Mielipiteitä miehen käytöksestä? Olen ihan loppu.
Meillä vauva joka osaa kontata, ja asumme kaksikerroksisessa asunnossa, jossa yläkerrassa makuuhuoneet. Mies ei osaa laittaa portaiden porttia kiinni kun lähtee. Minun pitää vahtia sitä milloin hänen menee alakertaan juosta hänen perässään ja varmistaa että portti on mennyt kiinni. Vanhempi lapsi osaa laittaa portin aina huolellisesti kiinni, mutta mies ei. Viimeksi eilen oli tilanne kun vauva oli vähällä tippua portaat alas, kun mies lähti jättäen portin aivan auki.
Mies lähtee aamulla töihin, ja olen lukuisia kertoja pyytänyt häntä laittamaan vanhemman lapsen ja meidän makuuhuoneen oven kiinni, ettei herättäisi kolisteluun, ja muutenkin että ei esim tiskejä laittaisi aamulla, koska ehdin ne hyvin laittaa kun herään. Tämän olen sanonut useamman kerran. Vauva nukkuu huonosti kaikenkaikkiaan, mutta aamulla tykkää nukkua pitkään klo8 asti tai jopa pidempään. Taas tänäaamuna mies jätti meidän makkarin ja lastenhuoneen oven auki, ja alkoi kolistelemaan keittiössä kovaan ääneen (laittoi ilmeisesti tiskejä, vaikka en ymmärrä miten niitä oli laittamatta, kun laitoin ne illalla), sillä seurauksella että kaikki heräsivät, vaikka muuten olisivat voineet nukkua tunnin pidempään.
Kun miehelle sanoin esim portista eilen, niin enemmänkin hän tiuskaisi minulle siitä kun hänelle huolestuneeseen sävyyn sanoin asiasta, en edes vihaisesti. Ei mitään anteeksipyyntöä tai kauhistelua tms, miten nyt vaikka itse olisin reagoinut asiaan. Sama tänäaamuna suuttui minulle, kun sanoin hänelle kolistelusta, joskin olin kyllä jo vihainen, kun nyt lapset todennäköisesti väsyneitä ja koululaisia päivän, kun eivät saaneet nukkua tarpeeksi.
Mielipiteitä? Neuvoja? Muita kellä samanlaisia riitoja kotona?
Kommentit (377)
Vierailija kirjoitti:
Neuvotaanko kirjassa että ainoa vaihtoehto on erota tuollaisesta miehestä?
Ei, itse asiassa kirjoittajan työ on auttaa väkivaltaisia miehiä muuttumaan. Kaikista ei kuitenkaan ole siihen. Kirjassa eritellään, milloin on toivoa ja mistä tietää, että mies yrittää oikeasti eikä vain lupaile eroamisen pelossa.
Miten olisi joku automaattisesti sulkeutuva portti https://www.lastentarvike.fi/verkkokauppa/Kotiin/Turvaportit/Safety-1st…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta osa yrittää nyt ratkaista vähän väärää asiaa. Ei se ap:n mies halua omaa lastaan tappaa. Toki hän lapsensa vaarantaa tuolla käytöksellä, mutta se ei ole se perimmäinen syy, eikä se auta, että miehelle sanotaan asia noin. Koska vaikka mies alkaisikin laittamaan portin kiinni, hän ryhtyisi sitten tekemään jotain muuta (tai jättämään tekemättä), mikä vaarantaa lapset ja/tai tuottaa hankaluutta ap:lle. Mies luottaa siihen, että ap laittaa portin kiinni. Mies haluaa että ap juoksee hänen jälkeensä sulkemaan portin. Hän haluaa juoksuttaa ap:tä, pitää ap:n varpaillaan ja tuntosarvet pystyssä koko ajan. Eli ongelma on se, että mies joko tietoisesti tai tiedostamatta haluaa että ap:llä on hankalaa lasten kanssa. Mies haluaa että ap:lle tulee selväksi että ap ei voi luottaa mieheen, mitä tulee perheen hyvinvointiin. Mies haluaa ulkoistaa itse itsensä.
Ainoa ratkaisu asiaan on nostaa kissa pöydälle. Ap kertoi että pari kertaa kuussa tulee pinna täyteen, ja hän räjähtää miehelle, jolloin mies lupaa parantaa käytöstä, mutta mikään ei muutu. Yksi neuvo ap:lle: älä suutu. Ei hyödytä mitään. Ole kylmän rauhallinen. Kysy suoraan, haluaako mies eroon perheestään. Kysy mikä miestä nyppii, tiedostaako tämä itse, mitä käytöksensä antaa ymmärtää. Tee selväksi että nykyinen käytösmalli johtaa eroon, koska et voi olla vastuussa aikuisen ihmisen käytöksestä, kuten esim. portin auki jättämisestä. Ole myös valmis toteuttamaan ero. Mieti käytännön järjestelyt valmiiksi.
Ja suoraan sanottuna stressitasosi laskee huomattavasti, jos pääset miehestä eroon. Ihannetilanne tietysti olisi, että mies avautuisi siitä, mikä häntä vaivaa ja olisi valmis työstämään tuntemuksiaan ja käytöstään. Mutta jos hän ei edes tunnusta tekevänsä mitään väärin, niin en kyllä näe tuossa paljon muita mahdollisuuksia kuin ero. Ihan jo lasten turvallisuuden ja ap:n oman hyvinvoinnin takia.
Minunkin mielestä juuri tästä on kyse. Mies haluaa, että vaimolla on hankalaa lasten kanssa. Ja siksi tarkoituksella hankaloittaa. Mutta se, että miksi mies haluaa, että vaimolla on hankalaa lasten kanssa niin hmm..
Väittäisin että se on kostamista. Mies on vihainen ja katkera jostain.
Voi olla katkera ihan vaikka siitä, että vaimo saa nukkua pitkään ja olla kotona lasten kanssa. Itse joutuu käymään pitkää päivää töissä ja heräilemään myös öisin vauvan syöttöjen tahdissa. Ap voi kotona ollessaan nukkua pitempään tai ottaa vaikka päikkärit, miehellä ei tätä mahdollisuutta ole. Tunnistan tästä ap:n tilanteesta paljon samaa kuin päättyneessä avioliitossani. Lasten äiti oli lasten kanssa kotona eikä kovin kummoisesti kotitöitä viitsinyt tehdä. Myös ex-vaimoni vahti noita lapsiportteja hysteerisesti. Itse ne toki suljin lähes aina, kaikille kuitenkin joskus sattuu unohduksia varsinkin hektisessä lapsiperhearjessa.
Ihana on tämä! Äiti voi nukkua pidempään ja ottaa vaikka päikkärit, mutta mies sitten ulos ovesta kävellessään ei hektisessä lapsiperhearjessa aina muista, että vauvat voivat tippua portaista.
Ehkä miehen pitäisi tehdä lista, mitä kaikkea ajatteleekaan, niin äiti sitten paremmin ymmärtää, miksi portti taas unohtui sulkea?
Miksi tämä on saanut alapeukkua? Tämähän on ihan selvästi sarkasmia.
Mulla on miehellä ongelmia ottaa itseään niskasta kiinni. Syitä näihin ongelmiin on erinäisiä, en lähde niitä luettelemaan. Tuon kanssa ei ole auttanut muu kuin aivan järjettömät raivokohtaukset, siis sellaiset että huonekalut/tavarat hajoaa. Nämä raivokohtaukset ovat multa ihan teatteria, joita järjestän vain sen takia, että muuten mikään ei mene perille. Tässä 17 vuoden aikana on tullut kokeiltua hyvällä ja pahalla, ja ainoa mikä tuottaa tulosta on saada mies kuvittelemaan, että asia ajaa mut raivohulluksi. Mies ei ole vieläkään tajunnut edes sitä, että hajottamani tavarat ovat tarkasti harkittuja, turhia kapineita joita ei kukaan jää kaipaamaan. Onneksi tuota teatteria ei tarvitse järjestää edes vuosittain, joten tilanne on melko hyvä ja elämä pääsääntöisesti tasapainoista. Lapsia ei ole eikä tule, ihan syystä. Joku ihmeellinen juttu siinä on, että se viimeinen askel aikuisuuteen ja vastuullisuuteen jää joiltain ihmisiltä ottamatta.
Vierailija kirjoitti:
Joo palasimme tosiaan tänään illalla vielä eiliseen ja tämänaamuiseen, koska asia vaivasi minua niin paljon, etenkin eilinen kun ei ollut yhtään pahoillaan tai edes säikähtänyt sitä.
Kysyin mieheltä uudestaan miten se portti tosiaan eilen jäi auki, ja miehen ensimmäinen reaktio oli että ei jaksa nyt enempää jauhaa aiheesta. Asettui siis heti puolustuskannalle ja loukkaantui siitä että otin asian uudestaan puheeksi. Haastan kuulemma riitaa, hän ei nyt jaksa (tämä niin tyypillinen reaktio!). En kuulemma ole mihinkään mitä hän tekee koskaan tyytyväinen (tämä nauha pyörii myös aina, jos jostain sanoo, vaikka kuinka olisi aiheesta). Jotenkin se vaan unohtui, koska minä olin pyytänyt häntä käydä katsomassa esikoista joka aina vaan yksin ulkona vaikka kello oli jo paljon, ja itse imetin vauvaa. Hänen mielestään ei olisi tarvinut käydä katsomassa esikoista. Miten tämä liittyy asiaan??? Yritti vielä epätoivoisesti kääntää asiaa minun syyksi.
En tiedä, vaikeaa on kun mistään ei saisi sanoa, kun sitten sanotaan kaikesta ja kaikesta moititaan, vaikka ne asiat mistä sanon on juurikin aiempien esimerkkien tapaisia. Kyllä epäkohtia on minunkin mielestäni paljon, mutta jos käyn yksin kaupassa kaksi kuukautta putkeen ja sitten sanon miehelle että voisi välillä hänkin käydä, ei ole kivaa että joudun aina käymään, niin on siinä aika monta kertaa ollut sanomattakin mitään! Oma-aloitteisesti ei siis tee juuri mitään, mutta jos tästä huomauttaa niin loukkaantuu. Tai sitten juuri laittaa tiskejä vaikka täysiä kolistaen aamulla klo7 ja tietenkin kun tästä huomauttaa, niin loukkaantuu, että ei hänen tosiaan kannata tehdä yhtään mitään, kun aina tekee väärin minun mielestäni. Toisaalta hänellä on kyllä oikeus huomauttaa monistakin asioista minulle, kuinka laitan väärin ruokaa, jätän tavaroita levälleen, kahvikuppeja kuulemma jätän milloin minnekin, joka aivan kamalaa hänestä.
Aivan yhtä tyhjän kanssa yrittää keskustella. Hän puolustelee itseään loputtomiin. TAI sitten jos huomautan tästä, että huomaatko että puolustelet nyt itseäsi (jopa siitä että jätti lapsiportin auki), niin saattaa kuitata asian, no onko sitten parempi että otan näissä riitatilanteissa kaikki vaan vastaan ”joo olen täysin vastuuton, aivan surkea isä, saatan lapseni vaaratilanteeseen”, mutta sekin on sellaista v*******a, sanoo sen typerään äänensävyyn. Ei siis tarkota oikeasti, vaan tekee selväksi että minun mielikseni sanoo, kai olen nyt tyytyväinen ja HILJAA, ja aihe käsitelty. Mikään ei oikeasti muutu, koska ei oikeasti mene itseensä, tai mieti asiaa sen enempää. T. Ap
Miehesi on aivan kuin omani! Asioista sanominen on riidan haastamista (mikään turhasta jäkättäjä en tosiaankaan ole), kaikki yritetään kääntää minun syykseni, minulle kyllä voi huomautella mistä milloinkin, ja lopulta heittäydytään marttyyriksi. Mikään ei minulle kuulemma riitä (en ole tietääkseni mitään ihmeellistä pyytänyt), ja kolistellaan mielenosoitukseksi, kun muut nukkuvat. Mököttäminen tuttua. Myös se täsmää, että miehellä on passaava äiti. Porttia meillä ei ole, kun koti on yksikerroksinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n mies voi olla tyhmä tai jotenkin rajoittunut. Menneiden virheiden puhumisesta tulee syyttelyä, kun se toistuu ja toistuu. Mies ei osaa korjata tilannetta, vaikka asiasta keskustelisi jatkuvasti. Se ei auta eteenpäin. Jotain muuta kuin keskustelua tarvitaan.
Ap, olet ohittanut ehdotukset huomiovärilapusta, miehen tai sinun ja vauvan muutosta alakertaan, porttiin automaattisulku, portti aina kiinni jolloin se tulisi tavaksi. Miksi ette kokeile mitään muuta, kun keskustelu ei korjaa tilannetta.
Kyllä, voin laittaa lappuja vaikka joka paikkaan, mutta jos laitan, huomaako niitä kun ei huomaa porttiakaan? Ja miksi tosiaan ei itse laita, jos hän on se joka ei muista laittaa kiinni? Tai jos tahalteen jättää laittamatta kuten moni täällä on mieltä, niin ei paljoa laput auta. Porttiongelma on nyt vain kaiken huippu tässä, ongelmia riittää kyllä muitakin, tietenkin vauvan turvallisuus täytyy varmistaa tavalla tai toisella. T. Ap
Kyllä sen vauvan turvallisuus on tässä ihan ykkösasia. Eropohdinnat voi hoitaa myöhemminkin, jos on aihetta. Ellei vastuuton miehesi suostu siirtymään alakertaan, sinun ja vauvan on se tehtävä. Jos annat ongelman jatkua, ei sinuakaan kovin vastuulliseksi voi sanoa. Kamalaa, että vauvan turvallisuus uhrataan kun aviopari taistelee jostakin syystä, jota me ulkopuoliset emme todellisuudessa tiedä. Nyt toimeksi, tämän palstan paapomiset ja sympatia eivät vauvasi turvallisuutta kohenna.
En tajua tätä nössöilyä. Miksi yritetään säästellä toisen tunteita oman hyvinvoinnin kustannuksella? Miksi ei voi vaan sanoa suoraan, että lopeta tuo uhriutuminen, kun sellaisen aloittaa? Jos mököttää, niin voi sanoa, että mökötä vaikka maailmantappiin jos mieles tekee, ja jatkaa omaa normaalia elämää niinkuin toinen ei mököttäisikään. Miksi pitää mennä tuohon valtapeliin mukaan? Ei se lopu ennen kuin pelaaja huomaa, että toista ei hetkauta hänen pelinsä pätkääkään. Valtapelin pelaaja haluaa saada oman tahtonsa läpi, mutta keinot ovat täysin väärät. Sellaiselle pitää näyttää, että ne keinot ei toimi, ja vasta sitten, kun asioita käsitellään kuin aikuiset ihmiset konsanaan, voi hekin saada mitä haluavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Linkissä on lisätietoa, mutta tässä yksi poiminta.
https://speakoutloud.net/intimate-partner-abuse/gender-roles
"Men’s masculinity and status are threatened when men are unemployed or if their female partner earns more than he does. Of course this is not the case for all men, however, it is the case for many men who coercively control their female partners.
Recent research shows that when men become dependent on their wives’ income, rather than take up the slack and do the housework and child care roles, the tendency is for the man to do less housework than he may have done previously. *)"
*) Meisenbach RJ. The female breadwinner: Phenomenological experience and gendered identity in work/family spaces. Sex Roles: A Journal of Research. 2010;62:2-19.
Mielenkiintoista. Olen aina ollut se, joka huolehtii enimmäkseen perheen raha-asioista. Osittain siksi, että olen useamman vuoden tienannut enemmän, mutta suurin syy on se, että mies aika onneton raha-asioissa. Olen myös korkeammin koulutettu kuin mieheni. T. Ap
Ja miten tämä sinun "korkea koulutustus" ilmenee arkenne sujuvuudessa?
Ei ilmeisesti yhtään mitenkään.
Ainakin kykynä hallita suomen kieli.
Ei portti ole ongelma vaan miehen kusipäisyys. Lähde ja lujaa.
[/quote]
Ja minkälainen se peruskäsikirjoitus on?[/quote]
Lue nyt vaan se kirja, joka on tähän moneen kertaan linkattu. Joku oli pannut nettilinkinkin.
minä lähden aamulla aika nopeaan ja kukaan ei herää siihen, jäi epäselväksi mitä kansalaisuutta miehesi olikaan ei ilmeisesti iihan tavallinen reiska tai janne?
Tule ap kommentoimaan ajatuksiasi, kun olet ehtinyt lukemaan kirjan.
Muuttakaa koko porukka yksikerroksiseen asuntoon, niin portti-ongelma poistuu.
Aloittajalle on muuten tässä ketjussa ehdotettu vaikka ja mitä konstia, mutta hän on lahjakkaasti vain sivuuttanut ne. Porttiin esim. se iso huomiolappu tai alakerrassa nukkuminen.
Miksi et aloittaja kokeile näitä?
Onko niin, että alitajuisesti haluatkin vain erota miehestäsi ja tulit hakemaan sille kannustusta ja tukea?
Pelkän aloitusviestin perusteella olisin toivonut enemmän aktiivisuutta aloittajalta itseltään tämän ketjun edetessä. Nimenomaan, että yrittäisi kotona saada asiaa kuntoon. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että olet luovuttanut ja laitat itse sanoja miehesi suuhun, tyyliin että jos sanon näin, niin mieheni sanoo varmaan näin....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo palasimme tosiaan tänään illalla vielä eiliseen ja tämänaamuiseen, koska asia vaivasi minua niin paljon, etenkin eilinen kun ei ollut yhtään pahoillaan tai edes säikähtänyt sitä.
Kysyin mieheltä uudestaan miten se portti tosiaan eilen jäi auki, ja miehen ensimmäinen reaktio oli että ei jaksa nyt enempää jauhaa aiheesta. Asettui siis heti puolustuskannalle ja loukkaantui siitä että otin asian uudestaan puheeksi. Haastan kuulemma riitaa, hän ei nyt jaksa (tämä niin tyypillinen reaktio!). En kuulemma ole mihinkään mitä hän tekee koskaan tyytyväinen (tämä nauha pyörii myös aina, jos jostain sanoo, vaikka kuinka olisi aiheesta). Jotenkin se vaan unohtui, koska minä olin pyytänyt häntä käydä katsomassa esikoista joka aina vaan yksin ulkona vaikka kello oli jo paljon, ja itse imetin vauvaa. Hänen mielestään ei olisi tarvinut käydä katsomassa esikoista. Miten tämä liittyy asiaan??? Yritti vielä epätoivoisesti kääntää asiaa minun syyksi.
En tiedä, vaikeaa on kun mistään ei saisi sanoa, kun sitten sanotaan kaikesta ja kaikesta moititaan, vaikka ne asiat mistä sanon on juurikin aiempien esimerkkien tapaisia. Kyllä epäkohtia on minunkin mielestäni paljon, mutta jos käyn yksin kaupassa kaksi kuukautta putkeen ja sitten sanon miehelle että voisi välillä hänkin käydä, ei ole kivaa että joudun aina käymään, niin on siinä aika monta kertaa ollut sanomattakin mitään! Oma-aloitteisesti ei siis tee juuri mitään, mutta jos tästä huomauttaa niin loukkaantuu. Tai sitten juuri laittaa tiskejä vaikka täysiä kolistaen aamulla klo7 ja tietenkin kun tästä huomauttaa, niin loukkaantuu, että ei hänen tosiaan kannata tehdä yhtään mitään, kun aina tekee väärin minun mielestäni. Toisaalta hänellä on kyllä oikeus huomauttaa monistakin asioista minulle, kuinka laitan väärin ruokaa, jätän tavaroita levälleen, kahvikuppeja kuulemma jätän milloin minnekin, joka aivan kamalaa hänestä.
Aivan yhtä tyhjän kanssa yrittää keskustella. Hän puolustelee itseään loputtomiin. TAI sitten jos huomautan tästä, että huomaatko että puolustelet nyt itseäsi (jopa siitä että jätti lapsiportin auki), niin saattaa kuitata asian, no onko sitten parempi että otan näissä riitatilanteissa kaikki vaan vastaan ”joo olen täysin vastuuton, aivan surkea isä, saatan lapseni vaaratilanteeseen”, mutta sekin on sellaista v*******a, sanoo sen typerään äänensävyyn. Ei siis tarkota oikeasti, vaan tekee selväksi että minun mielikseni sanoo, kai olen nyt tyytyväinen ja HILJAA, ja aihe käsitelty. Mikään ei oikeasti muutu, koska ei oikeasti mene itseensä, tai mieti asiaa sen enempää. T. Ap
Miehesi on aivan kuin omani! Asioista sanominen on riidan haastamista (mikään turhasta jäkättäjä en tosiaankaan ole), kaikki yritetään kääntää minun syykseni, minulle kyllä voi huomautella mistä milloinkin, ja lopulta heittäydytään marttyyriksi. Mikään ei minulle kuulemma riitä (en ole tietääkseni mitään ihmeellistä pyytänyt), ja kolistellaan mielenosoitukseksi, kun muut nukkuvat. Mököttäminen tuttua. Myös se täsmää, että miehellä on passaava äiti. Porttia meillä ei ole, kun koti on yksikerroksinen.
Niin tuttua!!! Meillä mies on IHAN SAMANLAINEN, eli ottaa lähes kaiken sanomisen arvosteluna ja mököttää makkarissa telkkaria katsellen jne. Enkä nyt tarkoita aloittajan kaltaista portin auki jättäjää.. Onko vielä muita, joilla samankaltainen mies kotona???
Ei tässä mitään kirjoja tarvitse lukea, tämä on mekaaninen suoritus ja siihen tarvitsee mekaanisen lähestymistavan t. mies
Seinille isot laput sinitarralla, teipillä, tms:
Vauvan huoneen eteen: "Suljethan portin aina huolellisesti, kiitos."
Keittiöön näkyvälle paikalle: "Voisitko olla kolistelematta aamulla, ettei lapset herää. Minä voin kyllä hoitaa ne tiskit".
Kannattaa kokeilla. Suosittelen.
Jousista ja lapuista jankkaavat; Ettekö tosiaan tajua, että tämä ei ratkaisisi varsinaista ongelmaa, joka on miehen välinpitämättömyys ja arvostuksen puute vaimoa kohtaan?
Tällaiset ratkaisut vain mahdollistavaisivat sen, että mies voisi edelleenkin elellä huolimattomasti muita ihmisiä ajattelematta. Mies ei siis ratkaisi asiaa mitenkään eikä olisi edes osa ratkaisua, vaan ap vain taipuisi enemmän ja enemmän hänen edessään. Hieman eri asia olisi se, jos mies edes itse ehdottasi noita asioita. Sitten voisi vaikuttaa siltä, että hän välittävää ja haluaa ratkaista ongelman, josta on vaaraa hänen lapselleen.
Vierailija kirjoitti:
Muuttakaa koko porukka yksikerroksiseen asuntoon, niin portti-ongelma poistuu.
Aloittajalle on muuten tässä ketjussa ehdotettu vaikka ja mitä konstia, mutta hän on lahjakkaasti vain sivuuttanut ne. Porttiin esim. se iso huomiolappu tai alakerrassa nukkuminen.
Miksi et aloittaja kokeile näitä?
Onko niin, että alitajuisesti haluatkin vain erota miehestäsi ja tulit hakemaan sille kannustusta ja tukea?
Pelkän aloitusviestin perusteella olisin toivonut enemmän aktiivisuutta aloittajalta itseltään tämän ketjun edetessä. Nimenomaan, että yrittäisi kotona saada asiaa kuntoon. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että olet luovuttanut ja laitat itse sanoja miehesi suuhun, tyyliin että jos sanon näin, niin mieheni sanoo varmaan näin....
Tää on käyty ketjussa läpi jo sata kertaa. Ap on puhunut miehelle asioista jo monesti. Porttia ei voi unohtaa auki koska se on kiinni, se täytyy avata siitä kulkeakseen (itse usein hyppäsin portin yli koska kärsivällisyys ei riittänyt joten sekin olisi miehelle vaihtoehto) ja mies tietää, että se on suljettava, tai vauvan henki on vaarassa. Kommunikaatio ei ole tässä edelleenkään se ongelma. Mies tietää kyllä, että portti olisi suljettava.
Mä kirjoitin aiemmin siitä, että ihmiset jankuttavat usein aivan turhaan, että keskustelkaa asiasta. Tämä ei mielestäni ole hyvä neuvo, kun toinen käyttäytyy kuin k*sipää. Yleensä hyvä nyrkkisääntö on, että huonosti käyttäytyvät ihmiset tietävät kyllä käyttäytyvänsä väärin.
Voimia sinulle AP, täällä on tullut paljon todella hyviä neuvoja kuinka koittaa selvittää tilannetta. Tulethan kertomaan kuinka homma jatkuu siellä. Koita alkaa pikkuhiljaa varmistamaan omaa selustaasi eroa varten, jos sinulla riittää voimat jossain vaiheessa alkaa järjestämään asiaa. Sen kanssa ei tarvitse kiirehtiä, mutta pidä huoli ettei miehesi onnistu kiusaamaan sinua esim rahallisesti tai muilla asioilla sen enempää kun nyt jo siellä touhuaa.
Vauva vuosi tosiaan on raskasta muutenkin, kaikki tsempit täältä sinne! Pystyt mihin vain, kun sille tielle lähdet! :)