Lue keskustelun säännöt.
Uudet opetusmenetelmät: "en oppinut mitään" koulun vaihtoja, kanteluita. Linkki
15.08.2019 |
https://yle.fi/uutiset/3-10919909
Ihan kamalaa tuollainen. Itse edetään ja voi kysyä tarvittaessa opettajilta. Osassa aineita ei ole kokeita, vaan ryhmätyö.
Jutussa kerrotaan, että tuossa kaupungissa on 4 kantelua tuosta oppimistavasta ja vanhemmat vaihtavat lapsiaan perinteiseen kouluun (jossa sitten oppilaiden numerot nousevat)
Minusta ja lapsistani ei ole tuollaiseen itseoppimeiseen. Olen aina pitänyt siitä, että opettaja opettaa ja oppilaat kuulevat ja sitten tehdään kotona läksyt.
En olisi varmaan ollut edes yliopistoaikanani riittävän itseohjautuva tuollaiseen.
Itse kannatan opettajaveroista opetusta. Selkä tulisi kipeäksi tuollaisella nojattomalla pehmopenkillä, missä nuo joutuvat istumaan.
Onneksi kuopuskin aloitti jo lukion ja siellä on vielä perinteiset menetelmät käytössä. Yksi lapsistani aikoo pyriä opiskelemaan opettajaksi. Jaa-a.
(meillä oli kemian luokassa kouluaikaan nojattomat penkit ja oli raskasta istua siellä kaksoistunteja. Kamalaa istua koko päivä nojattomalla penkeillä)
Kommentit (163)
Vierailija kirjoitti:
Luulen, että kaiken takana on tämä:
On havaittu, että tulokkaiden vetäminen koulujärjestelmän läpi opettajavetoisesti ja tukitoimin on liian kallista. Tämä uusi järjestelmä valjastaa toiset oppilaat auttamaan tulokkaat peruskoulun läpi ja vieläpä aivan ilmaiseksi!
Tuskin muuten toimivaa järjestelmää olisi muutettu näin radikaalisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä ammattikorkeassa sama kaava.
Jopa oppilaat opettavat toisiaan (itsenäisesti katsotaan tieto jostain tietystä työstä ja jotenkuten näytetään sitten muille muka asiantuntevasti miten tämä menee)...Meillä terveydenhuoltoon liittyvä käsityöala ja tämä on mielestäni niin päin pyllyä kuin olla voi.
Jos opiskelet apuvälinetekniikkaa, et tule ikinä olemaan hyvä jos kaipaat opettajien apua. Syy, miksi miehistä tulee alalla kuin alalla, ja aivan erityisesti mm. koodauksessa, luovassa suunnittelussa ja myös apuvälinetekniikassa huippuosaajia ja naisista ei, on se määrä ja uppoutuminen ja taitojen hiominen, jota miehet tekevät itsekseen. Naiset eivät tätä osaa, ja siksi naisista ei tule huippuja.
t. teollinen muotoilija
Valtakunnalliset pakolliset yhteiset kokeet siirryttäessä alakoulusta yläkouluun ja koko perusasteen päätteeksi selvittämään, onko Ops:n tavoitteet saavutettu. Tulokset julkisina esiin. Erityisen tärkeää on arviointi nyt, kun oppivelvolisuutta suunnitellaan toiselle asteelle.
Vierailija kirjoitti:
Valtakunnalliset pakolliset yhteiset kokeet siirryttäessä alakoulusta yläkouluun ja koko perusasteen päätteeksi selvittämään, onko Ops:n tavoitteet saavutettu. Tulokset julkisina esiin. Erityisen tärkeää on arviointi nyt, kun oppivelvolisuutta suunnitellaan toiselle asteelle.
Jenkkilässä ja ylipäätään anglosaksisessa maailmassa harrastetaan tätä standardoitua testausta jatkuvasti. Joidenkin opettajien mukaan oppilaat eivät enää opiskele asioita asioiden vuoksi, syventyen, vaan jotta koulut voivat buustata statustaan nimenomaan näiden testitulosten julkistamisella. Eli valtakunnalliset testit käytännössä toimivat koulujen opetuksen tahdistajina, ja oppimisesta on tullut sen seurauksena pinnallista.
Sinänsä tällainen testaus saattaa toimia tehtaan liukuhihnalla, missä sillä varmistetaan tuotteiden tavoiteltu laatutaso, mutta pelkkä PISA-tulosten vertaaminen kertoo, ettei se toimi koulutuksessa/opetuksessa. Yhdysvaltojen ja Englannin sijoitukset eivät ole erityisen hyviä millään mittareilla.
Vierailija kirjoitti:
Vuosilukuja ei ole päntätty historiassa toivottavasti viimeiseen 30 vuoteen, ei ainakaan minun kouluaikoinani 80-luvulla. Mutta aikakäsitys on tärkeä osa historiaa, se, että pystyy hahmottamaan, onko 100 vuotta sitten ollut internetiä tai kännykkää. On riipaisevaa tavata seiskaluokkalaisia, joiden mielestä olisi ihan realistista, jos Napoleon olisi hypännyt lentokoneeseen matkallaan Moskovaan ja soittanut kännykästä Aleksanteri I:lle, että ollaan nyt vähän nälkäisiä täällä Moskovan liepeillä, heitätkö vähän ruokaa.
On myös aika tärkeää tietää, että Suomi on itsenäistynyt reilu 100 vuotta sitten eikä silloin, kun äiti oli nuori. Näin ollen on tärkeää pystyä ajoittamaan tiettyjä tapahtumia, jotta tietoa voi loogisesti kasata sen päälle. On suuri ero siinä, onko maailmansodat käyty 1900-luvun alussa vai lopussa jo ihan tekniikanin kannalta. Jonkinlainen aikakäsitys on oltava ja se tarkoittaa, että ilmiöt on kyettävä sijoittamaan aikajanalle eikä niitä pysty sijoittamaan, jos ei ole mitään hajua, onko ilmiö tapahtunut 100, 200 vai 500 vuotta sitten.
Joillekin oppilaille ilmiöiden sijoittaminen (Suomen itsenäistyminen ja sisällissota, talvisota, Kekkosen kausi) on vuosilukujen pänttäämistä, kun oikeasti pitää tajuta, että se Suomi itsenäistyi 100 vuotta sitten, talvisota käytiin 80 vuotta sitten ja Kekkosen ajastakin on jo lähes 40 vuotta. Ajantaju on eri asia kuin vuosilukujen pänttääminen, mutta osa ei saavuta sitä muuta kuin pänttäämällä niitä vuosilukuja. Toisille taas se ajantaju on aivan helppoa ilman minkäänlaista pänttäämistä.
Pähkinäsaaren rauhan vuosilukua ei toivottavasti enää kukaan muista (nuorista, vanhat kyllä muistavat).
Miksei Pähkinäsaaren rauhan vuosilukua saisi muistaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Valtakunnalliset pakolliset yhteiset kokeet siirryttäessä alakoulusta yläkouluun ja koko perusasteen päätteeksi selvittämään, onko Ops:n tavoitteet saavutettu. Tulokset julkisina esiin. Erityisen tärkeää on arviointi nyt, kun oppivelvolisuutta suunnitellaan toiselle asteelle.
Mutta sitten ehkä olisi erilliset kokeet niille helpotetun suorittajille, kun haluttaisiin edelleen pitää heille jatkokoulutukset auki.
Tunnen yhden, joka luki viitosluokan matikan kirjaa ysillä. Hänestä on tulossa lähihoitaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuosilukuja ei ole päntätty historiassa toivottavasti viimeiseen 30 vuoteen, ei ainakaan minun kouluaikoinani 80-luvulla. Mutta aikakäsitys on tärkeä osa historiaa, se, että pystyy hahmottamaan, onko 100 vuotta sitten ollut internetiä tai kännykkää. On riipaisevaa tavata seiskaluokkalaisia, joiden mielestä olisi ihan realistista, jos Napoleon olisi hypännyt lentokoneeseen matkallaan Moskovaan ja soittanut kännykästä Aleksanteri I:lle, että ollaan nyt vähän nälkäisiä täällä Moskovan liepeillä, heitätkö vähän ruokaa.
On myös aika tärkeää tietää, että Suomi on itsenäistynyt reilu 100 vuotta sitten eikä silloin, kun äiti oli nuori. Näin ollen on tärkeää pystyä ajoittamaan tiettyjä tapahtumia, jotta tietoa voi loogisesti kasata sen päälle. On suuri ero siinä, onko maailmansodat käyty 1900-luvun alussa vai lopussa jo ihan tekniikanin kannalta. Jonkinlainen aikakäsitys on oltava ja se tarkoittaa, että ilmiöt on kyettävä sijoittamaan aikajanalle eikä niitä pysty sijoittamaan, jos ei ole mitään hajua, onko ilmiö tapahtunut 100, 200 vai 500 vuotta sitten.
Joillekin oppilaille ilmiöiden sijoittaminen (Suomen itsenäistyminen ja sisällissota, talvisota, Kekkosen kausi) on vuosilukujen pänttäämistä, kun oikeasti pitää tajuta, että se Suomi itsenäistyi 100 vuotta sitten, talvisota käytiin 80 vuotta sitten ja Kekkosen ajastakin on jo lähes 40 vuotta. Ajantaju on eri asia kuin vuosilukujen pänttääminen, mutta osa ei saavuta sitä muuta kuin pänttäämällä niitä vuosilukuja. Toisille taas se ajantaju on aivan helppoa ilman minkäänlaista pänttäämistä.
Pähkinäsaaren rauhan vuosilukua ei toivottavasti enää kukaan muista (nuorista, vanhat kyllä muistavat).
Miksei Pähkinäsaaren rauhan vuosilukua saisi muistaa?
Kysyin sitä juuri abi-tyttäreltä. Hän tiesi vuosiluvun!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valtakunnalliset pakolliset yhteiset kokeet siirryttäessä alakoulusta yläkouluun ja koko perusasteen päätteeksi selvittämään, onko Ops:n tavoitteet saavutettu. Tulokset julkisina esiin. Erityisen tärkeää on arviointi nyt, kun oppivelvolisuutta suunnitellaan toiselle asteelle.
Jenkkilässä ja ylipäätään anglosaksisessa maailmassa harrastetaan tätä standardoitua testausta jatkuvasti. Joidenkin opettajien mukaan oppilaat eivät enää opiskele asioita asioiden vuoksi, syventyen, vaan jotta koulut voivat buustata statustaan nimenomaan näiden testitulosten julkistamisella. Eli valtakunnalliset testit käytännössä toimivat koulujen opetuksen tahdistajina, ja oppimisesta on tullut sen seurauksena pinnallista.
Sinänsä tällainen testaus saattaa toimia tehtaan liukuhihnalla, missä sillä varmistetaan tuotteiden tavoiteltu laatutaso, mutta pelkkä PISA-tulosten vertaaminen kertoo, ettei se toimi koulutuksessa/opetuksessa. Yhdysvaltojen ja Englannin sijoitukset eivät ole erityisen hyviä millään mittareilla.
Minusta olisi juurikin hyvä, että kaikki testattaisiin kuutosella ja ysillä kaikissa aineissa.
Opettajat ja koulut kilpailisivat keskenään menestyksestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olisin ehkä ollutkin se harvinainen oppilas, jolle ilmiöpohjainen oppinen olisi ollut sopivaa. Olin kognitiivisesti vahva, utelias, sosiaalisesti taitava, itsenäinen ja suhtauduin kouluun myönteisesti ja vastuullisesti.
Mutta perinteinen pieni kyläkoulu koulu pelasti minut tylsyydellään ja turvallisuudellaan. Kotonani oli alkoholismia, mt-ongelmia ja muutakin häikkää. Kun pääsin kesän jälkeen omaan pulpettiini, saman opettajan luokkaan, olin helpottunut. Oli asioita, joissa oli struktuuria ja ennakoitavuutta. Tiesin mitä minulta odotettiin ja tiesin, kun olin tehnyt riittävästi. Ehdin yleensä tehdä läksyt koulussa, mikä oli pelastus. Vastuu ei puristanut, minun ei tarvinnut selvitä mistään yksin. Joskus kysyin opettajalta apua, vaikka en olisi tarvinnutkaan. Oli vain niin ihmeellistä, että aikuinen neuvoi ja auttoi kärsivällisesti. PIdin pulpettini neuroottisessa järjestyksessä ja vaalin koulutavaroitani. Sain levätä koulussa ja selvisin aikuisuuteen saakka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yläaste-ikäinen tyttäreni kertoi tekevänsä kaikki ryhmätyöt yksin. Ja niitähän piisaa...
Ketään muuta ei ryhmätyön tekeminen koskaan kiinnosta, mutta tytär haluaa hyvän arvosanan jokaisesta oppiaineesta, joten hän raataa päivät, illat ja yöt. Hyvästä arvosanasta saavat nauttia sitten kaikki.
Mitä tämä tyttärelleni opettaa? Entä muulle ryhmälle? Koko järjestelmä on päätön ja pian sen saavat kaikki lukea Pisa-tuloksista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ketään muuta ei ryhmätyön tekeminen koskaan kiinnosta, mutta tytär haluaa hyvän arvosanan jokaisesta oppiaineesta, joten hän raataa päivät, illat ja yöt. Hyvästä arvosanasta saavat nauttia sitten kaikki.
;
Arvosana ei ole automaattisesti kaikille ryhmäläisille sama ainakaan kaikissa kouluissa. Tyttäresi kouluun en ota kantaa. Osassa pitää osoittaa, minkä on kukin tehnyt ja tulee ilmi, jos joku on tullut siivellä eikä tehnyt mitään.
Lapseni oli montessori- koulussa ja se oli juuri tuollaista. Todellisuudessa tuo sopii vain täysin itseohjautuville 10:n oppilaille, eli tosi harvalle. En suosittele.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Eri ikäiset lapset vertaisopettavat toisiaan, ja isot paimentavat pienempiä."
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/yli-80-lasta-yhdessa-solussa-a…
Apua mikä kaaos!!
Hah hah hah :D
Tuossa artikkelissa lukee tuosta 360 oppilaan koulusta ja sen rehtori Katri Kurrosesta tähän tapaan:
"MONTESSORIOHJAAJAKSI opiskellut Kurronen sai budjetin puitteissa suunnitella tilojen käyttöä ja opetusta pitkälti omien näkemystensä mukaan montessoripedagogiikkaa hyödyntäen."
Eli ei se ole Opetushallitus tms joka pilaa noiden lasten koulutuksen, näköjään tuossa koulussa syypää on ihan vain tuo yksi rehtori!
Ja tuolla lukee myös:
"Opettajat pitävät opetustuokioita lähinnä kielissä, muutoin lapset ovat omatoimisia tiedon etsijöitä."
Voi tsiisus. Eli ei enää oppitunteja. Eli kukin opiskelee ihan itse miten parhaiten näkee. Miksi kouluja on siinä tapauksessa enää ollenkaan? Oppilaat voisivat kotonakin opiskella ihan itse.
Tuo koko uusi opetusmenetelmä vaikuttaa vain tavalta säästää rahaa. Tilat tulevat halvemmiksi eikä opettajiakaan tarvitse palkata niin paljon. Ei sillä niin väliä oppiiko ne lapset vai ei.
Tuo on sitä suomessa toteutettavaa montessorilaisuutta. Omilla lapsilla oppimistulokset jäi heikoiksi, kun sai suunnitella itse mitä tekee tai ei tee. Tavallinen koulu on paras.
Väitän, että tämä uusi "opetussuunnitelma" on täysin tietoinen ja pitkään valmisteltu ohjelma suomalaisten tyhmentämiseksi. Poliittinen ja taloudellinen eliitti haluaa saada tulevat aikuisikäluokat totaaliseen kontrolliinsa. Tätä pyrkimystä helpottaa oleellisesti, kun suuri enemmistö jätetään vaille perustietoja ja -taitoja.
Kyllä maistereiden täytyy ajan kulukseen jotain keksiä kun ministeriöissä palkkaa nostavat.
Vierailija kirjoitti:
Väitän, että tämä uusi "opetussuunnitelma" on täysin tietoinen ja pitkään valmisteltu ohjelma suomalaisten tyhmentämiseksi. Poliittinen ja taloudellinen eliitti haluaa saada tulevat aikuisikäluokat totaaliseen kontrolliinsa. Tätä pyrkimystä helpottaa oleellisesti, kun suuri enemmistö jätetään vaille perustietoja ja -taitoja.
Kyllä vain. Tässä saadaan eroteltua tuleva eliitti ja tarkoituksella ne huonommat jätetään mielellään tyhmiksi ja tietämättömiksi.
Mutta toinen syy tälle uudistukselle on se, että suomalaislapset sopeuttavat tulokkaat ilmaiseksi Suomeen, kun tämä työ olisi ollut kallista opettajien ja erityisopettajien tekemänä. (ryhmätöissä opitaan kieli ja kaikki, mitä suomalaislapset tietävät)
Ilman muuta tähän uuteen käytäntöön on jokin julkista rahaa säästävä syy ja samalla halutaan tyhmempi luokkajole yritysten ei tarvitse antaa niin paljoa palkkaa.
Tämä aiheuttaa sen, että koulut eriytyvät. Varakkaammat ja älykkäämmät vanhemmat kaipaavat yksityiskouluja ja nytkin laittavat lapsensa jo painotetuille luokille (kun eivät muulla tavoin pysty valitsemaan lapsensa koulua)