat rahaa ja lapset maksaa lahjaveron. Lopputulos on verot on maksettu kahdesti ja verottaja kiittää. Eihän tämä nyt voi olla mitenkään totta.

Ei ole tuollaisista summista kyse. Eikä tämä ole mitenkään monimutkaista:

Nyt en kysele lesken asioita, mutta leski on rikkaampi, eli hänelle siirretä mitään muuta kuin korkeintaan asunto. 

Ja meille lapsille tulee perintövero eikä lahjavero. 

Kuule kyllä nuo summat oli oikein tuon kirjoittajan laskelmassa. Jos sinä ja veljesi saatte molemmat 100 000 (lakiosat), niin isäsi omaisuus oli 400 000. Ja kun sanoit, että äitisi on rikkaampi kuin isäsi oli, niin äitisi omaisuus on vähintään 500 000. Eli lähes miljoona yhteensä vanhempiesi omaisuus!

Ei ole niin paljoa. Juristi on sitten ehdottanut, että meille annetaan enemmän kuin lakiosa. Äitini kanssa on keskustellut.

Eli äiti olisi luopumassa jotenkin osasta testamenttia? Ei kai niin voi tehdä? Joko äiti luopuu koko testamentista tai sitten pitää koko testamentin ja te saatte vain lakiosat. Jos äiti ei luovu koko testamentista, niin lakiosan ylimenevä osa on perinnönjaon ulkopuolinen lahja äidiltä lapsille ja siitä menee lahjavero. 

Jos te meinaatte puljata jotain kummallista niin teillä on pian verottaja niskassa kyselemässä että onko tässä veropetos.

Ei me mitään puljata, vaan yritämme miettiä, mitä ehdotamme juristille takaisin. Juristi ehdottaa asunnon jakamista lapsille puoliksi. Nyt mietimme, mitä kannattaa tehdä, kun toinen lapsista ei asuntoa halua. 

Siis testamentissa on nimetty toimeenpanija, mutta onko kärjäjäoikeus antanut siitä pesänselvittäjän määräyksen? 

Toimeenpanijalla on pesänselvittäjän oikeudet. Ei tarvita erikseen pesänselvittäjämääräystä käräjiltä.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka joku juristi kehtaa suositella toimeenpanijamääräystä testamenttiin, etenkin niin että hän on itse se toimeenpanija?! 

Sitä ei tarvita käytännössä koskaan, koska riitaisassakin pesässä koska tahansa kuka tahansa pesän osakas voi hakea pesään pesänselvittäjän.

Kas kun juristit haistaa rahan.

Kyl sen pesän saa muutamassa vuodessa kupattua tyhjäksi kun saa tileihin pääsyn. Meillä oli pankin lakimies joka päätyi linnaan. Ei tosin meitä päässy tyhjentään kun emme olleet sinisilmäisiä tai riitaisia, jako vain pitkittyi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leski haluaa antaa lapsilleen "jotain" ja nyt selviää, että se jotain on 200 000 euron arvoinen. Melkoisen iso jotain. Eli jos tuo on vähemmän kuin lakiosuus, niin isän omaisuuden arvo on yli 400 000? Leski on vieläpä rikkaampi eli pariskunnan yhteinen omaisuus on miljoona euroa? Ilmeisesti lakimiehissö on pihistetty, koska eihän tässä ole järjen häivääkään. Miksi ihmeessä on tehty testamentti, jolla kaikki omaisuus siirretään yli 80 vuotiaalle leskelle? Leski maksaa saamastaan perintöverot. Hän varmaankin olisi pärjännyt niillä 500 000 eurolla loppu elämänsä, mitä hänellä itsellään on. Tästä verotetusta omaisuudesta annetaan lapsille isot summat rahaa ja lapset maksaa lahjaveron. Lopputulos on verot on maksettu kahdesti ja verottaja kiittää. Eihän tämä nyt voi olla mitenkään totta.

Ei ole tuollaisista summista kyse. Eikä tämä ole mitenkään monimutkaista:

Nyt en kysele lesken asioita, mutta leski on rikkaampi, eli hänelle siirretä mitään muuta kuin korkeintaan asunto. 

Ja meille lapsille tulee perintövero eikä lahjavero. 

Kuule kyllä nuo summat oli oikein tuon kirjoittajan laskelmassa. Jos sinä ja veljesi saatte molemmat 100 000 (lakiosat), niin isäsi omaisuus oli 400 000. Ja kun sanoit, että äitisi on rikkaampi kuin isäsi oli, niin äitisi omaisuus on vähintään 500 000. Eli lähes miljoona yhteensä vanhempiesi omaisuus!

Ei ole niin paljoa. Juristi on sitten ehdottanut, että meille annetaan enemmän kuin lakiosa. Äitini kanssa on keskustellut.

Eli äiti olisi luopumassa jotenkin osasta testamenttia? Ei kai niin voi tehdä? Joko äiti luopuu koko testamentista tai sitten pitää koko testamentin ja te saatte vain lakiosat. Jos äiti ei luovu koko testamentista, niin lakiosan ylimenevä osa on perinnönjaon ulkopuolinen lahja äidiltä lapsille ja siitä menee lahjavero. 

Jos te meinaatte puljata jotain kummallista niin teillä on pian verottaja niskassa kyselemässä että onko tässä veropetos.

Ei me mitään puljata, vaan yritämme miettiä, mitä ehdotamme juristille takaisin. Juristi ehdottaa asunnon jakamista lapsille puoliksi. Nyt mietimme, mitä kannattaa tehdä, kun toinen lapsista ei asuntoa halua. 

Siis testamentissa on nimetty toimeenpanija, mutta onko kärjäjäoikeus antanut siitä pesänselvittäjän määräyksen? 

Toimeenpanijalla on pesänselvittäjän oikeudet. Ei tarvita erikseen pesänselvittäjämääräystä käräjiltä.

Sitten ovat virallisselvityksen alla, ja pesänselvittäjän kuuluu antaa ensin sovintojakoesitys, jonka voi hyväksyä tai hylätä, viimesijainen vaihtoehto on virallisjako ilman ehdotuksia, mutta osakkailla on kyllä mahdollisuus tehdä sovintojako oma-aloitteisesti, jonka pesänselvittäjä vain allekirjoittaa. Ap tarvitsee oman juristin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma kokemukseni on se, että JP suosittelee aviopareille keskinäisen hallintaoikeustestamentin tekoa. Hän myös suosittelee siihen lisättäväksi määräyksen, että jos joku lapsista vaatii lakiosaansa 1. puolison kuoltua, niin hän saa vain lakiosansa eli käytännössä menettää puolet perinnöstään.

JP ei kuitenkaan neuvo mitenkään, miten lapset saavat maksettua omat perintöveronsa ensimmäisen puolisonsa kuoltua (lapset eivät voi käyttää tähän perintöään, koska leskellä on perintöön hallintaoikeus). Myöskään JP:n suosittelemassa testamentissa ei ole varauduttu mitenkään perintöveron maksuun.

Ai uusperheillekin suosittelee näin? 

Järkevä vanhempihan varautuu perintötilanteeseen niin, että jos lesken hallintaoikeuden alaisessa asunnossa on kiinni suurin osa perinnöstä, niin tilillä/rahastoissa on kuitenkin perintöveron verran perittävää. Tai ottaa henkivakuutuksen, joka kattaa perintöverot.

Sitä en tiedä, mitä JP suosittelee uusperheille. Mutta niistä tileillä ja rahastoissa olevista rahoista ei ole mitään apua perintöverojen maksuun, koska JP:n suosittelemassa ja laatimassa testamentissa leskelle on annettu hallintaoikeus myös niihin. Eläkeikäiset tuskin saavat henkivakuutusta.

JP korostaa koko ajan, että hänelle kaikkein tärkeintä on lesken etu.

Ap

Sama kokemus. Mutta on aika kyseenalaista, mitä hyötyä leskelle on esim. tilillä olevien rahojen hallintaoikeudesta. Hallintaoikeus tarkoittaa sitä, että leski ei saa käyttää itse rahoja, mutta saa rahojen korot itselleen. Nykyisten korkojen aikana siitä ei ole juurikaan iloa.

Hmm... Meillä JP korosti leskelle, että rahaa pitää jäädä riittävästi, että kykenee elämään mukavaa elämää. Eli kai omia rahojaan saa käyttää?

Omia rahojaan leski saa toki käyttää niin kuin haluaa. Tässä oli kysymys vainajan rahoista, joihin leskellä on JP:n laatiman testamentin perusteella hallintaoikeus.

En ymmärrä mitä leski hyötyy siitä, että hän saa hallita vainajan rahoja, mutta ei kuitenkaan käyttää niitä kun ei niitä omista.

Leski hyötyy rahoille maksettavan koron verran eli käytännössä ei juuri lainkaan. Siksi onkin älytöntä, että kallispalkkainen lakimies suosittelee tällaista testamenttia.

Osakkeiden hallintaoikeuden testamenttaamisen leskelle vielä jotenkin ymmärrän, sillä osakkeista hallintaoikeuden haltija saa sentään osingot.

Mutta eikö ikääntyvä vanhempi halua ajatella sekä puolisoa että lapsiaan että miten he pärjää kun itse kuolee? Kuulostaa oudolta, että puolisot haluaisi vain toiselleen rahaa esim. osinkoina eikä perillisille penniäkään ennen kuin myös se toinen vanhempi kuolee. Ainakin minä äitinä ajattelen, että mieheni aikuisena ihmisenä pärjää kyllä oman omaisuutensa turvin, mutta lapselleni haluan antaa vähän extraa, kun kuolen.

Senhän takia ihmiset menevät kallispalkkaisen juristin luokse laatimaan testamenttia, kun kuvittelevat, että hän osaa asiat ja antaa hyvät neuvot. Kyllä se on silloin juristin tehtävä neuvoa pariskuntaa miettimään myös sitä, miten lapset saavat perintöveronsa maksettua ja kertoa, miten testamentti kannattaa kirjoittaa, jotta lapsille ei tulisi vaikeuksia perintöverojen kanssa. Siitähän ihmiset juristille maksavat, että hän osaa ottaa huomioon sellaisetkin jutut, joita he itse eivät tajua.

Mutta tämä mainittu juristi nimenomaan suosittelee keskinäistä hallintaoikeustestamenttia "lesken edun takaamiseksi" ja perintöverojen minimoimiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leski asuu siinä eli ei liiemmin vaikuta perintöveroosi. Omalla kohdalla perintövero oli 350€ vastaavassa tilanteessa. Vasta lesken menehdyttyä pamahtaa iso perintövero

Ap:n tapauksessa leski on jo 80-vuotias, joten vähennys on pieni. Asunnon arvoksi perintöverotuksessa lasketaan 75 % sen käyvästä arvosta.

Tuo 75 % tuli siis siitä, että 80-vuotiaalla leskellä on asuntoon elinikäinen hallintaoikeus. Normaalisti perintöverotuksessa asunnon arvona käytetään sen täyttä käypää arvoa, jos asuntoa ei rasita kenenkään hallintaoikeus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leski haluaa antaa lapsilleen "jotain" ja nyt selviää, että se jotain on 200 000 euron arvoinen. Melkoisen iso jotain. Eli jos tuo on vähemmän kuin lakiosuus, niin isän omaisuuden arvo on yli 400 000? Leski on vieläpä rikkaampi eli pariskunnan yhteinen omaisuus on miljoona euroa? Ilmeisesti lakimiehissö on pihistetty, koska eihän tässä ole järjen häivääkään. Miksi ihmeessä on tehty testamentti, jolla kaikki omaisuus siirretään yli 80 vuotiaalle leskelle? Leski maksaa saamastaan perintöverot. Hän varmaankin olisi pärjännyt niillä 500 000 eurolla loppu elämänsä, mitä hänellä itsellään on. Tästä verotetusta omaisuudesta annetaan lapsille isot summat rahaa ja lapset maksaa lahjaveron. Lopputulos on verot on maksettu kahdesti ja verottaja kiittää. Eihän tämä nyt voi olla mitenkään totta.

Ei ole tuollaisista summista kyse. Eikä tämä ole mitenkään monimutkaista:

Nyt en kysele lesken asioita, mutta leski on rikkaampi, eli hänelle siirretä mitään muuta kuin korkeintaan asunto. 

Ja meille lapsille tulee perintövero eikä lahjavero. 

Kuule kyllä nuo summat oli oikein tuon kirjoittajan laskelmassa. Jos sinä ja veljesi saatte molemmat 100 000 (lakiosat), niin isäsi omaisuus oli 400 000. Ja kun sanoit, että äitisi on rikkaampi kuin isäsi oli, niin äitisi omaisuus on vähintään 500 000. Eli lähes miljoona yhteensä vanhempiesi omaisuus!

Ei ole niin paljoa. Juristi on sitten ehdottanut, että meille annetaan enemmän kuin lakiosa. Äitini kanssa on keskustellut.

Eli äiti olisi luopumassa jotenkin osasta testamenttia? Ei kai niin voi tehdä? Joko äiti luopuu koko testamentista tai sitten pitää koko testamentin ja te saatte vain lakiosat. Jos äiti ei luovu koko testamentista, niin lakiosan ylimenevä osa on perinnönjaon ulkopuolinen lahja äidiltä lapsille ja siitä menee lahjavero. 

Jos te meinaatte puljata jotain kummallista niin teillä on pian verottaja niskassa kyselemässä että onko tässä veropetos.

Ei me mitään puljata, vaan yritämme miettiä, mitä ehdotamme juristille takaisin. Juristi ehdottaa asunnon jakamista lapsille puoliksi. Nyt mietimme, mitä kannattaa tehdä, kun toinen lapsista ei asuntoa halua. 

Siis testamentissa on nimetty toimeenpanija, mutta onko kärjäjäoikeus antanut siitä pesänselvittäjän määräyksen? 

Toimeenpanijalla on pesänselvittäjän oikeudet. Ei tarvita erikseen pesänselvittäjämääräystä käräjiltä.

Sitten ovat virallisselvityksen alla, ja pesänselvittäjän kuuluu antaa ensin sovintojakoesitys, jonka voi hyväksyä tai hylätä, viimesijainen vaihtoehto on virallisjako ilman ehdotuksia, mutta osakkailla on kyllä mahdollisuus tehdä sovintojako oma-aloitteisesti, jonka pesänselvittäjä vain allekirjoittaa. Ap tarvitsee oman juristin.

Jos olen ymmärtänyt oikein, leskellä ja perillisillä ei ole tässä mitään erimielisyyttä siitä, miten perintö jaetaan. Juristi vain halusi väkisin kirjoittaa jakokirjan toisella tavalla kuin kuolinpesän osakkaat olisivat halunneet.