Miehen teinitytär sai vauvan eikä haluakaan olla äiti, tahtoo että otamme lapsen meille! Raivostuttaa.

idiootit vain lisääntyvät ja ihmiskunta tyhmistyy

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä mies ajattelee? Sinähän et hänen lapsenlapsestaan päätä.

Ap saa päättää ottaako hän vieraan kersan kattonsa alle hoidettavakseen vai ei. Et kai kuvittele miehen hoitavan lastenlastaan? :D :D :D Ollaanpa nyt realistisia. Jos kakara tulee aloittajan ja miehensä luokse asumaan, ap kumminkin hoitaa kakaran. Onko se mielestäsi oikeudenmukaista, että mies ottaa vaimonsa hoidettavaksi vieraan kersan? Ei ole. Naisella kuuluu olla päätösvalta, koska nainen sitä kersaa hoitaisi.

Tätä kannattaa ap:n miettiä suhteessa omiin lapsihaaveisiinsa. Ihan yhtä lailla yksin hänkin vauvoineen jäisi, jos mies on kykenemätön pitämään huolta jälkeläisistään.

Täysikäinen aikuinen lapsi äpä#rineen on ihan eri asia kuin oma vauva. Millainen ihminen ei eroa tajua?

Mies, joka hylkää oman tyttärensä tämän raskauden vuoksi - aika kultakimpale isänä tosiaan. Kun lisätään vielä, että on jo vaari-iässä, ap:n kannattaisi ehkä jo juosta.

Mies on tehnyt selväksi mielipiteensä aikuiselle tyttärelleen jo odotusvaiheessa. Kyllä tyttären , joka on puuhannut itsensä raskaaksi ja halunnut synnyttää lapsen , eikä siis tehnyt aborttia, on nyt itse kannettava vastuu. Ei ap:een ja miehensä tehtävä ole kasvattaa vauvaa. Se on tytön vastuulla. Hoitaa nyt pari vuotta kotona vauvaa ja sitten päiväkotiin sekä itse opiskelemaan tai vaikka kaupan kassalle. Omia ovat valintansa. Töitä tekevälle löytyy.

Tässä on hyvä esimerkki siitä, miten vähäosaisuus periytyy. Lapsi heitetään omilleen vauvan kanssa ja ajatellaan, että kyllä se pärjää ja itsenäistyy, yhteiskunta hoitaa lapsen ja kaupan kassa on ihan hyvä työpaikka.

Esimerkki siitä, miten paremmissa perheissä homma hoidetaan, on Anni Sinnemäki. Hän sai lapsen lukion ekalla, ja jatkoi siitä sitten oikikseen ja politiikkaan. Ei olisi varmastikaan onnistunut, jos vanhemmat olisivat tuumineet, että pärjätköön nyt yksin kun ei abortti kelvannut.

Sinnemäen lapsen isä ei häipynyt vaan pysyi rinnalla. Aloituksen tilanne on ihan eri.

Paljonko vaadittaisiin ajotunteja kortin saamiseksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä mies ajattelee? Sinähän et hänen lapsenlapsestaan päätä.

No ei, mutta ap päättää kyllä, onko hän tämän miehensä lapsenlapsen hoitaja vai ei.  Sen hän saa päättää aivan vapaasti.

En suosittele mitään huoltajuuksia.  Nähty lähipiirissä miten käy.  Ensin ollaan ihan kaikki ok, sitten kun isovanhemmat on kiintyneet lapseen kuin omaansa, tulee erimielisyyksiä, lapsen äiti alkaa pallotella lapsella.   Lopputulema on, että kukaan ei voita.  Lapsi suurin häviäjä.  

Ei kukaan 18-vuotias olekaan kypsä äidiksi.  Mutta siihen on vaan ruvettava kypsymään, kun on keittonsa keittänyt.  Helppohan tytön on olla siellä isänsä ja tämän vaimon kotona, kun ei tarvitse olla yksin lapsen kanssa ja tietää, että jos hän ei lasta hoida, niin kyllä se isä ja hänen vaimonsa hoitavat.  Siinä kuviossa ei äidiksi kypsytäkään.

Tytärhän saa kaupungilta asunnon koska vaan, koska on yksinhuoltaja.  Sossu tukee muutenkin paljon, saa tukea jopa huonekalujen ostoon ja välttämättömien kodinkoneitten hankintaan.  Oma tyttäreni sai lapsen hyvin nuorena  ja niin vain lähti elämään lapsen kanssa kahdestaan.  Hän oli rohkea selviytyjä.  Totta kai autoin häntä paljon, mutta periaate oli se, että hän on se lapsen äiti ja huoltaja ja se, jonka kanssa lapsi asuu.  Tähän suuntaan pitää asioita lähteä junailemaan.  

Ei jumalaut! Missään sivistysmaassa ei heitettäisiin nuorta äitiä sossun huomaan ja vielä glorifioitaisi asiaa.

Mihinkäs sun mielestäsi tämä nuori äiti kuuluisi?  Asumaan vanhempiensa luona, niinkö?  Vai minne?  Miksi vanhemmat olisi velvollisia elättämään aikuista lastaan ja vielä lapsenlastaankin, jos kerran yhteiskunta ei sun mielestä saisi tukea tätä?

Sori vaan, mutta aika moni tuon ikäinen asuu jo yksin.  Sossun huoma ja sossun huoma, sä et nyt taida tajuta asiaa.  Totta kai on turvauduttava yhteiskunnan  apuun.  Yhteiskunta tukee lapsiperheitä noin yleensäkin, joten pitäisiko täysi-ikäisen ihmisen sun mielestä vaan loisia vanhempiensa kotona ja vielä oman lapsensa kanssa?  

Mun lapsi muutti 17-vuotiaana omilleen, kun lähti toiselle paikkakunnalle opiskelemaan.  Sen jälkeen ei ikinä enää lapsuudenkotiin muuttanutkaan, vaan itsenäistyi omaan elämäänsä.  Yhteiskunta tuli häntäkin tietyssä määrin, eihän opiskelijalla ole tuloja.  

Mikä sun neuvosi sitten olisi tuossa ap:n tapauksessa?

Useimmissa sivistysmaissa on aivan normaalia, että lapsi asuu kotona esimerkiksi korkeakouluopintojen ajan. Itsekin asuin kotona 20-vuotiaaksi. Sain paitsi taloudellista apua, myös seuraa ja kannustusta. Se tuli tarpeeseen minullekin, joten en osaa edes kuvitellakaan, miten kamalaa olisi tuossa iässä olla yh-äiti, joka heitetään altaan syvään päähän ”itsenäistymään”.

Suomen systeemi asumistukineen mahdollistaa tämän tilanteen. Mikäpä siinä. Mutta edelleenkään en tajua, mitä hienoa ja glorifioimisen arvoista on siinä, että 18-vuotias yh-äiti ”selviytyy yksin” sossun maksamassa asunnossa. Paljon hienompaa on minusta, jos hänellä on niin hyvät välit perheeseensä, että voi asua kotona.

Joo onhan se hienoa.  Muta otapa nyt huomioon, että kaikilla ei ole edes tilaa kotonaan asuttaa siinä aikuista ihmistä lapsineen.  Vauva tarvitsee rauhallisen tilan ja myös nämä isovanhemmat, koska käyvät työssä.  Isän vaimo ei saa äitiyslomaa, vaikka vauva valvottaisi öisin jne.  Töihin on lähdettävä joka aamu.   

Kuka tässä mitään on glorifioinut?  Tämä on ihan käytäntöä, ei mitään haavekuvaa.  

Ja kyllä, monen monet muuttavat pois kotoaan 18-vuotiaina ja ihan itse omasta halustaan, koska HALUAVAT itsenäistyä.  Jos tuollakaan tytöllä ei nyt olisi sitä vauvaa, niin todennäköisesti hänkin haaveilisi yksinasumisesta, vanhempien valvonnan ulottumattomissa.  Mutta koska vauva,  hän on mielellään siellä isänsä luona, kun ei jaksaisi vauvaan keskittyä.  

Nuorta voidaan tukea monin tavoin, vaikkei hän siinä isänsä kodissa asuisikaan.  

Tässähän on kysymys siitä, että pesää yritetään tyhjentää seuraavan kierroksen vauvaa varten. Tuskin kukaan olisi hätistämässä hädin tuskin täysi-ikäistä totaaliyhäriä kotoa, jos kyseessä olisi oma lapsi.

Se on ihan totta, että kun nyt ehkä se oma yhteinen lapsi on suunnitteilla, ei tilanne ole kovin toivottava, ja ärsyttäväkin.

Toisaalta vaikka ei olisikaan yhteistä suunnitteilla, niin ei se silti olisi sen toivottavampi tai helpompi. Ja siinäkin tapauksessa ensisijaista olisi saada tyttö omilleen lapsen kanssa ja elämä kuntoon. Paras tilanne olisi tottakai se, että tyttö olisi valinnut keskeytyksen, käynyt lukion loppuun, muuttanut omilleen opiskelemaan normaalisti.

Ap

Miehesi on ehkä n 50v ja hänellä on aikuiset lapset. Miksi haluat hänen kanssaan lisääntyä?

Mieheni on 43 ja haluan lisääntyä hänen kanssaan, koska rakastan häntä ja tiedän että hän on hyvä isä ja puoliso. Ja kyllä, on aikuiset lapset, mutta se nyt ei varmaan liity tähän mitenkään.

Ap

Mies on niin lapsirakas että haluaa viettää 40 vuotta elämästään alaikäisten lasten kanssa, mutta lapsenlapsiin tämä rakkaus ei enää ylläkään? Vai onko mieheltä kysytty, mitä hän haluaa?

Yltää se rakkaus lapsenlapseenkin, mutta ei ole isovanhemman ja uuden vaimon tehtävä olla vanhempia lapsenlapselle.

Ap

Ei ole isovanhemman ja uuden vaimon tehtävä, mutta lähimmäisyys velvoittaa. Mistä tiedät ap. Saatko omia lapsia. Älä unohda, että lapsi kasvaa ihmiseksi. Voi tulla aika, jolloin sinä tarvitset häntä. Ei elämä ole pelkkiä matkoja ja juhlaa. Lapsi on elämä. Ei tarvitse luulla, että tyttö pitkää aikaa antaa lapsen hoitamista teille. Parin vuoden kuluttua hän haluaa itse hoitaa lapsensa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä mies ajattelee? Sinähän et hänen lapsenlapsestaan päätä.

Ap saa päättää ottaako hän vieraan kersan kattonsa alle hoidettavakseen vai ei. Et kai kuvittele miehen hoitavan lastenlastaan? :D :D :D Ollaanpa nyt realistisia. Jos kakara tulee aloittajan ja miehensä luokse asumaan, ap kumminkin hoitaa kakaran. Onko se mielestäsi oikeudenmukaista, että mies ottaa vaimonsa hoidettavaksi vieraan kersan? Ei ole. Naisella kuuluu olla päätösvalta, koska nainen sitä kersaa hoitaisi.

Tätä kannattaa ap:n miettiä suhteessa omiin lapsihaaveisiinsa. Ihan yhtä lailla yksin hänkin vauvoineen jäisi, jos mies on kykenemätön pitämään huolta jälkeläisistään.

Täysikäinen aikuinen lapsi äpä#rineen on ihan eri asia kuin oma vauva. Millainen ihminen ei eroa tajua?

Mies, joka hylkää oman tyttärensä tämän raskauden vuoksi - aika kultakimpale isänä tosiaan. Kun lisätään vielä, että on jo vaari-iässä, ap:n kannattaisi ehkä jo juosta.

Mies on tehnyt selväksi mielipiteensä aikuiselle tyttärelleen jo odotusvaiheessa. Kyllä tyttären , joka on puuhannut itsensä raskaaksi ja halunnut synnyttää lapsen , eikä siis tehnyt aborttia, on nyt itse kannettava vastuu. Ei ap:een ja miehensä tehtävä ole kasvattaa vauvaa. Se on tytön vastuulla. Hoitaa nyt pari vuotta kotona vauvaa ja sitten päiväkotiin sekä itse opiskelemaan tai vaikka kaupan kassalle. Omia ovat valintansa. Töitä tekevälle löytyy.

Tässä on hyvä esimerkki siitä, miten vähäosaisuus periytyy. Lapsi heitetään omilleen vauvan kanssa ja ajatellaan, että kyllä se pärjää ja itsenäistyy, yhteiskunta hoitaa lapsen ja kaupan kassa on ihan hyvä työpaikka.

Esimerkki siitä, miten paremmissa perheissä homma hoidetaan, on Anni Sinnemäki. Hän sai lapsen lukion ekalla, ja jatkoi siitä sitten oikikseen ja politiikkaan. Ei olisi varmastikaan onnistunut, jos vanhemmat olisivat tuumineet, että pärjätköön nyt yksin kun ei abortti kelvannut.

Sinnemäen lapsen isä ei häipynyt vaan pysyi rinnalla. Aloituksen tilanne on ihan eri.

No totta munassa on eri tilanne. Sinnemäki on kertonut, kuinka valtavasti hänen vanhempansa ovat auttaneet. Ap:n miehen lapsi on hädin tuskin täysi-ikäinen, ja ap:n sanojen mukaan tämän on turha odottaa heiltä edes säännöllistä hoitoapua.

Ymmärrän hyvin tätä teiniäitiä. Tullaan raskaaksi ja ruusunpunaisin silmälasein nähdään tulevaisuus ihanan vauvan kanssa. Sitten poikaystävä jättää ja ollaankin yksin vauvan kanssa. Eikä arki olekaan ruusunpunaista. Minä sain vauvani yli kolmekymppisenä, enkä minäkään etukäteen tajunnut miten sitovaa se käytännössä on, vaikka teoriassa sen tiesinkin. 

Mielestäni ei ole hyvä ajatus, että ap ja miehensä ryhtyisivät vanhemmiksi vauvalle. Ketjussa joku ehdotti ensikotia, se kuulosti hyvältä. Jos ei tästäkään tule mitään, voi vauvan antaa adoptioon. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä mies ajattelee? Sinähän et hänen lapsenlapsestaan päätä.

Ap saa päättää ottaako hän vieraan kersan kattonsa alle hoidettavakseen vai ei. Et kai kuvittele miehen hoitavan lastenlastaan? :D :D :D Ollaanpa nyt realistisia. Jos kakara tulee aloittajan ja miehensä luokse asumaan, ap kumminkin hoitaa kakaran. Onko se mielestäsi oikeudenmukaista, että mies ottaa vaimonsa hoidettavaksi vieraan kersan? Ei ole. Naisella kuuluu olla päätösvalta, koska nainen sitä kersaa hoitaisi.

Tätä kannattaa ap:n miettiä suhteessa omiin lapsihaaveisiinsa. Ihan yhtä lailla yksin hänkin vauvoineen jäisi, jos mies on kykenemätön pitämään huolta jälkeläisistään.

Täysikäinen aikuinen lapsi äpä#rineen on ihan eri asia kuin oma vauva. Millainen ihminen ei eroa tajua?

Mies, joka hylkää oman tyttärensä tämän raskauden vuoksi - aika kultakimpale isänä tosiaan. Kun lisätään vielä, että on jo vaari-iässä, ap:n kannattaisi ehkä jo juosta.

Mies on tehnyt selväksi mielipiteensä aikuiselle tyttärelleen jo odotusvaiheessa. Kyllä tyttären , joka on puuhannut itsensä raskaaksi ja halunnut synnyttää lapsen , eikä siis tehnyt aborttia, on nyt itse kannettava vastuu. Ei ap:een ja miehensä tehtävä ole kasvattaa vauvaa. Se on tytön vastuulla. Hoitaa nyt pari vuotta kotona vauvaa ja sitten päiväkotiin sekä itse opiskelemaan tai vaikka kaupan kassalle. Omia ovat valintansa. Töitä tekevälle löytyy.

Tässä on hyvä esimerkki siitä, miten vähäosaisuus periytyy. Lapsi heitetään omilleen vauvan kanssa ja ajatellaan, että kyllä se pärjää ja itsenäistyy, yhteiskunta hoitaa lapsen ja kaupan kassa on ihan hyvä työpaikka.

Esimerkki siitä, miten paremmissa perheissä homma hoidetaan, on Anni Sinnemäki. Hän sai lapsen lukion ekalla, ja jatkoi siitä sitten oikikseen ja politiikkaan. Ei olisi varmastikaan onnistunut, jos vanhemmat olisivat tuumineet, että pärjätköön nyt yksin kun ei abortti kelvannut.

Sinnemäen lapsen isä ei häipynyt vaan pysyi rinnalla. Aloituksen tilanne on ihan eri.

No totta munassa on eri tilanne. Sinnemäki on kertonut, kuinka valtavasti hänen vanhempansa ovat auttaneet. Ap:n miehen lapsi on hädin tuskin täysi-ikäinen, ja ap:n sanojen mukaan tämän on turha odottaa heiltä edes säännöllistä hoitoapua.

Mutta on kuitenkin täysi-ikäinen. Hän tarvitsee paljon apua ja sitä saa ensikodissa. En jaksa uskoa, että tyttö kysyy isältään, miksi vauva itkee, mitä tehdä kun imettäminen sattuu ja voiko iskä kannella yön koliikkia huutavaa vauvaa. Aloittaja ei myöskään kertonut miten iso asunto heillä on. Kerrostalokolmioon ei mahdu montaa sukupolvea, isossa omakotitalossa voi olla tilaa kaikille.

Jos tyttö nyt luovuttaa vauvan suhteen ja antaa sen isänsä vastuulle, hänen on vaikeampi luoda suhdetta vauvaan. Anni Sinnemäkeä haastateltiin aikoinaan lehteen ja hän hoiti lapsen miehensä kanssa, hänen vanhempansa olivat apuna. Aloituksen tyttö haluaa isän vaimonsa kanssa hoitavan lapsen kun puhuu "adoptoimisesta", ilmeisesti hän sitten auttelee kun ehtii. Todellakin on eri asia.

Vierailija kirjoitti:

Minä en kyllä antaisi lastenlapsiani vieraalle adoptioon, jos se minusta olisi kiinni. Ja jos puoliso pistäisi hanttiin niin puoliso saisi lähteä. Onneksi on ydinperhe, niin ei kukaan vaadi minua valitsemaan itsensä ja lasteni/lastenlasteni väliltä.

Tämä! Kyllä ne omat lapset mrnee AP uuden puolison edelle, no matter what. Siihen on sivulla tyytyminen, jos lapsen pappa päättää auttaa tytärtään, niinkuin jokainen täysjärkinen vanhempi tekisi!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä mies ajattelee? Sinähän et hänen lapsenlapsestaan päätä.

No ei, mutta ap päättää kyllä, onko hän tämän miehensä lapsenlapsen hoitaja vai ei.  Sen hän saa päättää aivan vapaasti.

En suosittele mitään huoltajuuksia.  Nähty lähipiirissä miten käy.  Ensin ollaan ihan kaikki ok, sitten kun isovanhemmat on kiintyneet lapseen kuin omaansa, tulee erimielisyyksiä, lapsen äiti alkaa pallotella lapsella.   Lopputulema on, että kukaan ei voita.  Lapsi suurin häviäjä.  

Ei kukaan 18-vuotias olekaan kypsä äidiksi.  Mutta siihen on vaan ruvettava kypsymään, kun on keittonsa keittänyt.  Helppohan tytön on olla siellä isänsä ja tämän vaimon kotona, kun ei tarvitse olla yksin lapsen kanssa ja tietää, että jos hän ei lasta hoida, niin kyllä se isä ja hänen vaimonsa hoitavat.  Siinä kuviossa ei äidiksi kypsytäkään.

Tytärhän saa kaupungilta asunnon koska vaan, koska on yksinhuoltaja.  Sossu tukee muutenkin paljon, saa tukea jopa huonekalujen ostoon ja välttämättömien kodinkoneitten hankintaan.  Oma tyttäreni sai lapsen hyvin nuorena  ja niin vain lähti elämään lapsen kanssa kahdestaan.  Hän oli rohkea selviytyjä.  Totta kai autoin häntä paljon, mutta periaate oli se, että hän on se lapsen äiti ja huoltaja ja se, jonka kanssa lapsi asuu.  Tähän suuntaan pitää asioita lähteä junailemaan.  

Ei jumalaut! Missään sivistysmaassa ei heitettäisiin nuorta äitiä sossun huomaan ja vielä glorifioitaisi asiaa.

Mihinkäs sun mielestäsi tämä nuori äiti kuuluisi?  Asumaan vanhempiensa luona, niinkö?  Vai minne?  Miksi vanhemmat olisi velvollisia elättämään aikuista lastaan ja vielä lapsenlastaankin, jos kerran yhteiskunta ei sun mielestä saisi tukea tätä?

Sori vaan, mutta aika moni tuon ikäinen asuu jo yksin.  Sossun huoma ja sossun huoma, sä et nyt taida tajuta asiaa.  Totta kai on turvauduttava yhteiskunnan  apuun.  Yhteiskunta tukee lapsiperheitä noin yleensäkin, joten pitäisiko täysi-ikäisen ihmisen sun mielestä vaan loisia vanhempiensa kotona ja vielä oman lapsensa kanssa?  

Mun lapsi muutti 17-vuotiaana omilleen, kun lähti toiselle paikkakunnalle opiskelemaan.  Sen jälkeen ei ikinä enää lapsuudenkotiin muuttanutkaan, vaan itsenäistyi omaan elämäänsä.  Yhteiskunta tuli häntäkin tietyssä määrin, eihän opiskelijalla ole tuloja.  

Mikä sun neuvosi sitten olisi tuossa ap:n tapauksessa?

Useimmissa sivistysmaissa on aivan normaalia, että lapsi asuu kotona esimerkiksi korkeakouluopintojen ajan. Itsekin asuin kotona 20-vuotiaaksi. Sain paitsi taloudellista apua, myös seuraa ja kannustusta. Se tuli tarpeeseen minullekin, joten en osaa edes kuvitellakaan, miten kamalaa olisi tuossa iässä olla yh-äiti, joka heitetään altaan syvään päähän ”itsenäistymään”.

Suomen systeemi asumistukineen mahdollistaa tämän tilanteen. Mikäpä siinä. Mutta edelleenkään en tajua, mitä hienoa ja glorifioimisen arvoista on siinä, että 18-vuotias yh-äiti ”selviytyy yksin” sossun maksamassa asunnossa. Paljon hienompaa on minusta, jos hänellä on niin hyvät välit perheeseensä, että voi asua kotona.

Joo onhan se hienoa.  Muta otapa nyt huomioon, että kaikilla ei ole edes tilaa kotonaan asuttaa siinä aikuista ihmistä lapsineen.  Vauva tarvitsee rauhallisen tilan ja myös nämä isovanhemmat, koska käyvät työssä.  Isän vaimo ei saa äitiyslomaa, vaikka vauva valvottaisi öisin jne.  Töihin on lähdettävä joka aamu.   

Kuka tässä mitään on glorifioinut?  Tämä on ihan käytäntöä, ei mitään haavekuvaa.  

Ja kyllä, monen monet muuttavat pois kotoaan 18-vuotiaina ja ihan itse omasta halustaan, koska HALUAVAT itsenäistyä.  Jos tuollakaan tytöllä ei nyt olisi sitä vauvaa, niin todennäköisesti hänkin haaveilisi yksinasumisesta, vanhempien valvonnan ulottumattomissa.  Mutta koska vauva,  hän on mielellään siellä isänsä luona, kun ei jaksaisi vauvaan keskittyä.  

Nuorta voidaan tukea monin tavoin, vaikkei hän siinä isänsä kodissa asuisikaan.  

Tässähän on kysymys siitä, että pesää yritetään tyhjentää seuraavan kierroksen vauvaa varten. Tuskin kukaan olisi hätistämässä hädin tuskin täysi-ikäistä totaaliyhäriä kotoa, jos kyseessä olisi oma lapsi.

Se on ihan totta, että kun nyt ehkä se oma yhteinen lapsi on suunnitteilla, ei tilanne ole kovin toivottava, ja ärsyttäväkin.

Toisaalta vaikka ei olisikaan yhteistä suunnitteilla, niin ei se silti olisi sen toivottavampi tai helpompi. Ja siinäkin tapauksessa ensisijaista olisi saada tyttö omilleen lapsen kanssa ja elämä kuntoon. Paras tilanne olisi tottakai se, että tyttö olisi valinnut keskeytyksen, käynyt lukion loppuun, muuttanut omilleen opiskelemaan normaalisti.

Ap

Miehesi on ehkä n 50v ja hänellä on aikuiset lapset. Miksi haluat hänen kanssaan lisääntyä?

Mieheni on 43 ja haluan lisääntyä hänen kanssaan, koska rakastan häntä ja tiedän että hän on hyvä isä ja puoliso. Ja kyllä, on aikuiset lapset, mutta se nyt ei varmaan liity tähän mitenkään.

Ap

Mies on niin lapsirakas että haluaa viettää 40 vuotta elämästään alaikäisten lasten kanssa, mutta lapsenlapsiin tämä rakkaus ei enää ylläkään? Vai onko mieheltä kysytty, mitä hän haluaa?

Yltää se rakkaus lapsenlapseenkin, mutta ei ole isovanhemman ja uuden vaimon tehtävä olla vanhempia lapsenlapselle.

Ap

Ei ole isovanhemman ja uuden vaimon tehtävä, mutta lähimmäisyys velvoittaa. Mistä tiedät ap. Saatko omia lapsia. Älä unohda, että lapsi kasvaa ihmiseksi. Voi tulla aika, jolloin sinä tarvitset häntä. Ei elämä ole pelkkiä matkoja ja juhlaa. Lapsi on elämä. Ei tarvitse luulla, että tyttö pitkää aikaa antaa lapsen hoitamista teille. Parin vuoden kuluttua hän haluaa itse hoitaa lapsensa.

Miten vauvan hoitaminen onnistuu kahdelta työssäkäyvältä, jotka eivät ole lapsen vanhempia? Irtisanooko mies työnsä, että voi hoitaa vauvaa? Vanhempain- tai hoitovapaata hän ei voi saada eikä muitakaan etuja kuten palkallista vapaata lapsen sairastaessa.

Minä varmasti tuossa tapauksessa mielelläni adoptoisin tai "adoptoisin" lapsen. Varsinkin jos on omaakin jo haaveillut. Lapset ovat ihania ja tästäkin pikkuihmisestä tulisi ilo ja onni kotiin. Koskaan ei tiedä mitä elämä tuo, voihan käydä niinkin ikävästi että omaa lasta ei edes tulekaan. Ja jos tulee niin sitä mukavampi kun on jo sisarus leikkikaverina. Kannattaa tarttua onneen vaikka se tulisi yllättävästäkin suunnasta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä mies ajattelee? Sinähän et hänen lapsenlapsestaan päätä.

No ei, mutta ap päättää kyllä, onko hän tämän miehensä lapsenlapsen hoitaja vai ei.  Sen hän saa päättää aivan vapaasti.

En suosittele mitään huoltajuuksia.  Nähty lähipiirissä miten käy.  Ensin ollaan ihan kaikki ok, sitten kun isovanhemmat on kiintyneet lapseen kuin omaansa, tulee erimielisyyksiä, lapsen äiti alkaa pallotella lapsella.   Lopputulema on, että kukaan ei voita.  Lapsi suurin häviäjä.  

Ei kukaan 18-vuotias olekaan kypsä äidiksi.  Mutta siihen on vaan ruvettava kypsymään, kun on keittonsa keittänyt.  Helppohan tytön on olla siellä isänsä ja tämän vaimon kotona, kun ei tarvitse olla yksin lapsen kanssa ja tietää, että jos hän ei lasta hoida, niin kyllä se isä ja hänen vaimonsa hoitavat.  Siinä kuviossa ei äidiksi kypsytäkään.

Tytärhän saa kaupungilta asunnon koska vaan, koska on yksinhuoltaja.  Sossu tukee muutenkin paljon, saa tukea jopa huonekalujen ostoon ja välttämättömien kodinkoneitten hankintaan.  Oma tyttäreni sai lapsen hyvin nuorena  ja niin vain lähti elämään lapsen kanssa kahdestaan.  Hän oli rohkea selviytyjä.  Totta kai autoin häntä paljon, mutta periaate oli se, että hän on se lapsen äiti ja huoltaja ja se, jonka kanssa lapsi asuu.  Tähän suuntaan pitää asioita lähteä junailemaan.  

Ei jumalaut! Missään sivistysmaassa ei heitettäisiin nuorta äitiä sossun huomaan ja vielä glorifioitaisi asiaa.

Mihinkäs sun mielestäsi tämä nuori äiti kuuluisi?  Asumaan vanhempiensa luona, niinkö?  Vai minne?  Miksi vanhemmat olisi velvollisia elättämään aikuista lastaan ja vielä lapsenlastaankin, jos kerran yhteiskunta ei sun mielestä saisi tukea tätä?

Sori vaan, mutta aika moni tuon ikäinen asuu jo yksin.  Sossun huoma ja sossun huoma, sä et nyt taida tajuta asiaa.  Totta kai on turvauduttava yhteiskunnan  apuun.  Yhteiskunta tukee lapsiperheitä noin yleensäkin, joten pitäisiko täysi-ikäisen ihmisen sun mielestä vaan loisia vanhempiensa kotona ja vielä oman lapsensa kanssa?  

Mun lapsi muutti 17-vuotiaana omilleen, kun lähti toiselle paikkakunnalle opiskelemaan.  Sen jälkeen ei ikinä enää lapsuudenkotiin muuttanutkaan, vaan itsenäistyi omaan elämäänsä.  Yhteiskunta tuli häntäkin tietyssä määrin, eihän opiskelijalla ole tuloja.  

Mikä sun neuvosi sitten olisi tuossa ap:n tapauksessa?

Useimmissa sivistysmaissa on aivan normaalia, että lapsi asuu kotona esimerkiksi korkeakouluopintojen ajan. Itsekin asuin kotona 20-vuotiaaksi. Sain paitsi taloudellista apua, myös seuraa ja kannustusta. Se tuli tarpeeseen minullekin, joten en osaa edes kuvitellakaan, miten kamalaa olisi tuossa iässä olla yh-äiti, joka heitetään altaan syvään päähän ”itsenäistymään”.

Suomen systeemi asumistukineen mahdollistaa tämän tilanteen. Mikäpä siinä. Mutta edelleenkään en tajua, mitä hienoa ja glorifioimisen arvoista on siinä, että 18-vuotias yh-äiti ”selviytyy yksin” sossun maksamassa asunnossa. Paljon hienompaa on minusta, jos hänellä on niin hyvät välit perheeseensä, että voi asua kotona.

Joo onhan se hienoa.  Muta otapa nyt huomioon, että kaikilla ei ole edes tilaa kotonaan asuttaa siinä aikuista ihmistä lapsineen.  Vauva tarvitsee rauhallisen tilan ja myös nämä isovanhemmat, koska käyvät työssä.  Isän vaimo ei saa äitiyslomaa, vaikka vauva valvottaisi öisin jne.  Töihin on lähdettävä joka aamu.   

Kuka tässä mitään on glorifioinut?  Tämä on ihan käytäntöä, ei mitään haavekuvaa.  

Ja kyllä, monen monet muuttavat pois kotoaan 18-vuotiaina ja ihan itse omasta halustaan, koska HALUAVAT itsenäistyä.  Jos tuollakaan tytöllä ei nyt olisi sitä vauvaa, niin todennäköisesti hänkin haaveilisi yksinasumisesta, vanhempien valvonnan ulottumattomissa.  Mutta koska vauva,  hän on mielellään siellä isänsä luona, kun ei jaksaisi vauvaan keskittyä.  

Nuorta voidaan tukea monin tavoin, vaikkei hän siinä isänsä kodissa asuisikaan.  

Tässähän on kysymys siitä, että pesää yritetään tyhjentää seuraavan kierroksen vauvaa varten. Tuskin kukaan olisi hätistämässä hädin tuskin täysi-ikäistä totaaliyhäriä kotoa, jos kyseessä olisi oma lapsi.

Se on ihan totta, että kun nyt ehkä se oma yhteinen lapsi on suunnitteilla, ei tilanne ole kovin toivottava, ja ärsyttäväkin.

Toisaalta vaikka ei olisikaan yhteistä suunnitteilla, niin ei se silti olisi sen toivottavampi tai helpompi. Ja siinäkin tapauksessa ensisijaista olisi saada tyttö omilleen lapsen kanssa ja elämä kuntoon. Paras tilanne olisi tottakai se, että tyttö olisi valinnut keskeytyksen, käynyt lukion loppuun, muuttanut omilleen opiskelemaan normaalisti.

Ap

Miehesi on ehkä n 50v ja hänellä on aikuiset lapset. Miksi haluat hänen kanssaan lisääntyä?

Mieheni on 43 ja haluan lisääntyä hänen kanssaan, koska rakastan häntä ja tiedän että hän on hyvä isä ja puoliso. Ja kyllä, on aikuiset lapset, mutta se nyt ei varmaan liity tähän mitenkään.

Ap

Mies on niin lapsirakas että haluaa viettää 40 vuotta elämästään alaikäisten lasten kanssa, mutta lapsenlapsiin tämä rakkaus ei enää ylläkään? Vai onko mieheltä kysytty, mitä hän haluaa?

Yltää se rakkaus lapsenlapseenkin, mutta ei ole isovanhemman ja uuden vaimon tehtävä olla vanhempia lapsenlapselle.

Ap

Ei ole isovanhemman ja uuden vaimon tehtävä, mutta lähimmäisyys velvoittaa. Mistä tiedät ap. Saatko omia lapsia. Älä unohda, että lapsi kasvaa ihmiseksi. Voi tulla aika, jolloin sinä tarvitset häntä. Ei elämä ole pelkkiä matkoja ja juhlaa. Lapsi on elämä. Ei tarvitse luulla, että tyttö pitkää aikaa antaa lapsen hoitamista teille. Parin vuoden kuluttua hän haluaa itse hoitaa lapsensa.

Miten vauvan hoitaminen onnistuu kahdelta työssäkäyvältä, jotka eivät ole lapsen vanhempia? Irtisanooko mies työnsä, että voi hoitaa vauvaa? Vanhempain- tai hoitovapaata hän ei voi saada eikä muitakaan etuja kuten palkallista vapaata lapsen sairastaessa.

Palkatonta vapaata voi ainakin saada. Jos nuoret perheet pärjäävät jonkin aikaa yhdellä palkalla, miksei pärjäisi vanhempikin perhe?

Vierailija kirjoitti:

Minä varmasti tuossa tapauksessa mielelläni adoptoisin tai "adoptoisin" lapsen. Varsinkin jos on omaakin jo haaveillut. Lapset ovat ihania ja tästäkin pikkuihmisestä tulisi ilo ja onni kotiin. Koskaan ei tiedä mitä elämä tuo, voihan käydä niinkin ikävästi että omaa lasta ei edes tulekaan. Ja jos tulee niin sitä mukavampi kun on jo sisarus leikkikaverina. Kannattaa tarttua onneen vaikka se tulisi yllättävästäkin suunnasta. 

Mihin sinä sen lapsen laittaisit työpäiviesi ajaksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä mies ajattelee? Sinähän et hänen lapsenlapsestaan päätä.

No ei, mutta ap päättää kyllä, onko hän tämän miehensä lapsenlapsen hoitaja vai ei.  Sen hän saa päättää aivan vapaasti.

En suosittele mitään huoltajuuksia.  Nähty lähipiirissä miten käy.  Ensin ollaan ihan kaikki ok, sitten kun isovanhemmat on kiintyneet lapseen kuin omaansa, tulee erimielisyyksiä, lapsen äiti alkaa pallotella lapsella.   Lopputulema on, että kukaan ei voita.  Lapsi suurin häviäjä.  

Ei kukaan 18-vuotias olekaan kypsä äidiksi.  Mutta siihen on vaan ruvettava kypsymään, kun on keittonsa keittänyt.  Helppohan tytön on olla siellä isänsä ja tämän vaimon kotona, kun ei tarvitse olla yksin lapsen kanssa ja tietää, että jos hän ei lasta hoida, niin kyllä se isä ja hänen vaimonsa hoitavat.  Siinä kuviossa ei äidiksi kypsytäkään.

Tytärhän saa kaupungilta asunnon koska vaan, koska on yksinhuoltaja.  Sossu tukee muutenkin paljon, saa tukea jopa huonekalujen ostoon ja välttämättömien kodinkoneitten hankintaan.  Oma tyttäreni sai lapsen hyvin nuorena  ja niin vain lähti elämään lapsen kanssa kahdestaan.  Hän oli rohkea selviytyjä.  Totta kai autoin häntä paljon, mutta periaate oli se, että hän on se lapsen äiti ja huoltaja ja se, jonka kanssa lapsi asuu.  Tähän suuntaan pitää asioita lähteä junailemaan.  

Ei jumalaut! Missään sivistysmaassa ei heitettäisiin nuorta äitiä sossun huomaan ja vielä glorifioitaisi asiaa.

Mihinkäs sun mielestäsi tämä nuori äiti kuuluisi?  Asumaan vanhempiensa luona, niinkö?  Vai minne?  Miksi vanhemmat olisi velvollisia elättämään aikuista lastaan ja vielä lapsenlastaankin, jos kerran yhteiskunta ei sun mielestä saisi tukea tätä?

Sori vaan, mutta aika moni tuon ikäinen asuu jo yksin.  Sossun huoma ja sossun huoma, sä et nyt taida tajuta asiaa.  Totta kai on turvauduttava yhteiskunnan  apuun.  Yhteiskunta tukee lapsiperheitä noin yleensäkin, joten pitäisiko täysi-ikäisen ihmisen sun mielestä vaan loisia vanhempiensa kotona ja vielä oman lapsensa kanssa?  

Mun lapsi muutti 17-vuotiaana omilleen, kun lähti toiselle paikkakunnalle opiskelemaan.  Sen jälkeen ei ikinä enää lapsuudenkotiin muuttanutkaan, vaan itsenäistyi omaan elämäänsä.  Yhteiskunta tuli häntäkin tietyssä määrin, eihän opiskelijalla ole tuloja.  

Mikä sun neuvosi sitten olisi tuossa ap:n tapauksessa?

Useimmissa sivistysmaissa on aivan normaalia, että lapsi asuu kotona esimerkiksi korkeakouluopintojen ajan. Itsekin asuin kotona 20-vuotiaaksi. Sain paitsi taloudellista apua, myös seuraa ja kannustusta. Se tuli tarpeeseen minullekin, joten en osaa edes kuvitellakaan, miten kamalaa olisi tuossa iässä olla yh-äiti, joka heitetään altaan syvään päähän ”itsenäistymään”.

Suomen systeemi asumistukineen mahdollistaa tämän tilanteen. Mikäpä siinä. Mutta edelleenkään en tajua, mitä hienoa ja glorifioimisen arvoista on siinä, että 18-vuotias yh-äiti ”selviytyy yksin” sossun maksamassa asunnossa. Paljon hienompaa on minusta, jos hänellä on niin hyvät välit perheeseensä, että voi asua kotona.

Joo onhan se hienoa.  Muta otapa nyt huomioon, että kaikilla ei ole edes tilaa kotonaan asuttaa siinä aikuista ihmistä lapsineen.  Vauva tarvitsee rauhallisen tilan ja myös nämä isovanhemmat, koska käyvät työssä.  Isän vaimo ei saa äitiyslomaa, vaikka vauva valvottaisi öisin jne.  Töihin on lähdettävä joka aamu.   

Kuka tässä mitään on glorifioinut?  Tämä on ihan käytäntöä, ei mitään haavekuvaa.  

Ja kyllä, monen monet muuttavat pois kotoaan 18-vuotiaina ja ihan itse omasta halustaan, koska HALUAVAT itsenäistyä.  Jos tuollakaan tytöllä ei nyt olisi sitä vauvaa, niin todennäköisesti hänkin haaveilisi yksinasumisesta, vanhempien valvonnan ulottumattomissa.  Mutta koska vauva,  hän on mielellään siellä isänsä luona, kun ei jaksaisi vauvaan keskittyä.  

Nuorta voidaan tukea monin tavoin, vaikkei hän siinä isänsä kodissa asuisikaan.  

Tässähän on kysymys siitä, että pesää yritetään tyhjentää seuraavan kierroksen vauvaa varten. Tuskin kukaan olisi hätistämässä hädin tuskin täysi-ikäistä totaaliyhäriä kotoa, jos kyseessä olisi oma lapsi.

Se on ihan totta, että kun nyt ehkä se oma yhteinen lapsi on suunnitteilla, ei tilanne ole kovin toivottava, ja ärsyttäväkin.

Toisaalta vaikka ei olisikaan yhteistä suunnitteilla, niin ei se silti olisi sen toivottavampi tai helpompi. Ja siinäkin tapauksessa ensisijaista olisi saada tyttö omilleen lapsen kanssa ja elämä kuntoon. Paras tilanne olisi tottakai se, että tyttö olisi valinnut keskeytyksen, käynyt lukion loppuun, muuttanut omilleen opiskelemaan normaalisti.

Ap

Miehesi on ehkä n 50v ja hänellä on aikuiset lapset. Miksi haluat hänen kanssaan lisääntyä?

Mieheni on 43 ja haluan lisääntyä hänen kanssaan, koska rakastan häntä ja tiedän että hän on hyvä isä ja puoliso. Ja kyllä, on aikuiset lapset, mutta se nyt ei varmaan liity tähän mitenkään.

Ap

Mies on niin lapsirakas että haluaa viettää 40 vuotta elämästään alaikäisten lasten kanssa, mutta lapsenlapsiin tämä rakkaus ei enää ylläkään? Vai onko mieheltä kysytty, mitä hän haluaa?

Yltää se rakkaus lapsenlapseenkin, mutta ei ole isovanhemman ja uuden vaimon tehtävä olla vanhempia lapsenlapselle.

Ap

Ei ole isovanhemman ja uuden vaimon tehtävä, mutta lähimmäisyys velvoittaa. Mistä tiedät ap. Saatko omia lapsia. Älä unohda, että lapsi kasvaa ihmiseksi. Voi tulla aika, jolloin sinä tarvitset häntä. Ei elämä ole pelkkiä matkoja ja juhlaa. Lapsi on elämä. Ei tarvitse luulla, että tyttö pitkää aikaa antaa lapsen hoitamista teille. Parin vuoden kuluttua hän haluaa itse hoitaa lapsensa.

Miten vauvan hoitaminen onnistuu kahdelta työssäkäyvältä, jotka eivät ole lapsen vanhempia? Irtisanooko mies työnsä, että voi hoitaa vauvaa? Vanhempain- tai hoitovapaata hän ei voi saada eikä muitakaan etuja kuten palkallista vapaata lapsen sairastaessa.

Palkatonta vapaata voi ainakin saada. Jos nuoret perheet pärjäävät jonkin aikaa yhdellä palkalla, miksei pärjäisi vanhempikin perhe?

Eihän nuoret pärjää pelkällä yhden palkalla vaan nainen saa äitiyspäivärahaa ja usein palkkaakin kolmen ensimmäisen äitiysvapaakuukauden ajan. Kaikki työnantajat eivät anna palkatonta vapaata ja jos sitä pyytää pariksi vuodeksi, niin työnantaja voi pyytää irtisanoutumaan. Ilmeisesti tarkoitat, että tytön äitipuolen pitää maksaa koko perheen eläminen omalla palkalla, mahtaako riittää?

Vastentahtoinen vanhemmuus ja "vanhemmuus" katkeroittaa. Omat isovanhempani ottivat setäni lapset (1- ja 2-vuotiaat) "väliaikaisesti" luokseen asumaan kun sedällä oli ruma ero ja vaikeita mt-ongelmia, lasten äiti ei lapsia halunnut.

Kuusi vuotta myöhemmin lapset ovat edelleen isovanhemmillani, nämä harmittelevat miten toisen oli jäätävä pois työelämämästä hoitamaan näitä lapsia, mitään vapaa-aikaa ei ole, nyt 60-vuotiailla voisi olla jo jotain muitakin mielenkiinnon kohteita kuin alakouluikäiset lapset.

Tietenkään isovanhempieni tilanne ei ole suoraan verrannollinen aloittajan tilanteeseen, mutta rivien välistä olen ymmärtänyt että pitkällä tähtäimellä olisi ollut fiksumpaa jos lasten osoite olisi jossain muualla kuin isovanhemmilla.

No, oli varmaan odotettavissa.

Tuskinpa tuossa kannattaa kuitenkaan omaa elämää kurjistaa.

On niitä ennenkin lapsia sijoitettu.

Kannattaa kuitenkin kertoa teinille, ettei lasta saa sitten viikon päästä takaisin, jos haluaa olla äiti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä mies ajattelee? Sinähän et hänen lapsenlapsestaan päätä.

No ei, mutta ap päättää kyllä, onko hän tämän miehensä lapsenlapsen hoitaja vai ei.  Sen hän saa päättää aivan vapaasti.

En suosittele mitään huoltajuuksia.  Nähty lähipiirissä miten käy.  Ensin ollaan ihan kaikki ok, sitten kun isovanhemmat on kiintyneet lapseen kuin omaansa, tulee erimielisyyksiä, lapsen äiti alkaa pallotella lapsella.   Lopputulema on, että kukaan ei voita.  Lapsi suurin häviäjä.  

Ei kukaan 18-vuotias olekaan kypsä äidiksi.  Mutta siihen on vaan ruvettava kypsymään, kun on keittonsa keittänyt.  Helppohan tytön on olla siellä isänsä ja tämän vaimon kotona, kun ei tarvitse olla yksin lapsen kanssa ja tietää, että jos hän ei lasta hoida, niin kyllä se isä ja hänen vaimonsa hoitavat.  Siinä kuviossa ei äidiksi kypsytäkään.

Tytärhän saa kaupungilta asunnon koska vaan, koska on yksinhuoltaja.  Sossu tukee muutenkin paljon, saa tukea jopa huonekalujen ostoon ja välttämättömien kodinkoneitten hankintaan.  Oma tyttäreni sai lapsen hyvin nuorena  ja niin vain lähti elämään lapsen kanssa kahdestaan.  Hän oli rohkea selviytyjä.  Totta kai autoin häntä paljon, mutta periaate oli se, että hän on se lapsen äiti ja huoltaja ja se, jonka kanssa lapsi asuu.  Tähän suuntaan pitää asioita lähteä junailemaan.  

Ei jumalaut! Missään sivistysmaassa ei heitettäisiin nuorta äitiä sossun huomaan ja vielä glorifioitaisi asiaa.

Mihinkäs sun mielestäsi tämä nuori äiti kuuluisi?  Asumaan vanhempiensa luona, niinkö?  Vai minne?  Miksi vanhemmat olisi velvollisia elättämään aikuista lastaan ja vielä lapsenlastaankin, jos kerran yhteiskunta ei sun mielestä saisi tukea tätä?

Sori vaan, mutta aika moni tuon ikäinen asuu jo yksin.  Sossun huoma ja sossun huoma, sä et nyt taida tajuta asiaa.  Totta kai on turvauduttava yhteiskunnan  apuun.  Yhteiskunta tukee lapsiperheitä noin yleensäkin, joten pitäisiko täysi-ikäisen ihmisen sun mielestä vaan loisia vanhempiensa kotona ja vielä oman lapsensa kanssa?  

Mun lapsi muutti 17-vuotiaana omilleen, kun lähti toiselle paikkakunnalle opiskelemaan.  Sen jälkeen ei ikinä enää lapsuudenkotiin muuttanutkaan, vaan itsenäistyi omaan elämäänsä.  Yhteiskunta tuli häntäkin tietyssä määrin, eihän opiskelijalla ole tuloja.  

Mikä sun neuvosi sitten olisi tuossa ap:n tapauksessa?

Useimmissa sivistysmaissa on aivan normaalia, että lapsi asuu kotona esimerkiksi korkeakouluopintojen ajan. Itsekin asuin kotona 20-vuotiaaksi. Sain paitsi taloudellista apua, myös seuraa ja kannustusta. Se tuli tarpeeseen minullekin, joten en osaa edes kuvitellakaan, miten kamalaa olisi tuossa iässä olla yh-äiti, joka heitetään altaan syvään päähän ”itsenäistymään”.

Suomen systeemi asumistukineen mahdollistaa tämän tilanteen. Mikäpä siinä. Mutta edelleenkään en tajua, mitä hienoa ja glorifioimisen arvoista on siinä, että 18-vuotias yh-äiti ”selviytyy yksin” sossun maksamassa asunnossa. Paljon hienompaa on minusta, jos hänellä on niin hyvät välit perheeseensä, että voi asua kotona.

Joo onhan se hienoa.  Muta otapa nyt huomioon, että kaikilla ei ole edes tilaa kotonaan asuttaa siinä aikuista ihmistä lapsineen.  Vauva tarvitsee rauhallisen tilan ja myös nämä isovanhemmat, koska käyvät työssä.  Isän vaimo ei saa äitiyslomaa, vaikka vauva valvottaisi öisin jne.  Töihin on lähdettävä joka aamu.   

Kuka tässä mitään on glorifioinut?  Tämä on ihan käytäntöä, ei mitään haavekuvaa.  

Ja kyllä, monen monet muuttavat pois kotoaan 18-vuotiaina ja ihan itse omasta halustaan, koska HALUAVAT itsenäistyä.  Jos tuollakaan tytöllä ei nyt olisi sitä vauvaa, niin todennäköisesti hänkin haaveilisi yksinasumisesta, vanhempien valvonnan ulottumattomissa.  Mutta koska vauva,  hän on mielellään siellä isänsä luona, kun ei jaksaisi vauvaan keskittyä.  

Nuorta voidaan tukea monin tavoin, vaikkei hän siinä isänsä kodissa asuisikaan.  

Tässähän on kysymys siitä, että pesää yritetään tyhjentää seuraavan kierroksen vauvaa varten. Tuskin kukaan olisi hätistämässä hädin tuskin täysi-ikäistä totaaliyhäriä kotoa, jos kyseessä olisi oma lapsi.

Se on ihan totta, että kun nyt ehkä se oma yhteinen lapsi on suunnitteilla, ei tilanne ole kovin toivottava, ja ärsyttäväkin.

Toisaalta vaikka ei olisikaan yhteistä suunnitteilla, niin ei se silti olisi sen toivottavampi tai helpompi. Ja siinäkin tapauksessa ensisijaista olisi saada tyttö omilleen lapsen kanssa ja elämä kuntoon. Paras tilanne olisi tottakai se, että tyttö olisi valinnut keskeytyksen, käynyt lukion loppuun, muuttanut omilleen opiskelemaan normaalisti.

Ap

Miehesi on ehkä n 50v ja hänellä on aikuiset lapset. Miksi haluat hänen kanssaan lisääntyä?

Mieheni on 43 ja haluan lisääntyä hänen kanssaan, koska rakastan häntä ja tiedän että hän on hyvä isä ja puoliso. Ja kyllä, on aikuiset lapset, mutta se nyt ei varmaan liity tähän mitenkään.

Ap

Mies on niin lapsirakas että haluaa viettää 40 vuotta elämästään alaikäisten lasten kanssa, mutta lapsenlapsiin tämä rakkaus ei enää ylläkään? Vai onko mieheltä kysytty, mitä hän haluaa?

Yltää se rakkaus lapsenlapseenkin, mutta ei ole isovanhemman ja uuden vaimon tehtävä olla vanhempia lapsenlapselle.

Ap

Ei ole isovanhemman ja uuden vaimon tehtävä, mutta lähimmäisyys velvoittaa. Mistä tiedät ap. Saatko omia lapsia. Älä unohda, että lapsi kasvaa ihmiseksi. Voi tulla aika, jolloin sinä tarvitset häntä. Ei elämä ole pelkkiä matkoja ja juhlaa. Lapsi on elämä. Ei tarvitse luulla, että tyttö pitkää aikaa antaa lapsen hoitamista teille. Parin vuoden kuluttua hän haluaa itse hoitaa lapsensa.

Miten vauvan hoitaminen onnistuu kahdelta työssäkäyvältä, jotka eivät ole lapsen vanhempia? Irtisanooko mies työnsä, että voi hoitaa vauvaa? Vanhempain- tai hoitovapaata hän ei voi saada eikä muitakaan etuja kuten palkallista vapaata lapsen sairastaessa.

Palkatonta vapaata voi ainakin saada. Jos nuoret perheet pärjäävät jonkin aikaa yhdellä palkalla, miksei pärjäisi vanhempikin perhe?

Palkatonta vapaata, että saa hoitaa jonkun toisen lasta? Ja kotihoidontuki sitten kuitenkin menee lapsen äidille, joka vaan makailee kotona tekemättä mitään? Voihan sitä tietty muuttaa pienempään ja edullisempaan asuntoon vähän rauhattomammalle alueelle, ja vaikkapa syödä vähemmän, että saadaan teinixin mukula hoidettua...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä mies ajattelee? Sinähän et hänen lapsenlapsestaan päätä.

No ei, mutta ap päättää kyllä, onko hän tämän miehensä lapsenlapsen hoitaja vai ei.  Sen hän saa päättää aivan vapaasti.

En suosittele mitään huoltajuuksia.  Nähty lähipiirissä miten käy.  Ensin ollaan ihan kaikki ok, sitten kun isovanhemmat on kiintyneet lapseen kuin omaansa, tulee erimielisyyksiä, lapsen äiti alkaa pallotella lapsella.   Lopputulema on, että kukaan ei voita.  Lapsi suurin häviäjä.  

Ei kukaan 18-vuotias olekaan kypsä äidiksi.  Mutta siihen on vaan ruvettava kypsymään, kun on keittonsa keittänyt.  Helppohan tytön on olla siellä isänsä ja tämän vaimon kotona, kun ei tarvitse olla yksin lapsen kanssa ja tietää, että jos hän ei lasta hoida, niin kyllä se isä ja hänen vaimonsa hoitavat.  Siinä kuviossa ei äidiksi kypsytäkään.

Tytärhän saa kaupungilta asunnon koska vaan, koska on yksinhuoltaja.  Sossu tukee muutenkin paljon, saa tukea jopa huonekalujen ostoon ja välttämättömien kodinkoneitten hankintaan.  Oma tyttäreni sai lapsen hyvin nuorena  ja niin vain lähti elämään lapsen kanssa kahdestaan.  Hän oli rohkea selviytyjä.  Totta kai autoin häntä paljon, mutta periaate oli se, että hän on se lapsen äiti ja huoltaja ja se, jonka kanssa lapsi asuu.  Tähän suuntaan pitää asioita lähteä junailemaan.  

Ei jumalaut! Missään sivistysmaassa ei heitettäisiin nuorta äitiä sossun huomaan ja vielä glorifioitaisi asiaa.

Mihinkäs sun mielestäsi tämä nuori äiti kuuluisi?  Asumaan vanhempiensa luona, niinkö?  Vai minne?  Miksi vanhemmat olisi velvollisia elättämään aikuista lastaan ja vielä lapsenlastaankin, jos kerran yhteiskunta ei sun mielestä saisi tukea tätä?

Sori vaan, mutta aika moni tuon ikäinen asuu jo yksin.  Sossun huoma ja sossun huoma, sä et nyt taida tajuta asiaa.  Totta kai on turvauduttava yhteiskunnan  apuun.  Yhteiskunta tukee lapsiperheitä noin yleensäkin, joten pitäisiko täysi-ikäisen ihmisen sun mielestä vaan loisia vanhempiensa kotona ja vielä oman lapsensa kanssa?  

Mun lapsi muutti 17-vuotiaana omilleen, kun lähti toiselle paikkakunnalle opiskelemaan.  Sen jälkeen ei ikinä enää lapsuudenkotiin muuttanutkaan, vaan itsenäistyi omaan elämäänsä.  Yhteiskunta tuli häntäkin tietyssä määrin, eihän opiskelijalla ole tuloja.  

Mikä sun neuvosi sitten olisi tuossa ap:n tapauksessa?

Useimmissa sivistysmaissa on aivan normaalia, että lapsi asuu kotona esimerkiksi korkeakouluopintojen ajan. Itsekin asuin kotona 20-vuotiaaksi. Sain paitsi taloudellista apua, myös seuraa ja kannustusta. Se tuli tarpeeseen minullekin, joten en osaa edes kuvitellakaan, miten kamalaa olisi tuossa iässä olla yh-äiti, joka heitetään altaan syvään päähän ”itsenäistymään”.

Suomen systeemi asumistukineen mahdollistaa tämän tilanteen. Mikäpä siinä. Mutta edelleenkään en tajua, mitä hienoa ja glorifioimisen arvoista on siinä, että 18-vuotias yh-äiti ”selviytyy yksin” sossun maksamassa asunnossa. Paljon hienompaa on minusta, jos hänellä on niin hyvät välit perheeseensä, että voi asua kotona.

Joo onhan se hienoa.  Muta otapa nyt huomioon, että kaikilla ei ole edes tilaa kotonaan asuttaa siinä aikuista ihmistä lapsineen.  Vauva tarvitsee rauhallisen tilan ja myös nämä isovanhemmat, koska käyvät työssä.  Isän vaimo ei saa äitiyslomaa, vaikka vauva valvottaisi öisin jne.  Töihin on lähdettävä joka aamu.   

Kuka tässä mitään on glorifioinut?  Tämä on ihan käytäntöä, ei mitään haavekuvaa.  

Ja kyllä, monen monet muuttavat pois kotoaan 18-vuotiaina ja ihan itse omasta halustaan, koska HALUAVAT itsenäistyä.  Jos tuollakaan tytöllä ei nyt olisi sitä vauvaa, niin todennäköisesti hänkin haaveilisi yksinasumisesta, vanhempien valvonnan ulottumattomissa.  Mutta koska vauva,  hän on mielellään siellä isänsä luona, kun ei jaksaisi vauvaan keskittyä.  

Nuorta voidaan tukea monin tavoin, vaikkei hän siinä isänsä kodissa asuisikaan.  

Tässähän on kysymys siitä, että pesää yritetään tyhjentää seuraavan kierroksen vauvaa varten. Tuskin kukaan olisi hätistämässä hädin tuskin täysi-ikäistä totaaliyhäriä kotoa, jos kyseessä olisi oma lapsi.

Se on ihan totta, että kun nyt ehkä se oma yhteinen lapsi on suunnitteilla, ei tilanne ole kovin toivottava, ja ärsyttäväkin.

Toisaalta vaikka ei olisikaan yhteistä suunnitteilla, niin ei se silti olisi sen toivottavampi tai helpompi. Ja siinäkin tapauksessa ensisijaista olisi saada tyttö omilleen lapsen kanssa ja elämä kuntoon. Paras tilanne olisi tottakai se, että tyttö olisi valinnut keskeytyksen, käynyt lukion loppuun, muuttanut omilleen opiskelemaan normaalisti.

Ap

Miehesi on ehkä n 50v ja hänellä on aikuiset lapset. Miksi haluat hänen kanssaan lisääntyä?

Mieheni on 43 ja haluan lisääntyä hänen kanssaan, koska rakastan häntä ja tiedän että hän on hyvä isä ja puoliso. Ja kyllä, on aikuiset lapset, mutta se nyt ei varmaan liity tähän mitenkään.

Ap

Mies on niin lapsirakas että haluaa viettää 40 vuotta elämästään alaikäisten lasten kanssa, mutta lapsenlapsiin tämä rakkaus ei enää ylläkään? Vai onko mieheltä kysytty, mitä hän haluaa?

Yltää se rakkaus lapsenlapseenkin, mutta ei ole isovanhemman ja uuden vaimon tehtävä olla vanhempia lapsenlapselle.

Ap

Ei ole isovanhemman ja uuden vaimon tehtävä, mutta lähimmäisyys velvoittaa. Mistä tiedät ap. Saatko omia lapsia. Älä unohda, että lapsi kasvaa ihmiseksi. Voi tulla aika, jolloin sinä tarvitset häntä. Ei elämä ole pelkkiä matkoja ja juhlaa. Lapsi on elämä. Ei tarvitse luulla, että tyttö pitkää aikaa antaa lapsen hoitamista teille. Parin vuoden kuluttua hän haluaa itse hoitaa lapsensa.

Miten vauvan hoitaminen onnistuu kahdelta työssäkäyvältä, jotka eivät ole lapsen vanhempia? Irtisanooko mies työnsä, että voi hoitaa vauvaa? Vanhempain- tai hoitovapaata hän ei voi saada eikä muitakaan etuja kuten palkallista vapaata lapsen sairastaessa.

Palkatonta vapaata voi ainakin saada. Jos nuoret perheet pärjäävät jonkin aikaa yhdellä palkalla, miksei pärjäisi vanhempikin perhe?

Eihän nuoret pärjää pelkällä yhden palkalla vaan nainen saa äitiyspäivärahaa ja usein palkkaakin kolmen ensimmäisen äitiysvapaakuukauden ajan. Kaikki työnantajat eivät anna palkatonta vapaata ja jos sitä pyytää pariksi vuodeksi, niin työnantaja voi pyytää irtisanoutumaan. Ilmeisesti tarkoitat, että tytön äitipuolen pitää maksaa koko perheen eläminen omalla palkalla, mahtaako riittää?

Eiköhän tähän keinoja löydy. Mitä näitä sapattivapaita onkaan. Tuossa iässä voi olla asuntokin jo maksettu.

Ja kai vaimo voi väliaikaisesti elättää perhettä siinä missä mieskin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä varmasti tuossa tapauksessa mielelläni adoptoisin tai "adoptoisin" lapsen. Varsinkin jos on omaakin jo haaveillut. Lapset ovat ihania ja tästäkin pikkuihmisestä tulisi ilo ja onni kotiin. Koskaan ei tiedä mitä elämä tuo, voihan käydä niinkin ikävästi että omaa lasta ei edes tulekaan. Ja jos tulee niin sitä mukavampi kun on jo sisarus leikkikaverina. Kannattaa tarttua onneen vaikka se tulisi yllättävästäkin suunnasta. 

Mihin sinä sen lapsen laittaisit työpäiviesi ajaksi?

Olen yrittäjä ja työskentelen kotona joten omassa tilanteessani ei olisi mikään vaikea juttu, olen työskennellyt omien lasteni vauva-ajatkin, mutta jos olisin palkkatyössä, ottaisin virkavapaata,  palkatonta vapaata, irtisanoutuisin tai yrittäisin neuvotella osa-aikatyöstä ja hankkia hoitajan tai lapsen oman äidin vauvan seurakasi siksi aikaa kun olen töissä. Toki katsoisimme miten lapsen ottoisiä voisi joustaa omista töistään. Jos lapsi adoptoitaisiin virallisesti niin varmasti silloin saisi jo hoitovapaatakin. Vauvan voi laittaa hyvin päiväkotiin jo vuoden ikäisenä. Tilanteen voi aivan hyvin ratkaista jos tahtoa on. Työpaikka ei ole vankila, sieltä voi lähteä jos elämäntilanne niin vaatii.

Vierailija kirjoitti:

Minä en kyllä antaisi lastenlapsiani vieraalle adoptioon, jos se minusta olisi kiinni. Ja jos puoliso pistäisi hanttiin niin puoliso saisi lähteä. Onneksi on ydinperhe, niin ei kukaan vaadi minua valitsemaan itsensä ja lasteni/lastenlasteni väliltä.

Menisit tuhoamaan sitten lapsesi vanhemmuuden ja suhteen lapseensa.

Jos mies eli lapsen isoisä on alunperin väläytellyt aborttia, niin miksi hän yhtäkkiä haluaisi ottaa tyttärensä vauvan kotiinsa?