Hirveintä, mitä olet syönyt tai juonut kohteliaisuudesta?

Nepalissa vierailtiin erään perheen luona ja he halusivat tarjota jotain, mutta ei ollut muuta kuin lämmintä vettä. Vähän sitä sitten hörpittiin ja toivottiin, että ei tultaisi kipeäksi. Ei onneksi tultukaan.

Vierailija kirjoitti:

Nepalissa vierailtiin erään perheen luona ja he halusivat tarjota jotain, mutta ei ollut muuta kuin lämmintä vettä. Vähän sitä sitten hörpittiin ja toivottiin, että ei tultaisi kipeäksi. Ei onneksi tultukaan.

Ja tämä oli siis huoneenlämpöistä vettä, ei keitettyä, joka olisi tietenkin ollut vähän turvallisempaa meille.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki muu menee alas paitsi aladoobi ( lihahyytelö) Lipeäkalakin tökkii.

Lihahyytelö on hyvää. Lipeäkalasta en välitä minäkään.

Vanha ketju, niin en muista olenko nämä jo kertonutkin... Ehkäpä en.

- teini-ikäisenä olin isovanhempien kanssa jossain tapahtumassa, jossa oli sitten illanvietto ja ruokana sellainen muuten ihan hyvä lämmin leipä, mutta kastikkeena sienikastike. En ollut enkä ole sienten ystävä. Ja tottakai sitä kastiketta ja sienenpaloja oli todella runsaasti. Muut siinä ihastelivat avokätistä sienten ja kastikkeen määrää; minä urhoollisesti nieleskelin ne tsiljoonat sienenpalaset kokonaisina.

- suhteen alkumetreillä tuleva seurustelukumppani kutsui kotiinsa ja oli tehnyt voileipäkakun merenelävistä. Tämäkin hyvin runsas versio, paljon mm. graavikalaa ja mätiä. En syö kumpaakaan; kohteliaisuudesta toki pienen palan söin, mutta olihan se aika kamala kokemus. 

Onneksi pystyn melkein mitä vaan syömään, vaikka sitten väkisin. Onneksi ei usein tarvitse.

Vierailija kirjoitti:

Kerran kiinassa söin punaista kanaa. En ole aiemmin enkä sen jälkeen vastaavaan törmännyt. Mutta mikä liha voi olla kanaa halvempaa?

Koira, kissa, supikoira, rotta jne.

Itsellä ehkä pelottavin ruoka, mitä olen syönyt oli Intiassa "Meat Curry". Ei jotenkin herätä luottamusta, kun tienvarsikuppila ei ole viitsinyt eritellä, minkä eläimen lihaa on tarjolla. Varmaan sitä, mikä on sattunut jäämään auton alle lähistöllä. 

Osterit. Italiassa... En edes tiennyt miten niitä syödään. Italialainen ystäväni näytti mallia. Kaadoin sen suolaliemellä täytetyn kielen suuhuni... hyi hitto. Ilmeeni oli näkemisen arvoinen. Ystäväni vain nauroi ja taputti käsiään.. hyvin sen vedin mutta en toista kertaa.

Kyllä hirveintä on ollut savolainen keuhkokukko. 

Savustettu nahkiainen, joita eräs vieras toi illalliskutsuille tuliaisina alkupalaksi. Toivottavasti en erehdy kalan nimestä, mutta siis todella iljettävän näköinen, matomainen imukuppisuinen otus. Tuntui ja maistui suussa kuvottavalta. Olisin sekunnissa vedonnut kala-allergiaan, mutta kun kaikki tiesivät hyvin, ettei minulla sitä ole, niin eikun ääntä kohti ja jauhamaan. Sain mitenkuten syötyä oksentamatta.

Maksalaatikkoa ja kahvia, yök.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki muu menee alas paitsi aladoobi ( lihahyytelö) Lipeäkalakin tökkii.

Lihahyytelö on hyvää. Lipeäkalasta en välitä minäkään.

Lipeäkala oli ihanaa, kun olin lapsi äitini sitä aina jouluksi valmisti, liotti ensin kalan. Teki ihanan valkokastikkeen ja keitti perunat. Voi että kun en itse osaa tehdä.

Erään vanhan miehen luona oltiin kyläilemässä, oli tehnyt meille rakennushommia,se kaivoi tyynyn alta huoneenlämpimän kossupullon, kaatoi meille laseihin tujun annoksen ja pikkutilkka vettä lantringiksi.Yleensähän se menee toisinpäin, eli tilkka viinaa ja enemmän lantrinkia. Mutta kohteliaita vieraita oltiin,juotiin ne lämpimät kossupaukut ja isäntä olisi tarjonnut lisääkin, mutta kiitettiin ja luvattiin poiketa taas joku toinen kerta...

Vierailija kirjoitti:

Vanha ketju, niin en muista olenko nämä jo kertonutkin... Ehkäpä en.

- teini-ikäisenä olin isovanhempien kanssa jossain tapahtumassa, jossa oli sitten illanvietto ja ruokana sellainen muuten ihan hyvä lämmin leipä, mutta kastikkeena sienikastike. En ollut enkä ole sienten ystävä. Ja tottakai sitä kastiketta ja sienenpaloja oli todella runsaasti. Muut siinä ihastelivat avokätistä sienten ja kastikkeen määrää; minä urhoollisesti nieleskelin ne tsiljoonat sienenpalaset kokonaisina.

- suhteen alkumetreillä tuleva seurustelukumppani kutsui kotiinsa ja oli tehnyt voileipäkakun merenelävistä. Tämäkin hyvin runsas versio, paljon mm. graavikalaa ja mätiä. En syö kumpaakaan; kohteliaisuudesta toki pienen palan söin, mutta olihan se aika kamala kokemus. 

Onneksi pystyn melkein mitä vaan syömään, vaikka sitten väkisin. Onneksi ei usein tarvitse.

Minulla on suu, josta tulee sellaista kuin puhe. Ja aivot. Teen niin, että ensin ajattelen nätin lauseen ja sitten suustani sen sanon, esim. näin: Kiitos, mutta en syö sieniä lainkaan. Tiedän, että ovat hyvin valmistettuja, mutta minä en ole oppinut sienistä pitämään. Tätä saa lainata ja vartioida tarpeen mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Karjalanpaisti,lihakeitto yms. Missä nitjakeläski lihaa.

Uunilohi jossa ruotoja.

Miksi alapeukut? Te tarjoatte tätä vieraille?

Itse en ikinä kehtaisi, jos ei viitsi sen vertaa nähdä vaivaa ruuanlaittoon ettei lautaselle päädy perkuujätettä, niin keittäkööt kaurapuuron ja tarjotkoon sitä.

Ei tarvitsisi ensin nyplätä sitä ruokaa lautasella ja kaivella pois osat mitä ei voi syödä, tällä aikaa ruoka jäähtyy. Sitten kun pääsee vihdoin syömään tätä jäähtynyttä ruokaa, saa joka suupalalla jännittää mitä tarttuu kurkkuun. Lopuksi kaivellaan paskat hampaiden välistä.

Ja sitten nätisti kiitetään hyvästä ruuasta.

uunilohi on sellainen ruoka, josta periaatteessa tykkään. Mutta jo mun oletetaan syövän ne maharasvat ja sen tumman rasvan selkäevän keskivaiheilla ja vieläpä nahkaakin, niin en syö-vaikka se ruuan tuhlausta ja ehkä vähän infantiilia käytöstä olisisikin.

Vierailija kirjoitti:

Kerran jouduin olemaan itselleni kohtelias ja yritin syödä itse tekemääni tofukastiketta. Kyllä syömättä jäi, eikä muut perheestä suostuneet edes maistamaan. Lapsista ei ole tullut vegaaneja mutta en tiedä johtuuko minun kasvisruokakokeiluista jotka päättyi aina pizzatilaukseen.

Minullakin loppui kerran kohteliaisuus itseäni kohtaan. En ole millään tapaa nirso, ja inhoan kaikkea ruualle nyrpistelyä. Kuitenkin on itselläni aina ollut vaikeuksia munakoison kanssa. En voi tajuta sitä, enkä ole koskaan saanut mitään hyvää munakoisoruokaa. Päätin selättää tämän vaikeuden valmistamalla kreikkalaisen moussakan kaikkien kulinarismin sääntöjen mukaan.

Itketin suolalla munakoisoviipaleet, paistelin huolella öljyssä ja kasasin moussakan kastikkeineen.

Eihän siitä syötävää tullut. Iljettävää, öljyistä löllöä ja pääroolissa se taas kerran limainen ja inha munakoiso.

Jouduin heittämään koko helahoidon biojätteeseen. Jäi todella paha mieli tästä epäonnistumisesta.

veripalttua minäkin, muovipussissa vesihauteessa lämmitettyä...

Sisältä raaat kanankoivet ja luultavasti hieman homeinen leipä, jonka päällä oli inhoamaani sulatejuustoa.

Vierailija kirjoitti:

Muistan, kun pikkulikkana olin sukulaisten luona hienolla illallisella ja tarjolla oli ihanaa salaattia missä oli viinirypäleitä, mitä oikein kalastelin lautaselleni. Järkytys oli suuri, kun puraisi ekaa rypälettä, mikä oli siis ihan järkyn makuinen! Sanottakoon et oli eka kerta kun maistoin oliivia ja ei ollut mitään suurta herkkua. En kehdannut jättää ja yritin niellä kokonaisena. Nykyään oliivit suurta herkkua.

Minulle kerran kävi ihan aikuisena niin, että sain syödäkseni salaattia, jossa luulin olevan viinirypäleitä, mutta heti kun otin ensimmäisen suuhun, niin tajusin niiden olevankin oliiveja, joista en pidä ollenkaan toisin kuin viinirypäleistä. Pakkohan ne sitten oli syödä, kun en kehdannut kieltäytyäkään. Lisäksi salaatissa oli feta-juustoa, jota myös eksyi lautaselleni, vaikka yritinkin välttää sitä. Se ei nyt ihan hirveän pahaa ole, mutta ei mitään suurta herkkuakaan.

Kuitenkin pahimmat ruoat, mitä olen tarjottuna syönyt on maksalaatikko ja lipeäkala. En yleensäkään pidä mistään sisäelinruoista ja vaikka pidän kalasta erittäin paljon, niin lipeäkala ei jostain syystä ole hyvää.

Sukulaisteni valmistamien liharuokien kuvottavuuden ylittää vain lipeäkala joulupöydässä, sekä vittumaisen makuiset juureslaatikot ja vaaleapaahtoinen kahvi.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki muu menee alas paitsi aladoobi ( lihahyytelö) Lipeäkalakin tökkii.

Hyi helvetti. Aladoobi ja vastaavat on karmeita. 

Vierailija kirjoitti:

Minulle tarjottiin kerran jonkinlaista laatikkoruokaa, johon oli laitettu ties mitä ruoan jämiä ja munamaitoa. Siinä oli ilmeisesti ainakin kaalilaatikkoa, pyttipannua, sieniä, kalapuikkoja palasina, munakasta, herneitä, ruisleivän paloja ja kinkkua. Ilmeisesti jääkaapista oli otettu kaikki pilalle menossa oleva ruoka, joka oli heitetty uunivuokaan ja peitetty munamaidolla ja juustoraasteella. Itse en olisi edes itselleni sellaista ruokaa tehnyt, saati perheelleni tai vieraille tarjonnut, mutta kylässä ollessani en kehdannut kieltäytyä ruoasta. Muutenkin tuo perhe oli hieman omalaatuinen, siellä esim. lapset juoksentelivst ulkona melkein alasti vaikka oli jo lokakuu, ekaluokkalainen imi tuttia, äiti poltti tupakkaa vauva sylissään, lattioilla oli koiran pissalätäköitä ja siellä asui myös joku vanhus, ilmeisesti isoisä joka istui pelkät vaipat jalassa pyörätuolissa ja kiroili kovaan ääneen perheen lapsille kun nämä juoksivat ohi.

Tapahtuiko tämä Intiassa? 🤭 Tämä kuulostaa jo keksityltä, kuin sen yhden toisen ketjun hupikirjoittelijan. Miksi kukaan edes kohteliaisuudesta söisi tuollaisessa paikassa