Miksi 80-luvulla duunari-isä pystyi yksi elättämään perheen, maksamaan auton ja omakotitalon?
Markka-aikana (80-luvulla) oli ihan normaalia, että perheen äiti oli lasten kanssa kotona ja vain isä kävi töissä.
Silti duunarikin pystyi silloin yksin elättämään perheensä, maksamaan omakotitalon ja auton. Työttömyyttä ei silloin juuri tunnettu.
Nyt euroaikana monissa perheissä molemmat vanhemmat käyvät töissä, asutaan betoniyksiössä ilman autoa ja iltaisin seistään leipäjonossa. Verotus ja maksut nousevat vuosi vuodelta. Silti yhteiskunnan rahat on loppu ja ihmisetkin jo velkaantuvat.
Kommentit (1236)
Kyr pä kapitalisti vie nykyään ja osakkeenomistajalle pitää olla vähintään 30%. Ahneutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun äiti ja isä rakensi talon 1970 luvulla ja maksoi 120 000 markkaa. Sitä remontoitiin 2000 luvun alussa. 2016 äiti kuoli ja sain talon perinnöksi. Nyt talon arvo on 360000 euroa. Tein itse siihen remonttia myös kun sain sen perintönä.
Minunkin vanhemmat rakensi talon 70-luvulla. Papereista näkyi, että se maksoi 90 tuhatta markkaa. Nyt siitä hyvällä tuurilla saattaa saada 20 tuhatta euroa.
Toki tilanne on nyt tuo, mutta esim. 15v aiemmin hinta olisi voinut olla vaikkapa 90 tuhatta euroa. Suomen ongelmana on ihmisten pakkautuminen muutamaan isoon kaupunkiin yhdistettynä vähäiseen syntyväisyyteen.
Palkat eivät ole vuosikymmeniin pysyneet inflaation perässä. Kiitos kokoomuksen talouspolitiikan, jota ovat yli 30 vuotta harjoittaneet.
Mun äiti oli kotona siihen asti kunnes mä menin kouluun. Mutta ei se mikään kotirouva ollut vaan perhepäivähoitaja eli hoiti myös muiden lapsia meidän kotona samalla kuin omiaan.
Vierailija kirjoitti:
Minun äiti ja isä rakensi talon 1970 luvulla ja maksoi 120 000 markkaa. Sitä remontoitiin 2000 luvun alussa. 2016 äiti kuoli ja sain talon perinnöksi. Nyt talon arvo on 360000 euroa. Tein itse siihen remonttia myös kun sain sen perintönä.
Jos olisivat sijoittaneet 120 000mk 1975 ja saaneet sille edes vaatimattoman 3% reaalituoton niin olisi lähemmäs miljoona nyt. 50 vuotta on pitkä aika.
Mistä päin oli talo?
Pääkaupunkiseudulla on tehty paljon rahaa ihan jo tonteillakin. Meilläkin nousi 20 vuodessa maan hinta niin että kun talo maksoi tontteineen 250 000mk 90-luvun alussa niin viitisentoista vuotta sitten myytiin tontin hinnalla n 300 000e eli talo purkukuntoisena. Muutama vuosi sitten homasin että tontti oli lohkottu puoliksi ja toinen puoli oli myynnissä 240 000e eli hyvin on noussut meidänkin jälkeen. Suurin osa näytti samalla seudulla kokeneen saman kohtalon eli aiemmat isot tontit on lohkotttu pienemmiksi ja/tai rakennettu muutaman erillistalon tai paritalon yhtiöitä.
Aika huonosti pystyi. Teki päivät palkkatöitä ja illat ja viikonloput toiminimellä. Lisäksi äiti oli aluksi ppk, teki iltaisin välllä keikkaa siivoojana jos isällä ei ollut keikkaa ja kun mentiin kouluun niin otti päivätyön tehtaan kokoonpanolinjalta.
Köyhiä oltiin silti, kaupungin vuokrakerrostalossa asuttiin ja autot oli jotain 15 vuotta vanhoja romuja Ladasta ja Wartburgista lähtien mihin metsästtiin osia romareilta ja korjattiin itse.
Saivat kuitenkin sen verran säästettyä että 90-luvulla oli varaa vanha talonrähjä ostaa ja nykyään pärjäävät pienien eläkkeidensä kanssa ihan hyvin kun saivat siitä talonrähjästä (tai oikeammin tontista) ihan hyvät rahat millä ostaa mukava kerrostaloasunto eläkepäiviksi - ja isäkin sai traumojaan hoidettua sen verran että osti elämänsä ensimmäisen ihan uuden auton. Toyotan tietysti...
Silloin siirryttiin työelämään paljon aikaisemmin, mentiin naimisiin aikaisemmin, saatiin lapset aikaisemmin, ostettiin talo aikaisemmin. Ei vietetty viikonloppua kauppakeskuksessa tai verkkokaupassa ostamassa jatkuvasti uusia vaatteita, sisustuskrääsää ja makukahveja. Jos jotain piti hankkia, niin sitä varten säästettiin ja noudatettiin "köyhän ei kannata ostaa halpaa" periaatetta, eli ostettiin laatua. Ruoka tehtiin itse ja salaatti oli kiinankaalia ja porkkanaraastetta mikä raastettiin ITSE. Nyt ostetaan valmiiksi raastettua kaupasta, koska laiskuus ja uusavuttomuus.
Kaikki eivät pystyneet, kun lama alkoi...
Ehkä pystyi, jos vaimo oli hyvä penninvenyttäjä ja vähään tyytyväinen.
Siihen aikaan ei ollut uutisia, ettei miksei nönnönöö Suomen valtio nouda meidät ja heti täältä Dubaista pois!! Tiedättekö miksi?
Eipä niihin matkoihin ollut monellakaan duunarin perheelle varaa, ja ihmisetkin olivat erilaisia. Jos itse suinkin pystyi, valtion tahi sossun apuun ei hevillä nöyrrytty.
Kaksi syytä.
Ostovoima oli parempi
Ei kulutettu "turhuuksiin". Puhelinta tai elektroniikkaa ei vaihdettu uuteen jatkuvasti, ulkomailla ei käyty kovinkaan usein tai ei käyty koskaan. Monellakaan ei ollut välttämättä autoa. Ei käyty ravintoloissa syömässä niin usein. Muutenkin kertakäyttökulttuuria ei ollut kuten nykyään.
Ei pidä paikkaansa. Ei 70- tai 80-luvulla, 90-luvun laman aikaan vielä vähemmän.
Vanhempani olivat keskituloisia opettajia teininä 1970-luvulla (olen syntynyt 1960). Oli rivarinpätkä, Corolla ja kesämökki. Rahat aina loppu. En muista yhtään luokkakaveria lukiosta, jolla olisi ollut kotiäiti.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä pystyi, jos vaimo oli hyvä penninvenyttäjä ja vähään tyytyväinen.
Siihen aikaan ei ollut uutisia, ettei miksei nönnönöö Suomen valtio nouda meidät ja heti täältä Dubaista pois!! Tiedättekö miksi?
Eipä niihin matkoihin ollut monellakaan duunarin perheelle varaa, ja ihmisetkin olivat erilaisia. Jos itse suinkin pystyi, valtion tahi sossun apuun ei hevillä nöyrrytty.
Mieitin kanssa et en muista et luokkakaveritkaan olis paljo matkustelleet. Yksi matkusteli joka vuosi mutta he olivat (ja ovat) erittäin varakkaita. Toinen kävi Saksassa vuosittain kun siellä asui sukulaisia. Joku kävi kerran jossain Kanarialla tms ja siinäpä ne melkein oli mitä muistan. Me ei matkusteltu kuin Suomessa ja kerran käytiin autolla Tromssassa. Telttailtiin paljon, noilla reissuilla myös.
En muista kasarilta kotiäitejä, kyllä kaikki oli jossain töissä ellei ollut äitiyslomalla.
Jollain meni valmisporkkanaraasteet tunteisiin :)
Vierailija kirjoitti:
Palkat eivät ole vuosikymmeniin pysyneet inflaation perässä. Kiitos kokoomuksen talouspolitiikan, jota ovat yli 30 vuotta harjoittaneet.
Ahaa. Kerrotko lisää tästä, miten Kokoomus puolueena kontrolloi yritysten palkkapäätöksiä? Tai kuinka Kokoomus päättää julkisten alojen palkat vaikka on 30 vuodesta valtaosan oppositiossa?
Ei ole Suomessa koskaan ollut kotirouvakulttuuria.
Myös naiset ovat käyneet töissä.
Ap nähnyt päiväunia. 80-luvulla asuttiin pienissä asunnoissa. 4 henkinen perhe kaksiossa oli ihan tavallista. Auto oli joku vanha ritsa jota korjattiin porukalla pihalla. Ei käyty ulkona syömässä tai tilattu ruokia kotiin. Oli paljon köyhempää kuin nyt paitsi yhteisöt olivat paljon rikkaampia. Tunnettiin naapurit jne.
Kasarilla suurin osa vaimoista kävi töissä.Ne mökit oli usein perua maaseudulle jäänneiltä vanhemmilta.Maataloudessa ei tarvittu duunareita ja muuttoliike lähiöhin alkoi 70 luvulla kiihtyvässä tahdissa. Omakotitalot rakennettiin ysrin talkoilla ja tuttujen kanssa suurelta osin.
Silloinhan oli jopa siivoojien paikat jyvitetty ei puolueille.