Lue keskustelun säännöt.
Uudet opetusmenetelmät: "en oppinut mitään" koulun vaihtoja, kanteluita. Linkki
15.08.2019 |
https://yle.fi/uutiset/3-10919909
Ihan kamalaa tuollainen. Itse edetään ja voi kysyä tarvittaessa opettajilta. Osassa aineita ei ole kokeita, vaan ryhmätyö.
Jutussa kerrotaan, että tuossa kaupungissa on 4 kantelua tuosta oppimistavasta ja vanhemmat vaihtavat lapsiaan perinteiseen kouluun (jossa sitten oppilaiden numerot nousevat)
Minusta ja lapsistani ei ole tuollaiseen itseoppimeiseen. Olen aina pitänyt siitä, että opettaja opettaa ja oppilaat kuulevat ja sitten tehdään kotona läksyt.
En olisi varmaan ollut edes yliopistoaikanani riittävän itseohjautuva tuollaiseen.
Itse kannatan opettajaveroista opetusta. Selkä tulisi kipeäksi tuollaisella nojattomalla pehmopenkillä, missä nuo joutuvat istumaan.
Onneksi kuopuskin aloitti jo lukion ja siellä on vielä perinteiset menetelmät käytössä. Yksi lapsistani aikoo pyriä opiskelemaan opettajaksi. Jaa-a.
(meillä oli kemian luokassa kouluaikaan nojattomat penkit ja oli raskasta istua siellä kaksoistunteja. Kamalaa istua koko päivä nojattomalla penkeillä)
Kommentit (163)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailma muuttuu, yhteiskunta muuttuu. Jos olisimme aina takertuneet vanhaan, ajaisimme edelleen hevosilla ja rattailla.Tulevaisuuden työelämässä tarvitaan erilaisia taitoja kuin nykyään. Pänttäämällä ei asioita opita, vai mitä muistat historian tai kemian tunneilta joissa päntättiin kaavoja ja vuosilukuja? Ilmiöoppiminen on oikealla tavalla toteutettuna hyvä juttu, sen ei pitäisi tarkoittaa sitä että oppilas jää tehtäviensä kanssa yksin. Jos näin käy, ilmiöoppimista on toteutettu väärin. Myöskään vaativia ryhmätöitä ei voi vaatia oppilaalta ennenkuin näitä taitoja on harjoiteltu.
T. OpeVoisiko joku konkretisoida, mitä nämä taidot ovat ja miten niitä opetellaan uudessa OPSissa. Työelämässä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa kovaa ammattiosaamista kunkin omalla alalla. Sitä ei voi saavuttaa, ellei ole vankkaa tietopohjaa ja yleissivistystä. Ne taas oppii tehokkaimmin (nopeiten ja laajimmin) aivan perinteisesti eli niin että joku (opettaja) kertoo tiedot ja opettaa ratkaisumallit ja niiden tyyppisovellukset.
Niin lähinnä on tullut ja tullee jatkossakin yhä enemmän tapoja työllistää itsensä tavoin jotka eivät vaadi opetuksellista osaamista. Esimerkiksi monet julkisuuden henkilöt. Mutta pitäisikö tällä sitten olla jotakin tekemistä opetuslaitoksen kanssa. Olen samaa mieltä sinun kanssasi että ei pitäisi. Työelämässä ei sillä tavoin ole kyllä substanssiosaamisen suhteen yhtään mikään muuttunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Substanssiosaaminen tarkoittaa esim. töissä sen asian osaamista, mitä varten henkilö on paikalle palkattu. Sen lisäksi on hyvä osata kaikkea muuta, mitä töissä tarvitaan. Jos sinut on palkattu myyjäksi, myyminen on substanssiosaamistasi, ja kaikki muu mitä töissä joudut tekemään, ei ole sitä.
Vierailija kirjoitti:
Maailma muuttuu, yhteiskunta muuttuu. Jos olisimme aina takertuneet vanhaan, ajaisimme edelleen hevosilla ja rattailla.Tulevaisuuden työelämässä tarvitaan erilaisia taitoja kuin nykyään. Pänttäämällä ei asioita opita, vai mitä muistat historian tai kemian tunneilta joissa päntättiin kaavoja ja vuosilukuja? Ilmiöoppiminen on oikealla tavalla toteutettuna hyvä juttu, sen ei pitäisi tarkoittaa sitä että oppilas jää tehtäviensä kanssa yksin. Jos näin käy, ilmiöoppimista on toteutettu väärin. Myöskään vaativia ryhmätöitä ei voi vaatia oppilaalta ennenkuin näitä taitoja on harjoiteltu.
T. Ope
Ihan varmasti vaikka henkilö joka on lukenut kemistiksi, on hyötynyt peurskoulun kemianopetuksen tarjoamasta tietopohjasta. Samoin henkilö josta tuli vaikka historoitsija on hyötynyt peruskoulun tarjoamasta tietopohjasta siltä alalta.
On totta, että suurin osa unohtaa suurimman osan peruskoulun opinnoista, mutta se ei silti tee niistä opinnoista hyödyttömiä, koska ne antavat ensinnäkin pohjan lapsen kiinnostuksenkohteille: Ilman niitä lapsi ei voi tietää mistä on kiinnostunut tai missä on erityisen hyvä ja valita sitten jatko-opintojaan yläasteen jälkeen oikein. Toisekseen, kyllä niistä joku tiedonhippunen jää aina jäljelle, vaikkei kaikkea muistaisikaan, sitä kutsutaan yleissivistykseksi. On helpompaa myös pitää yllä jo saavutettua sivistyksen tasoa aikuisena kuin opetella kaikki uudestaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailma muuttuu, yhteiskunta muuttuu. Jos olisimme aina takertuneet vanhaan, ajaisimme edelleen hevosilla ja rattailla.Tulevaisuuden työelämässä tarvitaan erilaisia taitoja kuin nykyään. Pänttäämällä ei asioita opita, vai mitä muistat historian tai kemian tunneilta joissa päntättiin kaavoja ja vuosilukuja? Ilmiöoppiminen on oikealla tavalla toteutettuna hyvä juttu, sen ei pitäisi tarkoittaa sitä että oppilas jää tehtäviensä kanssa yksin. Jos näin käy, ilmiöoppimista on toteutettu väärin. Myöskään vaativia ryhmätöitä ei voi vaatia oppilaalta ennenkuin näitä taitoja on harjoiteltu.
T. OpeIhan varmasti vaikka henkilö joka on lukenut kemistiksi, on hyötynyt peurskoulun kemianopetuksen tarjoamasta tietopohjasta. Samoin henkilö josta tuli vaikka historoitsija on hyötynyt peruskoulun tarjoamasta tietopohjasta siltä alalta.
On totta, että suurin osa unohtaa suurimman osan peruskoulun opinnoista, mutta se ei silti tee niistä opinnoista hyödyttömiä, koska ne antavat ensinnäkin pohjan lapsen kiinnostuksenkohteille: Ilman niitä lapsi ei voi tietää mistä on kiinnostunut tai missä on erityisen hyvä ja valita sitten jatko-opintojaan yläasteen jälkeen oikein. Toisekseen, kyllä niistä joku tiedonhippunen jää aina jäljelle, vaikkei kaikkea muistaisikaan, sitä kutsutaan yleissivistykseksi. On helpompaa myös pitää yllä jo saavutettua sivistyksen tasoa aikuisena kuin opetella kaikki uudestaan.
Mutta miksi käyttää kaikki aika siihen, että opetellaan ulkoa vuosilukuja tai kaavoja? Paljon tärkeämpää on yrittää ymmärtää esim sotien syitä ja seurauksia kuin muistaa vuosilukuja. Oppia kriittistä lukutaitoa, tiedon etsimistä, digitaitoja, keskustelutaitoja jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailma muuttuu, yhteiskunta muuttuu. Jos olisimme aina takertuneet vanhaan, ajaisimme edelleen hevosilla ja rattailla.Tulevaisuuden työelämässä tarvitaan erilaisia taitoja kuin nykyään. Pänttäämällä ei asioita opita, vai mitä muistat historian tai kemian tunneilta joissa päntättiin kaavoja ja vuosilukuja? Ilmiöoppiminen on oikealla tavalla toteutettuna hyvä juttu, sen ei pitäisi tarkoittaa sitä että oppilas jää tehtäviensä kanssa yksin. Jos näin käy, ilmiöoppimista on toteutettu väärin. Myöskään vaativia ryhmätöitä ei voi vaatia oppilaalta ennenkuin näitä taitoja on harjoiteltu.
T. OpeIhan varmasti vaikka henkilö joka on lukenut kemistiksi, on hyötynyt peurskoulun kemianopetuksen tarjoamasta tietopohjasta. Samoin henkilö josta tuli vaikka historoitsija on hyötynyt peruskoulun tarjoamasta tietopohjasta siltä alalta.
On totta, että suurin osa unohtaa suurimman osan peruskoulun opinnoista, mutta se ei silti tee niistä opinnoista hyödyttömiä, koska ne antavat ensinnäkin pohjan lapsen kiinnostuksenkohteille: Ilman niitä lapsi ei voi tietää mistä on kiinnostunut tai missä on erityisen hyvä ja valita sitten jatko-opintojaan yläasteen jälkeen oikein. Toisekseen, kyllä niistä joku tiedonhippunen jää aina jäljelle, vaikkei kaikkea muistaisikaan, sitä kutsutaan yleissivistykseksi. On helpompaa myös pitää yllä jo saavutettua sivistyksen tasoa aikuisena kuin opetella kaikki uudestaan.
Ei nykyään ole tarvetta Leonardo Da Vincin kaltaisille keskiverroille moniosaajille, sellaiset ihmiset kuuluvat jo nykyään museoon. Ovat työpaikkalla hyödyttömiä sillä erityisosaaminen puuttuu täysin. Ihmisten tulee olla erikoistuneita ammattilaisia jotka kykenevät itsenäiseen työskentelyyn ja omaaloitteisuteen, tätä voidaan ainoastaan opettaa keskittymällä itseojaukselliseen itsetyöskentelyyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perinteiinen eli niin sanottu vanha malli perustuu jo hyvin vanhaan käytäntöön jossa yksi toimii "tarinan kertojana" tai "sadun lukijana" ja muut istuvat kuuntelemassa kertojan ympärillä keskustelleen kertojan kanssa ja esittäen kysymyksi. Maailma kuitenkin muuttuu, ne jotka eivät sopeudu tippuvat v-istämättä kehityksen kelkasta muutettiin ipetusta itsenäisemmäksi tai ei. Sitä on luonnon valinta ja luontainen karsiutuminen. Heikoin aines tulee häviämään aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailma muuttuu, yhteiskunta muuttuu. Jos olisimme aina takertuneet vanhaan, ajaisimme edelleen hevosilla ja rattailla.Tulevaisuuden työelämässä tarvitaan erilaisia taitoja kuin nykyään. Pänttäämällä ei asioita opita, vai mitä muistat historian tai kemian tunneilta joissa päntättiin kaavoja ja vuosilukuja? Ilmiöoppiminen on oikealla tavalla toteutettuna hyvä juttu, sen ei pitäisi tarkoittaa sitä että oppilas jää tehtäviensä kanssa yksin. Jos näin käy, ilmiöoppimista on toteutettu väärin. Myöskään vaativia ryhmätöitä ei voi vaatia oppilaalta ennenkuin näitä taitoja on harjoiteltu.
T. OpeIhan varmasti vaikka henkilö joka on lukenut kemistiksi, on hyötynyt peurskoulun kemianopetuksen tarjoamasta tietopohjasta. Samoin henkilö josta tuli vaikka historoitsija on hyötynyt peruskoulun tarjoamasta tietopohjasta siltä alalta.
On totta, että suurin osa unohtaa suurimman osan peruskoulun opinnoista, mutta se ei silti tee niistä opinnoista hyödyttömiä, koska ne antavat ensinnäkin pohjan lapsen kiinnostuksenkohteille: Ilman niitä lapsi ei voi tietää mistä on kiinnostunut tai missä on erityisen hyvä ja valita sitten jatko-opintojaan yläasteen jälkeen oikein. Toisekseen, kyllä niistä joku tiedonhippunen jää aina jäljelle, vaikkei kaikkea muistaisikaan, sitä kutsutaan yleissivistykseksi. On helpompaa myös pitää yllä jo saavutettua sivistyksen tasoa aikuisena kuin opetella kaikki uudestaan.
Mutta miksi käyttää kaikki aika siihen, että opetellaan ulkoa vuosilukuja tai kaavoja? Paljon tärkeämpää on yrittää ymmärtää esim sotien syitä ja seurauksia kuin muistaa vuosilukuja. Oppia kriittistä lukutaitoa, tiedon etsimistä, digitaitoja, keskustelutaitoja jne.
Onko peruskoululaisen helpompi ymmärtää sotien syitä ja seurauksia A) siten, että koulutettu opettaja kertoo kertoo asian koko luokalle ja jäsentää sodan tapahtumat, syyt ja seuraukset, minkä jälkeen asiasta käydään keskustelua ja tehdään asian ymmärtämistä auttavia tehtäviä oppikirjasta vai B) siten, että jokainen oppilas itsenäisesti ensin suunnittelee, mitä hän aikoo historiassa tällä viikolla opiskella, sen jälkeen koittaa ryhmätyönä ADHD-Villen ja tarkkis-Lauran kanssa hajanaisista lähteistä selvittää miksi ihmeessä hatut ja myssyt tappeli, miksei pipot ja kaulaliinat olleet mukana ja mitä tämä päähineiden kinastelu ylipäätään liittyy yhtään mihinkään.
Jatkokysymyksenä, kumpi tavoista on tehokkaampi, kun molempiin vaihtoehtoihin on käytettävissä sama aika, esim 2 x 45 min?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Maailma muuttuu, yhteiskunta muuttuu. Jos olisimme aina takertuneet vanhaan, ajaisimme edelleen hevosilla ja rattailla.Tulevaisuuden työelämässä tarvitaan erilaisia taitoja kuin nykyään. Pänttäämällä ei asioita opita, vai mitä muistat historian tai kemian tunneilta joissa päntättiin kaavoja ja vuosilukuja? Ilmiöoppiminen on oikealla tavalla toteutettuna hyvä juttu, sen ei pitäisi tarkoittaa sitä että oppilas jää tehtäviensä kanssa yksin. Jos näin käy, ilmiöoppimista on toteutettu väärin. Myöskään vaativia ryhmätöitä ei voi vaatia oppilaalta ennenkuin näitä taitoja on harjoiteltu.
T. Ope
Mikä ihme juttu tää työelämästä vaahtoaminen on? Puhutaan alakoulusta, alle 13-vuotiaista. Pitääkö kohta varhaskasvatuksessakin alkaa valmentamaan "työelämässä" tarvittavia taitoja?
Lasten oppimista pitää tukea heidän kehitystasolleen sopivalla tavalla ja nuori lapsi todellakin tarvitsee ohjausta. Kyllä se vastuunkahto omasta oppimisesta lisääntyy iän ja koulun myötä - lukio-ikäinen ottaa paljon enemmän vastuuta omasta opinnoistaan kuin peruskouluikäinen. Tämä sitten lisääntyy jatko-opinnoissa, joten tuon työelämä -vouhotuksen voi jättää täysin pois kun puhutaan peruskouluikäisistä (varsin alakoulussa olevista) lapsista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailma muuttuu, yhteiskunta muuttuu. Jos olisimme aina takertuneet vanhaan, ajaisimme edelleen hevosilla ja rattailla.Tulevaisuuden työelämässä tarvitaan erilaisia taitoja kuin nykyään. Pänttäämällä ei asioita opita, vai mitä muistat historian tai kemian tunneilta joissa päntättiin kaavoja ja vuosilukuja? Ilmiöoppiminen on oikealla tavalla toteutettuna hyvä juttu, sen ei pitäisi tarkoittaa sitä että oppilas jää tehtäviensä kanssa yksin. Jos näin käy, ilmiöoppimista on toteutettu väärin. Myöskään vaativia ryhmätöitä ei voi vaatia oppilaalta ennenkuin näitä taitoja on harjoiteltu.
T. OpeIhan varmasti vaikka henkilö joka on lukenut kemistiksi, on hyötynyt peurskoulun kemianopetuksen tarjoamasta tietopohjasta. Samoin henkilö josta tuli vaikka historoitsija on hyötynyt peruskoulun tarjoamasta tietopohjasta siltä alalta.
On totta, että suurin osa unohtaa suurimman osan peruskoulun opinnoista, mutta se ei silti tee niistä opinnoista hyödyttömiä, koska ne antavat ensinnäkin pohjan lapsen kiinnostuksenkohteille: Ilman niitä lapsi ei voi tietää mistä on kiinnostunut tai missä on erityisen hyvä ja valita sitten jatko-opintojaan yläasteen jälkeen oikein. Toisekseen, kyllä niistä joku tiedonhippunen jää aina jäljelle, vaikkei kaikkea muistaisikaan, sitä kutsutaan yleissivistykseksi. On helpompaa myös pitää yllä jo saavutettua sivistyksen tasoa aikuisena kuin opetella kaikki uudestaan.
Mutta miksi käyttää kaikki aika siihen, että opetellaan ulkoa vuosilukuja tai kaavoja? Paljon tärkeämpää on yrittää ymmärtää esim sotien syitä ja seurauksia kuin muistaa vuosilukuja. Oppia kriittistä lukutaitoa, tiedon etsimistä, digitaitoja, keskustelutaitoja jne.
Onko peruskoululaisen helpompi ymmärtää sotien syitä ja seurauksia A) siten, että koulutettu opettaja kertoo kertoo asian koko luokalle ja jäsentää sodan tapahtumat, syyt ja seuraukset, minkä jälkeen asiasta käydään keskustelua ja tehdään asian ymmärtämistä auttavia tehtäviä oppikirjasta vai B) siten, että jokainen oppilas itsenäisesti ensin suunnittelee, mitä hän aikoo historiassa tällä viikolla opiskella, sen jälkeen koittaa ryhmätyönä ADHD-Villen ja tarkkis-Lauran kanssa hajanaisista lähteistä selvittää miksi ihmeessä hatut ja myssyt tappeli, miksei pipot ja kaulaliinat olleet mukana ja mitä tämä päähineiden kinastelu ylipäätään liittyy yhtään mihinkään.
Jatkokysymyksenä, kumpi tavoista on tehokkaampi, kun molempiin vaihtoehtoihin on käytettävissä sama aika, esim 2 x 45 min?
Kumpikaan kyseisistä ei ole tehokas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millaista se työelämä sitten on tulevaisuudessa? Se, mihin lapset nyt opiskelevat erityistaitoja. Ois hyvä tietää, jotta me jo työelämässä olevatkin voitaisiin kehityää itseämme oikeaan suuntaan, työuraa kun on 40 vuotta vielä jäljellä.
Veikkaan, että todellisuudessa kellään ei ole mitään hajua jostain työelämän tulevaisuuden erityispiirteistä. Se on vaan niin pätevän kuuloinen peruste, että maailma muuttuu. Juu varmasti muuttuu, mutta mitkä on ne perusteet, joilla tämä nyt vallalla oleva ilmiöoppimismalli on katsottu olevan paras valmistautuminen siihen mystiseen muutokseen?
Vierailija kirjoitti:
Millaista se työelämä sitten on tulevaisuudessa? Se, mihin lapset nyt opiskelevat erityistaitoja. Ois hyvä tietää, jotta me jo työelämässä olevatkin voitaisiin kehityää itseämme oikeaan suuntaan, työuraa kun on 40 vuotta vielä jäljellä.
Veikkaan, että todellisuudessa kellään ei ole mitään hajua jostain työelämän tulevaisuuden erityispiirteistä. Se on vaan niin pätevän kuuloinen peruste, että maailma muuttuu. Juu varmasti muuttuu, mutta mitkä on ne perusteet, joilla tämä nyt vallalla oleva ilmiöoppimismalli on katsottu olevan paras valmistautuminen siihen mystiseen muutokseen?
Työelämä ja maailma muuttuu jatkuvasti niin nopeaa tahtia ettei kukaan vielä oikein tiedä millaista elämän on 5, 10 tai 20 vuoden päästä. Tulevaisuuden tarkka ennustaminen muuttuu tahdin aiba vain nopeutuessa yhä vaikeammaksi. Se kuitenkin tiedetään että digitalisaatio ja robotiikka tulee mullistamaan työelämän kertakaiikkisesti kun esim valkokaulustyöt, logistiikka ja kirurgin tehtävät siirtyvät kokonaan robottien ja tekoälyn hoidettaviksi. Ihmisestä tulee yhä enemmän riippuvaisempia koneista ja juuri tähän muutokseen meidän sopeuduttava sillä tulevaisuudessa tarvitaan aivan eri taitoja kuin mitä työelämässä nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Maailma muuttuu, yhteiskunta muuttuu. Jos olisimme aina takertuneet vanhaan, ajaisimme edelleen hevosilla ja rattailla.Tulevaisuuden työelämässä tarvitaan erilaisia taitoja kuin nykyään. Pänttäämällä ei asioita opita, vai mitä muistat historian tai kemian tunneilta joissa päntättiin kaavoja ja vuosilukuja? Ilmiöoppiminen on oikealla tavalla toteutettuna hyvä juttu, sen ei pitäisi tarkoittaa sitä että oppilas jää tehtäviensä kanssa yksin. Jos näin käy, ilmiöoppimista on toteutettu väärin. Myöskään vaativia ryhmätöitä ei voi vaatia oppilaalta ennenkuin näitä taitoja on harjoiteltu.
T. Ope
Itse oon satavarma, että tulevaisuudessa tarvitaan ihan samoja taitoja kuin nytkin: hankkii kavereiksi niitä, joiden isit ovat johtavassa asemassa. Semmosta osaamista ei olekaan, jolla Suomessa olisi haluttu työmarkkinoilla
Kai tää jatkuva puhe työelämästä ja sen muutoksesta tarkoittaa tätä järkyttävää kaosta ja epävarmuutta, mitä työmarkkinoilla on. Nyt samanlainen meno halutaan kouluun. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yle: Koulu otti uudenlaiset opetusmenetelmät käyttöön – osa vanhemmista pettyi ja vaatii nyt lapsilleen siirtoa
JOUKKO Pontuksen koulun opetusmenetelmiin pettyneitä vanhempia vaatii lapsilleen siirtoa perinteisempään kouluun, uutisoi Yle.
Lappeenrannassa sijaitseva Pontuksen koulu on yksi ensimmäisistä uudenlaista oppimisideologiaa kokonaisvaltaisesti toteuttavista kouluista koko maassa.
Opettaja tai vanhempi! Onko sinulla kokemusta vastaavanlaista opetuksesta? Etsimme haastateltavia. Ota yhteyttä ja kerro kokemuksistasi WhatsApp-viestillä numeroon 040-6609019 tai sähköpostitse osoitteeseen uutiset@iltasanomat.fi
Katso esim maot.fi eli matematiikan opetuksen tulevaisuus!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailma muuttuu, yhteiskunta muuttuu. Jos olisimme aina takertuneet vanhaan, ajaisimme edelleen hevosilla ja rattailla.Tulevaisuuden työelämässä tarvitaan erilaisia taitoja kuin nykyään. Pänttäämällä ei asioita opita, vai mitä muistat historian tai kemian tunneilta joissa päntättiin kaavoja ja vuosilukuja? Ilmiöoppiminen on oikealla tavalla toteutettuna hyvä juttu, sen ei pitäisi tarkoittaa sitä että oppilas jää tehtäviensä kanssa yksin. Jos näin käy, ilmiöoppimista on toteutettu väärin. Myöskään vaativia ryhmätöitä ei voi vaatia oppilaalta ennenkuin näitä taitoja on harjoiteltu.
T. OpeIhan varmasti vaikka henkilö joka on lukenut kemistiksi, on hyötynyt peurskoulun kemianopetuksen tarjoamasta tietopohjasta. Samoin henkilö josta tuli vaikka historoitsija on hyötynyt peruskoulun tarjoamasta tietopohjasta siltä alalta.
On totta, että suurin osa unohtaa suurimman osan peruskoulun opinnoista, mutta se ei silti tee niistä opinnoista hyödyttömiä, koska ne antavat ensinnäkin pohjan lapsen kiinnostuksenkohteille: Ilman niitä lapsi ei voi tietää mistä on kiinnostunut tai missä on erityisen hyvä ja valita sitten jatko-opintojaan yläasteen jälkeen oikein. Toisekseen, kyllä niistä joku tiedonhippunen jää aina jäljelle, vaikkei kaikkea muistaisikaan, sitä kutsutaan yleissivistykseksi. On helpompaa myös pitää yllä jo saavutettua sivistyksen tasoa aikuisena kuin opetella kaikki uudestaan.
Ei nykyään ole tarvetta Leonardo Da Vincin kaltaisille keskiverroille moniosaajille, sellaiset ihmiset kuuluvat jo nykyään museoon. Ovat työpaikkalla hyödyttömiä sillä erityisosaaminen puuttuu täysin. Ihmisten tulee olla erikoistuneita ammattilaisia jotka kykenevät itsenäiseen työskentelyyn ja omaaloitteisuteen, tätä voidaan ainoastaan opettaa keskittymällä itseojaukselliseen itsetyöskentelyyn.
Äläpäs nyt mutuile siinä. Ainoa syy, miksi tuolla tavalla voi vielä nykyään ajatella on se että oikeastaan kaikilla on vielä se (näkymätön, ja siksi helposti unohdettava ja sivutettava) yleissivistys johon voi kuin itsestään ja luonnostaan nojata. Oikeasti silloin kun se poistetaan syntyy kontekstittomia fakki-idiootteja jotka eivät osaa asettaa edes sitä vähäistä, kapeaa osaamistaan millään tavalla ympäristöönsä, ja jotka siksi ovat lopultakin täysin hyödyttömiä mihinkään muuhun kuin täysin mekanistiseen ulkoaopitun toistamiseen. Innovaatio vaatii aina useiden osa-alueiden osaamista ja niiden yhdistelyä uudenlaisilla tavoilla, ja koskaan ei voi ennalta tietää mitkä tiedon alat ovat niitä tärkeitä. Siksi juuri laaja yleissivistys on hyvin tärkeää, koska sieltä löytyy se konteksti mihin uudet ideat voi sijoittaa.
Nyt puhuu ”modernissa” koulussa työskennellyt opettaja: ”Se on vain sellaista kaaoksen ja joukkojen hallintaa”
Julkaistu: 17.8. 7:17
Oulussa kahdessa eri ”modernissa” koulussa sijaisena työskentelevä luokanopettaja kertoo, että uutinen Pontuksen koulun ongelmista ei yllättänyt häntä – päinvastoin. Ilta-Sanomat on nähnyt kuvia toisen koulun opiskelutilasta ja opettajan työjaksoja vahvistavia asiakirjoja.
Luokanopettaja kokee, että työskentely kouluissa on ollut kaoottista ja kuormittavaa. Eniten tilanteesta kärsivät hänen mukaansa lapset.
Opettajan mukaan suurta opetustilaa on jaettu verhoilla ja siirrettävillä huonekaluilla, mutta ne eivät eristä melua lainkaan. Joku saattaa karata verhon toiselle puolelle kesken ryhmätyöskentelyn. Keskittyminen siirtyy opettamisesta jatkuvasti paimentamiseen. Pöydällä on lapsille kulhollinen kuulosuojaimia.
– Se on vain sellaista kaaoksen ja joukkojen hallintaa. Opettaminen ei ole millään tavalla henkilökohtaista, vaan se on sama kuin puhuisi seinille. Ei pysty millään tavalla tarkkailemaan onko opettama asia mennyt perille, opettaja sanoo ja huokaa syvään.
”En voisi suvaita, että omia lapsiani käsiteltäisiin tuolla tavalla”
Opettaja huomauttaa, että 1. ja 2. luokan oppilaat vasta opettelevat, miten koulussa ollaan. Toisin kuin tavallisessa koulussa modernissa oppimisympäristössä ei ole hänen mukaansa rutiinia, joka totuttaisi oppilaat koulumaailmaan. Tästä seuraa sekasortoa.
– Opetustilanteet ovat epätoivoisia. Pitää ottaa varasuunnitelman varasuunnitelma käyttöön. Ei pysty olla läsnä. On vain fyysisesti paikalla ja yrittää jotenkin hallita sen tilanteen.
Uusiin oppimisympäristöihin on integroitu mukaan myös oppilaita, joilla saattaa olla jokin neurologinen häiriö, kuten ADHD. Tehostetun tuen piiriin kuuluvien oppilaiden oikeanlainen huomiointi on toteutunut luokanopettajan mielestä surkeasti.
Aiheesta keskusteleminen saa hänet tunteelliseksi.
– Nämä lapset ovat vanhempiensa aarteita, kuten omatkin lapset ovat itselleni. En missään nimessä voisi suvaita, että omia lapsiani käsiteltäisiin tuolla tavalla. Tai, että he joutuisivat viettämään päivänsä tuollaisessa paikassa, hän sanoo synkästi.
– Olemme sen takia valinneet asuinpaikkamme niin, että omat lapseni pääsevät ihan tavalliseen kouluun
Luokanopettaja on uudistuksen motiiveista skeptinen. Hän huomauttaa, että seinättömien opetustilojen rakentaminen on kustannustehokkaampaa. Uudenlaiset koulut ovat hänen mukaansa Oulussa pääosin moderneilla ja halutuilla asuinalueilla, missä uudistushalukkuus on kenties suurempaa.
Hän epäilee, että valtaosa vanhemmista ei kuitenkaan täysin ymmärrä, mitä uudenlainen oppimisympäristö tarkoittaa. Hän toivoo, että myös vanhemmat suhtautuisivat uudistukseen vakavasti.
– On huomattu, että aikuisetkin kärsivät avokonttoreissa. Nyt on kyse lasten hyvinvoinnista, minkä pitäisi olla meille kuitenkin kaikista tärkeintä.
– Valitettavasti ihan tavallinen lapsi kärsii tästä uudistuksesta eniten.
Voisiko joku konkretisoida, mitä nämä taidot ovat ja miten niitä opetellaan uudessa OPSissa. Työelämässä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa kovaa ammattiosaamista kunkin omalla alalla. Sitä ei voi saavuttaa, ellei ole vankkaa tietopohjaa ja yleissivistystä. Ne taas oppii tehokkaimmin (nopeiten ja laajimmin) aivan perinteisesti eli niin että joku (opettaja) kertoo tiedot ja opettaa ratkaisumallit ja niiden tyyppisovellukset.