Lue keskustelun säännöt.
Amk valintakoe ja epätoivo
30.10.2019 |
Mitä ajattelitte kokeesta?
Jos kokeesta on jo joku keskustelu, olisitko kiltti ja linkkaisit sen tähän? Itse en löytänyt kommentteja kokeesta miltään palstalta.
Otsikon epötoivo taas tulee siitä että en usko pääseväni opiskelemaan tänäkään vuonna. Koe oli niin vaikea itselleni. Olen yrittänyt käydä pääsykokeissa jo ties kuinka monta kertaa, mutta en vain pääse. Olen ihan perusfiksu omasta mielestäni, luen ja seuraan uutisia. Osaan jonkin verran vieraita kieliä. Moni nauraa, että kuka tahansa pääsee ammattikorkeakouluun ja että eihän niissä tarvitse lukea mitään. Itseäni alkaa masentaa todella. Vuosia menee hukkaan!
Kommentit (2017)
Vierailija kirjoitti:
Media voisi tarttua tähän aiheeseen ja tehdä jutun tästä koeuudistuksesta. Niin moni seikka oli pielessä ja epäreilu, sekä itse kokeessa että koejärjestelyissä.
- Vaatimus tuoda oma kone kokeeseen ja jos konetta ei ole virallinen kehotus "voit vaikka lainata joltain tuttavalta". Ihan kiva, mutta useilla hakijoilla ei ole läppäriä valmiina ja lainaan saanti voi olla mahdotonta.
- Järjestelyissä tökki se ettei mitään ylimääräisiä tavaroita, läppärin suojakotelosta lähtien, saanut viedä mukaan koetilaan. Siellä sitten ihmiset taiteilivat käsissä läppäri, laturi, kännykkä, hakutodistukset, kynät ja eväät kädessä! Kassia ei siis sallittu käyttää. Kumma jos yksikään läppäri ei särkynyt koeviikolla.
- Vaatimus tulla koetilaan tunti ennen kokeen alkua. Siellä sitten vajaa tunti odoteltiin ja tuijoteltiin seinää! Kännykkää tai tietokonetta ei saanut käyttää sisällä koetilassa. Älytön järjestely! Paikalle olisi ehtinyt esim. 15 min ennen kokeen alkua. Itsellä meni näistä järjestelyistä johtuen yli viisi tuntia syömättä.
- Itse kokeessa epäreilua oli ensinnäkin vaatimus omasta koneesta, sillä koneet on erilaisia. Toisilla tehokkaammat ja nopeammat käyttöjärjestelmät, toisilla taas sivulla liikkuminenkin tuskaisen hidasta. Myös näytön kokoerot vaihtelee. Hakija jolla suuri näyttö, erillinen hiiri ja tehokas/nopea kone oli ehdottomasti etuasemassa verrattuna hakijoihin joilla pieni/vanha/hidas kone.
- Sama koe samoilla kysymyksillä kahdeksan kertaa viikon aikana. Kysymysten sanat ja numeroarvot vaihtelivat, mutta muuten olivat samoja. Jos hakijan kaveri oli ollut alkuviikosta kokeessa sai toinen hakija suurta etua tietämällä kysyksen "juonen" jo ennakkoon. Epäreilua!
- Itse kysymykset vailla päätä tai häntää ja liian lyhyt vastausaika, jota ei itse saanut säädellä osioiden välillä. Kysymykset kaikki monivalintoja, missä essee-kysymykset joita ennen kokeissa oli? Nyt valttia oli vain laadukas läppäri ja hakijan nopeus. Kysymyksiä ja aineistoja ei voinut helposti hahmottaa pieneltä näytöltä eikä tekstiin voinut tehdä korostuksia tai muita merkintöjä.
- Sanastojen ja numeroiden vaihdellessa eri koepäivinä sattuman ja hyvän onnen vaikutus liian suuri ja asettaa hakijat epätasa-arvoiseen asemaan.
- Koejärjestelmän suunnittelu tökki siinäkin, että jos sohaisit hiirellä näytön johonkin tyhjään kohtaan vahingossa tai muuten, muutti se klikkaus lähimmän kysymyksen vastauksia. Tätä varmasti monikaan ei ole huomannut ja sinne on jäänyt vahingossa muutettuja (vääriä) vastauksia monelle.
Olisikohan vielä lisääkin? :D
Mikään näistä ei ole epäkohta.
En ymmärrä mikä sinua nyt nyppii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eli ensi keväänä varmaan tuplaantuu hakijoiden määrä. Me jo miehen ja siskoni kanssa sovimme, että he ilmoittautuvat ekana ja tokana koepäivänä katsomaan tehtävät. Nytkin oli niin, että lähinnä luvut ja nimet vaihteluvat, ratkaisusysteemi/logiikka oli ihan sama. Eli jos saa vihiä mitä kysytään, ei ole väliä laskeeko hiiriä vai karhuja, euroja vai kruunuja.
Tämä oli aivan naurettavan typerä uudistus. Motivaatiota ei enää mitata lainkaan ja lähinnä arpaonni, hyvä näyttö ja nopea kone ratkaisevat.
Voi sua raukkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta toisaalta, onko järkeä niissäkään pääsykokeissa, joita varten nuoriso pänttää muutaman kuukauden ihan hulluna ja käytännössä katsoen, yliopiston näkemyksestä huolimatta, sisään ei voi päästä ilman kallista valmennuskurssia? Osa nuorista muuttaa toiselle paikkakunnalle jo tuon kurssin vuoksi. Sisäänpääsyprosentit on tosi pienet ja ilman vanhempien rahallista sijoitusta se tuskin onnistuu.
Totta kai, jos saa opiskelupaikan oikeustieteellisestä tai lääkiksestä, niin uurastus on maksanut itsensä takaisin. Kovin moni ei vaan millään pääse esim. psykalle ensimmäisellä kerralla ja varsinkaan ilman kurssia. Vaikka voisi olla kuinka sopiva opiskelija ja työntekijä.
Mutta pääsykokeisiin, joihin on joku tietty opus, voi itse vaikuttaa enemmän kuin kokeeseen jossa on vain palikkatestejä. Yo todistusten ja ensikertalaisuuden ylivallasta puhumattakaan- kun koko ajan hoetaan että "jos et saa töitä niin opiskele uusi tutkinto" - miten opiskelet uuden tutkinnon jos kouluihin halutaan vain 18 v abeja? Ehkä se kunkin vuoden abeista on hyvä juttu mutta aika moni havaitsee että ala olikin väärä- varsinkin kun alaan ei ole tarvinnut tutustua edes pääsykokeessa, jossa kysytään tyyliin "Matti, Hatti ja Vatti meni kauppaan, kumpi tuli pois?" Ja sitten otetaan vastaan opiskelupaikka ja huomataan, että tämä oikeustiede onkin ihan puuduttavan tylsää...
Oikeustieteelliseen ei jatkossakaan vahingossa pääse.
Miksi vastustat näitä palikkatestejä näin paljon. Ethän sinä tiedä miten näissä käy.
Vierailija kirjoitti:
Lukiolaisena pelottaa tulevaisuus jos tätä menoa jatketaan. Matematiikkaa sovelletaan kaikessa vaikkei sitä tarvitsisikaan ja kaikkien pitäisi osata kaikkea, ketään ei kiinnosta motivoitunut, hyvä tyyppi, joka haluaa olla oman alansa ammattilainen. Vaan se matikka määrittää kaiken.
t. lyhyen matikan 6 oppilas.
Minua pelottaa ammattikoululaisena. Lukiolaiset pääsevät sisään jos heillä on tarpeeksi hyvät numerot todistuksessa tietyistä aineista (oliko äidinkieli, englanti ja matikka), eikä heidän tarvitse edes tehdä pääsykoetta. Eli valintatapa todistusvalinnalla. Ammattikoulun käyneitä ei oteta siinä mitenkään huomioon vaan on pakko mennä kokeeseen.
Miten joku lukion hyvä englannin numero vaikuttaa muka siihen, onko sopiva esim fyssariksi tai sairaanhoitajaksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli ensi keväänä varmaan tuplaantuu hakijoiden määrä. Me jo miehen ja siskoni kanssa sovimme, että he ilmoittautuvat ekana ja tokana koepäivänä katsomaan tehtävät. Nytkin oli niin, että lähinnä luvut ja nimet vaihteluvat, ratkaisusysteemi/logiikka oli ihan sama. Eli jos saa vihiä mitä kysytään, ei ole väliä laskeeko hiiriä vai karhuja, euroja vai kruunuja.
Tämä oli aivan naurettavan typerä uudistus. Motivaatiota ei enää mitata lainkaan ja lähinnä arpaonni, hyvä näyttö ja nopea kone ratkaisevat.
Voi sua raukkaa.
Raukkaa? Millä tavalla olen mielestäsi raukka? Mielestäni olen pärjännyt elämässäni kohtuullisen mukavasti. Taskussa maisterin paperit, kolme täyspäistä lasta ja asuntolainakin maksettu. Alanvaihtaja kylläkin olen, joten ehkä se on sitten säälittävää ettei heti osannut valita oikein. Aika kovan hinnan siitä vain joutuu nyt maksamaan. Työttömänä ja oloneuvoksena en vain jaksaisi näin 33v. iässä olla, joten siksi parhaani yritän uuden koulutuksen eteen.
Hätä keinot keksii ja mitään väärää tuossa ei ole. Voi toki olla turhaa ennakointia. Kokeessa minulla kusi lähinnä englannin osuus. Tai uskoisin näin, koska matikka oli itselleni todella helppo ja muut osiot ihan ok. Silti katse on jo varmuuden vuoksi keväässä
😊
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nämä nykyiset valintasysteemit on kyllä aivan järjettömiä niin yliopistossa kuin amk:ssa. Tuo, että pääsykokeisiin ei voi valmistautua on täyttä hulluutta, eihän se mittaa halua alalle ollenkaan ainoastaan tuuri vaikuttaa. Kaikille aloille haetaan ihan samanlaisia ihmisiä, loogista ajattelua ja matematiikkaa korostetaan järjettömästi, vaikka melkein joka alalla muut ominaisuudet kuten sosiaaliset taidot olisivat paljon tärkeämpiä. Hirvittää ajatellakin millaisia hoitajia ja lääkäreitä tulevaisuudessa on.
Lisäksi yo-todistus ja ammattikoulun todistus eivät ole missään määrin vertailukelpoisia, ammattikoulun englanti ja matikka on ihan pelleilyä edes lukion lyhyeen englantiin ja matikkaan verrattuna.
Ensikertalaiskiintiö on hulluutta, nykyaikana yhä useampi joutuu vaihtamaan alaa kun työllisyystilanteet ja oma työkyky muuttuu. Lukiossa harva edes tietää mitä jonkin alan opiskelu ja työ todellisuudessa on.
Nämä uudistukset ei tee muuta kuin vain lisää nuorten stressiä, yhä nuorempana pitäisi tietää mitä haluaa ja millään yksilöllisellä ei ole väliä eikä motivaatiolla, kaikki menee saman kaavan mukaan.
Itse olen opiskellut yhden yliopistotutkinnon, joka ei työllistä, ja nyt opiskelen toista. Lukiossa olin keskinkertainen, matematiikkaa en kirjoittanut. Pääsykokeella olen päässyt molempiin, opinnot on aina edenneet hyvin ja hyvillä arvosanoilla. Nykyisillä systeemeillä en varmaan pääsisi juuri minnekkään, ammattikouluun minusta ei enää olisi, joten varmaankin syrjäytyisin kotona, sekö olisi yhteiskunnan etu?Tsemppaan kaikkia jotka hakee amk:iin tai yliopistoon, muistakaa ettette ole tyhmiä, vaan se koe suosii juuri tietynlaista yksipuolista ajattelua ja on myös näillä hakijamäärillä tuuria, erot hakijoiden välillä on niin pieniä.
Ei tämä keskustelu koske yliopistoon pyrkiviä. Siellä on edelleen vajaa puolet pääsykokein valittavoa. Usein 3 lukiokurssia. Mutta esim lääkikseen ihan jäätävä määrä ja sama systeemi kuin ennenkin.
Ei näihin kaikkiin vouhotuksiin kannata uskoa.
Tämä amk haku on myös erittäin hyvä. Mittaa opiskeluvalmiuksia. Ei ne valinnat olleet ennenkään yhtään parempia eikä esim sairaanhoitajien lyhyt haastattelu mitään sosiaalisia taitoja mitannut.
Nyt moni valittaa. Eikä kukaan heistä tiedä miten valinnassa käy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta toisaalta, onko järkeä niissäkään pääsykokeissa, joita varten nuoriso pänttää muutaman kuukauden ihan hulluna ja käytännössä katsoen, yliopiston näkemyksestä huolimatta, sisään ei voi päästä ilman kallista valmennuskurssia? Osa nuorista muuttaa toiselle paikkakunnalle jo tuon kurssin vuoksi. Sisäänpääsyprosentit on tosi pienet ja ilman vanhempien rahallista sijoitusta se tuskin onnistuu.
Totta kai, jos saa opiskelupaikan oikeustieteellisestä tai lääkiksestä, niin uurastus on maksanut itsensä takaisin. Kovin moni ei vaan millään pääse esim. psykalle ensimmäisellä kerralla ja varsinkaan ilman kurssia. Vaikka voisi olla kuinka sopiva opiskelija ja työntekijä.
Mutta pääsykokeisiin, joihin on joku tietty opus, voi itse vaikuttaa enemmän kuin kokeeseen jossa on vain palikkatestejä. Yo todistusten ja ensikertalaisuuden ylivallasta puhumattakaan- kun koko ajan hoetaan että "jos et saa töitä niin opiskele uusi tutkinto" - miten opiskelet uuden tutkinnon jos kouluihin halutaan vain 18 v abeja? Ehkä se kunkin vuoden abeista on hyvä juttu mutta aika moni havaitsee että ala olikin väärä- varsinkin kun alaan ei ole tarvinnut tutustua edes pääsykokeessa, jossa kysytään tyyliin "Matti, Hatti ja Vatti meni kauppaan, kumpi tuli pois?" Ja sitten otetaan vastaan opiskelupaikka ja huomataan, että tämä oikeustiede onkin ihan puuduttavan tylsää...
En mäkään vastusta täysin sitä, että pitäis lukea jokin kirja pääsykokeisiin. Se vaan, että osassa se kirja pitää osata ulkoa, muistaa suunnilleen sivunumero missä luki mitäkin ja jos et osaa juuri siinä kokeessa tarvittavaa vastaustekniikkaa, niin et voi päästä sisään. Ja vastaustekniikkaa opiskellaan just jossain valmennuskurssilla, mihin kaikilla ei vain ole mahdollisuutta päästä. Täällä on valitettu tuosta tietokonepakosta AMK:n kokeiden kohdalla, mutta osan pitää muuttaa 500 kilometrin päähän kurssia varten, maksaa siitä pari tonnia ja siltikään paikka ei ole varma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mriaa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukiolaisena pelottaa tulevaisuus jos tätä menoa jatketaan. Matematiikkaa sovelletaan kaikessa vaikkei sitä tarvitsisikaan ja kaikkien pitäisi osata kaikkea, ketään ei kiinnosta motivoitunut, hyvä tyyppi, joka haluaa olla oman alansa ammattilainen. Vaan se matikka määrittää kaiken.
t. lyhyen matikan 6 oppilas.
Riippuen siitä mitä haluat opiskella matikalla ei ole väliä jos pääsykokeissa käyt. Itsekkin hädintuskin pääsin matikan lyhyen yo:n läpi ja silti aukesi kaksi koulupaikkaa yo pisteillä.
Olen kyllä myös käynyt monissa pääsykokeissa joissa matikkaa ei tarvinnut ollenkaan mutta siltikään ei koulupaikka auennut. Tämä tosin johtui siitä että hakemaani suuntaukseen otetaan vain n. 18 koko suomessa ja vastauksista pitää saada pisteitä ainakin se 96/100 ja hakioitakin riittää.
HakiJoita*
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta toisaalta, onko järkeä niissäkään pääsykokeissa, joita varten nuoriso pänttää muutaman kuukauden ihan hulluna ja käytännössä katsoen, yliopiston näkemyksestä huolimatta, sisään ei voi päästä ilman kallista valmennuskurssia? Osa nuorista muuttaa toiselle paikkakunnalle jo tuon kurssin vuoksi. Sisäänpääsyprosentit on tosi pienet ja ilman vanhempien rahallista sijoitusta se tuskin onnistuu.
Totta kai, jos saa opiskelupaikan oikeustieteellisestä tai lääkiksestä, niin uurastus on maksanut itsensä takaisin. Kovin moni ei vaan millään pääse esim. psykalle ensimmäisellä kerralla ja varsinkaan ilman kurssia. Vaikka voisi olla kuinka sopiva opiskelija ja työntekijä.
Mutta pääsykokeisiin, joihin on joku tietty opus, voi itse vaikuttaa enemmän kuin kokeeseen jossa on vain palikkatestejä. Yo todistusten ja ensikertalaisuuden ylivallasta puhumattakaan- kun koko ajan hoetaan että "jos et saa töitä niin opiskele uusi tutkinto" - miten opiskelet uuden tutkinnon jos kouluihin halutaan vain 18 v abeja? Ehkä se kunkin vuoden abeista on hyvä juttu mutta aika moni havaitsee että ala olikin väärä- varsinkin kun alaan ei ole tarvinnut tutustua edes pääsykokeessa, jossa kysytään tyyliin "Matti, Hatti ja Vatti meni kauppaan, kumpi tuli pois?" Ja sitten otetaan vastaan opiskelupaikka ja huomataan, että tämä oikeustiede onkin ihan puuduttavan tylsää...
Oikeustieteelliseen ei jatkossakaan vahingossa pääse.
Miksi vastustat näitä palikkatestejä näin paljon. Ethän sinä tiedä miten näissä käy.
Siksi että palikkatestissä onnistumiseen voi vaikuttaa itse vähemmän kuin jos on pääsykoekirjat, jolloin oman työn määrällä voi vaikuttaa lopputulokseen. Palikkatesti voi kosahtaa vaikka huonosti nukuttuun yöhön, siinä missä jos on opiskellut jotain pääsykoekirjaa vaikka vuoden/puoli vuotta, ei kaikki tieto häviä päästä yhdessä yössä, vaikka olisi nukkunutkin huonosti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta toisaalta, onko järkeä niissäkään pääsykokeissa, joita varten nuoriso pänttää muutaman kuukauden ihan hulluna ja käytännössä katsoen, yliopiston näkemyksestä huolimatta, sisään ei voi päästä ilman kallista valmennuskurssia? Osa nuorista muuttaa toiselle paikkakunnalle jo tuon kurssin vuoksi. Sisäänpääsyprosentit on tosi pienet ja ilman vanhempien rahallista sijoitusta se tuskin onnistuu.
Totta kai, jos saa opiskelupaikan oikeustieteellisestä tai lääkiksestä, niin uurastus on maksanut itsensä takaisin. Kovin moni ei vaan millään pääse esim. psykalle ensimmäisellä kerralla ja varsinkaan ilman kurssia. Vaikka voisi olla kuinka sopiva opiskelija ja työntekijä.
Mutta pääsykokeisiin, joihin on joku tietty opus, voi itse vaikuttaa enemmän kuin kokeeseen jossa on vain palikkatestejä. Yo todistusten ja ensikertalaisuuden ylivallasta puhumattakaan- kun koko ajan hoetaan että "jos et saa töitä niin opiskele uusi tutkinto" - miten opiskelet uuden tutkinnon jos kouluihin halutaan vain 18 v abeja? Ehkä se kunkin vuoden abeista on hyvä juttu mutta aika moni havaitsee että ala olikin väärä- varsinkin kun alaan ei ole tarvinnut tutustua edes pääsykokeessa, jossa kysytään tyyliin "Matti, Hatti ja Vatti meni kauppaan, kumpi tuli pois?" Ja sitten otetaan vastaan opiskelupaikka ja huomataan, että tämä oikeustiede onkin ihan puuduttavan tylsää...
Oikeustieteelliseen ei jatkossakaan vahingossa pääse.
Miksi vastustat näitä palikkatestejä näin paljon. Ethän sinä tiedä miten näissä käy.
Siksi että palikkatestissä onnistumiseen voi vaikuttaa itse vähemmän kuin jos on pääsykoekirjat, jolloin oman työn määrällä voi vaikuttaa lopputulokseen. Palikkatesti voi kosahtaa vaikka huonosti nukuttuun yöhön, siinä missä jos on opiskellut jotain pääsykoekirjaa vaikka vuoden/puoli vuotta, ei kaikki tieto häviä päästä yhdessä yössä, vaikka olisi nukkunutkin huonosti.
Höpö höpö. Enemmän pysyvää on pärjääminen näissä yleisiä valmiuksia ja älykkyyttä mittaavissa kokeissa.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi mut hyväksyttiin kolmoshakutoiveeseeni jo todistusvalinnassa, koska jos sisäänpääsy olisi kokeen varassa, jäisin varmaan ilman opiskelupaikkaa.
No niin sen pitäisi olla että kaikilla sisäänpääsy on kokeen varassa. Tuo on todella eriarvoista että jotkut pääsee sisälle ilman vilkaisuakaan pääsykokeeseen päin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän siellä valintakokeiden nettisivuilla luki aika tarkasti, että millä käyttöjörjestelmillä ja millä selaimilla koe toimii?
Ja selaimista oli monia vaihtoehtoja, esim. Firefox, Safari ja Chrome. Kyllähän sen toimivan selaimen olisi voinut ladata valmiiksi?
Luulisin myös, että jostain saa tietokoneita lainaan. Kirjastosta, oppilaitoksista, työpaikoilta tai kavereilta? Jos joku haluaa oikeasti kouluun, niin tuskin se tuosta jää kiinni.
Omalle läppärille voit mitä vaan asentaa. Lainakoneen kun saa käteen 15min ennen koetta ja se on toisen työkone, et voi sanella mitä on oltava. Kuulemma Firefox olisi paras. No myöhäistä se on kokeessa kertoa. Tämän konetta lainanneet työpaikka ensinnäkin on kieltänyt sen asentamisen koneelle. Eli ei olisi hyötyä ollut, vaikka etukäteen sen tiesin. Kaikilla ei ole varaa ostaa yhtä koetta varten läppäriä kun varmuutta opiskelupaikasta ei ole. Itselläni ei ole ketään muuta, jolta olisin voinut nykyaikaisen ja nopean läppärin lainaan saada. Kaikki lähipiiristäni ovat siirtyneet tabletteihin ja töissä konetta tarvitsevat tekevät töitä pöytäkoneella. Kokeessa tulisi olla mahdollisuus saada asianmukainen läppäri lainaan tai paperiversio kokeesta.
Itse jouduin ostamaan koetta varten läppärin. En tunne ketään keneltä olisin läppäriä voinut lainata, lähipiirissä on ainoastaan pöytäkoneita tai pädejä. Kirjastot lainaavat konetta käytettäväksi vain kirjaston alueella, niitä ei saa viedä pois. Oppilaitokset eivät lainaa koneita, soitin ja kysyin. Kokeeseen ei pääse ilman omaa konetta. Ainoastaan jos oma kone menee rikki saa lainakoneen. Itse tein kaikkeni että saisin koneen lainaan, mutta en onnistunut. Jouduin siis sijoittamaan hyvin paljon rahaa tietokoneeseen (joka ei haittaa jos kouluun pääsen).
Turha sanoa että koneen kyllä saa jostain jos yrittää ja jos vain tarpeeksi kouluun haluaa. Jos et tunne ketään keneltä voit koneen lainata niin vaihtoehtosi ovat ostaa kone.
Meidän amkin kirjastosta sai ainakin lainattua koneen pääsykoetta varten!
Äh, koneeseen tuli kokeen aikana ikkuna virustorjunnan päivittämisestä. Siis ihan randomisti vaan hyppäsi näytölle. Toivottavasti ei sen takia tule hylsyä.
Eläintehtävään vastasin että yksi vihje riittää. Koska siinä ekassa vihjeessä oli muistaakseni että vuohi on keskellä tai että vuohi on aina harmaa, ja harmaan oikealla puolella on ruskea eläin, niin siitä pystyi päättelemään jo kaikkien värit.
Eikö ruokatehtävässä pitänyt valita se lause joka ei pidä paikkaansa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi mut hyväksyttiin kolmoshakutoiveeseeni jo todistusvalinnassa, koska jos sisäänpääsy olisi kokeen varassa, jäisin varmaan ilman opiskelupaikkaa.
No niin sen pitäisi olla että kaikilla sisäänpääsy on kokeen varassa. Tuo on todella eriarvoista että jotkut pääsee sisälle ilman vilkaisuakaan pääsykokeeseen päin.
Ei ole. Todistusvalinnassa valitaan vähintään puolet ja tämä on oikein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi mut hyväksyttiin kolmoshakutoiveeseeni jo todistusvalinnassa, koska jos sisäänpääsy olisi kokeen varassa, jäisin varmaan ilman opiskelupaikkaa.
No niin sen pitäisi olla että kaikilla sisäänpääsy on kokeen varassa. Tuo on todella eriarvoista että jotkut pääsee sisälle ilman vilkaisuakaan pääsykokeeseen päin.
Ei ole. Todistusvalinnassa valitaan vähintään puolet ja tämä on oikein.
Millä tavalla se on oikein? Miten lukion todistus mittaa sitä, että henkilö on sopiva ja motivoitunut alalle? Nimittäin pelkät hyvät numerot ei sitä takaa.
Yhtä juttua en kyllä ihan tajua, kun amk-valintakoe ja pisterajat todistusvalinnalle on mitä on nykyään,
eli esim. joillekin aloille pitää olla L kaikista (mukaanlukien pitkä matikka) jotta saa riittävät,
eli täydet todistuspisteet. Vaihtoehtoisesti pitää saada lähes täydet pisteet hyvin vaikeasta
valintakokeesta. Valmistuakseen ammattiin jossa palkka on niin surkea ettei sillä edes pärjää
pääkaupunkiseudulla, ainakaan jos yksinään elää ja on perheen ainoa elättäjä. Puhutaan nyt siis
sosiaali- ja terveysalasta. Toki tämä ala on kutsumusammatti mutta niin on esim. lääkärinammattikin ja
vaikka psykologi, kutsumusammatti siis. Palkka on ehkä parhaimmillaan kymmenkertainen, varmuudella
triplat ja kutsumusammatissa siinäkin ollaan. Henkilö, jolla on yo-todistuksessa jokaisesta aineesta L,
miksi kummassa hän hakee surkeasti palkattuun duunariammattiin? Kun tuollaisella todistuksella
pääsee yliopistoon heittämällä ja toisaalta taas henkilö jonka kognitiiviset kyvyt ovat sitä luokkaa,
että vetää lähes täydet pisteet nykyisestä amk-kokeesta, pääsee heittämällä yliopistoon ja ¨
lääkikseen jos vähääkään jaksaa lukea. Meinaan että, käykö tässä nyt niin että vähän kaikki häviää,
nämä ei-vielä-lääkikseen/psykaa lukemaan päässeet hakee itselleen amk:sta suojaopiskelupaikan siihen
asti kun toisella tai kolmannella yrittämällä pääsevät lääkikseen ja jättävät sitten amk:n vaan kesken,
ne jotka ihan oikeasti ovat valmiita toimimaan kutsumusammatissa, opiskelemaan ahkerasti ja nopeasti
ja eivät taatusti jätä opintojaan kesken ja ovat valmiita auttamaan ihmisiä sydämestään
surkealla liksalla, eivät taas pääse sisään ikipäivänä ja yhteiskunnallinen koulutuspolitiikka pissii
huolella, ihmetellään miksi tietyillä aloilla on pula työntekijöistä ja miksi lisätyt koulutuspaikat
ei auta nyt tähän ongelmaan, höh.
Nyt kuka tahansa voi ilmoittautua kokeilemaan onneaan kokeeseen ja hyvällä mäihällä saa jopa paikan. Jos paikan saa, voi katsella sitten kiinnostaako vai ei,ottaa paikan vastaan paremman puutteessa jne. Ei ole penniäkään kiinni siinä hommassa kun ei ole mitään vaivaa tarvinnut nähdä. Sen kun kokeillut kepillä jäätä.
Juuri näin tein itsekin. On vakityö ja korkeakoulutus pohjalla (KM) , mutta ei oikein ala kiinnosta. Huomasin ettei nyt ole mitään valmistautumista vaativaa kokeessa, joten päätin kokeilla kun eipä siinä mitään häviäkään. Jos pääsen, pyydän opintovapaata tai irtisanoudun. Onpahan sitten varmuuden vuoksi toinenkin tutkinto jos haluaa työnkuvaa muuttaa. Mutta motivaatio opiskelua kohtaan, hmmm.... Ei kovin korkea. Kunhan kokeilin ja itse asiassa luultavasti meni jopa ihan hyvin.
Paljonko saitte pisteitä? Pisteet näkyvät jo opintopolussa kun kirjautuu sisään ja menee sen jälkeen tähän osoitteeseen:
Vierailija kirjoitti:
Paljonko saitte pisteitä? Pisteet näkyvät jo opintopolussa kun kirjautuu sisään ja menee sen jälkeen tähän osoitteeseen:
Ne pisteet mitkä siellä nyt näkyy on todistuksesta saadut pisteet, ei valintakokeesta.
Eli ensi keväänä varmaan tuplaantuu hakijoiden määrä. Me jo miehen ja siskoni kanssa sovimme, että he ilmoittautuvat ekana ja tokana koepäivänä katsomaan tehtävät. Nytkin oli niin, että lähinnä luvut ja nimet vaihteluvat, ratkaisusysteemi/logiikka oli ihan sama. Eli jos saa vihiä mitä kysytään, ei ole väliä laskeeko hiiriä vai karhuja, euroja vai kruunuja.
Tämä oli aivan naurettavan typerä uudistus. Motivaatiota ei enää mitata lainkaan ja lähinnä arpaonni, hyvä näyttö ja nopea kone ratkaisevat.