Hirveintä, mitä olet syönyt tai juonut kohteliaisuudesta?
Kommentit (1840)
Kinkkukiusaus, jossa kinkun asemesta oli selvästi jonkinlaisia todella pieneksi leikattuja sianihran palasia, jossa ei ollut nimeksikään lihaa. Sen nimeksi olisi sopinut paremmin läskikiusaus tai sitten vain pelkkä kiusaus, koska kiusaamista se minusta on syöttää ihmiselle tuollaista hiilihytraatti rasva mössöä.
Vierailija kirjoitti:
Kahvi!
Yök, kaadoin kupin pusikkoon heti kun emännän silmä vältti.
(En siis kehdannut kieltäytyä kun hän kertoi kyynelsilmin tyttärensä kuolemasta ja yritti selvästi reipastua tarjoilemalla kahvia.)
Minä kyllä pitäisin kahvista, mutta sappeni ei. Lähes joka kerta tulee sappikohtaus, jos erehdyn juomaan.
Olin vähän aikaa sitten surevan lesken luona kylässä, ja tämä kattoi pöytää. Kipaisin vessassa pesemässä käteni, ja sillä aikaa oli kaadettu kuppiin kahvia ainakin 3dl. Olin ajanut useamman tunnin kylään, lisäksi jutellut ensin lesken kanssa pitkän tovin, joten vatsani oli aivan tyhjä. Tyhjään vatsaan mustaa kahvia...jaiks. Pakkohan se oli juoda, nieleskelin lähinnä pölyltä maistuvia vanhija kaurakeksejä varmaan puoli pussia sen kaveriksi. :D Onneksi sappi oli hyvällä tuulella, eikä suuttunut tällä kertaa!
Siankorvat ja kananjalat, siis ne varpaat. Kohteliaisuudesta meni alas Kiinalaisten isännöimällä hienolla illallisella.
Paistettua käärmeenlihaa. Olimme matkalla Kiinassa ja paikallinen host (matkaseurueen isäntä/opas) vei meidät ravintolaan. Se olikin ihan aito paikallinen ravintola, joten ruokalistalta löytyi muun muassa koiranlihaa, kilpikonnanlihaa ja käärmeenlihaa. Minä päätin valita käärmeen.
Ja vuosi oli 1999. Monessa paikassa meitä (suomalaisia) tuijotettiin, koska alueen asukkaat eivät olleet nähneet valkoihoisia ihmisiä kovin usein. Matkaseurueen pisin mies (vaaleahiuksinen, 185 cm) oli jatkuvasti huomion kohteena. Paikalliset naiset halusivat päästä valokuvaan hänen kanssaan. Ja kuvat otettiin filmikameralla, ei kännykällä.
Shanghain valot kirjoitti:
Siankorvat ja kananjalat, siis ne varpaat. Kohteliaisuudesta meni alas Kiinalaisten isännöimällä hienolla illallisella.
Minulla oli kiinalainen kämppäkaveri, kun asuin opiskelija-asuntolassa Helsingissä. Muistan vieläkin ne kananjalat, mitä hän kokkasi itselleen viikonloppuna. Eniten minua hämmästytti se, että tuollaisia elintarvikkeita voi ostaa Helsingistä. Joku etninen ruokakauppa vissiin.
Chili-suklaakakku työpaikalla. Miksi pilata suklaa noin kamalalla tavalla
Kyllä se on se kahvi . Hajukin jo kuvottaa .
Savunahkiaisia. Murukahvia. - Hui, vieläkin puistattaa tuo kahvimuisto.
Kalakeitto ruotoineen, joka lusikallisella suu täyttyi ruodoista. Oli vielä ensimmäinen kerta kyseisillä ihmisillä kyläilemässä. En kyennyt nielemään sitä. Olin nolona kun muut vieraat söivät annoksensa, minä en kyennyt.
Kerran kiinassa söin punaista kanaa. En ole aiemmin enkä sen jälkeen vastaavaan törmännyt. Mutta mikä liha voi olla kanaa halvempaa?
enon pienis, ällöttä ukko ja elin. onneks ei tarvi enään olla tekemisissä
Kanttarellikeitto ja mykysoppa.
Punaviini! Ihan sama mitä sorttia tai hintaluokkaa. Ne maistuvat kaikki pahalta ja oksennus ei ole kaukana. Olen kuitenkin sitä kohteliaisuudesta ottanut puoli lasia kun se monesti on se tarjoilujuoma liharuuan kanssa. Kävi kerran kuitenkin niin että kun miehen pomo kerran tarjosi illallisen hienossa ravintolassa punaviinin kera niin sain allergisen reaktion eikä se voinut johtua ruuasta koska olin sellaista syönyt ennenkin. Jouduin sitten istumaan loppuillan täynnä punaisia laikkuja käsivarsissa ja kasvoissa mutta sen jälkeen olen voinut sanoa että olen allerginen punaviinille ja otan sitten valkoviiniä myös liharuokien kanssa. Vähän huvittaa kun kaikki katsovat minua myötätuntoisesti, itse olen asiasta pelkästään tyytyväinen.
Vierailija kirjoitti:
Kerran kiinassa söin punaista kanaa. En ole aiemmin enkä sen jälkeen vastaavaan törmännyt. Mutta mikä liha voi olla kanaa halvempaa?
Ettei vaan olisi ollut feikkikanaa, eli soijaproteiinia? Aasiassa erilaiset mock meatit ovat supersuosittuja halpuutensa takia, eivätkä ole edes mitään ns. huijauksia.
luulin saavani kunnon bolognese-kastiketta mutta siinä olikin jauhelihan sijasta jotain soijapaskaa,
oksennus meinaa tulla vieläkin kun sitä muistelee
Vierailija kirjoitti:
Minulle tarjottiin kerran jonkinlaista laatikkoruokaa, johon oli laitettu ties mitä ruoan jämiä ja munamaitoa. Siinä oli ilmeisesti ainakin kaalilaatikkoa, pyttipannua, sieniä, kalapuikkoja palasina, munakasta, herneitä, ruisleivän paloja ja kinkkua. Ilmeisesti jääkaapista oli otettu kaikki pilalle menossa oleva ruoka, joka oli heitetty uunivuokaan ja peitetty munamaidolla ja juustoraasteella. Itse en olisi edes itselleni sellaista ruokaa tehnyt, saati perheelleni tai vieraille tarjonnut, mutta kylässä ollessani en kehdannut kieltäytyä ruoasta. Muutenkin tuo perhe oli hieman omalaatuinen, siellä esim. lapset juoksentelivst ulkona melkein alasti vaikka oli jo lokakuu, ekaluokkalainen imi tuttia, äiti poltti tupakkaa vauva sylissään, lattioilla oli koiran pissalätäköitä ja siellä asui myös joku vanhus, ilmeisesti isoisä joka istui pelkät vaipat jalassa pyörätuolissa ja kiroili kovaan ääneen perheen lapsille kun nämä juoksivat ohi.
Tästä saisi hyvän leffan tehtyä.
Karvaranteen sperma ja haisikin ihan vuohelle.
Muistan, kun pikkulikkana olin sukulaisten luona hienolla illallisella ja tarjolla oli ihanaa salaattia missä oli viinirypäleitä, mitä oikein kalastelin lautaselleni. Järkytys oli suuri, kun puraisi ekaa rypälettä, mikä oli siis ihan järkyn makuinen! Sanottakoon et oli eka kerta kun maistoin oliivia ja ei ollut mitään suurta herkkua. En kehdannut jättää ja yritin niellä kokonaisena. Nykyään oliivit suurta herkkua.
Kaikki muu menee alas paitsi aladoobi ( lihahyytelö) Lipeäkalakin tökkii.
Minulle tarjottiin kerran jonkinlaista laatikkoruokaa, johon oli laitettu ties mitä ruoan jämiä ja munamaitoa. Siinä oli ilmeisesti ainakin kaalilaatikkoa, pyttipannua, sieniä, kalapuikkoja palasina, munakasta, herneitä, ruisleivän paloja ja kinkkua. Ilmeisesti jääkaapista oli otettu kaikki pilalle menossa oleva ruoka, joka oli heitetty uunivuokaan ja peitetty munamaidolla ja juustoraasteella. Itse en olisi edes itselleni sellaista ruokaa tehnyt, saati perheelleni tai vieraille tarjonnut, mutta kylässä ollessani en kehdannut kieltäytyä ruoasta. Muutenkin tuo perhe oli hieman omalaatuinen, siellä esim. lapset juoksentelivst ulkona melkein alasti vaikka oli jo lokakuu, ekaluokkalainen imi tuttia, äiti poltti tupakkaa vauva sylissään, lattioilla oli koiran pissalätäköitä ja siellä asui myös joku vanhus, ilmeisesti isoisä joka istui pelkät vaipat jalassa pyörätuolissa ja kiroili kovaan ääneen perheen lapsille kun nämä juoksivat ohi.