Lentämistä pitäisi rajoittaa, miksi näin ei tehdä?
Lentäminen on paha tapa liikkua. On äärimmäisen törkeää, että rikkaat matkustelevat ympäri maailmaa ja saastuttavat kaikkien yhteistä ilmastoa. Miksi tähän ei puututa?
Miksei esimerkiksi luoda lomapassia, että saa matkustaa esim. kerran vuodessa tai kerran joka toinen vuosi lomamatkalle? Minusta tämän pitäisi olla näin. Lomamatkustaminen ei ole mikään ihmisoikeus.
Kommentit (267)
Vierailija kirjoitti:
Mirjana kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän rikkaat työikäiset matkustele "työn" vuoksi . Eli kokous singaporessa ja muutama lepopäivä balilla ja sitten Melbourneen jne. Kyllä työmatkustukseen kannattaa ensin puuttua.
Totta kai olen myös sitä mieltä, että työmatkoihin pitää puuttua. Yhä enemmän pitää korostaa internetin käyttöä, videopuheluita yms. Vaikka netti toisaalta kuluttaa sähköä, silti vähemmän saastuttavaa kuin nuo lennot. Mutta sekään ei voi olla niin, että ihminen saa huvikseen käyttää niitä lentokoneita.
Saat tuhat euroa jos kerrot minulle miten Skypen avulla teen esim. huollon voimalaitokseen joka sijaitsee toisella puolella maapalloa.
Joku toinen joka asuu siellä toisella puolella opettelee huoltamaan. Tuskin olet kuitenkaan mikään ainutlaatuinen maailmassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhtä hyvin pitäisi kieltää pintamuoti ja halppis vaatteet, erityisesti naisten vaatteet, kun ne kuormittavat luontoa yhtä paljon kuin lento- ja laivaliikenne.
Jostakin syystä tästä halutaan vaieta ja syytetään muita lentämisestä. Saakohan siitä paremman omantunnun?Helppo vaatia muutoksia asiaan, joka ei kosketa omaa elämää mitenkään. Nämä lentomatkavouhottajathan ovat niitä köyhiä lähiömammoja, joilla ei koskaan ole varaa mennä paikallista ostoskeskusta pidemmälle. Sitten henkkamaukan riistovaatteissaan itkevät kuinka lentämisestä pitäisi luopua, kun se tuhoaa maapallon.
Nykyään vielä milloin mikäkin ryhmä keksii uutta vastustettavaa. Milloin lihansyönti tuhoaa maapallon, milloin ydinvoima tappaa kaikki, milloin fossiiliset polttoaineet tuhoaa maapallon, milloin hiuslakkapullot syövät otsonikerroksen.
Ja aina syytetään tavallista ihmistä. Tavallinen työssäkäyvä, stressaantunut, puliksi masentunut ihminen on syypää kaikkeen pahaan.
Miksei anneta lainsäädännön hoitaa? Sitten kun lihan myyminen on kielletty, niin automaattisesti sen kulutus loppuu. Kun bensa-autoja ei enää saa myydä, niin automaattisesti niillä ajelu loppuu jne. Annetaan asioiden mennä virallista tietä, eikä aina lyödä tavallisia kansalaisia naamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turismi ja muu matkailu tuo rahaa monelle yrittäjälle ja myös monelle sijoittajalle. Tämä kaikki puolestaan tuo rahaa ja myös verorahaa yhteiskunnan palveluiden (mm. terveys ja koulutys) pyörittämiseen.
Ja tämä kaikki rahan palvonta tappaa lajit ja elinolosuhteet pala palalta.
Mutta syödään rahaa kun ruoka loppuu, helppo nakki, vai miten se meni.Ehkä niin. Mutta tosi asia on, että ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä kuin seinään, koska rahaa tarvitaan pyörittämään myös niitä ihmisille välttämättömiä palveluita.
Miksi ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii rahaa?
Ydinvoimahan on edullisempaa kuin fossiiliset polttoaineet, sanoo LUT:inkin tutkimus. Sillä voitaisiin korvata hiilivoima ja maakaasu kokonaan, jotka ovat yhteisvastuussa 55 % hiilidioksidipäästöistä. Jokunen prosentti lisää sillä voidaan korvata öljyn käyttöä sähkön- ja lämmöntuotannossa.
Uusi sähköauto on jo nyt edullisempi kuin uusi polttomoottoriauto, jos ajaa paljon. Henkilöautoliikenne on ehkä ~15 % hiilidioksidipäästöistä. Ei tarvita lisärahoja tähänkään.
Biopolttoaineet eivät sentään ole edullisempia kuin fossiiliset laiva- ja lentoliikenteen osalta, mutta näiden päästöt ovat kuitekin vain 5 % hiilidioksidipäästöistä. Jonkin verran siis tarvittaisiin tähän touhuun rahaa. Suurimmat rahtilaivat tosin olisi mahdollista varustaa ydinreaktoreilla, joka ei mitenkään välttämättä olisi sen kalliimpaa, jos se vain tehtäisiin skaalaedut mielessäpitäen.
Öljystä 4 % menee muoviin, jonka korvaaminen bioperäisellä öljyllä varmasti maksaa enemmän kuin fossiilinen öljy ainakin alkuunsa. Tuskin kuitenkaan niin paljoa, että tähän homma kaatuisi.
Lihan vaihtaminen kasvisruokaan säästäisi valtavasti rahaa. Ei lisärahoitusta sinnekään siis.
Loput onkin sitten piipertämistä.
Ja meinaat, että ydinvoimaloita, sähköautoja ja kasvisruokaa putkahtelee maailmaan tuosta vaan ilman rahaa?
Kyllä putkahtelee, koska se raha käytettäisiin vaihtoehtoisiin tuotteisiin, kuten fossiilisiin/lihaan, joka tapauksessa. Jatkossa se käytettäisiin eri asiaan ja säästettäisiin rahaa.
Hintalapussa sähköautolla on isompi numero kuin bensiiniautolla. Kyllä minun matematiikallani sitä rahaa vain menee, jos lähden autokaupoille. Säästöjä alkaisi tulla vasta, kun ensin olisin investoinut merkittävästi nykyisen autoni hintaa enemmän uuteen autoon. Kestäisi jonkin aikaa ennen kuin tulisi tuo erotus kuitattua ja todelliset säästöt alkaisivat. Sama homma tehtaissa, mutta paljon isommalla viiveellä. Eli ilmastonmuutoksen hillitseminen todellakin vaatii rahaa, koska uusia tehtaita ja autoja ei putkahtele ilmaiseksi mistään. Ne on ostettava rahalla.
Ketäs se kaupassa näkyvä hintalappu nyt kiinnostaa? Koko elinkaaren kustannuksiahan pitää katsoa, eikä pelkästään kaupassa näkyvää hintaa. Keskimääräinen autoilija säästää 1000 euroa vuosittain ajaessaan sähköautoa verrattuna bensaan. Tämä tekee auton elinkaaren aikana esimerkiksi 20 000 euron säästön pelkästään polttoaineessa. Tähän säästöön tulee sitten päälle pienemmät korjauskustannukset, kun sähköautoissa ei ole lähimainkaan samaa määrää kuluvia osia. Öljynvaihdot, pakokaasumittaukset ja sen sellaiset myös loistavat poissaolollaan.
Yhteiskunnantasolla säästyy myös terveydenhuollossa kustannuksia, jotka nykyisellään aiheutuvat pienhiukkasista. Samoin meluvalleihin ei tarvitsisi upottaa miljoonatolkulla rahaa. Ja Suomen, sekä useimpien länsimaiden, tapauksessa ei tarvitse ostaa miljardeilla öljyä ulkomailta vuosittain.
Osta Tesla hintaan 80k€. Tai sitten osta 40k€ hyvä auto ja lopuilla 40 kiloeurolla siihen bensaa.
Miksi nimenomaan 80 k€ Tesla? Tesloja saa myös 50 k€ hinnalla, joka on edullisempi loppupeleissä kuin 40 k€ auto. Ja autonakin vielä reilusti parempi.
Teslojen lisäksi on ne muut sähköautot, joita saa alle 40 k€ hinnallakin.
Toisaalta 15k€ saa pienikulutuksisen bensa-auton. Joten ootellaan nyt vielä järkevämpiä vaihtoehtoja.
Ja tuo 15 k€ autokin voi tulla kalliimmaksi pidemmän päälle kuin 37 k€ Huyinda Ioniq tai 38 k€ Nissan Leaf. Toki jos ei paljoa ajele, niin sitten tuskin.
Keskimääräinen uusi auto maksaa Suomessa ~32 000 €. Keskimääräisillä ajamisilla jopa 50 k€ Tesla on parempi diili pidemmän päälle kuin tuo keskimääräinen uusi polttomoottoriauto. Samoin 43 k€ Kona.
Luonnollisesti kyse on yhtälöstä, eikä kaikissa tilanteissa sähköauto ole edullisempi. Kuten juuri silloin, jos haluaa ostaa 15 k€ auton ja ajelee vähän, tai jos ostaa vähän kalliimmankin samalla kun ajelee todella vähän.
Pointtihan ei muutu miksikään, että sähköautoihin siirtyminen ei vaadi köyhtymistä. Tilannehan on jo tänäkin vuonna jotakuinkin plusmiinusnolla, koska asiaa tarkastellaan kaikkien auton ostavien kesken, eikä vain sen 15 k€ auton ostajan tapausta.
Turhaa liirumlaarumia tuollainen. Todellisuudessa ihminen ei voi tarkastella kustannusasioita kuin oman itsensä kautta. Kun sinne pankkitilille ei tulee yhtään lisää rahaa, vaikka miten laajasti tarkasteltaisiin. Jos ei ole rahaa ostaa sähköautoa, ei sitä voi ostaa vaikka tulisi miten laajoja yhteiskunnallisia säästöjä. Eikä pankkikaan myönnä lainaa, vaikka kuinka selittäisin, miten sähköauto 20 vuoden tarkastelujaksolla tulee halvemmaksi kuin bensa-auto.
Ja vaikka hirveällä lainalla saisikin ostettua sen Teslan, niin se tuppaa lähes aina olemaan niin, että mitä kalliimpi auto sitä pahempi arvon alenema per vuosi. 15k€ autossa on se hyvä puoli, että sen arvo ei voi laskea enempää kuin sen 15k€ (eikä edes sitä).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turismi ja muu matkailu tuo rahaa monelle yrittäjälle ja myös monelle sijoittajalle. Tämä kaikki puolestaan tuo rahaa ja myös verorahaa yhteiskunnan palveluiden (mm. terveys ja koulutys) pyörittämiseen.
Ja tämä kaikki rahan palvonta tappaa lajit ja elinolosuhteet pala palalta.
Mutta syödään rahaa kun ruoka loppuu, helppo nakki, vai miten se meni.Ehkä niin. Mutta tosi asia on, että ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä kuin seinään, koska rahaa tarvitaan pyörittämään myös niitä ihmisille välttämättömiä palveluita.
Miksi ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii rahaa?
Ydinvoimahan on edullisempaa kuin fossiiliset polttoaineet, sanoo LUT:inkin tutkimus. Sillä voitaisiin korvata hiilivoima ja maakaasu kokonaan, jotka ovat yhteisvastuussa 55 % hiilidioksidipäästöistä. Jokunen prosentti lisää sillä voidaan korvata öljyn käyttöä sähkön- ja lämmöntuotannossa.
Uusi sähköauto on jo nyt edullisempi kuin uusi polttomoottoriauto, jos ajaa paljon. Henkilöautoliikenne on ehkä ~15 % hiilidioksidipäästöistä. Ei tarvita lisärahoja tähänkään.
Biopolttoaineet eivät sentään ole edullisempia kuin fossiiliset laiva- ja lentoliikenteen osalta, mutta näiden päästöt ovat kuitekin vain 5 % hiilidioksidipäästöistä. Jonkin verran siis tarvittaisiin tähän touhuun rahaa. Suurimmat rahtilaivat tosin olisi mahdollista varustaa ydinreaktoreilla, joka ei mitenkään välttämättä olisi sen kalliimpaa, jos se vain tehtäisiin skaalaedut mielessäpitäen.
Öljystä 4 % menee muoviin, jonka korvaaminen bioperäisellä öljyllä varmasti maksaa enemmän kuin fossiilinen öljy ainakin alkuunsa. Tuskin kuitenkaan niin paljoa, että tähän homma kaatuisi.
Lihan vaihtaminen kasvisruokaan säästäisi valtavasti rahaa. Ei lisärahoitusta sinnekään siis.
Loput onkin sitten piipertämistä.
Ja meinaat, että ydinvoimaloita, sähköautoja ja kasvisruokaa putkahtelee maailmaan tuosta vaan ilman rahaa?
Kyllä putkahtelee, koska se raha käytettäisiin vaihtoehtoisiin tuotteisiin, kuten fossiilisiin/lihaan, joka tapauksessa. Jatkossa se käytettäisiin eri asiaan ja säästettäisiin rahaa.
Hintalapussa sähköautolla on isompi numero kuin bensiiniautolla. Kyllä minun matematiikallani sitä rahaa vain menee, jos lähden autokaupoille. Säästöjä alkaisi tulla vasta, kun ensin olisin investoinut merkittävästi nykyisen autoni hintaa enemmän uuteen autoon. Kestäisi jonkin aikaa ennen kuin tulisi tuo erotus kuitattua ja todelliset säästöt alkaisivat. Sama homma tehtaissa, mutta paljon isommalla viiveellä. Eli ilmastonmuutoksen hillitseminen todellakin vaatii rahaa, koska uusia tehtaita ja autoja ei putkahtele ilmaiseksi mistään. Ne on ostettava rahalla.
Ketäs se kaupassa näkyvä hintalappu nyt kiinnostaa? Koko elinkaaren kustannuksiahan pitää katsoa, eikä pelkästään kaupassa näkyvää hintaa. Keskimääräinen autoilija säästää 1000 euroa vuosittain ajaessaan sähköautoa verrattuna bensaan. Tämä tekee auton elinkaaren aikana esimerkiksi 20 000 euron säästön pelkästään polttoaineessa. Tähän säästöön tulee sitten päälle pienemmät korjauskustannukset, kun sähköautoissa ei ole lähimainkaan samaa määrää kuluvia osia. Öljynvaihdot, pakokaasumittaukset ja sen sellaiset myös loistavat poissaolollaan.
Yhteiskunnantasolla säästyy myös terveydenhuollossa kustannuksia, jotka nykyisellään aiheutuvat pienhiukkasista. Samoin meluvalleihin ei tarvitsisi upottaa miljoonatolkulla rahaa. Ja Suomen, sekä useimpien länsimaiden, tapauksessa ei tarvitse ostaa miljardeilla öljyä ulkomailta vuosittain.
Kyllä suurinta osaa ihmisistä kiinnostaa nimenomaan se kaupassa näkyvä hintalappu. Se kun on ainut tapa havaita, onko varaa ostaa ko. tuote vai ei.
Nyt olikin kyse rahasta yhteiskuntatasolla.
Nimittäin tästä väitteestä: "tosi asia on, että ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä kuin seinään, koska rahaa tarvitaan pyörittämään myös niitä ihmisille välttämättömiä palveluita."
Varmasti yksittäistä ihmistä kiinnostaa hintalappu kaupassakin, jos lainaa ei saa edullisella korolla suhteessa polttoaineen edullisuuteen.
Myös yhteiskuntatasolla sillä hintalapulla on hyvin keskeinen rooli. Jos ei ole rahaa rakentaa vaikkapa ydinvoimalaa, sitä ei voi rakentaa. Hyvin yksinkertaista.
Aina on varaa rakentaa ydinvoimala. Valtiohan viime kädessä saa lainaa niin edullisella korolla, että tietenkin sellaisia voidaan rakennella vaikka läjäpäin. Ja tämähän kannattaa, koska ydinvoimala tuottaa reippaasti enemmän säästöä kuin mitä valtion saaman lainan korkokuluihin menee.
Joo, se onkin kestävää yhteiskuntapolitiikka, että otetaan lainaa lainan päälle ja elellään velkarahalla.
Silloin kun se velkaraha investoidaan ydinvoimalaan, niin se on hyvinkin täysin kestävää. Se olisi eri asia, jos se velkaraha otettaisiin elämiseen, jolla ei saada tulevia säästöjä.
Typeräähän olisi olla ottamatta lisävelkaa, jos sillä lisävelalla saadaan tuntuvat säästöt jatkossa, kun valtion lainojen korko on niin matala.
Ja kun se ydinvoimala lakkaa syystä tai toisesta toimimasta tai vaikka räjähtää, sinne haihtuvat tuhkana tuuleen ne kestävät investoinnit. Jäljelle jää vain iso kasa velkaa ja energiantuotantoon aukko, joka pitäisi jollain rahalla täyttää. Lisäksi tulee ympäristöhaittoja ja terveyshaittoja, joista tulee aina vaan lisää kustannuksia. Että se siitä kestävästä investoinnista. Terveisiä esimerkiksi Fukushimasta.
APlle suosittelen jälkiaborttia jolla omat henkilökohtaiset päästöt pienenevät 100 prosenttia. Raadosta voidaan jauhaa minkinrehua tai luomulannoitetta. Samalla pelastuu noin 1/3 pingviiniä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turismi ja muu matkailu tuo rahaa monelle yrittäjälle ja myös monelle sijoittajalle. Tämä kaikki puolestaan tuo rahaa ja myös verorahaa yhteiskunnan palveluiden (mm. terveys ja koulutys) pyörittämiseen.
Ja tämä kaikki rahan palvonta tappaa lajit ja elinolosuhteet pala palalta.
Mutta syödään rahaa kun ruoka loppuu, helppo nakki, vai miten se meni.Ehkä niin. Mutta tosi asia on, että ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä kuin seinään, koska rahaa tarvitaan pyörittämään myös niitä ihmisille välttämättömiä palveluita.
Miksi ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii rahaa?
Ydinvoimahan on edullisempaa kuin fossiiliset polttoaineet, sanoo LUT:inkin tutkimus. Sillä voitaisiin korvata hiilivoima ja maakaasu kokonaan, jotka ovat yhteisvastuussa 55 % hiilidioksidipäästöistä. Jokunen prosentti lisää sillä voidaan korvata öljyn käyttöä sähkön- ja lämmöntuotannossa.
Uusi sähköauto on jo nyt edullisempi kuin uusi polttomoottoriauto, jos ajaa paljon. Henkilöautoliikenne on ehkä ~15 % hiilidioksidipäästöistä. Ei tarvita lisärahoja tähänkään.
Biopolttoaineet eivät sentään ole edullisempia kuin fossiiliset laiva- ja lentoliikenteen osalta, mutta näiden päästöt ovat kuitekin vain 5 % hiilidioksidipäästöistä. Jonkin verran siis tarvittaisiin tähän touhuun rahaa. Suurimmat rahtilaivat tosin olisi mahdollista varustaa ydinreaktoreilla, joka ei mitenkään välttämättä olisi sen kalliimpaa, jos se vain tehtäisiin skaalaedut mielessäpitäen.
Öljystä 4 % menee muoviin, jonka korvaaminen bioperäisellä öljyllä varmasti maksaa enemmän kuin fossiilinen öljy ainakin alkuunsa. Tuskin kuitenkaan niin paljoa, että tähän homma kaatuisi.
Lihan vaihtaminen kasvisruokaan säästäisi valtavasti rahaa. Ei lisärahoitusta sinnekään siis.
Loput onkin sitten piipertämistä.
Ja meinaat, että ydinvoimaloita, sähköautoja ja kasvisruokaa putkahtelee maailmaan tuosta vaan ilman rahaa?
Kyllä putkahtelee, koska se raha käytettäisiin vaihtoehtoisiin tuotteisiin, kuten fossiilisiin/lihaan, joka tapauksessa. Jatkossa se käytettäisiin eri asiaan ja säästettäisiin rahaa.
Hintalapussa sähköautolla on isompi numero kuin bensiiniautolla. Kyllä minun matematiikallani sitä rahaa vain menee, jos lähden autokaupoille. Säästöjä alkaisi tulla vasta, kun ensin olisin investoinut merkittävästi nykyisen autoni hintaa enemmän uuteen autoon. Kestäisi jonkin aikaa ennen kuin tulisi tuo erotus kuitattua ja todelliset säästöt alkaisivat. Sama homma tehtaissa, mutta paljon isommalla viiveellä. Eli ilmastonmuutoksen hillitseminen todellakin vaatii rahaa, koska uusia tehtaita ja autoja ei putkahtele ilmaiseksi mistään. Ne on ostettava rahalla.
Ketäs se kaupassa näkyvä hintalappu nyt kiinnostaa? Koko elinkaaren kustannuksiahan pitää katsoa, eikä pelkästään kaupassa näkyvää hintaa. Keskimääräinen autoilija säästää 1000 euroa vuosittain ajaessaan sähköautoa verrattuna bensaan. Tämä tekee auton elinkaaren aikana esimerkiksi 20 000 euron säästön pelkästään polttoaineessa. Tähän säästöön tulee sitten päälle pienemmät korjauskustannukset, kun sähköautoissa ei ole lähimainkaan samaa määrää kuluvia osia. Öljynvaihdot, pakokaasumittaukset ja sen sellaiset myös loistavat poissaolollaan.
Yhteiskunnantasolla säästyy myös terveydenhuollossa kustannuksia, jotka nykyisellään aiheutuvat pienhiukkasista. Samoin meluvalleihin ei tarvitsisi upottaa miljoonatolkulla rahaa. Ja Suomen, sekä useimpien länsimaiden, tapauksessa ei tarvitse ostaa miljardeilla öljyä ulkomailta vuosittain.
Osta Tesla hintaan 80k€. Tai sitten osta 40k€ hyvä auto ja lopuilla 40 kiloeurolla siihen bensaa.
Miksi nimenomaan 80 k€ Tesla? Tesloja saa myös 50 k€ hinnalla, joka on edullisempi loppupeleissä kuin 40 k€ auto. Ja autonakin vielä reilusti parempi.
Teslojen lisäksi on ne muut sähköautot, joita saa alle 40 k€ hinnallakin.
Toisaalta 15k€ saa pienikulutuksisen bensa-auton. Joten ootellaan nyt vielä järkevämpiä vaihtoehtoja.
Ja tuo 15 k€ autokin voi tulla kalliimmaksi pidemmän päälle kuin 37 k€ Huyinda Ioniq tai 38 k€ Nissan Leaf. Toki jos ei paljoa ajele, niin sitten tuskin.
Keskimääräinen uusi auto maksaa Suomessa ~32 000 €. Keskimääräisillä ajamisilla jopa 50 k€ Tesla on parempi diili pidemmän päälle kuin tuo keskimääräinen uusi polttomoottoriauto. Samoin 43 k€ Kona.
Luonnollisesti kyse on yhtälöstä, eikä kaikissa tilanteissa sähköauto ole edullisempi. Kuten juuri silloin, jos haluaa ostaa 15 k€ auton ja ajelee vähän, tai jos ostaa vähän kalliimmankin samalla kun ajelee todella vähän.
Pointtihan ei muutu miksikään, että sähköautoihin siirtyminen ei vaadi köyhtymistä. Tilannehan on jo tänäkin vuonna jotakuinkin plusmiinusnolla, koska asiaa tarkastellaan kaikkien auton ostavien kesken, eikä vain sen 15 k€ auton ostajan tapausta.
Turhaa liirumlaarumia tuollainen. Todellisuudessa ihminen ei voi tarkastella kustannusasioita kuin oman itsensä kautta. Kun sinne pankkitilille ei tulee yhtään lisää rahaa, vaikka miten laajasti tarkasteltaisiin. Jos ei ole rahaa ostaa sähköautoa, ei sitä voi ostaa vaikka tulisi miten laajoja yhteiskunnallisia säästöjä. Eikä pankkikaan myönnä lainaa, vaikka kuinka selittäisin, miten sähköauto 20 vuoden tarkastelujaksolla tulee halvemmaksi kuin bensa-auto.
Mitä ihmeen turhaa liirumlaarumia? Kukaan ei ole pakottamassa ketään ostamaan itsellensä liian kallista autoa nyt.
Väite oli tämä: "ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä kuin seinään, koska rahaa tarvitaan pyörittämään myös niitä ihmisille välttämättömiä palveluita".
Tilanne ei vaadi sitä, että juuri tänä vuonna täytyisi jokaisella 15 k€ auton ostajallakin olla pankista laina 37 k€ sähköautoon. Kyse on siitä, että vaikka sähköautoihin siirryttäisiin, se ei tule köyhdyttämään kansaa, vaan päinvastoin, rahaa tulee säästymään. Täysin riippumatta mistään yksittäisistä ostajista ja niiden tilanteesta. Vuosikymmenen kuluttua sille 15 k€ polttomoottoriautollekin on taatusti olemassa kilpailukykyinen 20 k€ sähköauto, jonka lisälaina on naurettavan helppo perustella vuosittaisilla säästöillä polttoainekuluissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhtä hyvin pitäisi kieltää pintamuoti ja halppis vaatteet, erityisesti naisten vaatteet, kun ne kuormittavat luontoa yhtä paljon kuin lento- ja laivaliikenne.
Jostakin syystä tästä halutaan vaieta ja syytetään muita lentämisestä. Saakohan siitä paremman omantunnun?Helppo vaatia muutoksia asiaan, joka ei kosketa omaa elämää mitenkään. Nämä lentomatkavouhottajathan ovat niitä köyhiä lähiömammoja, joilla ei koskaan ole varaa mennä paikallista ostoskeskusta pidemmälle. Sitten henkkamaukan riistovaatteissaan itkevät kuinka lentämisestä pitäisi luopua, kun se tuhoaa maapallon.
Nykyään vielä milloin mikäkin ryhmä keksii uutta vastustettavaa. Milloin lihansyönti tuhoaa maapallon, milloin ydinvoima tappaa kaikki, milloin fossiiliset polttoaineet tuhoaa maapallon, milloin hiuslakkapullot syövät otsonikerroksen.
Ja aina syytetään tavallista ihmistä. Tavallinen työssäkäyvä, stressaantunut, puliksi masentunut ihminen on syypää kaikkeen pahaan.
Miksei anneta lainsäädännön hoitaa? Sitten kun lihan myyminen on kielletty, niin automaattisesti sen kulutus loppuu. Kun bensa-autoja ei enää saa myydä, niin automaattisesti niillä ajelu loppuu jne. Annetaan asioiden mennä virallista tietä, eikä aina lyödä tavallisia kansalaisia naamaan.
Tai vaihtoehtoisesti keskitytään niihin oikeisiin ongelmiin ja todellisiin saastuttajiin eikä tehdä kärpäsistä härkäsiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turismi ja muu matkailu tuo rahaa monelle yrittäjälle ja myös monelle sijoittajalle. Tämä kaikki puolestaan tuo rahaa ja myös verorahaa yhteiskunnan palveluiden (mm. terveys ja koulutys) pyörittämiseen.
Ja tämä kaikki rahan palvonta tappaa lajit ja elinolosuhteet pala palalta.
Mutta syödään rahaa kun ruoka loppuu, helppo nakki, vai miten se meni.Ehkä niin. Mutta tosi asia on, että ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä kuin seinään, koska rahaa tarvitaan pyörittämään myös niitä ihmisille välttämättömiä palveluita.
Miksi ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii rahaa?
Ydinvoimahan on edullisempaa kuin fossiiliset polttoaineet, sanoo LUT:inkin tutkimus. Sillä voitaisiin korvata hiilivoima ja maakaasu kokonaan, jotka ovat yhteisvastuussa 55 % hiilidioksidipäästöistä. Jokunen prosentti lisää sillä voidaan korvata öljyn käyttöä sähkön- ja lämmöntuotannossa.
Uusi sähköauto on jo nyt edullisempi kuin uusi polttomoottoriauto, jos ajaa paljon. Henkilöautoliikenne on ehkä ~15 % hiilidioksidipäästöistä. Ei tarvita lisärahoja tähänkään.
Biopolttoaineet eivät sentään ole edullisempia kuin fossiiliset laiva- ja lentoliikenteen osalta, mutta näiden päästöt ovat kuitekin vain 5 % hiilidioksidipäästöistä. Jonkin verran siis tarvittaisiin tähän touhuun rahaa. Suurimmat rahtilaivat tosin olisi mahdollista varustaa ydinreaktoreilla, joka ei mitenkään välttämättä olisi sen kalliimpaa, jos se vain tehtäisiin skaalaedut mielessäpitäen.
Öljystä 4 % menee muoviin, jonka korvaaminen bioperäisellä öljyllä varmasti maksaa enemmän kuin fossiilinen öljy ainakin alkuunsa. Tuskin kuitenkaan niin paljoa, että tähän homma kaatuisi.
Lihan vaihtaminen kasvisruokaan säästäisi valtavasti rahaa. Ei lisärahoitusta sinnekään siis.
Loput onkin sitten piipertämistä.
Ja meinaat, että ydinvoimaloita, sähköautoja ja kasvisruokaa putkahtelee maailmaan tuosta vaan ilman rahaa?
Kyllä putkahtelee, koska se raha käytettäisiin vaihtoehtoisiin tuotteisiin, kuten fossiilisiin/lihaan, joka tapauksessa. Jatkossa se käytettäisiin eri asiaan ja säästettäisiin rahaa.
Hintalapussa sähköautolla on isompi numero kuin bensiiniautolla. Kyllä minun matematiikallani sitä rahaa vain menee, jos lähden autokaupoille. Säästöjä alkaisi tulla vasta, kun ensin olisin investoinut merkittävästi nykyisen autoni hintaa enemmän uuteen autoon. Kestäisi jonkin aikaa ennen kuin tulisi tuo erotus kuitattua ja todelliset säästöt alkaisivat. Sama homma tehtaissa, mutta paljon isommalla viiveellä. Eli ilmastonmuutoksen hillitseminen todellakin vaatii rahaa, koska uusia tehtaita ja autoja ei putkahtele ilmaiseksi mistään. Ne on ostettava rahalla.
Ketäs se kaupassa näkyvä hintalappu nyt kiinnostaa? Koko elinkaaren kustannuksiahan pitää katsoa, eikä pelkästään kaupassa näkyvää hintaa. Keskimääräinen autoilija säästää 1000 euroa vuosittain ajaessaan sähköautoa verrattuna bensaan. Tämä tekee auton elinkaaren aikana esimerkiksi 20 000 euron säästön pelkästään polttoaineessa. Tähän säästöön tulee sitten päälle pienemmät korjauskustannukset, kun sähköautoissa ei ole lähimainkaan samaa määrää kuluvia osia. Öljynvaihdot, pakokaasumittaukset ja sen sellaiset myös loistavat poissaolollaan.
Yhteiskunnantasolla säästyy myös terveydenhuollossa kustannuksia, jotka nykyisellään aiheutuvat pienhiukkasista. Samoin meluvalleihin ei tarvitsisi upottaa miljoonatolkulla rahaa. Ja Suomen, sekä useimpien länsimaiden, tapauksessa ei tarvitse ostaa miljardeilla öljyä ulkomailta vuosittain.
Kyllä suurinta osaa ihmisistä kiinnostaa nimenomaan se kaupassa näkyvä hintalappu. Se kun on ainut tapa havaita, onko varaa ostaa ko. tuote vai ei.
Nyt olikin kyse rahasta yhteiskuntatasolla.
Nimittäin tästä väitteestä: "tosi asia on, että ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä kuin seinään, koska rahaa tarvitaan pyörittämään myös niitä ihmisille välttämättömiä palveluita."
Varmasti yksittäistä ihmistä kiinnostaa hintalappu kaupassakin, jos lainaa ei saa edullisella korolla suhteessa polttoaineen edullisuuteen.
Myös yhteiskuntatasolla sillä hintalapulla on hyvin keskeinen rooli. Jos ei ole rahaa rakentaa vaikkapa ydinvoimalaa, sitä ei voi rakentaa. Hyvin yksinkertaista.
Aina on varaa rakentaa ydinvoimala. Valtiohan viime kädessä saa lainaa niin edullisella korolla, että tietenkin sellaisia voidaan rakennella vaikka läjäpäin. Ja tämähän kannattaa, koska ydinvoimala tuottaa reippaasti enemmän säästöä kuin mitä valtion saaman lainan korkokuluihin menee.
Joo, se onkin kestävää yhteiskuntapolitiikka, että otetaan lainaa lainan päälle ja elellään velkarahalla.
Silloin kun se velkaraha investoidaan ydinvoimalaan, niin se on hyvinkin täysin kestävää. Se olisi eri asia, jos se velkaraha otettaisiin elämiseen, jolla ei saada tulevia säästöjä.
Typeräähän olisi olla ottamatta lisävelkaa, jos sillä lisävelalla saadaan tuntuvat säästöt jatkossa, kun valtion lainojen korko on niin matala.
Ja kun se ydinvoimala lakkaa syystä tai toisesta toimimasta tai vaikka räjähtää, sinne haihtuvat tuhkana tuuleen ne kestävät investoinnit. Jäljelle jää vain iso kasa velkaa ja energiantuotantoon aukko, joka pitäisi jollain rahalla täyttää. Lisäksi tulee ympäristöhaittoja ja terveyshaittoja, joista tulee aina vaan lisää kustannuksia. Että se siitä kestävästä investoinnista. Terveisiä esimerkiksi Fukushimasta.
Eivätkä todellakaan haihdu. Yksittäisen voimalan tapauksessa varmasti, mutta ei kokonaisuutta tarkastellessa tilastollisesti. Niiden muutaman hajonneen voimalan vastapainoksi kun on puolisen tuhatta ei-hajonnutta voimalaa, joista jokainen tahkoo kymmenien miljardien edestä sähköä elinkaarensa aikana. Mitkään Fukushimat eivät ydinvoimaloiden kannattavuutta muuta käytännössä mihinkään suuntaan.
Esimerkiksi 500 kappaletta 1000 MW ydinvoimaloita tuottaa Suomen viime vuotisella sähkönhinnalla 60 vuodessa 11650 miljardin edestä sähköä. Siinä ei muutaman sadan miljardin onnettomuuskulut vielä edes tunnu.
Varsinkin, kun uusia voimaloita rakennettaessa tilannetta pitää tietenkin tarkastella modernien voimaloiden suhteen. Ne kun eivät todellakaan ole yhtä surkeita kapistuksia kuin 60-luvun teknologian voimalat.
Ja täysin naurettavaa kuvitella, että minkäänalaisia merkityksellisiä terveyshaittoja onnettomuuksista pääsisi syntymään, kun ei niitä ole syntynyt noissa pahimmissa mahdollisissakaan toteutuneissa onnettomuuksissa. Fossiilisethan tappavat normaalistikin toimiessaan miljoonia ihmisiä joka ikinen vuosi. Joten täysin päinvastoin, sun täytyisi laskea niiden miljoonien säästyneiden ihmishenkien ja terveyshyötyjen säästöt ydinvoiman hyväksi.
https://blogs.scientificamerican.com/the-curious-wavefunction/nuclear-p…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turismi ja muu matkailu tuo rahaa monelle yrittäjälle ja myös monelle sijoittajalle. Tämä kaikki puolestaan tuo rahaa ja myös verorahaa yhteiskunnan palveluiden (mm. terveys ja koulutys) pyörittämiseen.
Ja tämä kaikki rahan palvonta tappaa lajit ja elinolosuhteet pala palalta.
Mutta syödään rahaa kun ruoka loppuu, helppo nakki, vai miten se meni.Ehkä niin. Mutta tosi asia on, että ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä kuin seinään, koska rahaa tarvitaan pyörittämään myös niitä ihmisille välttämättömiä palveluita.
Miksi ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii rahaa?
Ydinvoimahan on edullisempaa kuin fossiiliset polttoaineet, sanoo LUT:inkin tutkimus. Sillä voitaisiin korvata hiilivoima ja maakaasu kokonaan, jotka ovat yhteisvastuussa 55 % hiilidioksidipäästöistä. Jokunen prosentti lisää sillä voidaan korvata öljyn käyttöä sähkön- ja lämmöntuotannossa.
Uusi sähköauto on jo nyt edullisempi kuin uusi polttomoottoriauto, jos ajaa paljon. Henkilöautoliikenne on ehkä ~15 % hiilidioksidipäästöistä. Ei tarvita lisärahoja tähänkään.
Biopolttoaineet eivät sentään ole edullisempia kuin fossiiliset laiva- ja lentoliikenteen osalta, mutta näiden päästöt ovat kuitekin vain 5 % hiilidioksidipäästöistä. Jonkin verran siis tarvittaisiin tähän touhuun rahaa. Suurimmat rahtilaivat tosin olisi mahdollista varustaa ydinreaktoreilla, joka ei mitenkään välttämättä olisi sen kalliimpaa, jos se vain tehtäisiin skaalaedut mielessäpitäen.
Öljystä 4 % menee muoviin, jonka korvaaminen bioperäisellä öljyllä varmasti maksaa enemmän kuin fossiilinen öljy ainakin alkuunsa. Tuskin kuitenkaan niin paljoa, että tähän homma kaatuisi.
Lihan vaihtaminen kasvisruokaan säästäisi valtavasti rahaa. Ei lisärahoitusta sinnekään siis.
Loput onkin sitten piipertämistä.
Ja meinaat, että ydinvoimaloita, sähköautoja ja kasvisruokaa putkahtelee maailmaan tuosta vaan ilman rahaa?
Kyllä putkahtelee, koska se raha käytettäisiin vaihtoehtoisiin tuotteisiin, kuten fossiilisiin/lihaan, joka tapauksessa. Jatkossa se käytettäisiin eri asiaan ja säästettäisiin rahaa.
Hintalapussa sähköautolla on isompi numero kuin bensiiniautolla. Kyllä minun matematiikallani sitä rahaa vain menee, jos lähden autokaupoille. Säästöjä alkaisi tulla vasta, kun ensin olisin investoinut merkittävästi nykyisen autoni hintaa enemmän uuteen autoon. Kestäisi jonkin aikaa ennen kuin tulisi tuo erotus kuitattua ja todelliset säästöt alkaisivat. Sama homma tehtaissa, mutta paljon isommalla viiveellä. Eli ilmastonmuutoksen hillitseminen todellakin vaatii rahaa, koska uusia tehtaita ja autoja ei putkahtele ilmaiseksi mistään. Ne on ostettava rahalla.
Ketäs se kaupassa näkyvä hintalappu nyt kiinnostaa? Koko elinkaaren kustannuksiahan pitää katsoa, eikä pelkästään kaupassa näkyvää hintaa. Keskimääräinen autoilija säästää 1000 euroa vuosittain ajaessaan sähköautoa verrattuna bensaan. Tämä tekee auton elinkaaren aikana esimerkiksi 20 000 euron säästön pelkästään polttoaineessa. Tähän säästöön tulee sitten päälle pienemmät korjauskustannukset, kun sähköautoissa ei ole lähimainkaan samaa määrää kuluvia osia. Öljynvaihdot, pakokaasumittaukset ja sen sellaiset myös loistavat poissaolollaan.
Yhteiskunnantasolla säästyy myös terveydenhuollossa kustannuksia, jotka nykyisellään aiheutuvat pienhiukkasista. Samoin meluvalleihin ei tarvitsisi upottaa miljoonatolkulla rahaa. Ja Suomen, sekä useimpien länsimaiden, tapauksessa ei tarvitse ostaa miljardeilla öljyä ulkomailta vuosittain.
Osta Tesla hintaan 80k€. Tai sitten osta 40k€ hyvä auto ja lopuilla 40 kiloeurolla siihen bensaa.
Miksi nimenomaan 80 k€ Tesla? Tesloja saa myös 50 k€ hinnalla, joka on edullisempi loppupeleissä kuin 40 k€ auto. Ja autonakin vielä reilusti parempi.
Teslojen lisäksi on ne muut sähköautot, joita saa alle 40 k€ hinnallakin.
Toisaalta 15k€ saa pienikulutuksisen bensa-auton. Joten ootellaan nyt vielä järkevämpiä vaihtoehtoja.
Ja tuo 15 k€ autokin voi tulla kalliimmaksi pidemmän päälle kuin 37 k€ Huyinda Ioniq tai 38 k€ Nissan Leaf. Toki jos ei paljoa ajele, niin sitten tuskin.
Keskimääräinen uusi auto maksaa Suomessa ~32 000 €. Keskimääräisillä ajamisilla jopa 50 k€ Tesla on parempi diili pidemmän päälle kuin tuo keskimääräinen uusi polttomoottoriauto. Samoin 43 k€ Kona.
Luonnollisesti kyse on yhtälöstä, eikä kaikissa tilanteissa sähköauto ole edullisempi. Kuten juuri silloin, jos haluaa ostaa 15 k€ auton ja ajelee vähän, tai jos ostaa vähän kalliimmankin samalla kun ajelee todella vähän.
Pointtihan ei muutu miksikään, että sähköautoihin siirtyminen ei vaadi köyhtymistä. Tilannehan on jo tänäkin vuonna jotakuinkin plusmiinusnolla, koska asiaa tarkastellaan kaikkien auton ostavien kesken, eikä vain sen 15 k€ auton ostajan tapausta.
Turhaa liirumlaarumia tuollainen. Todellisuudessa ihminen ei voi tarkastella kustannusasioita kuin oman itsensä kautta. Kun sinne pankkitilille ei tulee yhtään lisää rahaa, vaikka miten laajasti tarkasteltaisiin. Jos ei ole rahaa ostaa sähköautoa, ei sitä voi ostaa vaikka tulisi miten laajoja yhteiskunnallisia säästöjä. Eikä pankkikaan myönnä lainaa, vaikka kuinka selittäisin, miten sähköauto 20 vuoden tarkastelujaksolla tulee halvemmaksi kuin bensa-auto.
Mitä ihmeen turhaa liirumlaarumia? Kukaan ei ole pakottamassa ketään ostamaan itsellensä liian kallista autoa nyt.
Väite oli tämä: "ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä kuin seinään, koska rahaa tarvitaan pyörittämään myös niitä ihmisille välttämättömiä palveluita".
Tilanne ei vaadi sitä, että juuri tänä vuonna täytyisi jokaisella 15 k€ auton ostajallakin olla pankista laina 37 k€ sähköautoon. Kyse on siitä, että vaikka sähköautoihin siirryttäisiin, se ei tule köyhdyttämään kansaa, vaan päinvastoin, rahaa tulee säästymään. Täysin riippumatta mistään yksittäisistä ostajista ja niiden tilanteesta. Vuosikymmenen kuluttua sille 15 k€ polttomoottoriautollekin on taatusti olemassa kilpailukykyinen 20 k€ sähköauto, jonka lisälaina on naurettavan helppo perustella vuosittaisilla säästöillä polttoainekuluissa.
Ymmärrätkö nyt itsekään mitä puhut? Ei sitä rahaa synny niihin investointeihin tyhjästä. Ja ne investoinnit olisi tehtävä nimenomaan tässä ja nyt, jotta sitä mainostamaasi säästöä voisi alkaa tekemään. Mutta investointia on mahdotonta tehdä, kun rahaa menee sellaisiin välttämättömyyksiin kuin ruoka, asuminen ja vaatteet. Niistä ei voi luopua vain siksi, että saisi vuosien mittaa säästöä polttoainekuluissa. Koska niistä luopumalla ei elä siihen asti, että ehtisi niitä säästöjä saada. Eikä tasan varmasti yksikään pankki myönnä lainaa sillä perusteella, että henkilö säästäisi polttoainekuluissa vuosien kuluessa. Kyllä siihen on ihan muut perusteet.
Sama yhteiskuntatasolla: Kun rahaa menee asukkaiden hengissäpitämiseen, ei voida siirtää sitä rahaa ydinvoimaloihin tai kohta ei ole ketään, joka sitä ydinsähköä enää ostaisi tai voimalaa pyörittäisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turismi ja muu matkailu tuo rahaa monelle yrittäjälle ja myös monelle sijoittajalle. Tämä kaikki puolestaan tuo rahaa ja myös verorahaa yhteiskunnan palveluiden (mm. terveys ja koulutys) pyörittämiseen.
Ja tämä kaikki rahan palvonta tappaa lajit ja elinolosuhteet pala palalta.
Mutta syödään rahaa kun ruoka loppuu, helppo nakki, vai miten se meni.Ehkä niin. Mutta tosi asia on, että ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä kuin seinään, koska rahaa tarvitaan pyörittämään myös niitä ihmisille välttämättömiä palveluita.
Miksi ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii rahaa?
Ydinvoimahan on edullisempaa kuin fossiiliset polttoaineet, sanoo LUT:inkin tutkimus. Sillä voitaisiin korvata hiilivoima ja maakaasu kokonaan, jotka ovat yhteisvastuussa 55 % hiilidioksidipäästöistä. Jokunen prosentti lisää sillä voidaan korvata öljyn käyttöä sähkön- ja lämmöntuotannossa.
Uusi sähköauto on jo nyt edullisempi kuin uusi polttomoottoriauto, jos ajaa paljon. Henkilöautoliikenne on ehkä ~15 % hiilidioksidipäästöistä. Ei tarvita lisärahoja tähänkään.
Biopolttoaineet eivät sentään ole edullisempia kuin fossiiliset laiva- ja lentoliikenteen osalta, mutta näiden päästöt ovat kuitekin vain 5 % hiilidioksidipäästöistä. Jonkin verran siis tarvittaisiin tähän touhuun rahaa. Suurimmat rahtilaivat tosin olisi mahdollista varustaa ydinreaktoreilla, joka ei mitenkään välttämättä olisi sen kalliimpaa, jos se vain tehtäisiin skaalaedut mielessäpitäen.
Öljystä 4 % menee muoviin, jonka korvaaminen bioperäisellä öljyllä varmasti maksaa enemmän kuin fossiilinen öljy ainakin alkuunsa. Tuskin kuitenkaan niin paljoa, että tähän homma kaatuisi.
Lihan vaihtaminen kasvisruokaan säästäisi valtavasti rahaa. Ei lisärahoitusta sinnekään siis.
Loput onkin sitten piipertämistä.
Ja meinaat, että ydinvoimaloita, sähköautoja ja kasvisruokaa putkahtelee maailmaan tuosta vaan ilman rahaa?
Kyllä putkahtelee, koska se raha käytettäisiin vaihtoehtoisiin tuotteisiin, kuten fossiilisiin/lihaan, joka tapauksessa. Jatkossa se käytettäisiin eri asiaan ja säästettäisiin rahaa.
Hintalapussa sähköautolla on isompi numero kuin bensiiniautolla. Kyllä minun matematiikallani sitä rahaa vain menee, jos lähden autokaupoille. Säästöjä alkaisi tulla vasta, kun ensin olisin investoinut merkittävästi nykyisen autoni hintaa enemmän uuteen autoon. Kestäisi jonkin aikaa ennen kuin tulisi tuo erotus kuitattua ja todelliset säästöt alkaisivat. Sama homma tehtaissa, mutta paljon isommalla viiveellä. Eli ilmastonmuutoksen hillitseminen todellakin vaatii rahaa, koska uusia tehtaita ja autoja ei putkahtele ilmaiseksi mistään. Ne on ostettava rahalla.
Ketäs se kaupassa näkyvä hintalappu nyt kiinnostaa? Koko elinkaaren kustannuksiahan pitää katsoa, eikä pelkästään kaupassa näkyvää hintaa. Keskimääräinen autoilija säästää 1000 euroa vuosittain ajaessaan sähköautoa verrattuna bensaan. Tämä tekee auton elinkaaren aikana esimerkiksi 20 000 euron säästön pelkästään polttoaineessa. Tähän säästöön tulee sitten päälle pienemmät korjauskustannukset, kun sähköautoissa ei ole lähimainkaan samaa määrää kuluvia osia. Öljynvaihdot, pakokaasumittaukset ja sen sellaiset myös loistavat poissaolollaan.
Yhteiskunnantasolla säästyy myös terveydenhuollossa kustannuksia, jotka nykyisellään aiheutuvat pienhiukkasista. Samoin meluvalleihin ei tarvitsisi upottaa miljoonatolkulla rahaa. Ja Suomen, sekä useimpien länsimaiden, tapauksessa ei tarvitse ostaa miljardeilla öljyä ulkomailta vuosittain.
Osta Tesla hintaan 80k€. Tai sitten osta 40k€ hyvä auto ja lopuilla 40 kiloeurolla siihen bensaa.
Miksi nimenomaan 80 k€ Tesla? Tesloja saa myös 50 k€ hinnalla, joka on edullisempi loppupeleissä kuin 40 k€ auto. Ja autonakin vielä reilusti parempi.
Teslojen lisäksi on ne muut sähköautot, joita saa alle 40 k€ hinnallakin.
Toisaalta 15k€ saa pienikulutuksisen bensa-auton. Joten ootellaan nyt vielä järkevämpiä vaihtoehtoja.
Ja tuo 15 k€ autokin voi tulla kalliimmaksi pidemmän päälle kuin 37 k€ Huyinda Ioniq tai 38 k€ Nissan Leaf. Toki jos ei paljoa ajele, niin sitten tuskin.
Keskimääräinen uusi auto maksaa Suomessa ~32 000 €. Keskimääräisillä ajamisilla jopa 50 k€ Tesla on parempi diili pidemmän päälle kuin tuo keskimääräinen uusi polttomoottoriauto. Samoin 43 k€ Kona.
Luonnollisesti kyse on yhtälöstä, eikä kaikissa tilanteissa sähköauto ole edullisempi. Kuten juuri silloin, jos haluaa ostaa 15 k€ auton ja ajelee vähän, tai jos ostaa vähän kalliimmankin samalla kun ajelee todella vähän.
Pointtihan ei muutu miksikään, että sähköautoihin siirtyminen ei vaadi köyhtymistä. Tilannehan on jo tänäkin vuonna jotakuinkin plusmiinusnolla, koska asiaa tarkastellaan kaikkien auton ostavien kesken, eikä vain sen 15 k€ auton ostajan tapausta.
Turhaa liirumlaarumia tuollainen. Todellisuudessa ihminen ei voi tarkastella kustannusasioita kuin oman itsensä kautta. Kun sinne pankkitilille ei tulee yhtään lisää rahaa, vaikka miten laajasti tarkasteltaisiin. Jos ei ole rahaa ostaa sähköautoa, ei sitä voi ostaa vaikka tulisi miten laajoja yhteiskunnallisia säästöjä. Eikä pankkikaan myönnä lainaa, vaikka kuinka selittäisin, miten sähköauto 20 vuoden tarkastelujaksolla tulee halvemmaksi kuin bensa-auto.
Ja vaikka hirveällä lainalla saisikin ostettua sen Teslan, niin se tuppaa lähes aina olemaan niin, että mitä kalliimpi auto sitä pahempi arvon alenema per vuosi. 15k€ autossa on se hyvä puoli, että sen arvo ei voi laskea enempää kuin sen 15k€ (eikä edes sitä).
Se arvo alenee jokaisella autolla romumiehen tarjoamaan parin saturaisen lukemaan joka tapauksessa. Siksi se on elinkaarikustannusta yhteiskuntatasolla katsottaessa täydellisen yhdentekevää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turismi ja muu matkailu tuo rahaa monelle yrittäjälle ja myös monelle sijoittajalle. Tämä kaikki puolestaan tuo rahaa ja myös verorahaa yhteiskunnan palveluiden (mm. terveys ja koulutys) pyörittämiseen.
Ja tämä kaikki rahan palvonta tappaa lajit ja elinolosuhteet pala palalta.
Mutta syödään rahaa kun ruoka loppuu, helppo nakki, vai miten se meni.Ehkä niin. Mutta tosi asia on, että ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä kuin seinään, koska rahaa tarvitaan pyörittämään myös niitä ihmisille välttämättömiä palveluita.
Miksi ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii rahaa?
Ydinvoimahan on edullisempaa kuin fossiiliset polttoaineet, sanoo LUT:inkin tutkimus. Sillä voitaisiin korvata hiilivoima ja maakaasu kokonaan, jotka ovat yhteisvastuussa 55 % hiilidioksidipäästöistä. Jokunen prosentti lisää sillä voidaan korvata öljyn käyttöä sähkön- ja lämmöntuotannossa.
Uusi sähköauto on jo nyt edullisempi kuin uusi polttomoottoriauto, jos ajaa paljon. Henkilöautoliikenne on ehkä ~15 % hiilidioksidipäästöistä. Ei tarvita lisärahoja tähänkään.
Biopolttoaineet eivät sentään ole edullisempia kuin fossiiliset laiva- ja lentoliikenteen osalta, mutta näiden päästöt ovat kuitekin vain 5 % hiilidioksidipäästöistä. Jonkin verran siis tarvittaisiin tähän touhuun rahaa. Suurimmat rahtilaivat tosin olisi mahdollista varustaa ydinreaktoreilla, joka ei mitenkään välttämättä olisi sen kalliimpaa, jos se vain tehtäisiin skaalaedut mielessäpitäen.
Öljystä 4 % menee muoviin, jonka korvaaminen bioperäisellä öljyllä varmasti maksaa enemmän kuin fossiilinen öljy ainakin alkuunsa. Tuskin kuitenkaan niin paljoa, että tähän homma kaatuisi.
Lihan vaihtaminen kasvisruokaan säästäisi valtavasti rahaa. Ei lisärahoitusta sinnekään siis.
Loput onkin sitten piipertämistä.
Ja meinaat, että ydinvoimaloita, sähköautoja ja kasvisruokaa putkahtelee maailmaan tuosta vaan ilman rahaa?
Kyllä putkahtelee, koska se raha käytettäisiin vaihtoehtoisiin tuotteisiin, kuten fossiilisiin/lihaan, joka tapauksessa. Jatkossa se käytettäisiin eri asiaan ja säästettäisiin rahaa.
Hintalapussa sähköautolla on isompi numero kuin bensiiniautolla. Kyllä minun matematiikallani sitä rahaa vain menee, jos lähden autokaupoille. Säästöjä alkaisi tulla vasta, kun ensin olisin investoinut merkittävästi nykyisen autoni hintaa enemmän uuteen autoon. Kestäisi jonkin aikaa ennen kuin tulisi tuo erotus kuitattua ja todelliset säästöt alkaisivat. Sama homma tehtaissa, mutta paljon isommalla viiveellä. Eli ilmastonmuutoksen hillitseminen todellakin vaatii rahaa, koska uusia tehtaita ja autoja ei putkahtele ilmaiseksi mistään. Ne on ostettava rahalla.
Ketäs se kaupassa näkyvä hintalappu nyt kiinnostaa? Koko elinkaaren kustannuksiahan pitää katsoa, eikä pelkästään kaupassa näkyvää hintaa. Keskimääräinen autoilija säästää 1000 euroa vuosittain ajaessaan sähköautoa verrattuna bensaan. Tämä tekee auton elinkaaren aikana esimerkiksi 20 000 euron säästön pelkästään polttoaineessa. Tähän säästöön tulee sitten päälle pienemmät korjauskustannukset, kun sähköautoissa ei ole lähimainkaan samaa määrää kuluvia osia. Öljynvaihdot, pakokaasumittaukset ja sen sellaiset myös loistavat poissaolollaan.
Yhteiskunnantasolla säästyy myös terveydenhuollossa kustannuksia, jotka nykyisellään aiheutuvat pienhiukkasista. Samoin meluvalleihin ei tarvitsisi upottaa miljoonatolkulla rahaa. Ja Suomen, sekä useimpien länsimaiden, tapauksessa ei tarvitse ostaa miljardeilla öljyä ulkomailta vuosittain.
Kyllä suurinta osaa ihmisistä kiinnostaa nimenomaan se kaupassa näkyvä hintalappu. Se kun on ainut tapa havaita, onko varaa ostaa ko. tuote vai ei.
Nyt olikin kyse rahasta yhteiskuntatasolla.
Nimittäin tästä väitteestä: "tosi asia on, että ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä kuin seinään, koska rahaa tarvitaan pyörittämään myös niitä ihmisille välttämättömiä palveluita."
Varmasti yksittäistä ihmistä kiinnostaa hintalappu kaupassakin, jos lainaa ei saa edullisella korolla suhteessa polttoaineen edullisuuteen.
Myös yhteiskuntatasolla sillä hintalapulla on hyvin keskeinen rooli. Jos ei ole rahaa rakentaa vaikkapa ydinvoimalaa, sitä ei voi rakentaa. Hyvin yksinkertaista.
Aina on varaa rakentaa ydinvoimala. Valtiohan viime kädessä saa lainaa niin edullisella korolla, että tietenkin sellaisia voidaan rakennella vaikka läjäpäin. Ja tämähän kannattaa, koska ydinvoimala tuottaa reippaasti enemmän säästöä kuin mitä valtion saaman lainan korkokuluihin menee.
Joo, se onkin kestävää yhteiskuntapolitiikka, että otetaan lainaa lainan päälle ja elellään velkarahalla.
Silloin kun se velkaraha investoidaan ydinvoimalaan, niin se on hyvinkin täysin kestävää. Se olisi eri asia, jos se velkaraha otettaisiin elämiseen, jolla ei saada tulevia säästöjä.
Typeräähän olisi olla ottamatta lisävelkaa, jos sillä lisävelalla saadaan tuntuvat säästöt jatkossa, kun valtion lainojen korko on niin matala.
Ja kun se ydinvoimala lakkaa syystä tai toisesta toimimasta tai vaikka räjähtää, sinne haihtuvat tuhkana tuuleen ne kestävät investoinnit. Jäljelle jää vain iso kasa velkaa ja energiantuotantoon aukko, joka pitäisi jollain rahalla täyttää. Lisäksi tulee ympäristöhaittoja ja terveyshaittoja, joista tulee aina vaan lisää kustannuksia. Että se siitä kestävästä investoinnista. Terveisiä esimerkiksi Fukushimasta.
Eivätkä todellakaan haihdu. Yksittäisen voimalan tapauksessa varmasti, mutta ei kokonaisuutta tarkastellessa tilastollisesti. Niiden muutaman hajonneen voimalan vastapainoksi kun on puolisen tuhatta ei-hajonnutta voimalaa, joista jokainen tahkoo kymmenien miljardien edestä sähköä elinkaarensa aikana. Mitkään Fukushimat eivät ydinvoimaloiden kannattavuutta muuta käytännössä mihinkään suuntaan.
Esimerkiksi 500 kappaletta 1000 MW ydinvoimaloita tuottaa Suomen viime vuotisella sähkönhinnalla 60 vuodessa 11650 miljardin edestä sähköä. Siinä ei muutaman sadan miljardin onnettomuuskulut vielä edes tunnu.
Varsinkin, kun uusia voimaloita rakennettaessa tilannetta pitää tietenkin tarkastella modernien voimaloiden suhteen. Ne kun eivät todellakaan ole yhtä surkeita kapistuksia kuin 60-luvun teknologian voimalat.
Ja täysin naurettavaa kuvitella, että minkäänalaisia merkityksellisiä terveyshaittoja onnettomuuksista pääsisi syntymään, kun ei niitä ole syntynyt noissa pahimmissa mahdollisissakaan toteutuneissa onnettomuuksissa. Fossiilisethan tappavat normaalistikin toimiessaan miljoonia ihmisiä joka ikinen vuosi. Joten täysin päinvastoin, sun täytyisi laskea niiden miljoonien säästyneiden ihmishenkien ja terveyshyötyjen säästöt ydinvoiman hyväksi.
https://blogs.scientificamerican.com/the-curious-wavefunction/nuclear-p…
Menepä kysäisemään esimerkiksi Tsernobylin alueella -86 asuneilta, tuliko merkittäviä terveyshaittoja. Saatat yllättyä. Osa ei toki heistä enää ole vastaamassa, koska kuolivat niihin "pieniin" haittoihin, joita onnettomuus aiheutti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turismi ja muu matkailu tuo rahaa monelle yrittäjälle ja myös monelle sijoittajalle. Tämä kaikki puolestaan tuo rahaa ja myös verorahaa yhteiskunnan palveluiden (mm. terveys ja koulutys) pyörittämiseen.
Ja tämä kaikki rahan palvonta tappaa lajit ja elinolosuhteet pala palalta.
Mutta syödään rahaa kun ruoka loppuu, helppo nakki, vai miten se meni.Ehkä niin. Mutta tosi asia on, että ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä kuin seinään, koska rahaa tarvitaan pyörittämään myös niitä ihmisille välttämättömiä palveluita.
Miksi ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii rahaa?
Ydinvoimahan on edullisempaa kuin fossiiliset polttoaineet, sanoo LUT:inkin tutkimus. Sillä voitaisiin korvata hiilivoima ja maakaasu kokonaan, jotka ovat yhteisvastuussa 55 % hiilidioksidipäästöistä. Jokunen prosentti lisää sillä voidaan korvata öljyn käyttöä sähkön- ja lämmöntuotannossa.
Uusi sähköauto on jo nyt edullisempi kuin uusi polttomoottoriauto, jos ajaa paljon. Henkilöautoliikenne on ehkä ~15 % hiilidioksidipäästöistä. Ei tarvita lisärahoja tähänkään.
Biopolttoaineet eivät sentään ole edullisempia kuin fossiiliset laiva- ja lentoliikenteen osalta, mutta näiden päästöt ovat kuitekin vain 5 % hiilidioksidipäästöistä. Jonkin verran siis tarvittaisiin tähän touhuun rahaa. Suurimmat rahtilaivat tosin olisi mahdollista varustaa ydinreaktoreilla, joka ei mitenkään välttämättä olisi sen kalliimpaa, jos se vain tehtäisiin skaalaedut mielessäpitäen.
Öljystä 4 % menee muoviin, jonka korvaaminen bioperäisellä öljyllä varmasti maksaa enemmän kuin fossiilinen öljy ainakin alkuunsa. Tuskin kuitenkaan niin paljoa, että tähän homma kaatuisi.
Lihan vaihtaminen kasvisruokaan säästäisi valtavasti rahaa. Ei lisärahoitusta sinnekään siis.
Loput onkin sitten piipertämistä.
Ja meinaat, että ydinvoimaloita, sähköautoja ja kasvisruokaa putkahtelee maailmaan tuosta vaan ilman rahaa?
Kyllä putkahtelee, koska se raha käytettäisiin vaihtoehtoisiin tuotteisiin, kuten fossiilisiin/lihaan, joka tapauksessa. Jatkossa se käytettäisiin eri asiaan ja säästettäisiin rahaa.
Hintalapussa sähköautolla on isompi numero kuin bensiiniautolla. Kyllä minun matematiikallani sitä rahaa vain menee, jos lähden autokaupoille. Säästöjä alkaisi tulla vasta, kun ensin olisin investoinut merkittävästi nykyisen autoni hintaa enemmän uuteen autoon. Kestäisi jonkin aikaa ennen kuin tulisi tuo erotus kuitattua ja todelliset säästöt alkaisivat. Sama homma tehtaissa, mutta paljon isommalla viiveellä. Eli ilmastonmuutoksen hillitseminen todellakin vaatii rahaa, koska uusia tehtaita ja autoja ei putkahtele ilmaiseksi mistään. Ne on ostettava rahalla.
Ketäs se kaupassa näkyvä hintalappu nyt kiinnostaa? Koko elinkaaren kustannuksiahan pitää katsoa, eikä pelkästään kaupassa näkyvää hintaa. Keskimääräinen autoilija säästää 1000 euroa vuosittain ajaessaan sähköautoa verrattuna bensaan. Tämä tekee auton elinkaaren aikana esimerkiksi 20 000 euron säästön pelkästään polttoaineessa. Tähän säästöön tulee sitten päälle pienemmät korjauskustannukset, kun sähköautoissa ei ole lähimainkaan samaa määrää kuluvia osia. Öljynvaihdot, pakokaasumittaukset ja sen sellaiset myös loistavat poissaolollaan.
Yhteiskunnantasolla säästyy myös terveydenhuollossa kustannuksia, jotka nykyisellään aiheutuvat pienhiukkasista. Samoin meluvalleihin ei tarvitsisi upottaa miljoonatolkulla rahaa. Ja Suomen, sekä useimpien länsimaiden, tapauksessa ei tarvitse ostaa miljardeilla öljyä ulkomailta vuosittain.
Kyllä suurinta osaa ihmisistä kiinnostaa nimenomaan se kaupassa näkyvä hintalappu. Se kun on ainut tapa havaita, onko varaa ostaa ko. tuote vai ei.
Nyt olikin kyse rahasta yhteiskuntatasolla.
Nimittäin tästä väitteestä: "tosi asia on, että ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä kuin seinään, koska rahaa tarvitaan pyörittämään myös niitä ihmisille välttämättömiä palveluita."
Varmasti yksittäistä ihmistä kiinnostaa hintalappu kaupassakin, jos lainaa ei saa edullisella korolla suhteessa polttoaineen edullisuuteen.
Myös yhteiskuntatasolla sillä hintalapulla on hyvin keskeinen rooli. Jos ei ole rahaa rakentaa vaikkapa ydinvoimalaa, sitä ei voi rakentaa. Hyvin yksinkertaista.
Aina on varaa rakentaa ydinvoimala. Valtiohan viime kädessä saa lainaa niin edullisella korolla, että tietenkin sellaisia voidaan rakennella vaikka läjäpäin. Ja tämähän kannattaa, koska ydinvoimala tuottaa reippaasti enemmän säästöä kuin mitä valtion saaman lainan korkokuluihin menee.
Joo, se onkin kestävää yhteiskuntapolitiikka, että otetaan lainaa lainan päälle ja elellään velkarahalla.
Silloin kun se velkaraha investoidaan ydinvoimalaan, niin se on hyvinkin täysin kestävää. Se olisi eri asia, jos se velkaraha otettaisiin elämiseen, jolla ei saada tulevia säästöjä.
Typeräähän olisi olla ottamatta lisävelkaa, jos sillä lisävelalla saadaan tuntuvat säästöt jatkossa, kun valtion lainojen korko on niin matala.
Ja kun se ydinvoimala lakkaa syystä tai toisesta toimimasta tai vaikka räjähtää, sinne haihtuvat tuhkana tuuleen ne kestävät investoinnit. Jäljelle jää vain iso kasa velkaa ja energiantuotantoon aukko, joka pitäisi jollain rahalla täyttää. Lisäksi tulee ympäristöhaittoja ja terveyshaittoja, joista tulee aina vaan lisää kustannuksia. Että se siitä kestävästä investoinnista. Terveisiä esimerkiksi Fukushimasta.
Eivätkä todellakaan haihdu. Yksittäisen voimalan tapauksessa varmasti, mutta ei kokonaisuutta tarkastellessa tilastollisesti. Niiden muutaman hajonneen voimalan vastapainoksi kun on puolisen tuhatta ei-hajonnutta voimalaa, joista jokainen tahkoo kymmenien miljardien edestä sähköä elinkaarensa aikana. Mitkään Fukushimat eivät ydinvoimaloiden kannattavuutta muuta käytännössä mihinkään suuntaan.
Esimerkiksi 500 kappaletta 1000 MW ydinvoimaloita tuottaa Suomen viime vuotisella sähkönhinnalla 60 vuodessa 11650 miljardin edestä sähköä. Siinä ei muutaman sadan miljardin onnettomuuskulut vielä edes tunnu.
Varsinkin, kun uusia voimaloita rakennettaessa tilannetta pitää tietenkin tarkastella modernien voimaloiden suhteen. Ne kun eivät todellakaan ole yhtä surkeita kapistuksia kuin 60-luvun teknologian voimalat.
Mistäs ne puolisen tuhatta ei-hajonnutta voimalaa ovat ilmaantuneet? Kasvoivat tuosta vaan niinkö? Yhtään ei tarvinut rahaa niiden rakentamiseen. Aika kätevää. Jännä ettei ydinvoimaloita tästä loistavasta ominaisuudestaan huolimatta ole nykyistä enempää. Tulisi aikamoinen säästö, kun voimalat ihan itsekseen kasvaisivat tuottamaan sähköä eikä onnettomuuskaan kaataisi niiden toimintaa saati aiheuttaisi mitään haittaa ympäristölle. Ja ovat jopa turvassa luonnonvoimilta. Todella ihmettelen, ettei tätä ole vielä keksineet muut kuin sinä.
Vierailija kirjoitti:
Lentäminen aiheuttaa 2-5% päästöistä.
Autoilu se paha on ja vielä yksinään autoili.
Eli yksi auto per talous jos työmatkaa on enemmän kuin 5 kilometriä.
Alkaa saasteet vähenemään.
Onneksi mun työmatka on alle 4km niin tuo rajoitus ei koske minua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turismi ja muu matkailu tuo rahaa monelle yrittäjälle ja myös monelle sijoittajalle. Tämä kaikki puolestaan tuo rahaa ja myös verorahaa yhteiskunnan palveluiden (mm. terveys ja koulutys) pyörittämiseen.
Ja tämä kaikki rahan palvonta tappaa lajit ja elinolosuhteet pala palalta.
Mutta syödään rahaa kun ruoka loppuu, helppo nakki, vai miten se meni.Ehkä niin. Mutta tosi asia on, että ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä kuin seinään, koska rahaa tarvitaan pyörittämään myös niitä ihmisille välttämättömiä palveluita.
Miksi ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii rahaa?
Ydinvoimahan on edullisempaa kuin fossiiliset polttoaineet, sanoo LUT:inkin tutkimus. Sillä voitaisiin korvata hiilivoima ja maakaasu kokonaan, jotka ovat yhteisvastuussa 55 % hiilidioksidipäästöistä. Jokunen prosentti lisää sillä voidaan korvata öljyn käyttöä sähkön- ja lämmöntuotannossa.
Uusi sähköauto on jo nyt edullisempi kuin uusi polttomoottoriauto, jos ajaa paljon. Henkilöautoliikenne on ehkä ~15 % hiilidioksidipäästöistä. Ei tarvita lisärahoja tähänkään.
Biopolttoaineet eivät sentään ole edullisempia kuin fossiiliset laiva- ja lentoliikenteen osalta, mutta näiden päästöt ovat kuitekin vain 5 % hiilidioksidipäästöistä. Jonkin verran siis tarvittaisiin tähän touhuun rahaa. Suurimmat rahtilaivat tosin olisi mahdollista varustaa ydinreaktoreilla, joka ei mitenkään välttämättä olisi sen kalliimpaa, jos se vain tehtäisiin skaalaedut mielessäpitäen.
Öljystä 4 % menee muoviin, jonka korvaaminen bioperäisellä öljyllä varmasti maksaa enemmän kuin fossiilinen öljy ainakin alkuunsa. Tuskin kuitenkaan niin paljoa, että tähän homma kaatuisi.
Lihan vaihtaminen kasvisruokaan säästäisi valtavasti rahaa. Ei lisärahoitusta sinnekään siis.
Loput onkin sitten piipertämistä.
Ja meinaat, että ydinvoimaloita, sähköautoja ja kasvisruokaa putkahtelee maailmaan tuosta vaan ilman rahaa?
Kyllä putkahtelee, koska se raha käytettäisiin vaihtoehtoisiin tuotteisiin, kuten fossiilisiin/lihaan, joka tapauksessa. Jatkossa se käytettäisiin eri asiaan ja säästettäisiin rahaa.
Hintalapussa sähköautolla on isompi numero kuin bensiiniautolla. Kyllä minun matematiikallani sitä rahaa vain menee, jos lähden autokaupoille. Säästöjä alkaisi tulla vasta, kun ensin olisin investoinut merkittävästi nykyisen autoni hintaa enemmän uuteen autoon. Kestäisi jonkin aikaa ennen kuin tulisi tuo erotus kuitattua ja todelliset säästöt alkaisivat. Sama homma tehtaissa, mutta paljon isommalla viiveellä. Eli ilmastonmuutoksen hillitseminen todellakin vaatii rahaa, koska uusia tehtaita ja autoja ei putkahtele ilmaiseksi mistään. Ne on ostettava rahalla.
Ketäs se kaupassa näkyvä hintalappu nyt kiinnostaa? Koko elinkaaren kustannuksiahan pitää katsoa, eikä pelkästään kaupassa näkyvää hintaa. Keskimääräinen autoilija säästää 1000 euroa vuosittain ajaessaan sähköautoa verrattuna bensaan. Tämä tekee auton elinkaaren aikana esimerkiksi 20 000 euron säästön pelkästään polttoaineessa. Tähän säästöön tulee sitten päälle pienemmät korjauskustannukset, kun sähköautoissa ei ole lähimainkaan samaa määrää kuluvia osia. Öljynvaihdot, pakokaasumittaukset ja sen sellaiset myös loistavat poissaolollaan.
Yhteiskunnantasolla säästyy myös terveydenhuollossa kustannuksia, jotka nykyisellään aiheutuvat pienhiukkasista. Samoin meluvalleihin ei tarvitsisi upottaa miljoonatolkulla rahaa. Ja Suomen, sekä useimpien länsimaiden, tapauksessa ei tarvitse ostaa miljardeilla öljyä ulkomailta vuosittain.
Kyllä suurinta osaa ihmisistä kiinnostaa nimenomaan se kaupassa näkyvä hintalappu. Se kun on ainut tapa havaita, onko varaa ostaa ko. tuote vai ei.
Nyt olikin kyse rahasta yhteiskuntatasolla.
Nimittäin tästä väitteestä: "tosi asia on, että ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä kuin seinään, koska rahaa tarvitaan pyörittämään myös niitä ihmisille välttämättömiä palveluita."
Varmasti yksittäistä ihmistä kiinnostaa hintalappu kaupassakin, jos lainaa ei saa edullisella korolla suhteessa polttoaineen edullisuuteen.
Myös yhteiskuntatasolla sillä hintalapulla on hyvin keskeinen rooli. Jos ei ole rahaa rakentaa vaikkapa ydinvoimalaa, sitä ei voi rakentaa. Hyvin yksinkertaista.
Aina on varaa rakentaa ydinvoimala. Valtiohan viime kädessä saa lainaa niin edullisella korolla, että tietenkin sellaisia voidaan rakennella vaikka läjäpäin. Ja tämähän kannattaa, koska ydinvoimala tuottaa reippaasti enemmän säästöä kuin mitä valtion saaman lainan korkokuluihin menee.
Joo, se onkin kestävää yhteiskuntapolitiikka, että otetaan lainaa lainan päälle ja elellään velkarahalla.
Silloin kun se velkaraha investoidaan ydinvoimalaan, niin se on hyvinkin täysin kestävää. Se olisi eri asia, jos se velkaraha otettaisiin elämiseen, jolla ei saada tulevia säästöjä.
Typeräähän olisi olla ottamatta lisävelkaa, jos sillä lisävelalla saadaan tuntuvat säästöt jatkossa, kun valtion lainojen korko on niin matala.
Ja kun se ydinvoimala lakkaa syystä tai toisesta toimimasta tai vaikka räjähtää, sinne haihtuvat tuhkana tuuleen ne kestävät investoinnit. Jäljelle jää vain iso kasa velkaa ja energiantuotantoon aukko, joka pitäisi jollain rahalla täyttää. Lisäksi tulee ympäristöhaittoja ja terveyshaittoja, joista tulee aina vaan lisää kustannuksia. Että se siitä kestävästä investoinnista. Terveisiä esimerkiksi Fukushimasta.
Eivätkä todellakaan haihdu. Yksittäisen voimalan tapauksessa varmasti, mutta ei kokonaisuutta tarkastellessa tilastollisesti. Niiden muutaman hajonneen voimalan vastapainoksi kun on puolisen tuhatta ei-hajonnutta voimalaa, joista jokainen tahkoo kymmenien miljardien edestä sähköä elinkaarensa aikana. Mitkään Fukushimat eivät ydinvoimaloiden kannattavuutta muuta käytännössä mihinkään suuntaan.
Esimerkiksi 500 kappaletta 1000 MW ydinvoimaloita tuottaa Suomen viime vuotisella sähkönhinnalla 60 vuodessa 11650 miljardin edestä sähköä. Siinä ei muutaman sadan miljardin onnettomuuskulut vielä edes tunnu.
Varsinkin, kun uusia voimaloita rakennettaessa tilannetta pitää tietenkin tarkastella modernien voimaloiden suhteen. Ne kun eivät todellakaan ole yhtä surkeita kapistuksia kuin 60-luvun teknologian voimalat.
Ja täysin naurettavaa kuvitella, että minkäänalaisia merkityksellisiä terveyshaittoja onnettomuuksista pääsisi syntymään, kun ei niitä ole syntynyt noissa pahimmissa mahdollisissakaan toteutuneissa onnettomuuksissa. Fossiilisethan tappavat normaalistikin toimiessaan miljoonia ihmisiä joka ikinen vuosi. Joten täysin päinvastoin, sun täytyisi laskea niiden miljoonien säästyneiden ihmishenkien ja terveyshyötyjen säästöt ydinvoiman hyväksi.
https://blogs.scientificamerican.com/the-curious-wavefunction/nuclear-p…
Menepä kysäisemään esimerkiksi Tsernobylin alueella -86 asuneilta, tuliko merkittäviä terveyshaittoja. Saatat yllättyä. Osa ei toki heistä enää ole vastaamassa, koska kuolivat niihin "pieniin" haittoihin, joita onnettomuus aiheutti.
Mistä lähtien jokunen kuolema on merkityksellinen terveyshaitta? Fossiiliset tappavat jatkuvasti miljoonia, joten parikaan bussilastillista ihmisiä ei ole mitään verrattuna niihin. Yhtenä ainoana vuonna voi kuolla useampi tuhat ihmistä pelkästään hiilikaivoksiinkin.
Edelleenkin, ydinvoimalla nimenomaan säästää valtavat summat sekä inhimilliset kärsimykset terveyshaitoissa verrattuna muihin tuotantomuotoihin. Pätee myös tuuli- ja aurinkovoimaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turismi ja muu matkailu tuo rahaa monelle yrittäjälle ja myös monelle sijoittajalle. Tämä kaikki puolestaan tuo rahaa ja myös verorahaa yhteiskunnan palveluiden (mm. terveys ja koulutys) pyörittämiseen.
Ja tämä kaikki rahan palvonta tappaa lajit ja elinolosuhteet pala palalta.
Mutta syödään rahaa kun ruoka loppuu, helppo nakki, vai miten se meni.Ehkä niin. Mutta tosi asia on, että ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä kuin seinään, koska rahaa tarvitaan pyörittämään myös niitä ihmisille välttämättömiä palveluita.
Miksi ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii rahaa?
Ydinvoimahan on edullisempaa kuin fossiiliset polttoaineet, sanoo LUT:inkin tutkimus. Sillä voitaisiin korvata hiilivoima ja maakaasu kokonaan, jotka ovat yhteisvastuussa 55 % hiilidioksidipäästöistä. Jokunen prosentti lisää sillä voidaan korvata öljyn käyttöä sähkön- ja lämmöntuotannossa.
Uusi sähköauto on jo nyt edullisempi kuin uusi polttomoottoriauto, jos ajaa paljon. Henkilöautoliikenne on ehkä ~15 % hiilidioksidipäästöistä. Ei tarvita lisärahoja tähänkään.
Biopolttoaineet eivät sentään ole edullisempia kuin fossiiliset laiva- ja lentoliikenteen osalta, mutta näiden päästöt ovat kuitekin vain 5 % hiilidioksidipäästöistä. Jonkin verran siis tarvittaisiin tähän touhuun rahaa. Suurimmat rahtilaivat tosin olisi mahdollista varustaa ydinreaktoreilla, joka ei mitenkään välttämättä olisi sen kalliimpaa, jos se vain tehtäisiin skaalaedut mielessäpitäen.
Öljystä 4 % menee muoviin, jonka korvaaminen bioperäisellä öljyllä varmasti maksaa enemmän kuin fossiilinen öljy ainakin alkuunsa. Tuskin kuitenkaan niin paljoa, että tähän homma kaatuisi.
Lihan vaihtaminen kasvisruokaan säästäisi valtavasti rahaa. Ei lisärahoitusta sinnekään siis.
Loput onkin sitten piipertämistä.
Ja meinaat, että ydinvoimaloita, sähköautoja ja kasvisruokaa putkahtelee maailmaan tuosta vaan ilman rahaa?
Kyllä putkahtelee, koska se raha käytettäisiin vaihtoehtoisiin tuotteisiin, kuten fossiilisiin/lihaan, joka tapauksessa. Jatkossa se käytettäisiin eri asiaan ja säästettäisiin rahaa.
Hintalapussa sähköautolla on isompi numero kuin bensiiniautolla. Kyllä minun matematiikallani sitä rahaa vain menee, jos lähden autokaupoille. Säästöjä alkaisi tulla vasta, kun ensin olisin investoinut merkittävästi nykyisen autoni hintaa enemmän uuteen autoon. Kestäisi jonkin aikaa ennen kuin tulisi tuo erotus kuitattua ja todelliset säästöt alkaisivat. Sama homma tehtaissa, mutta paljon isommalla viiveellä. Eli ilmastonmuutoksen hillitseminen todellakin vaatii rahaa, koska uusia tehtaita ja autoja ei putkahtele ilmaiseksi mistään. Ne on ostettava rahalla.
Ketäs se kaupassa näkyvä hintalappu nyt kiinnostaa? Koko elinkaaren kustannuksiahan pitää katsoa, eikä pelkästään kaupassa näkyvää hintaa. Keskimääräinen autoilija säästää 1000 euroa vuosittain ajaessaan sähköautoa verrattuna bensaan. Tämä tekee auton elinkaaren aikana esimerkiksi 20 000 euron säästön pelkästään polttoaineessa. Tähän säästöön tulee sitten päälle pienemmät korjauskustannukset, kun sähköautoissa ei ole lähimainkaan samaa määrää kuluvia osia. Öljynvaihdot, pakokaasumittaukset ja sen sellaiset myös loistavat poissaolollaan.
Yhteiskunnantasolla säästyy myös terveydenhuollossa kustannuksia, jotka nykyisellään aiheutuvat pienhiukkasista. Samoin meluvalleihin ei tarvitsisi upottaa miljoonatolkulla rahaa. Ja Suomen, sekä useimpien länsimaiden, tapauksessa ei tarvitse ostaa miljardeilla öljyä ulkomailta vuosittain.
Kyllä suurinta osaa ihmisistä kiinnostaa nimenomaan se kaupassa näkyvä hintalappu. Se kun on ainut tapa havaita, onko varaa ostaa ko. tuote vai ei.
Nyt olikin kyse rahasta yhteiskuntatasolla.
Nimittäin tästä väitteestä: "tosi asia on, että ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä kuin seinään, koska rahaa tarvitaan pyörittämään myös niitä ihmisille välttämättömiä palveluita."
Varmasti yksittäistä ihmistä kiinnostaa hintalappu kaupassakin, jos lainaa ei saa edullisella korolla suhteessa polttoaineen edullisuuteen.
Myös yhteiskuntatasolla sillä hintalapulla on hyvin keskeinen rooli. Jos ei ole rahaa rakentaa vaikkapa ydinvoimalaa, sitä ei voi rakentaa. Hyvin yksinkertaista.
Aina on varaa rakentaa ydinvoimala. Valtiohan viime kädessä saa lainaa niin edullisella korolla, että tietenkin sellaisia voidaan rakennella vaikka läjäpäin. Ja tämähän kannattaa, koska ydinvoimala tuottaa reippaasti enemmän säästöä kuin mitä valtion saaman lainan korkokuluihin menee.
Joo, se onkin kestävää yhteiskuntapolitiikka, että otetaan lainaa lainan päälle ja elellään velkarahalla.
Silloin kun se velkaraha investoidaan ydinvoimalaan, niin se on hyvinkin täysin kestävää. Se olisi eri asia, jos se velkaraha otettaisiin elämiseen, jolla ei saada tulevia säästöjä.
Typeräähän olisi olla ottamatta lisävelkaa, jos sillä lisävelalla saadaan tuntuvat säästöt jatkossa, kun valtion lainojen korko on niin matala.
Ja kun se ydinvoimala lakkaa syystä tai toisesta toimimasta tai vaikka räjähtää, sinne haihtuvat tuhkana tuuleen ne kestävät investoinnit. Jäljelle jää vain iso kasa velkaa ja energiantuotantoon aukko, joka pitäisi jollain rahalla täyttää. Lisäksi tulee ympäristöhaittoja ja terveyshaittoja, joista tulee aina vaan lisää kustannuksia. Että se siitä kestävästä investoinnista. Terveisiä esimerkiksi Fukushimasta.
Eivätkä todellakaan haihdu. Yksittäisen voimalan tapauksessa varmasti, mutta ei kokonaisuutta tarkastellessa tilastollisesti. Niiden muutaman hajonneen voimalan vastapainoksi kun on puolisen tuhatta ei-hajonnutta voimalaa, joista jokainen tahkoo kymmenien miljardien edestä sähköä elinkaarensa aikana. Mitkään Fukushimat eivät ydinvoimaloiden kannattavuutta muuta käytännössä mihinkään suuntaan.
Esimerkiksi 500 kappaletta 1000 MW ydinvoimaloita tuottaa Suomen viime vuotisella sähkönhinnalla 60 vuodessa 11650 miljardin edestä sähköä. Siinä ei muutaman sadan miljardin onnettomuuskulut vielä edes tunnu.
Varsinkin, kun uusia voimaloita rakennettaessa tilannetta pitää tietenkin tarkastella modernien voimaloiden suhteen. Ne kun eivät todellakaan ole yhtä surkeita kapistuksia kuin 60-luvun teknologian voimalat.
Ja täysin naurettavaa kuvitella, että minkäänalaisia merkityksellisiä terveyshaittoja onnettomuuksista pääsisi syntymään, kun ei niitä ole syntynyt noissa pahimmissa mahdollisissakaan toteutuneissa onnettomuuksissa. Fossiilisethan tappavat normaalistikin toimiessaan miljoonia ihmisiä joka ikinen vuosi. Joten täysin päinvastoin, sun täytyisi laskea niiden miljoonien säästyneiden ihmishenkien ja terveyshyötyjen säästöt ydinvoiman hyväksi.
https://blogs.scientificamerican.com/the-curious-wavefunction/nuclear-p…
Menepä kysäisemään esimerkiksi Tsernobylin alueella -86 asuneilta, tuliko merkittäviä terveyshaittoja. Saatat yllättyä. Osa ei toki heistä enää ole vastaamassa, koska kuolivat niihin "pieniin" haittoihin, joita onnettomuus aiheutti.
Mistä lähtien jokunen kuolema on merkityksellinen terveyshaitta? Fossiiliset tappavat jatkuvasti miljoonia, joten parikaan bussilastillista ihmisiä ei ole mitään verrattuna niihin. Yhtenä ainoana vuonna voi kuolla useampi tuhat ihmistä pelkästään hiilikaivoksiinkin.
Edelleenkin, ydinvoimalla nimenomaan säästää valtavat summat sekä inhimilliset kärsimykset terveyshaitoissa verrattuna muihin tuotantomuotoihin. Pätee myös tuuli- ja aurinkovoimaan.
Mene haastattelemaan niitä Tsernobylin asukkaita. Jatketaan sitten keskustelua niistä terveyshaitoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turismi ja muu matkailu tuo rahaa monelle yrittäjälle ja myös monelle sijoittajalle. Tämä kaikki puolestaan tuo rahaa ja myös verorahaa yhteiskunnan palveluiden (mm. terveys ja koulutys) pyörittämiseen.
Ja tämä kaikki rahan palvonta tappaa lajit ja elinolosuhteet pala palalta.
Mutta syödään rahaa kun ruoka loppuu, helppo nakki, vai miten se meni.Ehkä niin. Mutta tosi asia on, että ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä kuin seinään, koska rahaa tarvitaan pyörittämään myös niitä ihmisille välttämättömiä palveluita.
Miksi ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii rahaa?
Ydinvoimahan on edullisempaa kuin fossiiliset polttoaineet, sanoo LUT:inkin tutkimus. Sillä voitaisiin korvata hiilivoima ja maakaasu kokonaan, jotka ovat yhteisvastuussa 55 % hiilidioksidipäästöistä. Jokunen prosentti lisää sillä voidaan korvata öljyn käyttöä sähkön- ja lämmöntuotannossa.
Uusi sähköauto on jo nyt edullisempi kuin uusi polttomoottoriauto, jos ajaa paljon. Henkilöautoliikenne on ehkä ~15 % hiilidioksidipäästöistä. Ei tarvita lisärahoja tähänkään.
Biopolttoaineet eivät sentään ole edullisempia kuin fossiiliset laiva- ja lentoliikenteen osalta, mutta näiden päästöt ovat kuitekin vain 5 % hiilidioksidipäästöistä. Jonkin verran siis tarvittaisiin tähän touhuun rahaa. Suurimmat rahtilaivat tosin olisi mahdollista varustaa ydinreaktoreilla, joka ei mitenkään välttämättä olisi sen kalliimpaa, jos se vain tehtäisiin skaalaedut mielessäpitäen.
Öljystä 4 % menee muoviin, jonka korvaaminen bioperäisellä öljyllä varmasti maksaa enemmän kuin fossiilinen öljy ainakin alkuunsa. Tuskin kuitenkaan niin paljoa, että tähän homma kaatuisi.
Lihan vaihtaminen kasvisruokaan säästäisi valtavasti rahaa. Ei lisärahoitusta sinnekään siis.
Loput onkin sitten piipertämistä.
Ja meinaat, että ydinvoimaloita, sähköautoja ja kasvisruokaa putkahtelee maailmaan tuosta vaan ilman rahaa?
Kyllä putkahtelee, koska se raha käytettäisiin vaihtoehtoisiin tuotteisiin, kuten fossiilisiin/lihaan, joka tapauksessa. Jatkossa se käytettäisiin eri asiaan ja säästettäisiin rahaa.
Hintalapussa sähköautolla on isompi numero kuin bensiiniautolla. Kyllä minun matematiikallani sitä rahaa vain menee, jos lähden autokaupoille. Säästöjä alkaisi tulla vasta, kun ensin olisin investoinut merkittävästi nykyisen autoni hintaa enemmän uuteen autoon. Kestäisi jonkin aikaa ennen kuin tulisi tuo erotus kuitattua ja todelliset säästöt alkaisivat. Sama homma tehtaissa, mutta paljon isommalla viiveellä. Eli ilmastonmuutoksen hillitseminen todellakin vaatii rahaa, koska uusia tehtaita ja autoja ei putkahtele ilmaiseksi mistään. Ne on ostettava rahalla.
Ketäs se kaupassa näkyvä hintalappu nyt kiinnostaa? Koko elinkaaren kustannuksiahan pitää katsoa, eikä pelkästään kaupassa näkyvää hintaa. Keskimääräinen autoilija säästää 1000 euroa vuosittain ajaessaan sähköautoa verrattuna bensaan. Tämä tekee auton elinkaaren aikana esimerkiksi 20 000 euron säästön pelkästään polttoaineessa. Tähän säästöön tulee sitten päälle pienemmät korjauskustannukset, kun sähköautoissa ei ole lähimainkaan samaa määrää kuluvia osia. Öljynvaihdot, pakokaasumittaukset ja sen sellaiset myös loistavat poissaolollaan.
Yhteiskunnantasolla säästyy myös terveydenhuollossa kustannuksia, jotka nykyisellään aiheutuvat pienhiukkasista. Samoin meluvalleihin ei tarvitsisi upottaa miljoonatolkulla rahaa. Ja Suomen, sekä useimpien länsimaiden, tapauksessa ei tarvitse ostaa miljardeilla öljyä ulkomailta vuosittain.
Kyllä suurinta osaa ihmisistä kiinnostaa nimenomaan se kaupassa näkyvä hintalappu. Se kun on ainut tapa havaita, onko varaa ostaa ko. tuote vai ei.
Nyt olikin kyse rahasta yhteiskuntatasolla.
Nimittäin tästä väitteestä: "tosi asia on, että ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä kuin seinään, koska rahaa tarvitaan pyörittämään myös niitä ihmisille välttämättömiä palveluita."
Varmasti yksittäistä ihmistä kiinnostaa hintalappu kaupassakin, jos lainaa ei saa edullisella korolla suhteessa polttoaineen edullisuuteen.
Myös yhteiskuntatasolla sillä hintalapulla on hyvin keskeinen rooli. Jos ei ole rahaa rakentaa vaikkapa ydinvoimalaa, sitä ei voi rakentaa. Hyvin yksinkertaista.
Aina on varaa rakentaa ydinvoimala. Valtiohan viime kädessä saa lainaa niin edullisella korolla, että tietenkin sellaisia voidaan rakennella vaikka läjäpäin. Ja tämähän kannattaa, koska ydinvoimala tuottaa reippaasti enemmän säästöä kuin mitä valtion saaman lainan korkokuluihin menee.
Joo, se onkin kestävää yhteiskuntapolitiikka, että otetaan lainaa lainan päälle ja elellään velkarahalla.
Silloin kun se velkaraha investoidaan ydinvoimalaan, niin se on hyvinkin täysin kestävää. Se olisi eri asia, jos se velkaraha otettaisiin elämiseen, jolla ei saada tulevia säästöjä.
Typeräähän olisi olla ottamatta lisävelkaa, jos sillä lisävelalla saadaan tuntuvat säästöt jatkossa, kun valtion lainojen korko on niin matala.
Ja kun se ydinvoimala lakkaa syystä tai toisesta toimimasta tai vaikka räjähtää, sinne haihtuvat tuhkana tuuleen ne kestävät investoinnit. Jäljelle jää vain iso kasa velkaa ja energiantuotantoon aukko, joka pitäisi jollain rahalla täyttää. Lisäksi tulee ympäristöhaittoja ja terveyshaittoja, joista tulee aina vaan lisää kustannuksia. Että se siitä kestävästä investoinnista. Terveisiä esimerkiksi Fukushimasta.
Eivätkä todellakaan haihdu. Yksittäisen voimalan tapauksessa varmasti, mutta ei kokonaisuutta tarkastellessa tilastollisesti. Niiden muutaman hajonneen voimalan vastapainoksi kun on puolisen tuhatta ei-hajonnutta voimalaa, joista jokainen tahkoo kymmenien miljardien edestä sähköä elinkaarensa aikana. Mitkään Fukushimat eivät ydinvoimaloiden kannattavuutta muuta käytännössä mihinkään suuntaan.
Esimerkiksi 500 kappaletta 1000 MW ydinvoimaloita tuottaa Suomen viime vuotisella sähkönhinnalla 60 vuodessa 11650 miljardin edestä sähköä. Siinä ei muutaman sadan miljardin onnettomuuskulut vielä edes tunnu.
Varsinkin, kun uusia voimaloita rakennettaessa tilannetta pitää tietenkin tarkastella modernien voimaloiden suhteen. Ne kun eivät todellakaan ole yhtä surkeita kapistuksia kuin 60-luvun teknologian voimalat.
Ja täysin naurettavaa kuvitella, että minkäänalaisia merkityksellisiä terveyshaittoja onnettomuuksista pääsisi syntymään, kun ei niitä ole syntynyt noissa pahimmissa mahdollisissakaan toteutuneissa onnettomuuksissa. Fossiilisethan tappavat normaalistikin toimiessaan miljoonia ihmisiä joka ikinen vuosi. Joten täysin päinvastoin, sun täytyisi laskea niiden miljoonien säästyneiden ihmishenkien ja terveyshyötyjen säästöt ydinvoiman hyväksi.
https://blogs.scientificamerican.com/the-curious-wavefunction/nuclear-p…
Menepä kysäisemään esimerkiksi Tsernobylin alueella -86 asuneilta, tuliko merkittäviä terveyshaittoja. Saatat yllättyä. Osa ei toki heistä enää ole vastaamassa, koska kuolivat niihin "pieniin" haittoihin, joita onnettomuus aiheutti.
Mistä lähtien jokunen kuolema on merkityksellinen terveyshaitta? Fossiiliset tappavat jatkuvasti miljoonia, joten parikaan bussilastillista ihmisiä ei ole mitään verrattuna niihin. Yhtenä ainoana vuonna voi kuolla useampi tuhat ihmistä pelkästään hiilikaivoksiinkin.
Edelleenkin, ydinvoimalla nimenomaan säästää valtavat summat sekä inhimilliset kärsimykset terveyshaitoissa verrattuna muihin tuotantomuotoihin. Pätee myös tuuli- ja aurinkovoimaan.
Heitäpä lähdettä tuolle, että fossiiliset tappavat miljoonia. Niin hanakasti noita ydinvoimalinkkejäkin jakelet, joten ei liene sinulle ongelma myös tuolle väitteelle löytää lähdettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turismi ja muu matkailu tuo rahaa monelle yrittäjälle ja myös monelle sijoittajalle. Tämä kaikki puolestaan tuo rahaa ja myös verorahaa yhteiskunnan palveluiden (mm. terveys ja koulutys) pyörittämiseen.
Ja tämä kaikki rahan palvonta tappaa lajit ja elinolosuhteet pala palalta.
Mutta syödään rahaa kun ruoka loppuu, helppo nakki, vai miten se meni.Ehkä niin. Mutta tosi asia on, että ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä kuin seinään, koska rahaa tarvitaan pyörittämään myös niitä ihmisille välttämättömiä palveluita.
Miksi ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii rahaa?
Ydinvoimahan on edullisempaa kuin fossiiliset polttoaineet, sanoo LUT:inkin tutkimus. Sillä voitaisiin korvata hiilivoima ja maakaasu kokonaan, jotka ovat yhteisvastuussa 55 % hiilidioksidipäästöistä. Jokunen prosentti lisää sillä voidaan korvata öljyn käyttöä sähkön- ja lämmöntuotannossa.
Uusi sähköauto on jo nyt edullisempi kuin uusi polttomoottoriauto, jos ajaa paljon. Henkilöautoliikenne on ehkä ~15 % hiilidioksidipäästöistä. Ei tarvita lisärahoja tähänkään.
Biopolttoaineet eivät sentään ole edullisempia kuin fossiiliset laiva- ja lentoliikenteen osalta, mutta näiden päästöt ovat kuitekin vain 5 % hiilidioksidipäästöistä. Jonkin verran siis tarvittaisiin tähän touhuun rahaa. Suurimmat rahtilaivat tosin olisi mahdollista varustaa ydinreaktoreilla, joka ei mitenkään välttämättä olisi sen kalliimpaa, jos se vain tehtäisiin skaalaedut mielessäpitäen.
Öljystä 4 % menee muoviin, jonka korvaaminen bioperäisellä öljyllä varmasti maksaa enemmän kuin fossiilinen öljy ainakin alkuunsa. Tuskin kuitenkaan niin paljoa, että tähän homma kaatuisi.
Lihan vaihtaminen kasvisruokaan säästäisi valtavasti rahaa. Ei lisärahoitusta sinnekään siis.
Loput onkin sitten piipertämistä.
Ja meinaat, että ydinvoimaloita, sähköautoja ja kasvisruokaa putkahtelee maailmaan tuosta vaan ilman rahaa?
Kyllä putkahtelee, koska se raha käytettäisiin vaihtoehtoisiin tuotteisiin, kuten fossiilisiin/lihaan, joka tapauksessa. Jatkossa se käytettäisiin eri asiaan ja säästettäisiin rahaa.
Hintalapussa sähköautolla on isompi numero kuin bensiiniautolla. Kyllä minun matematiikallani sitä rahaa vain menee, jos lähden autokaupoille. Säästöjä alkaisi tulla vasta, kun ensin olisin investoinut merkittävästi nykyisen autoni hintaa enemmän uuteen autoon. Kestäisi jonkin aikaa ennen kuin tulisi tuo erotus kuitattua ja todelliset säästöt alkaisivat. Sama homma tehtaissa, mutta paljon isommalla viiveellä. Eli ilmastonmuutoksen hillitseminen todellakin vaatii rahaa, koska uusia tehtaita ja autoja ei putkahtele ilmaiseksi mistään. Ne on ostettava rahalla.
Ketäs se kaupassa näkyvä hintalappu nyt kiinnostaa? Koko elinkaaren kustannuksiahan pitää katsoa, eikä pelkästään kaupassa näkyvää hintaa. Keskimääräinen autoilija säästää 1000 euroa vuosittain ajaessaan sähköautoa verrattuna bensaan. Tämä tekee auton elinkaaren aikana esimerkiksi 20 000 euron säästön pelkästään polttoaineessa. Tähän säästöön tulee sitten päälle pienemmät korjauskustannukset, kun sähköautoissa ei ole lähimainkaan samaa määrää kuluvia osia. Öljynvaihdot, pakokaasumittaukset ja sen sellaiset myös loistavat poissaolollaan.
Yhteiskunnantasolla säästyy myös terveydenhuollossa kustannuksia, jotka nykyisellään aiheutuvat pienhiukkasista. Samoin meluvalleihin ei tarvitsisi upottaa miljoonatolkulla rahaa. Ja Suomen, sekä useimpien länsimaiden, tapauksessa ei tarvitse ostaa miljardeilla öljyä ulkomailta vuosittain.
Kyllä suurinta osaa ihmisistä kiinnostaa nimenomaan se kaupassa näkyvä hintalappu. Se kun on ainut tapa havaita, onko varaa ostaa ko. tuote vai ei.
Nyt olikin kyse rahasta yhteiskuntatasolla.
Nimittäin tästä väitteestä: "tosi asia on, että ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä kuin seinään, koska rahaa tarvitaan pyörittämään myös niitä ihmisille välttämättömiä palveluita."
Varmasti yksittäistä ihmistä kiinnostaa hintalappu kaupassakin, jos lainaa ei saa edullisella korolla suhteessa polttoaineen edullisuuteen.
Myös yhteiskuntatasolla sillä hintalapulla on hyvin keskeinen rooli. Jos ei ole rahaa rakentaa vaikkapa ydinvoimalaa, sitä ei voi rakentaa. Hyvin yksinkertaista.
Aina on varaa rakentaa ydinvoimala. Valtiohan viime kädessä saa lainaa niin edullisella korolla, että tietenkin sellaisia voidaan rakennella vaikka läjäpäin. Ja tämähän kannattaa, koska ydinvoimala tuottaa reippaasti enemmän säästöä kuin mitä valtion saaman lainan korkokuluihin menee.
Joo, se onkin kestävää yhteiskuntapolitiikka, että otetaan lainaa lainan päälle ja elellään velkarahalla.
Silloin kun se velkaraha investoidaan ydinvoimalaan, niin se on hyvinkin täysin kestävää. Se olisi eri asia, jos se velkaraha otettaisiin elämiseen, jolla ei saada tulevia säästöjä.
Typeräähän olisi olla ottamatta lisävelkaa, jos sillä lisävelalla saadaan tuntuvat säästöt jatkossa, kun valtion lainojen korko on niin matala.
Ja kun se ydinvoimala lakkaa syystä tai toisesta toimimasta tai vaikka räjähtää, sinne haihtuvat tuhkana tuuleen ne kestävät investoinnit. Jäljelle jää vain iso kasa velkaa ja energiantuotantoon aukko, joka pitäisi jollain rahalla täyttää. Lisäksi tulee ympäristöhaittoja ja terveyshaittoja, joista tulee aina vaan lisää kustannuksia. Että se siitä kestävästä investoinnista. Terveisiä esimerkiksi Fukushimasta.
Eivätkä todellakaan haihdu. Yksittäisen voimalan tapauksessa varmasti, mutta ei kokonaisuutta tarkastellessa tilastollisesti. Niiden muutaman hajonneen voimalan vastapainoksi kun on puolisen tuhatta ei-hajonnutta voimalaa, joista jokainen tahkoo kymmenien miljardien edestä sähköä elinkaarensa aikana. Mitkään Fukushimat eivät ydinvoimaloiden kannattavuutta muuta käytännössä mihinkään suuntaan.
Esimerkiksi 500 kappaletta 1000 MW ydinvoimaloita tuottaa Suomen viime vuotisella sähkönhinnalla 60 vuodessa 11650 miljardin edestä sähköä. Siinä ei muutaman sadan miljardin onnettomuuskulut vielä edes tunnu.
Varsinkin, kun uusia voimaloita rakennettaessa tilannetta pitää tietenkin tarkastella modernien voimaloiden suhteen. Ne kun eivät todellakaan ole yhtä surkeita kapistuksia kuin 60-luvun teknologian voimalat.
Mistäs ne puolisen tuhatta ei-hajonnutta voimalaa ovat ilmaantuneet? Kasvoivat tuosta vaan niinkö? Yhtään ei tarvinut rahaa niiden rakentamiseen. Aika kätevää. Jännä ettei ydinvoimaloita tästä loistavasta ominaisuudestaan huolimatta ole nykyistä enempää. Tulisi aikamoinen säästö, kun voimalat ihan itsekseen kasvaisivat tuottamaan sähköä eikä onnettomuuskaan kaataisi niiden toimintaa saati aiheuttaisi mitään haittaa ympäristölle. Ja ovat jopa turvassa luonnonvoimilta. Todella ihmettelen, ettei tätä ole vielä keksineet muut kuin sinä.
Mistäköhän olet saanut päähäsi sen kuvitelman, että väittäisin, että ydinvoimalat eivät maksa mitään? Tietenkin ne maksavat.
Kas kun nyt on kyse siitä, että voidaanko ilmastonmuutosta ehkäistä ilman rahaa. Joten kun sen sijaan, että laitettaisiin 2250 miljardia euroa maakaasuvoimaloihin ja niiden kaasuihin, laitetaankin 1500 miljardia ydinvoimaloihin, säästetään sekä rahassa että päästöissä. (Luvut ei-hatusta, vaan LUT:in tutkimuksesta).
Sulle tulee ehkä yllätyksenä, mutta voimaloita rakennetaan jatkuvasti. Aiempia voimaloita poistuu käytöstä niiden eliniän tultua päätepisteeseensä. Siksi ei tarvitse esimerkiksi erikseen rakentaa isoa pinoa ydinvoimaloita ja purkaa toimintakuntoisia maakaasuvoimaloita. Siksi mitään ylimääräisiä kustannuksia ei tule, vaan säästöjä. Ne rahat käytettäisiin joka tapauksessa, koska sähköä ja lämpöä tarvitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turismi ja muu matkailu tuo rahaa monelle yrittäjälle ja myös monelle sijoittajalle. Tämä kaikki puolestaan tuo rahaa ja myös verorahaa yhteiskunnan palveluiden (mm. terveys ja koulutys) pyörittämiseen.
Ja tämä kaikki rahan palvonta tappaa lajit ja elinolosuhteet pala palalta.
Mutta syödään rahaa kun ruoka loppuu, helppo nakki, vai miten se meni.Ehkä niin. Mutta tosi asia on, että ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä kuin seinään, koska rahaa tarvitaan pyörittämään myös niitä ihmisille välttämättömiä palveluita.
Miksi ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii rahaa?
Ydinvoimahan on edullisempaa kuin fossiiliset polttoaineet, sanoo LUT:inkin tutkimus. Sillä voitaisiin korvata hiilivoima ja maakaasu kokonaan, jotka ovat yhteisvastuussa 55 % hiilidioksidipäästöistä. Jokunen prosentti lisää sillä voidaan korvata öljyn käyttöä sähkön- ja lämmöntuotannossa.
Uusi sähköauto on jo nyt edullisempi kuin uusi polttomoottoriauto, jos ajaa paljon. Henkilöautoliikenne on ehkä ~15 % hiilidioksidipäästöistä. Ei tarvita lisärahoja tähänkään.
Biopolttoaineet eivät sentään ole edullisempia kuin fossiiliset laiva- ja lentoliikenteen osalta, mutta näiden päästöt ovat kuitekin vain 5 % hiilidioksidipäästöistä. Jonkin verran siis tarvittaisiin tähän touhuun rahaa. Suurimmat rahtilaivat tosin olisi mahdollista varustaa ydinreaktoreilla, joka ei mitenkään välttämättä olisi sen kalliimpaa, jos se vain tehtäisiin skaalaedut mielessäpitäen.
Öljystä 4 % menee muoviin, jonka korvaaminen bioperäisellä öljyllä varmasti maksaa enemmän kuin fossiilinen öljy ainakin alkuunsa. Tuskin kuitenkaan niin paljoa, että tähän homma kaatuisi.
Lihan vaihtaminen kasvisruokaan säästäisi valtavasti rahaa. Ei lisärahoitusta sinnekään siis.
Loput onkin sitten piipertämistä.
Ja meinaat, että ydinvoimaloita, sähköautoja ja kasvisruokaa putkahtelee maailmaan tuosta vaan ilman rahaa?
Kyllä putkahtelee, koska se raha käytettäisiin vaihtoehtoisiin tuotteisiin, kuten fossiilisiin/lihaan, joka tapauksessa. Jatkossa se käytettäisiin eri asiaan ja säästettäisiin rahaa.
Hintalapussa sähköautolla on isompi numero kuin bensiiniautolla. Kyllä minun matematiikallani sitä rahaa vain menee, jos lähden autokaupoille. Säästöjä alkaisi tulla vasta, kun ensin olisin investoinut merkittävästi nykyisen autoni hintaa enemmän uuteen autoon. Kestäisi jonkin aikaa ennen kuin tulisi tuo erotus kuitattua ja todelliset säästöt alkaisivat. Sama homma tehtaissa, mutta paljon isommalla viiveellä. Eli ilmastonmuutoksen hillitseminen todellakin vaatii rahaa, koska uusia tehtaita ja autoja ei putkahtele ilmaiseksi mistään. Ne on ostettava rahalla.
Ketäs se kaupassa näkyvä hintalappu nyt kiinnostaa? Koko elinkaaren kustannuksiahan pitää katsoa, eikä pelkästään kaupassa näkyvää hintaa. Keskimääräinen autoilija säästää 1000 euroa vuosittain ajaessaan sähköautoa verrattuna bensaan. Tämä tekee auton elinkaaren aikana esimerkiksi 20 000 euron säästön pelkästään polttoaineessa. Tähän säästöön tulee sitten päälle pienemmät korjauskustannukset, kun sähköautoissa ei ole lähimainkaan samaa määrää kuluvia osia. Öljynvaihdot, pakokaasumittaukset ja sen sellaiset myös loistavat poissaolollaan.
Yhteiskunnantasolla säästyy myös terveydenhuollossa kustannuksia, jotka nykyisellään aiheutuvat pienhiukkasista. Samoin meluvalleihin ei tarvitsisi upottaa miljoonatolkulla rahaa. Ja Suomen, sekä useimpien länsimaiden, tapauksessa ei tarvitse ostaa miljardeilla öljyä ulkomailta vuosittain.
Kyllä suurinta osaa ihmisistä kiinnostaa nimenomaan se kaupassa näkyvä hintalappu. Se kun on ainut tapa havaita, onko varaa ostaa ko. tuote vai ei.
Nyt olikin kyse rahasta yhteiskuntatasolla.
Nimittäin tästä väitteestä: "tosi asia on, että ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä kuin seinään, koska rahaa tarvitaan pyörittämään myös niitä ihmisille välttämättömiä palveluita."
Varmasti yksittäistä ihmistä kiinnostaa hintalappu kaupassakin, jos lainaa ei saa edullisella korolla suhteessa polttoaineen edullisuuteen.
Myös yhteiskuntatasolla sillä hintalapulla on hyvin keskeinen rooli. Jos ei ole rahaa rakentaa vaikkapa ydinvoimalaa, sitä ei voi rakentaa. Hyvin yksinkertaista.
Aina on varaa rakentaa ydinvoimala. Valtiohan viime kädessä saa lainaa niin edullisella korolla, että tietenkin sellaisia voidaan rakennella vaikka läjäpäin. Ja tämähän kannattaa, koska ydinvoimala tuottaa reippaasti enemmän säästöä kuin mitä valtion saaman lainan korkokuluihin menee.
Joo, se onkin kestävää yhteiskuntapolitiikka, että otetaan lainaa lainan päälle ja elellään velkarahalla.
Silloin kun se velkaraha investoidaan ydinvoimalaan, niin se on hyvinkin täysin kestävää. Se olisi eri asia, jos se velkaraha otettaisiin elämiseen, jolla ei saada tulevia säästöjä.
Typeräähän olisi olla ottamatta lisävelkaa, jos sillä lisävelalla saadaan tuntuvat säästöt jatkossa, kun valtion lainojen korko on niin matala.
Ja kun se ydinvoimala lakkaa syystä tai toisesta toimimasta tai vaikka räjähtää, sinne haihtuvat tuhkana tuuleen ne kestävät investoinnit. Jäljelle jää vain iso kasa velkaa ja energiantuotantoon aukko, joka pitäisi jollain rahalla täyttää. Lisäksi tulee ympäristöhaittoja ja terveyshaittoja, joista tulee aina vaan lisää kustannuksia. Että se siitä kestävästä investoinnista. Terveisiä esimerkiksi Fukushimasta.
Eivätkä todellakaan haihdu. Yksittäisen voimalan tapauksessa varmasti, mutta ei kokonaisuutta tarkastellessa tilastollisesti. Niiden muutaman hajonneen voimalan vastapainoksi kun on puolisen tuhatta ei-hajonnutta voimalaa, joista jokainen tahkoo kymmenien miljardien edestä sähköä elinkaarensa aikana. Mitkään Fukushimat eivät ydinvoimaloiden kannattavuutta muuta käytännössä mihinkään suuntaan.
Esimerkiksi 500 kappaletta 1000 MW ydinvoimaloita tuottaa Suomen viime vuotisella sähkönhinnalla 60 vuodessa 11650 miljardin edestä sähköä. Siinä ei muutaman sadan miljardin onnettomuuskulut vielä edes tunnu.
Varsinkin, kun uusia voimaloita rakennettaessa tilannetta pitää tietenkin tarkastella modernien voimaloiden suhteen. Ne kun eivät todellakaan ole yhtä surkeita kapistuksia kuin 60-luvun teknologian voimalat.
Ja täysin naurettavaa kuvitella, että minkäänalaisia merkityksellisiä terveyshaittoja onnettomuuksista pääsisi syntymään, kun ei niitä ole syntynyt noissa pahimmissa mahdollisissakaan toteutuneissa onnettomuuksissa. Fossiilisethan tappavat normaalistikin toimiessaan miljoonia ihmisiä joka ikinen vuosi. Joten täysin päinvastoin, sun täytyisi laskea niiden miljoonien säästyneiden ihmishenkien ja terveyshyötyjen säästöt ydinvoiman hyväksi.
https://blogs.scientificamerican.com/the-curious-wavefunction/nuclear-p…
Menepä kysäisemään esimerkiksi Tsernobylin alueella -86 asuneilta, tuliko merkittäviä terveyshaittoja. Saatat yllättyä. Osa ei toki heistä enää ole vastaamassa, koska kuolivat niihin "pieniin" haittoihin, joita onnettomuus aiheutti.
Mistä lähtien jokunen kuolema on merkityksellinen terveyshaitta? Fossiiliset tappavat jatkuvasti miljoonia, joten parikaan bussilastillista ihmisiä ei ole mitään verrattuna niihin. Yhtenä ainoana vuonna voi kuolla useampi tuhat ihmistä pelkästään hiilikaivoksiinkin.
Edelleenkin, ydinvoimalla nimenomaan säästää valtavat summat sekä inhimilliset kärsimykset terveyshaitoissa verrattuna muihin tuotantomuotoihin. Pätee myös tuuli- ja aurinkovoimaan.
Heitäpä lähdettä tuolle, että fossiiliset tappavat miljoonia. Niin hanakasti noita ydinvoimalinkkejäkin jakelet, joten ei liene sinulle ongelma myös tuolle väitteelle löytää lähdettä.
Juurihan mä sen linkin heitin.
https://blogs.scientificamerican.com/the-curious-wavefunction/nuclear-p…
Tuossa sulle vielä lisää aiheesta:
https://www.nextbigfuture.com/2011/03/deaths-per-twh-by-energy-source.h…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turismi ja muu matkailu tuo rahaa monelle yrittäjälle ja myös monelle sijoittajalle. Tämä kaikki puolestaan tuo rahaa ja myös verorahaa yhteiskunnan palveluiden (mm. terveys ja koulutys) pyörittämiseen.
Ja tämä kaikki rahan palvonta tappaa lajit ja elinolosuhteet pala palalta.
Mutta syödään rahaa kun ruoka loppuu, helppo nakki, vai miten se meni.Ehkä niin. Mutta tosi asia on, että ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä kuin seinään, koska rahaa tarvitaan pyörittämään myös niitä ihmisille välttämättömiä palveluita.
Miksi ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii rahaa?
Ydinvoimahan on edullisempaa kuin fossiiliset polttoaineet, sanoo LUT:inkin tutkimus. Sillä voitaisiin korvata hiilivoima ja maakaasu kokonaan, jotka ovat yhteisvastuussa 55 % hiilidioksidipäästöistä. Jokunen prosentti lisää sillä voidaan korvata öljyn käyttöä sähkön- ja lämmöntuotannossa.
Uusi sähköauto on jo nyt edullisempi kuin uusi polttomoottoriauto, jos ajaa paljon. Henkilöautoliikenne on ehkä ~15 % hiilidioksidipäästöistä. Ei tarvita lisärahoja tähänkään.
Biopolttoaineet eivät sentään ole edullisempia kuin fossiiliset laiva- ja lentoliikenteen osalta, mutta näiden päästöt ovat kuitekin vain 5 % hiilidioksidipäästöistä. Jonkin verran siis tarvittaisiin tähän touhuun rahaa. Suurimmat rahtilaivat tosin olisi mahdollista varustaa ydinreaktoreilla, joka ei mitenkään välttämättä olisi sen kalliimpaa, jos se vain tehtäisiin skaalaedut mielessäpitäen.
Öljystä 4 % menee muoviin, jonka korvaaminen bioperäisellä öljyllä varmasti maksaa enemmän kuin fossiilinen öljy ainakin alkuunsa. Tuskin kuitenkaan niin paljoa, että tähän homma kaatuisi.
Lihan vaihtaminen kasvisruokaan säästäisi valtavasti rahaa. Ei lisärahoitusta sinnekään siis.
Loput onkin sitten piipertämistä.
Ja meinaat, että ydinvoimaloita, sähköautoja ja kasvisruokaa putkahtelee maailmaan tuosta vaan ilman rahaa?
Kyllä putkahtelee, koska se raha käytettäisiin vaihtoehtoisiin tuotteisiin, kuten fossiilisiin/lihaan, joka tapauksessa. Jatkossa se käytettäisiin eri asiaan ja säästettäisiin rahaa.
Hintalapussa sähköautolla on isompi numero kuin bensiiniautolla. Kyllä minun matematiikallani sitä rahaa vain menee, jos lähden autokaupoille. Säästöjä alkaisi tulla vasta, kun ensin olisin investoinut merkittävästi nykyisen autoni hintaa enemmän uuteen autoon. Kestäisi jonkin aikaa ennen kuin tulisi tuo erotus kuitattua ja todelliset säästöt alkaisivat. Sama homma tehtaissa, mutta paljon isommalla viiveellä. Eli ilmastonmuutoksen hillitseminen todellakin vaatii rahaa, koska uusia tehtaita ja autoja ei putkahtele ilmaiseksi mistään. Ne on ostettava rahalla.
Ketäs se kaupassa näkyvä hintalappu nyt kiinnostaa? Koko elinkaaren kustannuksiahan pitää katsoa, eikä pelkästään kaupassa näkyvää hintaa. Keskimääräinen autoilija säästää 1000 euroa vuosittain ajaessaan sähköautoa verrattuna bensaan. Tämä tekee auton elinkaaren aikana esimerkiksi 20 000 euron säästön pelkästään polttoaineessa. Tähän säästöön tulee sitten päälle pienemmät korjauskustannukset, kun sähköautoissa ei ole lähimainkaan samaa määrää kuluvia osia. Öljynvaihdot, pakokaasumittaukset ja sen sellaiset myös loistavat poissaolollaan.
Yhteiskunnantasolla säästyy myös terveydenhuollossa kustannuksia, jotka nykyisellään aiheutuvat pienhiukkasista. Samoin meluvalleihin ei tarvitsisi upottaa miljoonatolkulla rahaa. Ja Suomen, sekä useimpien länsimaiden, tapauksessa ei tarvitse ostaa miljardeilla öljyä ulkomailta vuosittain.
Kyllä suurinta osaa ihmisistä kiinnostaa nimenomaan se kaupassa näkyvä hintalappu. Se kun on ainut tapa havaita, onko varaa ostaa ko. tuote vai ei.
Nyt olikin kyse rahasta yhteiskuntatasolla.
Nimittäin tästä väitteestä: "tosi asia on, että ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä kuin seinään, koska rahaa tarvitaan pyörittämään myös niitä ihmisille välttämättömiä palveluita."
Varmasti yksittäistä ihmistä kiinnostaa hintalappu kaupassakin, jos lainaa ei saa edullisella korolla suhteessa polttoaineen edullisuuteen.
Myös yhteiskuntatasolla sillä hintalapulla on hyvin keskeinen rooli. Jos ei ole rahaa rakentaa vaikkapa ydinvoimalaa, sitä ei voi rakentaa. Hyvin yksinkertaista.
Aina on varaa rakentaa ydinvoimala. Valtiohan viime kädessä saa lainaa niin edullisella korolla, että tietenkin sellaisia voidaan rakennella vaikka läjäpäin. Ja tämähän kannattaa, koska ydinvoimala tuottaa reippaasti enemmän säästöä kuin mitä valtion saaman lainan korkokuluihin menee.
Joo, se onkin kestävää yhteiskuntapolitiikka, että otetaan lainaa lainan päälle ja elellään velkarahalla.
Silloin kun se velkaraha investoidaan ydinvoimalaan, niin se on hyvinkin täysin kestävää. Se olisi eri asia, jos se velkaraha otettaisiin elämiseen, jolla ei saada tulevia säästöjä.
Typeräähän olisi olla ottamatta lisävelkaa, jos sillä lisävelalla saadaan tuntuvat säästöt jatkossa, kun valtion lainojen korko on niin matala.
Ja kun se ydinvoimala lakkaa syystä tai toisesta toimimasta tai vaikka räjähtää, sinne haihtuvat tuhkana tuuleen ne kestävät investoinnit. Jäljelle jää vain iso kasa velkaa ja energiantuotantoon aukko, joka pitäisi jollain rahalla täyttää. Lisäksi tulee ympäristöhaittoja ja terveyshaittoja, joista tulee aina vaan lisää kustannuksia. Että se siitä kestävästä investoinnista. Terveisiä esimerkiksi Fukushimasta.
Eivätkä todellakaan haihdu. Yksittäisen voimalan tapauksessa varmasti, mutta ei kokonaisuutta tarkastellessa tilastollisesti. Niiden muutaman hajonneen voimalan vastapainoksi kun on puolisen tuhatta ei-hajonnutta voimalaa, joista jokainen tahkoo kymmenien miljardien edestä sähköä elinkaarensa aikana. Mitkään Fukushimat eivät ydinvoimaloiden kannattavuutta muuta käytännössä mihinkään suuntaan.
Esimerkiksi 500 kappaletta 1000 MW ydinvoimaloita tuottaa Suomen viime vuotisella sähkönhinnalla 60 vuodessa 11650 miljardin edestä sähköä. Siinä ei muutaman sadan miljardin onnettomuuskulut vielä edes tunnu.
Varsinkin, kun uusia voimaloita rakennettaessa tilannetta pitää tietenkin tarkastella modernien voimaloiden suhteen. Ne kun eivät todellakaan ole yhtä surkeita kapistuksia kuin 60-luvun teknologian voimalat.
Ja täysin naurettavaa kuvitella, että minkäänalaisia merkityksellisiä terveyshaittoja onnettomuuksista pääsisi syntymään, kun ei niitä ole syntynyt noissa pahimmissa mahdollisissakaan toteutuneissa onnettomuuksissa. Fossiilisethan tappavat normaalistikin toimiessaan miljoonia ihmisiä joka ikinen vuosi. Joten täysin päinvastoin, sun täytyisi laskea niiden miljoonien säästyneiden ihmishenkien ja terveyshyötyjen säästöt ydinvoiman hyväksi.
https://blogs.scientificamerican.com/the-curious-wavefunction/nuclear-p…
Menepä kysäisemään esimerkiksi Tsernobylin alueella -86 asuneilta, tuliko merkittäviä terveyshaittoja. Saatat yllättyä. Osa ei toki heistä enää ole vastaamassa, koska kuolivat niihin "pieniin" haittoihin, joita onnettomuus aiheutti.
Mistä lähtien jokunen kuolema on merkityksellinen terveyshaitta? Fossiiliset tappavat jatkuvasti miljoonia, joten parikaan bussilastillista ihmisiä ei ole mitään verrattuna niihin. Yhtenä ainoana vuonna voi kuolla useampi tuhat ihmistä pelkästään hiilikaivoksiinkin.
Edelleenkin, ydinvoimalla nimenomaan säästää valtavat summat sekä inhimilliset kärsimykset terveyshaitoissa verrattuna muihin tuotantomuotoihin. Pätee myös tuuli- ja aurinkovoimaan.
Mene haastattelemaan niitä Tsernobylin asukkaita. Jatketaan sitten keskustelua niistä terveyshaitoista.
Keskustellanko rokotteiden ja lääkkeiden haitoista?
Turhaa liirumlaarumia tuollainen. Todellisuudessa ihminen ei voi tarkastella kustannusasioita kuin oman itsensä kautta. Kun sinne pankkitilille ei tulee yhtään lisää rahaa, vaikka miten laajasti tarkasteltaisiin. Jos ei ole rahaa ostaa sähköautoa, ei sitä voi ostaa vaikka tulisi miten laajoja yhteiskunnallisia säästöjä. Eikä pankkikaan myönnä lainaa, vaikka kuinka selittäisin, miten sähköauto 20 vuoden tarkastelujaksolla tulee halvemmaksi kuin bensa-auto.