Lentämistä pitäisi rajoittaa, miksi näin ei tehdä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turismi ja muu matkailu tuo rahaa monelle yrittäjälle ja myös monelle sijoittajalle. Tämä kaikki puolestaan tuo rahaa ja myös verorahaa yhteiskunnan palveluiden (mm. terveys ja koulutys) pyörittämiseen.

Ja tämä kaikki rahan palvonta tappaa lajit ja elinolosuhteet pala palalta.

Mutta syödään rahaa kun ruoka loppuu, helppo nakki, vai miten se meni.

Ehkä niin. Mutta tosi asia on, että ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä kuin seinään, koska rahaa tarvitaan pyörittämään myös niitä ihmisille välttämättömiä palveluita.

Miksi ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii rahaa?

Ydinvoimahan on edullisempaa kuin fossiiliset polttoaineet, sanoo LUT:inkin tutkimus. Sillä voitaisiin korvata hiilivoima ja maakaasu kokonaan, jotka ovat yhteisvastuussa 55 % hiilidioksidipäästöistä. Jokunen prosentti lisää sillä voidaan korvata öljyn käyttöä sähkön- ja lämmöntuotannossa.

Uusi sähköauto on jo nyt edullisempi kuin uusi polttomoottoriauto, jos ajaa paljon. Henkilöautoliikenne on ehkä ~15 % hiilidioksidipäästöistä. Ei tarvita lisärahoja tähänkään.

Biopolttoaineet eivät sentään ole edullisempia kuin fossiiliset laiva- ja lentoliikenteen osalta, mutta näiden päästöt ovat kuitekin vain 5 % hiilidioksidipäästöistä. Jonkin verran siis tarvittaisiin tähän touhuun rahaa. Suurimmat rahtilaivat tosin olisi mahdollista varustaa ydinreaktoreilla, joka ei mitenkään välttämättä olisi sen kalliimpaa, jos se vain tehtäisiin skaalaedut mielessäpitäen.

Öljystä 4 % menee muoviin, jonka korvaaminen bioperäisellä öljyllä varmasti maksaa enemmän kuin fossiilinen öljy ainakin alkuunsa. Tuskin kuitenkaan niin paljoa, että tähän homma kaatuisi.

Lihan vaihtaminen kasvisruokaan säästäisi valtavasti rahaa. Ei lisärahoitusta sinnekään siis.

Loput onkin sitten piipertämistä.

Ja meinaat, että ydinvoimaloita, sähköautoja ja kasvisruokaa putkahtelee maailmaan tuosta vaan ilman rahaa?

Kyllä putkahtelee, koska se raha käytettäisiin vaihtoehtoisiin tuotteisiin, kuten fossiilisiin/lihaan, joka tapauksessa. Jatkossa se käytettäisiin eri asiaan ja säästettäisiin rahaa.

Hintalapussa sähköautolla on isompi numero kuin bensiiniautolla. Kyllä minun matematiikallani sitä rahaa vain menee, jos lähden autokaupoille. Säästöjä alkaisi tulla vasta, kun ensin olisin investoinut merkittävästi nykyisen autoni hintaa enemmän uuteen autoon. Kestäisi jonkin aikaa ennen kuin tulisi tuo erotus kuitattua ja todelliset säästöt alkaisivat. Sama homma tehtaissa, mutta paljon isommalla viiveellä. Eli ilmastonmuutoksen hillitseminen todellakin vaatii rahaa, koska uusia tehtaita ja autoja ei putkahtele ilmaiseksi mistään. Ne on ostettava rahalla. 

Ketäs se kaupassa näkyvä hintalappu nyt kiinnostaa? Koko elinkaaren kustannuksiahan pitää katsoa, eikä pelkästään kaupassa näkyvää hintaa. Keskimääräinen autoilija säästää 1000 euroa vuosittain ajaessaan sähköautoa verrattuna bensaan. Tämä tekee auton elinkaaren aikana esimerkiksi 20 000 euron säästön pelkästään polttoaineessa. Tähän säästöön tulee sitten päälle pienemmät korjauskustannukset, kun sähköautoissa ei ole lähimainkaan samaa määrää kuluvia osia. Öljynvaihdot, pakokaasumittaukset ja sen sellaiset myös loistavat poissaolollaan.

Yhteiskunnantasolla säästyy myös terveydenhuollossa kustannuksia, jotka nykyisellään aiheutuvat pienhiukkasista. Samoin meluvalleihin ei tarvitsisi upottaa miljoonatolkulla rahaa. Ja Suomen, sekä useimpien länsimaiden, tapauksessa ei tarvitse ostaa miljardeilla öljyä ulkomailta vuosittain.

Kyllä suurinta osaa ihmisistä kiinnostaa nimenomaan se kaupassa näkyvä hintalappu. Se kun on ainut tapa havaita, onko varaa ostaa ko. tuote vai ei. 

Nyt olikin kyse rahasta yhteiskuntatasolla.

Nimittäin tästä väitteestä: "tosi asia on, että ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä kuin seinään, koska rahaa tarvitaan pyörittämään myös niitä ihmisille välttämättömiä palveluita."

Varmasti yksittäistä ihmistä kiinnostaa hintalappu kaupassakin, jos lainaa ei saa edullisella korolla suhteessa polttoaineen edullisuuteen.

Myös yhteiskuntatasolla sillä hintalapulla on hyvin keskeinen rooli. Jos ei ole rahaa rakentaa vaikkapa ydinvoimalaa, sitä ei voi rakentaa. Hyvin yksinkertaista. 

Aina on varaa rakentaa ydinvoimala. Valtiohan viime kädessä saa lainaa niin edullisella korolla, että tietenkin sellaisia voidaan rakennella vaikka läjäpäin. Ja tämähän kannattaa, koska ydinvoimala tuottaa reippaasti enemmän säästöä kuin mitä valtion saaman lainan korkokuluihin menee.

Joo, se onkin kestävää yhteiskuntapolitiikka, että otetaan lainaa lainan päälle ja elellään velkarahalla. 

Silloin kun se velkaraha investoidaan ydinvoimalaan, niin se on hyvinkin täysin kestävää. Se olisi eri asia, jos se velkaraha otettaisiin elämiseen, jolla ei saada tulevia säästöjä.

Typeräähän olisi olla ottamatta lisävelkaa, jos sillä lisävelalla saadaan tuntuvat säästöt jatkossa, kun valtion lainojen korko on niin matala.

Ja kun se ydinvoimala lakkaa syystä tai toisesta toimimasta tai vaikka räjähtää, sinne haihtuvat tuhkana tuuleen ne kestävät investoinnit. Jäljelle jää vain iso kasa velkaa ja energiantuotantoon aukko, joka pitäisi jollain rahalla täyttää. Lisäksi tulee ympäristöhaittoja ja terveyshaittoja, joista tulee aina vaan lisää kustannuksia. Että se siitä kestävästä investoinnista. Terveisiä esimerkiksi Fukushimasta. 

Eivätkä todellakaan haihdu. Yksittäisen voimalan tapauksessa varmasti, mutta ei kokonaisuutta tarkastellessa tilastollisesti. Niiden muutaman hajonneen voimalan vastapainoksi kun on puolisen tuhatta ei-hajonnutta voimalaa, joista jokainen tahkoo kymmenien miljardien edestä sähköä elinkaarensa aikana. Mitkään Fukushimat eivät ydinvoimaloiden kannattavuutta muuta käytännössä mihinkään suuntaan.

Esimerkiksi 500 kappaletta 1000 MW ydinvoimaloita tuottaa Suomen viime vuotisella sähkönhinnalla 60 vuodessa 11650 miljardin edestä sähköä. Siinä ei muutaman sadan miljardin onnettomuuskulut vielä edes tunnu.

Varsinkin, kun uusia voimaloita rakennettaessa tilannetta pitää tietenkin tarkastella modernien voimaloiden suhteen. Ne kun eivät todellakaan ole yhtä surkeita kapistuksia kuin 60-luvun teknologian voimalat.

Ja täysin naurettavaa kuvitella, että minkäänalaisia merkityksellisiä terveyshaittoja onnettomuuksista pääsisi syntymään, kun ei niitä ole syntynyt noissa pahimmissa mahdollisissakaan toteutuneissa onnettomuuksissa. Fossiilisethan tappavat normaalistikin toimiessaan miljoonia ihmisiä joka ikinen vuosi. Joten täysin päinvastoin, sun täytyisi laskea niiden miljoonien säästyneiden ihmishenkien ja terveyshyötyjen säästöt ydinvoiman hyväksi.

https://blogs.scientificamerican.com/the-curious-wavefunction/nuclear-p…

Menepä kysäisemään esimerkiksi Tsernobylin alueella -86 asuneilta, tuliko merkittäviä terveyshaittoja. Saatat yllättyä. Osa ei toki heistä enää ole vastaamassa, koska kuolivat niihin "pieniin" haittoihin, joita onnettomuus aiheutti. 

Mistä lähtien jokunen kuolema on merkityksellinen terveyshaitta? Fossiiliset tappavat jatkuvasti miljoonia, joten parikaan bussilastillista ihmisiä ei ole mitään verrattuna niihin. Yhtenä ainoana vuonna voi kuolla useampi tuhat ihmistä pelkästään hiilikaivoksiinkin.

Edelleenkin, ydinvoimalla nimenomaan säästää valtavat summat sekä inhimilliset kärsimykset terveyshaitoissa verrattuna muihin tuotantomuotoihin. Pätee myös tuuli- ja aurinkovoimaan.

Mielenkiintoinen näkemys, että kuolemaan johtava sairastuminen ei olisi merkityksellinen terveyshaitta. Itse en ainakaan keksi merkittävämpää terveyshaittaa kuin kuolemaan johtava sairaus. Kaikissa muissa tapauksissa kun se terveys vielä jollain tasolla säilyy, mutta kuolemantapauksessa terveyttä ei enää ole eikä toivoakaan sen palautumisesta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turismi ja muu matkailu tuo rahaa monelle yrittäjälle ja myös monelle sijoittajalle. Tämä kaikki puolestaan tuo rahaa ja myös verorahaa yhteiskunnan palveluiden (mm. terveys ja koulutys) pyörittämiseen.

Ja tämä kaikki rahan palvonta tappaa lajit ja elinolosuhteet pala palalta.

Mutta syödään rahaa kun ruoka loppuu, helppo nakki, vai miten se meni.

Ehkä niin. Mutta tosi asia on, että ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä kuin seinään, koska rahaa tarvitaan pyörittämään myös niitä ihmisille välttämättömiä palveluita.

Miksi ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii rahaa?

Ydinvoimahan on edullisempaa kuin fossiiliset polttoaineet, sanoo LUT:inkin tutkimus. Sillä voitaisiin korvata hiilivoima ja maakaasu kokonaan, jotka ovat yhteisvastuussa 55 % hiilidioksidipäästöistä. Jokunen prosentti lisää sillä voidaan korvata öljyn käyttöä sähkön- ja lämmöntuotannossa.

Uusi sähköauto on jo nyt edullisempi kuin uusi polttomoottoriauto, jos ajaa paljon. Henkilöautoliikenne on ehkä ~15 % hiilidioksidipäästöistä. Ei tarvita lisärahoja tähänkään.

Biopolttoaineet eivät sentään ole edullisempia kuin fossiiliset laiva- ja lentoliikenteen osalta, mutta näiden päästöt ovat kuitekin vain 5 % hiilidioksidipäästöistä. Jonkin verran siis tarvittaisiin tähän touhuun rahaa. Suurimmat rahtilaivat tosin olisi mahdollista varustaa ydinreaktoreilla, joka ei mitenkään välttämättä olisi sen kalliimpaa, jos se vain tehtäisiin skaalaedut mielessäpitäen.

Öljystä 4 % menee muoviin, jonka korvaaminen bioperäisellä öljyllä varmasti maksaa enemmän kuin fossiilinen öljy ainakin alkuunsa. Tuskin kuitenkaan niin paljoa, että tähän homma kaatuisi.

Lihan vaihtaminen kasvisruokaan säästäisi valtavasti rahaa. Ei lisärahoitusta sinnekään siis.

Loput onkin sitten piipertämistä.

Ja meinaat, että ydinvoimaloita, sähköautoja ja kasvisruokaa putkahtelee maailmaan tuosta vaan ilman rahaa?

Kyllä putkahtelee, koska se raha käytettäisiin vaihtoehtoisiin tuotteisiin, kuten fossiilisiin/lihaan, joka tapauksessa. Jatkossa se käytettäisiin eri asiaan ja säästettäisiin rahaa.

Hintalapussa sähköautolla on isompi numero kuin bensiiniautolla. Kyllä minun matematiikallani sitä rahaa vain menee, jos lähden autokaupoille. Säästöjä alkaisi tulla vasta, kun ensin olisin investoinut merkittävästi nykyisen autoni hintaa enemmän uuteen autoon. Kestäisi jonkin aikaa ennen kuin tulisi tuo erotus kuitattua ja todelliset säästöt alkaisivat. Sama homma tehtaissa, mutta paljon isommalla viiveellä. Eli ilmastonmuutoksen hillitseminen todellakin vaatii rahaa, koska uusia tehtaita ja autoja ei putkahtele ilmaiseksi mistään. Ne on ostettava rahalla. 

Ketäs se kaupassa näkyvä hintalappu nyt kiinnostaa? Koko elinkaaren kustannuksiahan pitää katsoa, eikä pelkästään kaupassa näkyvää hintaa. Keskimääräinen autoilija säästää 1000 euroa vuosittain ajaessaan sähköautoa verrattuna bensaan. Tämä tekee auton elinkaaren aikana esimerkiksi 20 000 euron säästön pelkästään polttoaineessa. Tähän säästöön tulee sitten päälle pienemmät korjauskustannukset, kun sähköautoissa ei ole lähimainkaan samaa määrää kuluvia osia. Öljynvaihdot, pakokaasumittaukset ja sen sellaiset myös loistavat poissaolollaan.

Yhteiskunnantasolla säästyy myös terveydenhuollossa kustannuksia, jotka nykyisellään aiheutuvat pienhiukkasista. Samoin meluvalleihin ei tarvitsisi upottaa miljoonatolkulla rahaa. Ja Suomen, sekä useimpien länsimaiden, tapauksessa ei tarvitse ostaa miljardeilla öljyä ulkomailta vuosittain.

Kyllä suurinta osaa ihmisistä kiinnostaa nimenomaan se kaupassa näkyvä hintalappu. Se kun on ainut tapa havaita, onko varaa ostaa ko. tuote vai ei. 

Nyt olikin kyse rahasta yhteiskuntatasolla.

Nimittäin tästä väitteestä: "tosi asia on, että ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä kuin seinään, koska rahaa tarvitaan pyörittämään myös niitä ihmisille välttämättömiä palveluita."

Varmasti yksittäistä ihmistä kiinnostaa hintalappu kaupassakin, jos lainaa ei saa edullisella korolla suhteessa polttoaineen edullisuuteen.

Myös yhteiskuntatasolla sillä hintalapulla on hyvin keskeinen rooli. Jos ei ole rahaa rakentaa vaikkapa ydinvoimalaa, sitä ei voi rakentaa. Hyvin yksinkertaista. 

Aina on varaa rakentaa ydinvoimala. Valtiohan viime kädessä saa lainaa niin edullisella korolla, että tietenkin sellaisia voidaan rakennella vaikka läjäpäin. Ja tämähän kannattaa, koska ydinvoimala tuottaa reippaasti enemmän säästöä kuin mitä valtion saaman lainan korkokuluihin menee.

Joo, se onkin kestävää yhteiskuntapolitiikka, että otetaan lainaa lainan päälle ja elellään velkarahalla. 

Silloin kun se velkaraha investoidaan ydinvoimalaan, niin se on hyvinkin täysin kestävää. Se olisi eri asia, jos se velkaraha otettaisiin elämiseen, jolla ei saada tulevia säästöjä.

Typeräähän olisi olla ottamatta lisävelkaa, jos sillä lisävelalla saadaan tuntuvat säästöt jatkossa, kun valtion lainojen korko on niin matala.

Ja kun se ydinvoimala lakkaa syystä tai toisesta toimimasta tai vaikka räjähtää, sinne haihtuvat tuhkana tuuleen ne kestävät investoinnit. Jäljelle jää vain iso kasa velkaa ja energiantuotantoon aukko, joka pitäisi jollain rahalla täyttää. Lisäksi tulee ympäristöhaittoja ja terveyshaittoja, joista tulee aina vaan lisää kustannuksia. Että se siitä kestävästä investoinnista. Terveisiä esimerkiksi Fukushimasta. 

Eivätkä todellakaan haihdu. Yksittäisen voimalan tapauksessa varmasti, mutta ei kokonaisuutta tarkastellessa tilastollisesti. Niiden muutaman hajonneen voimalan vastapainoksi kun on puolisen tuhatta ei-hajonnutta voimalaa, joista jokainen tahkoo kymmenien miljardien edestä sähköä elinkaarensa aikana. Mitkään Fukushimat eivät ydinvoimaloiden kannattavuutta muuta käytännössä mihinkään suuntaan.

Esimerkiksi 500 kappaletta 1000 MW ydinvoimaloita tuottaa Suomen viime vuotisella sähkönhinnalla 60 vuodessa 11650 miljardin edestä sähköä. Siinä ei muutaman sadan miljardin onnettomuuskulut vielä edes tunnu.

Varsinkin, kun uusia voimaloita rakennettaessa tilannetta pitää tietenkin tarkastella modernien voimaloiden suhteen. Ne kun eivät todellakaan ole yhtä surkeita kapistuksia kuin 60-luvun teknologian voimalat.

Ja täysin naurettavaa kuvitella, että minkäänalaisia merkityksellisiä terveyshaittoja onnettomuuksista pääsisi syntymään, kun ei niitä ole syntynyt noissa pahimmissa mahdollisissakaan toteutuneissa onnettomuuksissa. Fossiilisethan tappavat normaalistikin toimiessaan miljoonia ihmisiä joka ikinen vuosi. Joten täysin päinvastoin, sun täytyisi laskea niiden miljoonien säästyneiden ihmishenkien ja terveyshyötyjen säästöt ydinvoiman hyväksi.

https://blogs.scientificamerican.com/the-curious-wavefunction/nuclear-p…

Menepä kysäisemään esimerkiksi Tsernobylin alueella -86 asuneilta, tuliko merkittäviä terveyshaittoja. Saatat yllättyä. Osa ei toki heistä enää ole vastaamassa, koska kuolivat niihin "pieniin" haittoihin, joita onnettomuus aiheutti. 

Mistä lähtien jokunen kuolema on merkityksellinen terveyshaitta? Fossiiliset tappavat jatkuvasti miljoonia, joten parikaan bussilastillista ihmisiä ei ole mitään verrattuna niihin. Yhtenä ainoana vuonna voi kuolla useampi tuhat ihmistä pelkästään hiilikaivoksiinkin.

Edelleenkin, ydinvoimalla nimenomaan säästää valtavat summat sekä inhimilliset kärsimykset terveyshaitoissa verrattuna muihin tuotantomuotoihin. Pätee myös tuuli- ja aurinkovoimaan.

Mene haastattelemaan niitä Tsernobylin asukkaita. Jatketaan sitten keskustelua niistä terveyshaitoista. 

Miksi menisin haastattelemaan yhtään ketään? Mitähän tietoa ne muka tarjoaisivat, joka ei ole jo yleisessä tiedossa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turismi ja muu matkailu tuo rahaa monelle yrittäjälle ja myös monelle sijoittajalle. Tämä kaikki puolestaan tuo rahaa ja myös verorahaa yhteiskunnan palveluiden (mm. terveys ja koulutys) pyörittämiseen.

Ja tämä kaikki rahan palvonta tappaa lajit ja elinolosuhteet pala palalta.

Mutta syödään rahaa kun ruoka loppuu, helppo nakki, vai miten se meni.

Ehkä niin. Mutta tosi asia on, että ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä kuin seinään, koska rahaa tarvitaan pyörittämään myös niitä ihmisille välttämättömiä palveluita.

Miksi ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii rahaa?

Ydinvoimahan on edullisempaa kuin fossiiliset polttoaineet, sanoo LUT:inkin tutkimus. Sillä voitaisiin korvata hiilivoima ja maakaasu kokonaan, jotka ovat yhteisvastuussa 55 % hiilidioksidipäästöistä. Jokunen prosentti lisää sillä voidaan korvata öljyn käyttöä sähkön- ja lämmöntuotannossa.

Uusi sähköauto on jo nyt edullisempi kuin uusi polttomoottoriauto, jos ajaa paljon. Henkilöautoliikenne on ehkä ~15 % hiilidioksidipäästöistä. Ei tarvita lisärahoja tähänkään.

Biopolttoaineet eivät sentään ole edullisempia kuin fossiiliset laiva- ja lentoliikenteen osalta, mutta näiden päästöt ovat kuitekin vain 5 % hiilidioksidipäästöistä. Jonkin verran siis tarvittaisiin tähän touhuun rahaa. Suurimmat rahtilaivat tosin olisi mahdollista varustaa ydinreaktoreilla, joka ei mitenkään välttämättä olisi sen kalliimpaa, jos se vain tehtäisiin skaalaedut mielessäpitäen.

Öljystä 4 % menee muoviin, jonka korvaaminen bioperäisellä öljyllä varmasti maksaa enemmän kuin fossiilinen öljy ainakin alkuunsa. Tuskin kuitenkaan niin paljoa, että tähän homma kaatuisi.

Lihan vaihtaminen kasvisruokaan säästäisi valtavasti rahaa. Ei lisärahoitusta sinnekään siis.

Loput onkin sitten piipertämistä.

Ja meinaat, että ydinvoimaloita, sähköautoja ja kasvisruokaa putkahtelee maailmaan tuosta vaan ilman rahaa?

Kyllä putkahtelee, koska se raha käytettäisiin vaihtoehtoisiin tuotteisiin, kuten fossiilisiin/lihaan, joka tapauksessa. Jatkossa se käytettäisiin eri asiaan ja säästettäisiin rahaa.

Hintalapussa sähköautolla on isompi numero kuin bensiiniautolla. Kyllä minun matematiikallani sitä rahaa vain menee, jos lähden autokaupoille. Säästöjä alkaisi tulla vasta, kun ensin olisin investoinut merkittävästi nykyisen autoni hintaa enemmän uuteen autoon. Kestäisi jonkin aikaa ennen kuin tulisi tuo erotus kuitattua ja todelliset säästöt alkaisivat. Sama homma tehtaissa, mutta paljon isommalla viiveellä. Eli ilmastonmuutoksen hillitseminen todellakin vaatii rahaa, koska uusia tehtaita ja autoja ei putkahtele ilmaiseksi mistään. Ne on ostettava rahalla. 

Ketäs se kaupassa näkyvä hintalappu nyt kiinnostaa? Koko elinkaaren kustannuksiahan pitää katsoa, eikä pelkästään kaupassa näkyvää hintaa. Keskimääräinen autoilija säästää 1000 euroa vuosittain ajaessaan sähköautoa verrattuna bensaan. Tämä tekee auton elinkaaren aikana esimerkiksi 20 000 euron säästön pelkästään polttoaineessa. Tähän säästöön tulee sitten päälle pienemmät korjauskustannukset, kun sähköautoissa ei ole lähimainkaan samaa määrää kuluvia osia. Öljynvaihdot, pakokaasumittaukset ja sen sellaiset myös loistavat poissaolollaan.

Yhteiskunnantasolla säästyy myös terveydenhuollossa kustannuksia, jotka nykyisellään aiheutuvat pienhiukkasista. Samoin meluvalleihin ei tarvitsisi upottaa miljoonatolkulla rahaa. Ja Suomen, sekä useimpien länsimaiden, tapauksessa ei tarvitse ostaa miljardeilla öljyä ulkomailta vuosittain.

Kyllä suurinta osaa ihmisistä kiinnostaa nimenomaan se kaupassa näkyvä hintalappu. Se kun on ainut tapa havaita, onko varaa ostaa ko. tuote vai ei. 

Nyt olikin kyse rahasta yhteiskuntatasolla.

Nimittäin tästä väitteestä: "tosi asia on, että ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä kuin seinään, koska rahaa tarvitaan pyörittämään myös niitä ihmisille välttämättömiä palveluita."

Varmasti yksittäistä ihmistä kiinnostaa hintalappu kaupassakin, jos lainaa ei saa edullisella korolla suhteessa polttoaineen edullisuuteen.

Myös yhteiskuntatasolla sillä hintalapulla on hyvin keskeinen rooli. Jos ei ole rahaa rakentaa vaikkapa ydinvoimalaa, sitä ei voi rakentaa. Hyvin yksinkertaista. 

Aina on varaa rakentaa ydinvoimala. Valtiohan viime kädessä saa lainaa niin edullisella korolla, että tietenkin sellaisia voidaan rakennella vaikka läjäpäin. Ja tämähän kannattaa, koska ydinvoimala tuottaa reippaasti enemmän säästöä kuin mitä valtion saaman lainan korkokuluihin menee.

Joo, se onkin kestävää yhteiskuntapolitiikka, että otetaan lainaa lainan päälle ja elellään velkarahalla. 

Silloin kun se velkaraha investoidaan ydinvoimalaan, niin se on hyvinkin täysin kestävää. Se olisi eri asia, jos se velkaraha otettaisiin elämiseen, jolla ei saada tulevia säästöjä.

Typeräähän olisi olla ottamatta lisävelkaa, jos sillä lisävelalla saadaan tuntuvat säästöt jatkossa, kun valtion lainojen korko on niin matala.

Ja kun se ydinvoimala lakkaa syystä tai toisesta toimimasta tai vaikka räjähtää, sinne haihtuvat tuhkana tuuleen ne kestävät investoinnit. Jäljelle jää vain iso kasa velkaa ja energiantuotantoon aukko, joka pitäisi jollain rahalla täyttää. Lisäksi tulee ympäristöhaittoja ja terveyshaittoja, joista tulee aina vaan lisää kustannuksia. Että se siitä kestävästä investoinnista. Terveisiä esimerkiksi Fukushimasta. 

Eivätkä todellakaan haihdu. Yksittäisen voimalan tapauksessa varmasti, mutta ei kokonaisuutta tarkastellessa tilastollisesti. Niiden muutaman hajonneen voimalan vastapainoksi kun on puolisen tuhatta ei-hajonnutta voimalaa, joista jokainen tahkoo kymmenien miljardien edestä sähköä elinkaarensa aikana. Mitkään Fukushimat eivät ydinvoimaloiden kannattavuutta muuta käytännössä mihinkään suuntaan.

Esimerkiksi 500 kappaletta 1000 MW ydinvoimaloita tuottaa Suomen viime vuotisella sähkönhinnalla 60 vuodessa 11650 miljardin edestä sähköä. Siinä ei muutaman sadan miljardin onnettomuuskulut vielä edes tunnu.

Varsinkin, kun uusia voimaloita rakennettaessa tilannetta pitää tietenkin tarkastella modernien voimaloiden suhteen. Ne kun eivät todellakaan ole yhtä surkeita kapistuksia kuin 60-luvun teknologian voimalat.

Ja täysin naurettavaa kuvitella, että minkäänalaisia merkityksellisiä terveyshaittoja onnettomuuksista pääsisi syntymään, kun ei niitä ole syntynyt noissa pahimmissa mahdollisissakaan toteutuneissa onnettomuuksissa. Fossiilisethan tappavat normaalistikin toimiessaan miljoonia ihmisiä joka ikinen vuosi. Joten täysin päinvastoin, sun täytyisi laskea niiden miljoonien säästyneiden ihmishenkien ja terveyshyötyjen säästöt ydinvoiman hyväksi.

https://blogs.scientificamerican.com/the-curious-wavefunction/nuclear-p…

Menepä kysäisemään esimerkiksi Tsernobylin alueella -86 asuneilta, tuliko merkittäviä terveyshaittoja. Saatat yllättyä. Osa ei toki heistä enää ole vastaamassa, koska kuolivat niihin "pieniin" haittoihin, joita onnettomuus aiheutti. 

Mistä lähtien jokunen kuolema on merkityksellinen terveyshaitta? Fossiiliset tappavat jatkuvasti miljoonia, joten parikaan bussilastillista ihmisiä ei ole mitään verrattuna niihin. Yhtenä ainoana vuonna voi kuolla useampi tuhat ihmistä pelkästään hiilikaivoksiinkin.

Edelleenkin, ydinvoimalla nimenomaan säästää valtavat summat sekä inhimilliset kärsimykset terveyshaitoissa verrattuna muihin tuotantomuotoihin. Pätee myös tuuli- ja aurinkovoimaan.

Mene haastattelemaan niitä Tsernobylin asukkaita. Jatketaan sitten keskustelua niistä terveyshaitoista. 

Keskustellanko rokotteiden ja lääkkeiden haitoista?

Ei tässä ketjussa. Ei liity ilmastonmuutokseen mitenkään. Voit avata aiheelle oman ketjun, jos siitä haluat keskustella. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turismi ja muu matkailu tuo rahaa monelle yrittäjälle ja myös monelle sijoittajalle. Tämä kaikki puolestaan tuo rahaa ja myös verorahaa yhteiskunnan palveluiden (mm. terveys ja koulutys) pyörittämiseen.

Ja tämä kaikki rahan palvonta tappaa lajit ja elinolosuhteet pala palalta.

Mutta syödään rahaa kun ruoka loppuu, helppo nakki, vai miten se meni.

Ehkä niin. Mutta tosi asia on, että ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä kuin seinään, koska rahaa tarvitaan pyörittämään myös niitä ihmisille välttämättömiä palveluita.

Miksi ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii rahaa?

Ydinvoimahan on edullisempaa kuin fossiiliset polttoaineet, sanoo LUT:inkin tutkimus. Sillä voitaisiin korvata hiilivoima ja maakaasu kokonaan, jotka ovat yhteisvastuussa 55 % hiilidioksidipäästöistä. Jokunen prosentti lisää sillä voidaan korvata öljyn käyttöä sähkön- ja lämmöntuotannossa.

Uusi sähköauto on jo nyt edullisempi kuin uusi polttomoottoriauto, jos ajaa paljon. Henkilöautoliikenne on ehkä ~15 % hiilidioksidipäästöistä. Ei tarvita lisärahoja tähänkään.

Biopolttoaineet eivät sentään ole edullisempia kuin fossiiliset laiva- ja lentoliikenteen osalta, mutta näiden päästöt ovat kuitekin vain 5 % hiilidioksidipäästöistä. Jonkin verran siis tarvittaisiin tähän touhuun rahaa. Suurimmat rahtilaivat tosin olisi mahdollista varustaa ydinreaktoreilla, joka ei mitenkään välttämättä olisi sen kalliimpaa, jos se vain tehtäisiin skaalaedut mielessäpitäen.

Öljystä 4 % menee muoviin, jonka korvaaminen bioperäisellä öljyllä varmasti maksaa enemmän kuin fossiilinen öljy ainakin alkuunsa. Tuskin kuitenkaan niin paljoa, että tähän homma kaatuisi.

Lihan vaihtaminen kasvisruokaan säästäisi valtavasti rahaa. Ei lisärahoitusta sinnekään siis.

Loput onkin sitten piipertämistä.

Ja meinaat, että ydinvoimaloita, sähköautoja ja kasvisruokaa putkahtelee maailmaan tuosta vaan ilman rahaa?

Kyllä putkahtelee, koska se raha käytettäisiin vaihtoehtoisiin tuotteisiin, kuten fossiilisiin/lihaan, joka tapauksessa. Jatkossa se käytettäisiin eri asiaan ja säästettäisiin rahaa.

Hintalapussa sähköautolla on isompi numero kuin bensiiniautolla. Kyllä minun matematiikallani sitä rahaa vain menee, jos lähden autokaupoille. Säästöjä alkaisi tulla vasta, kun ensin olisin investoinut merkittävästi nykyisen autoni hintaa enemmän uuteen autoon. Kestäisi jonkin aikaa ennen kuin tulisi tuo erotus kuitattua ja todelliset säästöt alkaisivat. Sama homma tehtaissa, mutta paljon isommalla viiveellä. Eli ilmastonmuutoksen hillitseminen todellakin vaatii rahaa, koska uusia tehtaita ja autoja ei putkahtele ilmaiseksi mistään. Ne on ostettava rahalla. 

Ketäs se kaupassa näkyvä hintalappu nyt kiinnostaa? Koko elinkaaren kustannuksiahan pitää katsoa, eikä pelkästään kaupassa näkyvää hintaa. Keskimääräinen autoilija säästää 1000 euroa vuosittain ajaessaan sähköautoa verrattuna bensaan. Tämä tekee auton elinkaaren aikana esimerkiksi 20 000 euron säästön pelkästään polttoaineessa. Tähän säästöön tulee sitten päälle pienemmät korjauskustannukset, kun sähköautoissa ei ole lähimainkaan samaa määrää kuluvia osia. Öljynvaihdot, pakokaasumittaukset ja sen sellaiset myös loistavat poissaolollaan.

Yhteiskunnantasolla säästyy myös terveydenhuollossa kustannuksia, jotka nykyisellään aiheutuvat pienhiukkasista. Samoin meluvalleihin ei tarvitsisi upottaa miljoonatolkulla rahaa. Ja Suomen, sekä useimpien länsimaiden, tapauksessa ei tarvitse ostaa miljardeilla öljyä ulkomailta vuosittain.

Kyllä suurinta osaa ihmisistä kiinnostaa nimenomaan se kaupassa näkyvä hintalappu. Se kun on ainut tapa havaita, onko varaa ostaa ko. tuote vai ei. 

Nyt olikin kyse rahasta yhteiskuntatasolla.

Nimittäin tästä väitteestä: "tosi asia on, että ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä kuin seinään, koska rahaa tarvitaan pyörittämään myös niitä ihmisille välttämättömiä palveluita."

Varmasti yksittäistä ihmistä kiinnostaa hintalappu kaupassakin, jos lainaa ei saa edullisella korolla suhteessa polttoaineen edullisuuteen.

Myös yhteiskuntatasolla sillä hintalapulla on hyvin keskeinen rooli. Jos ei ole rahaa rakentaa vaikkapa ydinvoimalaa, sitä ei voi rakentaa. Hyvin yksinkertaista. 

Aina on varaa rakentaa ydinvoimala. Valtiohan viime kädessä saa lainaa niin edullisella korolla, että tietenkin sellaisia voidaan rakennella vaikka läjäpäin. Ja tämähän kannattaa, koska ydinvoimala tuottaa reippaasti enemmän säästöä kuin mitä valtion saaman lainan korkokuluihin menee.

Joo, se onkin kestävää yhteiskuntapolitiikka, että otetaan lainaa lainan päälle ja elellään velkarahalla. 

Silloin kun se velkaraha investoidaan ydinvoimalaan, niin se on hyvinkin täysin kestävää. Se olisi eri asia, jos se velkaraha otettaisiin elämiseen, jolla ei saada tulevia säästöjä.

Typeräähän olisi olla ottamatta lisävelkaa, jos sillä lisävelalla saadaan tuntuvat säästöt jatkossa, kun valtion lainojen korko on niin matala.

Ja kun se ydinvoimala lakkaa syystä tai toisesta toimimasta tai vaikka räjähtää, sinne haihtuvat tuhkana tuuleen ne kestävät investoinnit. Jäljelle jää vain iso kasa velkaa ja energiantuotantoon aukko, joka pitäisi jollain rahalla täyttää. Lisäksi tulee ympäristöhaittoja ja terveyshaittoja, joista tulee aina vaan lisää kustannuksia. Että se siitä kestävästä investoinnista. Terveisiä esimerkiksi Fukushimasta. 

Eivätkä todellakaan haihdu. Yksittäisen voimalan tapauksessa varmasti, mutta ei kokonaisuutta tarkastellessa tilastollisesti. Niiden muutaman hajonneen voimalan vastapainoksi kun on puolisen tuhatta ei-hajonnutta voimalaa, joista jokainen tahkoo kymmenien miljardien edestä sähköä elinkaarensa aikana. Mitkään Fukushimat eivät ydinvoimaloiden kannattavuutta muuta käytännössä mihinkään suuntaan.

Esimerkiksi 500 kappaletta 1000 MW ydinvoimaloita tuottaa Suomen viime vuotisella sähkönhinnalla 60 vuodessa 11650 miljardin edestä sähköä. Siinä ei muutaman sadan miljardin onnettomuuskulut vielä edes tunnu.

Varsinkin, kun uusia voimaloita rakennettaessa tilannetta pitää tietenkin tarkastella modernien voimaloiden suhteen. Ne kun eivät todellakaan ole yhtä surkeita kapistuksia kuin 60-luvun teknologian voimalat.

Ja täysin naurettavaa kuvitella, että minkäänalaisia merkityksellisiä terveyshaittoja onnettomuuksista pääsisi syntymään, kun ei niitä ole syntynyt noissa pahimmissa mahdollisissakaan toteutuneissa onnettomuuksissa. Fossiilisethan tappavat normaalistikin toimiessaan miljoonia ihmisiä joka ikinen vuosi. Joten täysin päinvastoin, sun täytyisi laskea niiden miljoonien säästyneiden ihmishenkien ja terveyshyötyjen säästöt ydinvoiman hyväksi.

https://blogs.scientificamerican.com/the-curious-wavefunction/nuclear-p…

Menepä kysäisemään esimerkiksi Tsernobylin alueella -86 asuneilta, tuliko merkittäviä terveyshaittoja. Saatat yllättyä. Osa ei toki heistä enää ole vastaamassa, koska kuolivat niihin "pieniin" haittoihin, joita onnettomuus aiheutti. 

Mistä lähtien jokunen kuolema on merkityksellinen terveyshaitta? Fossiiliset tappavat jatkuvasti miljoonia, joten parikaan bussilastillista ihmisiä ei ole mitään verrattuna niihin. Yhtenä ainoana vuonna voi kuolla useampi tuhat ihmistä pelkästään hiilikaivoksiinkin.

Edelleenkin, ydinvoimalla nimenomaan säästää valtavat summat sekä inhimilliset kärsimykset terveyshaitoissa verrattuna muihin tuotantomuotoihin. Pätee myös tuuli- ja aurinkovoimaan.

Mielenkiintoinen näkemys, että kuolemaan johtava sairastuminen ei olisi merkityksellinen terveyshaitta. Itse en ainakaan keksi merkittävämpää terveyshaittaa kuin kuolemaan johtava sairaus. Kaikissa muissa tapauksissa kun se terveys vielä jollain tasolla säilyy, mutta kuolemantapauksessa terveyttä ei enää ole eikä toivoakaan sen palautumisesta. 

Siihen varmaan pitäisi jaksaa kirjoittaa vaikkapa "merkityksellisiä määriä" tai jotain sen suuntaista. Ei nyt liene kovinkaan paljoa epäselvyyttä siitä, että yksilön tasolla merkitykselliseksi terveyshaitaksi voidaan laskea melkein mitä tahansa vaikka sormen irtoamisesta alkaen, jostain kuolemasta nyt puhumattakaan. Minä puhun nyt kokonaisuudesta, jossa vertaillaan sitä, kärsiikö tuotantomuodosta 1000 ihmistä vaiko 1 000 000 ihmistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turismi ja muu matkailu tuo rahaa monelle yrittäjälle ja myös monelle sijoittajalle. Tämä kaikki puolestaan tuo rahaa ja myös verorahaa yhteiskunnan palveluiden (mm. terveys ja koulutys) pyörittämiseen.

Ja tämä kaikki rahan palvonta tappaa lajit ja elinolosuhteet pala palalta.

Mutta syödään rahaa kun ruoka loppuu, helppo nakki, vai miten se meni.

Ehkä niin. Mutta tosi asia on, että ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä kuin seinään, koska rahaa tarvitaan pyörittämään myös niitä ihmisille välttämättömiä palveluita.

Miksi ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii rahaa?

Ydinvoimahan on edullisempaa kuin fossiiliset polttoaineet, sanoo LUT:inkin tutkimus. Sillä voitaisiin korvata hiilivoima ja maakaasu kokonaan, jotka ovat yhteisvastuussa 55 % hiilidioksidipäästöistä. Jokunen prosentti lisää sillä voidaan korvata öljyn käyttöä sähkön- ja lämmöntuotannossa.

Uusi sähköauto on jo nyt edullisempi kuin uusi polttomoottoriauto, jos ajaa paljon. Henkilöautoliikenne on ehkä ~15 % hiilidioksidipäästöistä. Ei tarvita lisärahoja tähänkään.

Biopolttoaineet eivät sentään ole edullisempia kuin fossiiliset laiva- ja lentoliikenteen osalta, mutta näiden päästöt ovat kuitekin vain 5 % hiilidioksidipäästöistä. Jonkin verran siis tarvittaisiin tähän touhuun rahaa. Suurimmat rahtilaivat tosin olisi mahdollista varustaa ydinreaktoreilla, joka ei mitenkään välttämättä olisi sen kalliimpaa, jos se vain tehtäisiin skaalaedut mielessäpitäen.

Öljystä 4 % menee muoviin, jonka korvaaminen bioperäisellä öljyllä varmasti maksaa enemmän kuin fossiilinen öljy ainakin alkuunsa. Tuskin kuitenkaan niin paljoa, että tähän homma kaatuisi.

Lihan vaihtaminen kasvisruokaan säästäisi valtavasti rahaa. Ei lisärahoitusta sinnekään siis.

Loput onkin sitten piipertämistä.

Ja meinaat, että ydinvoimaloita, sähköautoja ja kasvisruokaa putkahtelee maailmaan tuosta vaan ilman rahaa?

Kyllä putkahtelee, koska se raha käytettäisiin vaihtoehtoisiin tuotteisiin, kuten fossiilisiin/lihaan, joka tapauksessa. Jatkossa se käytettäisiin eri asiaan ja säästettäisiin rahaa.

Hintalapussa sähköautolla on isompi numero kuin bensiiniautolla. Kyllä minun matematiikallani sitä rahaa vain menee, jos lähden autokaupoille. Säästöjä alkaisi tulla vasta, kun ensin olisin investoinut merkittävästi nykyisen autoni hintaa enemmän uuteen autoon. Kestäisi jonkin aikaa ennen kuin tulisi tuo erotus kuitattua ja todelliset säästöt alkaisivat. Sama homma tehtaissa, mutta paljon isommalla viiveellä. Eli ilmastonmuutoksen hillitseminen todellakin vaatii rahaa, koska uusia tehtaita ja autoja ei putkahtele ilmaiseksi mistään. Ne on ostettava rahalla. 

Ketäs se kaupassa näkyvä hintalappu nyt kiinnostaa? Koko elinkaaren kustannuksiahan pitää katsoa, eikä pelkästään kaupassa näkyvää hintaa. Keskimääräinen autoilija säästää 1000 euroa vuosittain ajaessaan sähköautoa verrattuna bensaan. Tämä tekee auton elinkaaren aikana esimerkiksi 20 000 euron säästön pelkästään polttoaineessa. Tähän säästöön tulee sitten päälle pienemmät korjauskustannukset, kun sähköautoissa ei ole lähimainkaan samaa määrää kuluvia osia. Öljynvaihdot, pakokaasumittaukset ja sen sellaiset myös loistavat poissaolollaan.

Yhteiskunnantasolla säästyy myös terveydenhuollossa kustannuksia, jotka nykyisellään aiheutuvat pienhiukkasista. Samoin meluvalleihin ei tarvitsisi upottaa miljoonatolkulla rahaa. Ja Suomen, sekä useimpien länsimaiden, tapauksessa ei tarvitse ostaa miljardeilla öljyä ulkomailta vuosittain.

Kyllä suurinta osaa ihmisistä kiinnostaa nimenomaan se kaupassa näkyvä hintalappu. Se kun on ainut tapa havaita, onko varaa ostaa ko. tuote vai ei. 

Nyt olikin kyse rahasta yhteiskuntatasolla.

Nimittäin tästä väitteestä: "tosi asia on, että ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä kuin seinään, koska rahaa tarvitaan pyörittämään myös niitä ihmisille välttämättömiä palveluita."

Varmasti yksittäistä ihmistä kiinnostaa hintalappu kaupassakin, jos lainaa ei saa edullisella korolla suhteessa polttoaineen edullisuuteen.

Myös yhteiskuntatasolla sillä hintalapulla on hyvin keskeinen rooli. Jos ei ole rahaa rakentaa vaikkapa ydinvoimalaa, sitä ei voi rakentaa. Hyvin yksinkertaista. 

Aina on varaa rakentaa ydinvoimala. Valtiohan viime kädessä saa lainaa niin edullisella korolla, että tietenkin sellaisia voidaan rakennella vaikka läjäpäin. Ja tämähän kannattaa, koska ydinvoimala tuottaa reippaasti enemmän säästöä kuin mitä valtion saaman lainan korkokuluihin menee.

Joo, se onkin kestävää yhteiskuntapolitiikka, että otetaan lainaa lainan päälle ja elellään velkarahalla. 

Silloin kun se velkaraha investoidaan ydinvoimalaan, niin se on hyvinkin täysin kestävää. Se olisi eri asia, jos se velkaraha otettaisiin elämiseen, jolla ei saada tulevia säästöjä.

Typeräähän olisi olla ottamatta lisävelkaa, jos sillä lisävelalla saadaan tuntuvat säästöt jatkossa, kun valtion lainojen korko on niin matala.

Ja kun se ydinvoimala lakkaa syystä tai toisesta toimimasta tai vaikka räjähtää, sinne haihtuvat tuhkana tuuleen ne kestävät investoinnit. Jäljelle jää vain iso kasa velkaa ja energiantuotantoon aukko, joka pitäisi jollain rahalla täyttää. Lisäksi tulee ympäristöhaittoja ja terveyshaittoja, joista tulee aina vaan lisää kustannuksia. Että se siitä kestävästä investoinnista. Terveisiä esimerkiksi Fukushimasta. 

Eivätkä todellakaan haihdu. Yksittäisen voimalan tapauksessa varmasti, mutta ei kokonaisuutta tarkastellessa tilastollisesti. Niiden muutaman hajonneen voimalan vastapainoksi kun on puolisen tuhatta ei-hajonnutta voimalaa, joista jokainen tahkoo kymmenien miljardien edestä sähköä elinkaarensa aikana. Mitkään Fukushimat eivät ydinvoimaloiden kannattavuutta muuta käytännössä mihinkään suuntaan.

Esimerkiksi 500 kappaletta 1000 MW ydinvoimaloita tuottaa Suomen viime vuotisella sähkönhinnalla 60 vuodessa 11650 miljardin edestä sähköä. Siinä ei muutaman sadan miljardin onnettomuuskulut vielä edes tunnu.

Varsinkin, kun uusia voimaloita rakennettaessa tilannetta pitää tietenkin tarkastella modernien voimaloiden suhteen. Ne kun eivät todellakaan ole yhtä surkeita kapistuksia kuin 60-luvun teknologian voimalat.

Ja täysin naurettavaa kuvitella, että minkäänalaisia merkityksellisiä terveyshaittoja onnettomuuksista pääsisi syntymään, kun ei niitä ole syntynyt noissa pahimmissa mahdollisissakaan toteutuneissa onnettomuuksissa. Fossiilisethan tappavat normaalistikin toimiessaan miljoonia ihmisiä joka ikinen vuosi. Joten täysin päinvastoin, sun täytyisi laskea niiden miljoonien säästyneiden ihmishenkien ja terveyshyötyjen säästöt ydinvoiman hyväksi.

https://blogs.scientificamerican.com/the-curious-wavefunction/nuclear-p…

Menepä kysäisemään esimerkiksi Tsernobylin alueella -86 asuneilta, tuliko merkittäviä terveyshaittoja. Saatat yllättyä. Osa ei toki heistä enää ole vastaamassa, koska kuolivat niihin "pieniin" haittoihin, joita onnettomuus aiheutti. 

Mistä lähtien jokunen kuolema on merkityksellinen terveyshaitta? Fossiiliset tappavat jatkuvasti miljoonia, joten parikaan bussilastillista ihmisiä ei ole mitään verrattuna niihin. Yhtenä ainoana vuonna voi kuolla useampi tuhat ihmistä pelkästään hiilikaivoksiinkin.

Edelleenkin, ydinvoimalla nimenomaan säästää valtavat summat sekä inhimilliset kärsimykset terveyshaitoissa verrattuna muihin tuotantomuotoihin. Pätee myös tuuli- ja aurinkovoimaan.

Mene haastattelemaan niitä Tsernobylin asukkaita. Jatketaan sitten keskustelua niistä terveyshaitoista. 

Miksi menisin haastattelemaan yhtään ketään? Mitähän tietoa ne muka tarjoaisivat, joka ei ole jo yleisessä tiedossa?

Voisivat oikaista tämän harhaluulosi:

täysin naurettavaa kuvitella, että minkäänalaisia merkityksellisiä terveyshaittoja onnettomuuksista pääsisi syntymään, kun ei niitä ole syntynyt noissa pahimmissa mahdollisissakaan toteutuneissa onnettomuuksissa. 

Vierailija kirjoitti:

Nykyään vielä milloin mikäkin ryhmä keksii uutta vastustettavaa. Milloin lihansyönti tuhoaa maapallon, milloin ydinvoima tappaa kaikki, milloin fossiiliset polttoaineet tuhoaa maapallon, milloin hiuslakkapullot syövät otsonikerroksen.

Tajuatkos sä, että näitä ei kukaan ole keksimällä keksinyt? Hiuslakkapullojenkin ponnekaasut olivat valtavaongelma. Se ongelma yksinkertaisesti korjattiin, koska siitä saatiin aikaiseksi riittävän suuri meteli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turismi ja muu matkailu tuo rahaa monelle yrittäjälle ja myös monelle sijoittajalle. Tämä kaikki puolestaan tuo rahaa ja myös verorahaa yhteiskunnan palveluiden (mm. terveys ja koulutys) pyörittämiseen.

Ja tämä kaikki rahan palvonta tappaa lajit ja elinolosuhteet pala palalta.

Mutta syödään rahaa kun ruoka loppuu, helppo nakki, vai miten se meni.

Ehkä niin. Mutta tosi asia on, että ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä kuin seinään, koska rahaa tarvitaan pyörittämään myös niitä ihmisille välttämättömiä palveluita.

Miksi ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii rahaa?

Ydinvoimahan on edullisempaa kuin fossiiliset polttoaineet, sanoo LUT:inkin tutkimus. Sillä voitaisiin korvata hiilivoima ja maakaasu kokonaan, jotka ovat yhteisvastuussa 55 % hiilidioksidipäästöistä. Jokunen prosentti lisää sillä voidaan korvata öljyn käyttöä sähkön- ja lämmöntuotannossa.

Uusi sähköauto on jo nyt edullisempi kuin uusi polttomoottoriauto, jos ajaa paljon. Henkilöautoliikenne on ehkä ~15 % hiilidioksidipäästöistä. Ei tarvita lisärahoja tähänkään.

Biopolttoaineet eivät sentään ole edullisempia kuin fossiiliset laiva- ja lentoliikenteen osalta, mutta näiden päästöt ovat kuitekin vain 5 % hiilidioksidipäästöistä. Jonkin verran siis tarvittaisiin tähän touhuun rahaa. Suurimmat rahtilaivat tosin olisi mahdollista varustaa ydinreaktoreilla, joka ei mitenkään välttämättä olisi sen kalliimpaa, jos se vain tehtäisiin skaalaedut mielessäpitäen.

Öljystä 4 % menee muoviin, jonka korvaaminen bioperäisellä öljyllä varmasti maksaa enemmän kuin fossiilinen öljy ainakin alkuunsa. Tuskin kuitenkaan niin paljoa, että tähän homma kaatuisi.

Lihan vaihtaminen kasvisruokaan säästäisi valtavasti rahaa. Ei lisärahoitusta sinnekään siis.

Loput onkin sitten piipertämistä.

Ja meinaat, että ydinvoimaloita, sähköautoja ja kasvisruokaa putkahtelee maailmaan tuosta vaan ilman rahaa?

Kyllä putkahtelee, koska se raha käytettäisiin vaihtoehtoisiin tuotteisiin, kuten fossiilisiin/lihaan, joka tapauksessa. Jatkossa se käytettäisiin eri asiaan ja säästettäisiin rahaa.

Hintalapussa sähköautolla on isompi numero kuin bensiiniautolla. Kyllä minun matematiikallani sitä rahaa vain menee, jos lähden autokaupoille. Säästöjä alkaisi tulla vasta, kun ensin olisin investoinut merkittävästi nykyisen autoni hintaa enemmän uuteen autoon. Kestäisi jonkin aikaa ennen kuin tulisi tuo erotus kuitattua ja todelliset säästöt alkaisivat. Sama homma tehtaissa, mutta paljon isommalla viiveellä. Eli ilmastonmuutoksen hillitseminen todellakin vaatii rahaa, koska uusia tehtaita ja autoja ei putkahtele ilmaiseksi mistään. Ne on ostettava rahalla. 

Ketäs se kaupassa näkyvä hintalappu nyt kiinnostaa? Koko elinkaaren kustannuksiahan pitää katsoa, eikä pelkästään kaupassa näkyvää hintaa. Keskimääräinen autoilija säästää 1000 euroa vuosittain ajaessaan sähköautoa verrattuna bensaan. Tämä tekee auton elinkaaren aikana esimerkiksi 20 000 euron säästön pelkästään polttoaineessa. Tähän säästöön tulee sitten päälle pienemmät korjauskustannukset, kun sähköautoissa ei ole lähimainkaan samaa määrää kuluvia osia. Öljynvaihdot, pakokaasumittaukset ja sen sellaiset myös loistavat poissaolollaan.

Yhteiskunnantasolla säästyy myös terveydenhuollossa kustannuksia, jotka nykyisellään aiheutuvat pienhiukkasista. Samoin meluvalleihin ei tarvitsisi upottaa miljoonatolkulla rahaa. Ja Suomen, sekä useimpien länsimaiden, tapauksessa ei tarvitse ostaa miljardeilla öljyä ulkomailta vuosittain.

Kyllä suurinta osaa ihmisistä kiinnostaa nimenomaan se kaupassa näkyvä hintalappu. Se kun on ainut tapa havaita, onko varaa ostaa ko. tuote vai ei. 

Nyt olikin kyse rahasta yhteiskuntatasolla.

Nimittäin tästä väitteestä: "tosi asia on, että ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä kuin seinään, koska rahaa tarvitaan pyörittämään myös niitä ihmisille välttämättömiä palveluita."

Varmasti yksittäistä ihmistä kiinnostaa hintalappu kaupassakin, jos lainaa ei saa edullisella korolla suhteessa polttoaineen edullisuuteen.

Myös yhteiskuntatasolla sillä hintalapulla on hyvin keskeinen rooli. Jos ei ole rahaa rakentaa vaikkapa ydinvoimalaa, sitä ei voi rakentaa. Hyvin yksinkertaista. 

Aina on varaa rakentaa ydinvoimala. Valtiohan viime kädessä saa lainaa niin edullisella korolla, että tietenkin sellaisia voidaan rakennella vaikka läjäpäin. Ja tämähän kannattaa, koska ydinvoimala tuottaa reippaasti enemmän säästöä kuin mitä valtion saaman lainan korkokuluihin menee.

Joo, se onkin kestävää yhteiskuntapolitiikka, että otetaan lainaa lainan päälle ja elellään velkarahalla. 

Silloin kun se velkaraha investoidaan ydinvoimalaan, niin se on hyvinkin täysin kestävää. Se olisi eri asia, jos se velkaraha otettaisiin elämiseen, jolla ei saada tulevia säästöjä.

Typeräähän olisi olla ottamatta lisävelkaa, jos sillä lisävelalla saadaan tuntuvat säästöt jatkossa, kun valtion lainojen korko on niin matala.

Ja kun se ydinvoimala lakkaa syystä tai toisesta toimimasta tai vaikka räjähtää, sinne haihtuvat tuhkana tuuleen ne kestävät investoinnit. Jäljelle jää vain iso kasa velkaa ja energiantuotantoon aukko, joka pitäisi jollain rahalla täyttää. Lisäksi tulee ympäristöhaittoja ja terveyshaittoja, joista tulee aina vaan lisää kustannuksia. Että se siitä kestävästä investoinnista. Terveisiä esimerkiksi Fukushimasta. 

Eivätkä todellakaan haihdu. Yksittäisen voimalan tapauksessa varmasti, mutta ei kokonaisuutta tarkastellessa tilastollisesti. Niiden muutaman hajonneen voimalan vastapainoksi kun on puolisen tuhatta ei-hajonnutta voimalaa, joista jokainen tahkoo kymmenien miljardien edestä sähköä elinkaarensa aikana. Mitkään Fukushimat eivät ydinvoimaloiden kannattavuutta muuta käytännössä mihinkään suuntaan.

Esimerkiksi 500 kappaletta 1000 MW ydinvoimaloita tuottaa Suomen viime vuotisella sähkönhinnalla 60 vuodessa 11650 miljardin edestä sähköä. Siinä ei muutaman sadan miljardin onnettomuuskulut vielä edes tunnu.

Varsinkin, kun uusia voimaloita rakennettaessa tilannetta pitää tietenkin tarkastella modernien voimaloiden suhteen. Ne kun eivät todellakaan ole yhtä surkeita kapistuksia kuin 60-luvun teknologian voimalat.

Ja täysin naurettavaa kuvitella, että minkäänalaisia merkityksellisiä terveyshaittoja onnettomuuksista pääsisi syntymään, kun ei niitä ole syntynyt noissa pahimmissa mahdollisissakaan toteutuneissa onnettomuuksissa. Fossiilisethan tappavat normaalistikin toimiessaan miljoonia ihmisiä joka ikinen vuosi. Joten täysin päinvastoin, sun täytyisi laskea niiden miljoonien säästyneiden ihmishenkien ja terveyshyötyjen säästöt ydinvoiman hyväksi.

https://blogs.scientificamerican.com/the-curious-wavefunction/nuclear-p…

Menepä kysäisemään esimerkiksi Tsernobylin alueella -86 asuneilta, tuliko merkittäviä terveyshaittoja. Saatat yllättyä. Osa ei toki heistä enää ole vastaamassa, koska kuolivat niihin "pieniin" haittoihin, joita onnettomuus aiheutti. 

Mistä lähtien jokunen kuolema on merkityksellinen terveyshaitta? Fossiiliset tappavat jatkuvasti miljoonia, joten parikaan bussilastillista ihmisiä ei ole mitään verrattuna niihin. Yhtenä ainoana vuonna voi kuolla useampi tuhat ihmistä pelkästään hiilikaivoksiinkin.

Edelleenkin, ydinvoimalla nimenomaan säästää valtavat summat sekä inhimilliset kärsimykset terveyshaitoissa verrattuna muihin tuotantomuotoihin. Pätee myös tuuli- ja aurinkovoimaan.

Mielenkiintoinen näkemys, että kuolemaan johtava sairastuminen ei olisi merkityksellinen terveyshaitta. Itse en ainakaan keksi merkittävämpää terveyshaittaa kuin kuolemaan johtava sairaus. Kaikissa muissa tapauksissa kun se terveys vielä jollain tasolla säilyy, mutta kuolemantapauksessa terveyttä ei enää ole eikä toivoakaan sen palautumisesta. 

Siihen varmaan pitäisi jaksaa kirjoittaa vaikkapa "merkityksellisiä määriä" tai jotain sen suuntaista. Ei nyt liene kovinkaan paljoa epäselvyyttä siitä, että yksilön tasolla merkitykselliseksi terveyshaitaksi voidaan laskea melkein mitä tahansa vaikka sormen irtoamisesta alkaen, jostain kuolemasta nyt puhumattakaan. Minä puhun nyt kokonaisuudesta, jossa vertaillaan sitä, kärsiikö tuotantomuodosta 1000 ihmistä vaiko 1 000 000 ihmistä.

Ydinvoimalan räjähdyksestä kärsii helpostikin monta miljoonaa ihmistä, koska laskeumat kulkeutuvat hyvinkin kauas. Puhumattakaan niistä vahingoista, joita ko. alueen asukkaille tulee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turismi ja muu matkailu tuo rahaa monelle yrittäjälle ja myös monelle sijoittajalle. Tämä kaikki puolestaan tuo rahaa ja myös verorahaa yhteiskunnan palveluiden (mm. terveys ja koulutys) pyörittämiseen.

Ja tämä kaikki rahan palvonta tappaa lajit ja elinolosuhteet pala palalta.

Mutta syödään rahaa kun ruoka loppuu, helppo nakki, vai miten se meni.

Ehkä niin. Mutta tosi asia on, että ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä kuin seinään, koska rahaa tarvitaan pyörittämään myös niitä ihmisille välttämättömiä palveluita.

Miksi ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii rahaa?

Ydinvoimahan on edullisempaa kuin fossiiliset polttoaineet, sanoo LUT:inkin tutkimus. Sillä voitaisiin korvata hiilivoima ja maakaasu kokonaan, jotka ovat yhteisvastuussa 55 % hiilidioksidipäästöistä. Jokunen prosentti lisää sillä voidaan korvata öljyn käyttöä sähkön- ja lämmöntuotannossa.

Uusi sähköauto on jo nyt edullisempi kuin uusi polttomoottoriauto, jos ajaa paljon. Henkilöautoliikenne on ehkä ~15 % hiilidioksidipäästöistä. Ei tarvita lisärahoja tähänkään.

Biopolttoaineet eivät sentään ole edullisempia kuin fossiiliset laiva- ja lentoliikenteen osalta, mutta näiden päästöt ovat kuitekin vain 5 % hiilidioksidipäästöistä. Jonkin verran siis tarvittaisiin tähän touhuun rahaa. Suurimmat rahtilaivat tosin olisi mahdollista varustaa ydinreaktoreilla, joka ei mitenkään välttämättä olisi sen kalliimpaa, jos se vain tehtäisiin skaalaedut mielessäpitäen.

Öljystä 4 % menee muoviin, jonka korvaaminen bioperäisellä öljyllä varmasti maksaa enemmän kuin fossiilinen öljy ainakin alkuunsa. Tuskin kuitenkaan niin paljoa, että tähän homma kaatuisi.

Lihan vaihtaminen kasvisruokaan säästäisi valtavasti rahaa. Ei lisärahoitusta sinnekään siis.

Loput onkin sitten piipertämistä.

Ja meinaat, että ydinvoimaloita, sähköautoja ja kasvisruokaa putkahtelee maailmaan tuosta vaan ilman rahaa?

Kyllä putkahtelee, koska se raha käytettäisiin vaihtoehtoisiin tuotteisiin, kuten fossiilisiin/lihaan, joka tapauksessa. Jatkossa se käytettäisiin eri asiaan ja säästettäisiin rahaa.

Hintalapussa sähköautolla on isompi numero kuin bensiiniautolla. Kyllä minun matematiikallani sitä rahaa vain menee, jos lähden autokaupoille. Säästöjä alkaisi tulla vasta, kun ensin olisin investoinut merkittävästi nykyisen autoni hintaa enemmän uuteen autoon. Kestäisi jonkin aikaa ennen kuin tulisi tuo erotus kuitattua ja todelliset säästöt alkaisivat. Sama homma tehtaissa, mutta paljon isommalla viiveellä. Eli ilmastonmuutoksen hillitseminen todellakin vaatii rahaa, koska uusia tehtaita ja autoja ei putkahtele ilmaiseksi mistään. Ne on ostettava rahalla. 

Ketäs se kaupassa näkyvä hintalappu nyt kiinnostaa? Koko elinkaaren kustannuksiahan pitää katsoa, eikä pelkästään kaupassa näkyvää hintaa. Keskimääräinen autoilija säästää 1000 euroa vuosittain ajaessaan sähköautoa verrattuna bensaan. Tämä tekee auton elinkaaren aikana esimerkiksi 20 000 euron säästön pelkästään polttoaineessa. Tähän säästöön tulee sitten päälle pienemmät korjauskustannukset, kun sähköautoissa ei ole lähimainkaan samaa määrää kuluvia osia. Öljynvaihdot, pakokaasumittaukset ja sen sellaiset myös loistavat poissaolollaan.

Yhteiskunnantasolla säästyy myös terveydenhuollossa kustannuksia, jotka nykyisellään aiheutuvat pienhiukkasista. Samoin meluvalleihin ei tarvitsisi upottaa miljoonatolkulla rahaa. Ja Suomen, sekä useimpien länsimaiden, tapauksessa ei tarvitse ostaa miljardeilla öljyä ulkomailta vuosittain.

Kyllä suurinta osaa ihmisistä kiinnostaa nimenomaan se kaupassa näkyvä hintalappu. Se kun on ainut tapa havaita, onko varaa ostaa ko. tuote vai ei. 

Nyt olikin kyse rahasta yhteiskuntatasolla.

Nimittäin tästä väitteestä: "tosi asia on, että ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä kuin seinään, koska rahaa tarvitaan pyörittämään myös niitä ihmisille välttämättömiä palveluita."

Varmasti yksittäistä ihmistä kiinnostaa hintalappu kaupassakin, jos lainaa ei saa edullisella korolla suhteessa polttoaineen edullisuuteen.

Myös yhteiskuntatasolla sillä hintalapulla on hyvin keskeinen rooli. Jos ei ole rahaa rakentaa vaikkapa ydinvoimalaa, sitä ei voi rakentaa. Hyvin yksinkertaista. 

Aina on varaa rakentaa ydinvoimala. Valtiohan viime kädessä saa lainaa niin edullisella korolla, että tietenkin sellaisia voidaan rakennella vaikka läjäpäin. Ja tämähän kannattaa, koska ydinvoimala tuottaa reippaasti enemmän säästöä kuin mitä valtion saaman lainan korkokuluihin menee.

Joo, se onkin kestävää yhteiskuntapolitiikka, että otetaan lainaa lainan päälle ja elellään velkarahalla. 

Silloin kun se velkaraha investoidaan ydinvoimalaan, niin se on hyvinkin täysin kestävää. Se olisi eri asia, jos se velkaraha otettaisiin elämiseen, jolla ei saada tulevia säästöjä.

Typeräähän olisi olla ottamatta lisävelkaa, jos sillä lisävelalla saadaan tuntuvat säästöt jatkossa, kun valtion lainojen korko on niin matala.

Ja kun se ydinvoimala lakkaa syystä tai toisesta toimimasta tai vaikka räjähtää, sinne haihtuvat tuhkana tuuleen ne kestävät investoinnit. Jäljelle jää vain iso kasa velkaa ja energiantuotantoon aukko, joka pitäisi jollain rahalla täyttää. Lisäksi tulee ympäristöhaittoja ja terveyshaittoja, joista tulee aina vaan lisää kustannuksia. Että se siitä kestävästä investoinnista. Terveisiä esimerkiksi Fukushimasta. 

Eivätkä todellakaan haihdu. Yksittäisen voimalan tapauksessa varmasti, mutta ei kokonaisuutta tarkastellessa tilastollisesti. Niiden muutaman hajonneen voimalan vastapainoksi kun on puolisen tuhatta ei-hajonnutta voimalaa, joista jokainen tahkoo kymmenien miljardien edestä sähköä elinkaarensa aikana. Mitkään Fukushimat eivät ydinvoimaloiden kannattavuutta muuta käytännössä mihinkään suuntaan.

Esimerkiksi 500 kappaletta 1000 MW ydinvoimaloita tuottaa Suomen viime vuotisella sähkönhinnalla 60 vuodessa 11650 miljardin edestä sähköä. Siinä ei muutaman sadan miljardin onnettomuuskulut vielä edes tunnu.

Varsinkin, kun uusia voimaloita rakennettaessa tilannetta pitää tietenkin tarkastella modernien voimaloiden suhteen. Ne kun eivät todellakaan ole yhtä surkeita kapistuksia kuin 60-luvun teknologian voimalat.

Ja täysin naurettavaa kuvitella, että minkäänalaisia merkityksellisiä terveyshaittoja onnettomuuksista pääsisi syntymään, kun ei niitä ole syntynyt noissa pahimmissa mahdollisissakaan toteutuneissa onnettomuuksissa. Fossiilisethan tappavat normaalistikin toimiessaan miljoonia ihmisiä joka ikinen vuosi. Joten täysin päinvastoin, sun täytyisi laskea niiden miljoonien säästyneiden ihmishenkien ja terveyshyötyjen säästöt ydinvoiman hyväksi.

https://blogs.scientificamerican.com/the-curious-wavefunction/nuclear-p…

Menepä kysäisemään esimerkiksi Tsernobylin alueella -86 asuneilta, tuliko merkittäviä terveyshaittoja. Saatat yllättyä. Osa ei toki heistä enää ole vastaamassa, koska kuolivat niihin "pieniin" haittoihin, joita onnettomuus aiheutti. 

Mistä lähtien jokunen kuolema on merkityksellinen terveyshaitta? Fossiiliset tappavat jatkuvasti miljoonia, joten parikaan bussilastillista ihmisiä ei ole mitään verrattuna niihin. Yhtenä ainoana vuonna voi kuolla useampi tuhat ihmistä pelkästään hiilikaivoksiinkin.

Edelleenkin, ydinvoimalla nimenomaan säästää valtavat summat sekä inhimilliset kärsimykset terveyshaitoissa verrattuna muihin tuotantomuotoihin. Pätee myös tuuli- ja aurinkovoimaan.

Mene haastattelemaan niitä Tsernobylin asukkaita. Jatketaan sitten keskustelua niistä terveyshaitoista. 

Miksi menisin haastattelemaan yhtään ketään? Mitähän tietoa ne muka tarjoaisivat, joka ei ole jo yleisessä tiedossa?

Voisivat oikaista tämän harhaluulosi:

täysin naurettavaa kuvitella, että minkäänalaisia merkityksellisiä terveyshaittoja onnettomuuksista pääsisi syntymään, kun ei niitä ole syntynyt noissa pahimmissa mahdollisissakaan toteutuneissa onnettomuuksissa. 

Ottaen huomioon, ettei ole mikään valtionsalaisuus, että ihmisiä on ihan kuollutkin esim. Tsernossa, niin miten sä tämän havainnon valossa tulkitsisit kyseisen viestin?

Ja olisko niin, että kun opit tulkitsemaan viestin sisällön oikein, niin sulta poistuu tuo tarve huudella mitään mistään harhaluuloista siinä viestissä? Olisko?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turismi ja muu matkailu tuo rahaa monelle yrittäjälle ja myös monelle sijoittajalle. Tämä kaikki puolestaan tuo rahaa ja myös verorahaa yhteiskunnan palveluiden (mm. terveys ja koulutys) pyörittämiseen.

Ja tämä kaikki rahan palvonta tappaa lajit ja elinolosuhteet pala palalta.

Mutta syödään rahaa kun ruoka loppuu, helppo nakki, vai miten se meni.

Ehkä niin. Mutta tosi asia on, että ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä kuin seinään, koska rahaa tarvitaan pyörittämään myös niitä ihmisille välttämättömiä palveluita.

Miksi ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii rahaa?

Ydinvoimahan on edullisempaa kuin fossiiliset polttoaineet, sanoo LUT:inkin tutkimus. Sillä voitaisiin korvata hiilivoima ja maakaasu kokonaan, jotka ovat yhteisvastuussa 55 % hiilidioksidipäästöistä. Jokunen prosentti lisää sillä voidaan korvata öljyn käyttöä sähkön- ja lämmöntuotannossa.

Uusi sähköauto on jo nyt edullisempi kuin uusi polttomoottoriauto, jos ajaa paljon. Henkilöautoliikenne on ehkä ~15 % hiilidioksidipäästöistä. Ei tarvita lisärahoja tähänkään.

Biopolttoaineet eivät sentään ole edullisempia kuin fossiiliset laiva- ja lentoliikenteen osalta, mutta näiden päästöt ovat kuitekin vain 5 % hiilidioksidipäästöistä. Jonkin verran siis tarvittaisiin tähän touhuun rahaa. Suurimmat rahtilaivat tosin olisi mahdollista varustaa ydinreaktoreilla, joka ei mitenkään välttämättä olisi sen kalliimpaa, jos se vain tehtäisiin skaalaedut mielessäpitäen.

Öljystä 4 % menee muoviin, jonka korvaaminen bioperäisellä öljyllä varmasti maksaa enemmän kuin fossiilinen öljy ainakin alkuunsa. Tuskin kuitenkaan niin paljoa, että tähän homma kaatuisi.

Lihan vaihtaminen kasvisruokaan säästäisi valtavasti rahaa. Ei lisärahoitusta sinnekään siis.

Loput onkin sitten piipertämistä.

Ja meinaat, että ydinvoimaloita, sähköautoja ja kasvisruokaa putkahtelee maailmaan tuosta vaan ilman rahaa?

Kyllä putkahtelee, koska se raha käytettäisiin vaihtoehtoisiin tuotteisiin, kuten fossiilisiin/lihaan, joka tapauksessa. Jatkossa se käytettäisiin eri asiaan ja säästettäisiin rahaa.

Hintalapussa sähköautolla on isompi numero kuin bensiiniautolla. Kyllä minun matematiikallani sitä rahaa vain menee, jos lähden autokaupoille. Säästöjä alkaisi tulla vasta, kun ensin olisin investoinut merkittävästi nykyisen autoni hintaa enemmän uuteen autoon. Kestäisi jonkin aikaa ennen kuin tulisi tuo erotus kuitattua ja todelliset säästöt alkaisivat. Sama homma tehtaissa, mutta paljon isommalla viiveellä. Eli ilmastonmuutoksen hillitseminen todellakin vaatii rahaa, koska uusia tehtaita ja autoja ei putkahtele ilmaiseksi mistään. Ne on ostettava rahalla. 

Ketäs se kaupassa näkyvä hintalappu nyt kiinnostaa? Koko elinkaaren kustannuksiahan pitää katsoa, eikä pelkästään kaupassa näkyvää hintaa. Keskimääräinen autoilija säästää 1000 euroa vuosittain ajaessaan sähköautoa verrattuna bensaan. Tämä tekee auton elinkaaren aikana esimerkiksi 20 000 euron säästön pelkästään polttoaineessa. Tähän säästöön tulee sitten päälle pienemmät korjauskustannukset, kun sähköautoissa ei ole lähimainkaan samaa määrää kuluvia osia. Öljynvaihdot, pakokaasumittaukset ja sen sellaiset myös loistavat poissaolollaan.

Yhteiskunnantasolla säästyy myös terveydenhuollossa kustannuksia, jotka nykyisellään aiheutuvat pienhiukkasista. Samoin meluvalleihin ei tarvitsisi upottaa miljoonatolkulla rahaa. Ja Suomen, sekä useimpien länsimaiden, tapauksessa ei tarvitse ostaa miljardeilla öljyä ulkomailta vuosittain.

Kyllä suurinta osaa ihmisistä kiinnostaa nimenomaan se kaupassa näkyvä hintalappu. Se kun on ainut tapa havaita, onko varaa ostaa ko. tuote vai ei. 

Nyt olikin kyse rahasta yhteiskuntatasolla.

Nimittäin tästä väitteestä: "tosi asia on, että ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä kuin seinään, koska rahaa tarvitaan pyörittämään myös niitä ihmisille välttämättömiä palveluita."

Varmasti yksittäistä ihmistä kiinnostaa hintalappu kaupassakin, jos lainaa ei saa edullisella korolla suhteessa polttoaineen edullisuuteen.

Myös yhteiskuntatasolla sillä hintalapulla on hyvin keskeinen rooli. Jos ei ole rahaa rakentaa vaikkapa ydinvoimalaa, sitä ei voi rakentaa. Hyvin yksinkertaista. 

Aina on varaa rakentaa ydinvoimala. Valtiohan viime kädessä saa lainaa niin edullisella korolla, että tietenkin sellaisia voidaan rakennella vaikka läjäpäin. Ja tämähän kannattaa, koska ydinvoimala tuottaa reippaasti enemmän säästöä kuin mitä valtion saaman lainan korkokuluihin menee.

Joo, se onkin kestävää yhteiskuntapolitiikka, että otetaan lainaa lainan päälle ja elellään velkarahalla. 

Silloin kun se velkaraha investoidaan ydinvoimalaan, niin se on hyvinkin täysin kestävää. Se olisi eri asia, jos se velkaraha otettaisiin elämiseen, jolla ei saada tulevia säästöjä.

Typeräähän olisi olla ottamatta lisävelkaa, jos sillä lisävelalla saadaan tuntuvat säästöt jatkossa, kun valtion lainojen korko on niin matala.

Ja kun se ydinvoimala lakkaa syystä tai toisesta toimimasta tai vaikka räjähtää, sinne haihtuvat tuhkana tuuleen ne kestävät investoinnit. Jäljelle jää vain iso kasa velkaa ja energiantuotantoon aukko, joka pitäisi jollain rahalla täyttää. Lisäksi tulee ympäristöhaittoja ja terveyshaittoja, joista tulee aina vaan lisää kustannuksia. Että se siitä kestävästä investoinnista. Terveisiä esimerkiksi Fukushimasta. 

Eivätkä todellakaan haihdu. Yksittäisen voimalan tapauksessa varmasti, mutta ei kokonaisuutta tarkastellessa tilastollisesti. Niiden muutaman hajonneen voimalan vastapainoksi kun on puolisen tuhatta ei-hajonnutta voimalaa, joista jokainen tahkoo kymmenien miljardien edestä sähköä elinkaarensa aikana. Mitkään Fukushimat eivät ydinvoimaloiden kannattavuutta muuta käytännössä mihinkään suuntaan.

Esimerkiksi 500 kappaletta 1000 MW ydinvoimaloita tuottaa Suomen viime vuotisella sähkönhinnalla 60 vuodessa 11650 miljardin edestä sähköä. Siinä ei muutaman sadan miljardin onnettomuuskulut vielä edes tunnu.

Varsinkin, kun uusia voimaloita rakennettaessa tilannetta pitää tietenkin tarkastella modernien voimaloiden suhteen. Ne kun eivät todellakaan ole yhtä surkeita kapistuksia kuin 60-luvun teknologian voimalat.

Ja täysin naurettavaa kuvitella, että minkäänalaisia merkityksellisiä terveyshaittoja onnettomuuksista pääsisi syntymään, kun ei niitä ole syntynyt noissa pahimmissa mahdollisissakaan toteutuneissa onnettomuuksissa. Fossiilisethan tappavat normaalistikin toimiessaan miljoonia ihmisiä joka ikinen vuosi. Joten täysin päinvastoin, sun täytyisi laskea niiden miljoonien säästyneiden ihmishenkien ja terveyshyötyjen säästöt ydinvoiman hyväksi.

https://blogs.scientificamerican.com/the-curious-wavefunction/nuclear-p…

Menepä kysäisemään esimerkiksi Tsernobylin alueella -86 asuneilta, tuliko merkittäviä terveyshaittoja. Saatat yllättyä. Osa ei toki heistä enää ole vastaamassa, koska kuolivat niihin "pieniin" haittoihin, joita onnettomuus aiheutti. 

Mistä lähtien jokunen kuolema on merkityksellinen terveyshaitta? Fossiiliset tappavat jatkuvasti miljoonia, joten parikaan bussilastillista ihmisiä ei ole mitään verrattuna niihin. Yhtenä ainoana vuonna voi kuolla useampi tuhat ihmistä pelkästään hiilikaivoksiinkin.

Edelleenkin, ydinvoimalla nimenomaan säästää valtavat summat sekä inhimilliset kärsimykset terveyshaitoissa verrattuna muihin tuotantomuotoihin. Pätee myös tuuli- ja aurinkovoimaan.

Mielenkiintoinen näkemys, että kuolemaan johtava sairastuminen ei olisi merkityksellinen terveyshaitta. Itse en ainakaan keksi merkittävämpää terveyshaittaa kuin kuolemaan johtava sairaus. Kaikissa muissa tapauksissa kun se terveys vielä jollain tasolla säilyy, mutta kuolemantapauksessa terveyttä ei enää ole eikä toivoakaan sen palautumisesta. 

Siihen varmaan pitäisi jaksaa kirjoittaa vaikkapa "merkityksellisiä määriä" tai jotain sen suuntaista. Ei nyt liene kovinkaan paljoa epäselvyyttä siitä, että yksilön tasolla merkitykselliseksi terveyshaitaksi voidaan laskea melkein mitä tahansa vaikka sormen irtoamisesta alkaen, jostain kuolemasta nyt puhumattakaan. Minä puhun nyt kokonaisuudesta, jossa vertaillaan sitä, kärsiikö tuotantomuodosta 1000 ihmistä vaiko 1 000 000 ihmistä.

Ydinvoimalan räjähdyksestä kärsii helpostikin monta miljoonaa ihmistä, koska laskeumat kulkeutuvat hyvinkin kauas. Puhumattakaan niistä vahingoista, joita ko. alueen asukkaille tulee.

Ja ne laskeumathan eivät mitään todellisia haittoja aiheuta millekään merkitykselliselle määrää ihmisiä. Eivät esim. todellakaan aiheuta terveysongelmia miljoonille. Psykologisia ongelmia ehkäpä.

VAIKKA puhuttaisiin jostain niinkin älyttömästä tilanteesta kuin miljoonasta terveyshaitasta, joka on täyttä haihattelua alunperinkin, niin SILTIKÄÄN ydinvoima ei muuttuisi huonommaksi ihmisten kannalta kuin korvaavat tuotantomuodot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään vielä milloin mikäkin ryhmä keksii uutta vastustettavaa. Milloin lihansyönti tuhoaa maapallon, milloin ydinvoima tappaa kaikki, milloin fossiiliset polttoaineet tuhoaa maapallon, milloin hiuslakkapullot syövät otsonikerroksen.

Tajuatkos sä, että näitä ei kukaan ole keksimällä keksinyt? Hiuslakkapullojenkin ponnekaasut olivat valtavaongelma. Se ongelma yksinkertaisesti korjattiin, koska siitä saatiin aikaiseksi riittävän suuri meteli.

Jos ponnekaasut ovat sinulle valtava ongelma, mitähän sitten ovat maatalouden, maantieliikenteen, teollisuuden yms. päästöt?

Hiuslakkojen ottaminen päästökeskusteluun on sama kuin väittäisi, että kärpäsen kakka on valtava metaanipäästöjen lähde.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turismi ja muu matkailu tuo rahaa monelle yrittäjälle ja myös monelle sijoittajalle. Tämä kaikki puolestaan tuo rahaa ja myös verorahaa yhteiskunnan palveluiden (mm. terveys ja koulutys) pyörittämiseen.

Ja tämä kaikki rahan palvonta tappaa lajit ja elinolosuhteet pala palalta.

Mutta syödään rahaa kun ruoka loppuu, helppo nakki, vai miten se meni.

Ehkä niin. Mutta tosi asia on, että ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä kuin seinään, koska rahaa tarvitaan pyörittämään myös niitä ihmisille välttämättömiä palveluita.

Miksi ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii rahaa?

Ydinvoimahan on edullisempaa kuin fossiiliset polttoaineet, sanoo LUT:inkin tutkimus. Sillä voitaisiin korvata hiilivoima ja maakaasu kokonaan, jotka ovat yhteisvastuussa 55 % hiilidioksidipäästöistä. Jokunen prosentti lisää sillä voidaan korvata öljyn käyttöä sähkön- ja lämmöntuotannossa.

Uusi sähköauto on jo nyt edullisempi kuin uusi polttomoottoriauto, jos ajaa paljon. Henkilöautoliikenne on ehkä ~15 % hiilidioksidipäästöistä. Ei tarvita lisärahoja tähänkään.

Biopolttoaineet eivät sentään ole edullisempia kuin fossiiliset laiva- ja lentoliikenteen osalta, mutta näiden päästöt ovat kuitekin vain 5 % hiilidioksidipäästöistä. Jonkin verran siis tarvittaisiin tähän touhuun rahaa. Suurimmat rahtilaivat tosin olisi mahdollista varustaa ydinreaktoreilla, joka ei mitenkään välttämättä olisi sen kalliimpaa, jos se vain tehtäisiin skaalaedut mielessäpitäen.

Öljystä 4 % menee muoviin, jonka korvaaminen bioperäisellä öljyllä varmasti maksaa enemmän kuin fossiilinen öljy ainakin alkuunsa. Tuskin kuitenkaan niin paljoa, että tähän homma kaatuisi.

Lihan vaihtaminen kasvisruokaan säästäisi valtavasti rahaa. Ei lisärahoitusta sinnekään siis.

Loput onkin sitten piipertämistä.

Ja meinaat, että ydinvoimaloita, sähköautoja ja kasvisruokaa putkahtelee maailmaan tuosta vaan ilman rahaa?

Kyllä putkahtelee, koska se raha käytettäisiin vaihtoehtoisiin tuotteisiin, kuten fossiilisiin/lihaan, joka tapauksessa. Jatkossa se käytettäisiin eri asiaan ja säästettäisiin rahaa.

Hintalapussa sähköautolla on isompi numero kuin bensiiniautolla. Kyllä minun matematiikallani sitä rahaa vain menee, jos lähden autokaupoille. Säästöjä alkaisi tulla vasta, kun ensin olisin investoinut merkittävästi nykyisen autoni hintaa enemmän uuteen autoon. Kestäisi jonkin aikaa ennen kuin tulisi tuo erotus kuitattua ja todelliset säästöt alkaisivat. Sama homma tehtaissa, mutta paljon isommalla viiveellä. Eli ilmastonmuutoksen hillitseminen todellakin vaatii rahaa, koska uusia tehtaita ja autoja ei putkahtele ilmaiseksi mistään. Ne on ostettava rahalla. 

Ketäs se kaupassa näkyvä hintalappu nyt kiinnostaa? Koko elinkaaren kustannuksiahan pitää katsoa, eikä pelkästään kaupassa näkyvää hintaa. Keskimääräinen autoilija säästää 1000 euroa vuosittain ajaessaan sähköautoa verrattuna bensaan. Tämä tekee auton elinkaaren aikana esimerkiksi 20 000 euron säästön pelkästään polttoaineessa. Tähän säästöön tulee sitten päälle pienemmät korjauskustannukset, kun sähköautoissa ei ole lähimainkaan samaa määrää kuluvia osia. Öljynvaihdot, pakokaasumittaukset ja sen sellaiset myös loistavat poissaolollaan.

Yhteiskunnantasolla säästyy myös terveydenhuollossa kustannuksia, jotka nykyisellään aiheutuvat pienhiukkasista. Samoin meluvalleihin ei tarvitsisi upottaa miljoonatolkulla rahaa. Ja Suomen, sekä useimpien länsimaiden, tapauksessa ei tarvitse ostaa miljardeilla öljyä ulkomailta vuosittain.

Kyllä suurinta osaa ihmisistä kiinnostaa nimenomaan se kaupassa näkyvä hintalappu. Se kun on ainut tapa havaita, onko varaa ostaa ko. tuote vai ei. 

Nyt olikin kyse rahasta yhteiskuntatasolla.

Nimittäin tästä väitteestä: "tosi asia on, että ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä kuin seinään, koska rahaa tarvitaan pyörittämään myös niitä ihmisille välttämättömiä palveluita."

Varmasti yksittäistä ihmistä kiinnostaa hintalappu kaupassakin, jos lainaa ei saa edullisella korolla suhteessa polttoaineen edullisuuteen.

Myös yhteiskuntatasolla sillä hintalapulla on hyvin keskeinen rooli. Jos ei ole rahaa rakentaa vaikkapa ydinvoimalaa, sitä ei voi rakentaa. Hyvin yksinkertaista. 

Aina on varaa rakentaa ydinvoimala. Valtiohan viime kädessä saa lainaa niin edullisella korolla, että tietenkin sellaisia voidaan rakennella vaikka läjäpäin. Ja tämähän kannattaa, koska ydinvoimala tuottaa reippaasti enemmän säästöä kuin mitä valtion saaman lainan korkokuluihin menee.

Joo, se onkin kestävää yhteiskuntapolitiikka, että otetaan lainaa lainan päälle ja elellään velkarahalla. 

Silloin kun se velkaraha investoidaan ydinvoimalaan, niin se on hyvinkin täysin kestävää. Se olisi eri asia, jos se velkaraha otettaisiin elämiseen, jolla ei saada tulevia säästöjä.

Typeräähän olisi olla ottamatta lisävelkaa, jos sillä lisävelalla saadaan tuntuvat säästöt jatkossa, kun valtion lainojen korko on niin matala.

Ja kun se ydinvoimala lakkaa syystä tai toisesta toimimasta tai vaikka räjähtää, sinne haihtuvat tuhkana tuuleen ne kestävät investoinnit. Jäljelle jää vain iso kasa velkaa ja energiantuotantoon aukko, joka pitäisi jollain rahalla täyttää. Lisäksi tulee ympäristöhaittoja ja terveyshaittoja, joista tulee aina vaan lisää kustannuksia. Että se siitä kestävästä investoinnista. Terveisiä esimerkiksi Fukushimasta. 

Eivätkä todellakaan haihdu. Yksittäisen voimalan tapauksessa varmasti, mutta ei kokonaisuutta tarkastellessa tilastollisesti. Niiden muutaman hajonneen voimalan vastapainoksi kun on puolisen tuhatta ei-hajonnutta voimalaa, joista jokainen tahkoo kymmenien miljardien edestä sähköä elinkaarensa aikana. Mitkään Fukushimat eivät ydinvoimaloiden kannattavuutta muuta käytännössä mihinkään suuntaan.

Esimerkiksi 500 kappaletta 1000 MW ydinvoimaloita tuottaa Suomen viime vuotisella sähkönhinnalla 60 vuodessa 11650 miljardin edestä sähköä. Siinä ei muutaman sadan miljardin onnettomuuskulut vielä edes tunnu.

Varsinkin, kun uusia voimaloita rakennettaessa tilannetta pitää tietenkin tarkastella modernien voimaloiden suhteen. Ne kun eivät todellakaan ole yhtä surkeita kapistuksia kuin 60-luvun teknologian voimalat.

Ja täysin naurettavaa kuvitella, että minkäänalaisia merkityksellisiä terveyshaittoja onnettomuuksista pääsisi syntymään, kun ei niitä ole syntynyt noissa pahimmissa mahdollisissakaan toteutuneissa onnettomuuksissa. Fossiilisethan tappavat normaalistikin toimiessaan miljoonia ihmisiä joka ikinen vuosi. Joten täysin päinvastoin, sun täytyisi laskea niiden miljoonien säästyneiden ihmishenkien ja terveyshyötyjen säästöt ydinvoiman hyväksi.

https://blogs.scientificamerican.com/the-curious-wavefunction/nuclear-p…

Menepä kysäisemään esimerkiksi Tsernobylin alueella -86 asuneilta, tuliko merkittäviä terveyshaittoja. Saatat yllättyä. Osa ei toki heistä enää ole vastaamassa, koska kuolivat niihin "pieniin" haittoihin, joita onnettomuus aiheutti. 

Mistä lähtien jokunen kuolema on merkityksellinen terveyshaitta? Fossiiliset tappavat jatkuvasti miljoonia, joten parikaan bussilastillista ihmisiä ei ole mitään verrattuna niihin. Yhtenä ainoana vuonna voi kuolla useampi tuhat ihmistä pelkästään hiilikaivoksiinkin.

Edelleenkin, ydinvoimalla nimenomaan säästää valtavat summat sekä inhimilliset kärsimykset terveyshaitoissa verrattuna muihin tuotantomuotoihin. Pätee myös tuuli- ja aurinkovoimaan.

Mene haastattelemaan niitä Tsernobylin asukkaita. Jatketaan sitten keskustelua niistä terveyshaitoista. 

Miksi menisin haastattelemaan yhtään ketään? Mitähän tietoa ne muka tarjoaisivat, joka ei ole jo yleisessä tiedossa?

Voisivat oikaista tämän harhaluulosi:

täysin naurettavaa kuvitella, että minkäänalaisia merkityksellisiä terveyshaittoja onnettomuuksista pääsisi syntymään, kun ei niitä ole syntynyt noissa pahimmissa mahdollisissakaan toteutuneissa onnettomuuksissa. 

Ottaen huomioon, ettei ole mikään valtionsalaisuus, että ihmisiä on ihan kuollutkin esim. Tsernossa, niin miten sä tämän havainnon valossa tulkitsisit kyseisen viestin?

Ja olisko niin, että kun opit tulkitsemaan viestin sisällön oikein, niin sulta poistuu tuo tarve huudella mitään mistään harhaluuloista siinä viestissä? Olisko?

Tulkitsen sen edelleen harhaluuloksi. Kaikille muille paitsi sinulle, kun on hyvinkin merkityksellinen haitta, jos ihmisiä kuolee. Riippumatta siitä, kuinka paljon heitä kuolee. Eli tulkitsinpa viestin ihan miten tahansa, pysyn kannassani eikä tarve oikaista tuota harhaista näkemystä poistu mihinkään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään vielä milloin mikäkin ryhmä keksii uutta vastustettavaa. Milloin lihansyönti tuhoaa maapallon, milloin ydinvoima tappaa kaikki, milloin fossiiliset polttoaineet tuhoaa maapallon, milloin hiuslakkapullot syövät otsonikerroksen.

Tajuatkos sä, että näitä ei kukaan ole keksimällä keksinyt? Hiuslakkapullojenkin ponnekaasut olivat valtavaongelma. Se ongelma yksinkertaisesti korjattiin, koska siitä saatiin aikaiseksi riittävän suuri meteli.

Sitä ponnekaasuakaan ei korjattu sillä, että syyllistettiin perus Marjattaa ja Pirkkoa heidän sairaasta elämäntavastaan. Kehitettiin toisenlaiset pullot ja ongelma oli ratkaistu. Joten, eiköhän lopeteta nyt myös perus kengänkuluttajien syylistäminen ja annetaan fiksumpien ratkaista ongelmat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turismi ja muu matkailu tuo rahaa monelle yrittäjälle ja myös monelle sijoittajalle. Tämä kaikki puolestaan tuo rahaa ja myös verorahaa yhteiskunnan palveluiden (mm. terveys ja koulutys) pyörittämiseen.

Ja tämä kaikki rahan palvonta tappaa lajit ja elinolosuhteet pala palalta.

Mutta syödään rahaa kun ruoka loppuu, helppo nakki, vai miten se meni.

Ehkä niin. Mutta tosi asia on, että ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä kuin seinään, koska rahaa tarvitaan pyörittämään myös niitä ihmisille välttämättömiä palveluita.

Miksi ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii rahaa?

Ydinvoimahan on edullisempaa kuin fossiiliset polttoaineet, sanoo LUT:inkin tutkimus. Sillä voitaisiin korvata hiilivoima ja maakaasu kokonaan, jotka ovat yhteisvastuussa 55 % hiilidioksidipäästöistä. Jokunen prosentti lisää sillä voidaan korvata öljyn käyttöä sähkön- ja lämmöntuotannossa.

Uusi sähköauto on jo nyt edullisempi kuin uusi polttomoottoriauto, jos ajaa paljon. Henkilöautoliikenne on ehkä ~15 % hiilidioksidipäästöistä. Ei tarvita lisärahoja tähänkään.

Biopolttoaineet eivät sentään ole edullisempia kuin fossiiliset laiva- ja lentoliikenteen osalta, mutta näiden päästöt ovat kuitekin vain 5 % hiilidioksidipäästöistä. Jonkin verran siis tarvittaisiin tähän touhuun rahaa. Suurimmat rahtilaivat tosin olisi mahdollista varustaa ydinreaktoreilla, joka ei mitenkään välttämättä olisi sen kalliimpaa, jos se vain tehtäisiin skaalaedut mielessäpitäen.

Öljystä 4 % menee muoviin, jonka korvaaminen bioperäisellä öljyllä varmasti maksaa enemmän kuin fossiilinen öljy ainakin alkuunsa. Tuskin kuitenkaan niin paljoa, että tähän homma kaatuisi.

Lihan vaihtaminen kasvisruokaan säästäisi valtavasti rahaa. Ei lisärahoitusta sinnekään siis.

Loput onkin sitten piipertämistä.

Ja meinaat, että ydinvoimaloita, sähköautoja ja kasvisruokaa putkahtelee maailmaan tuosta vaan ilman rahaa?

Kyllä putkahtelee, koska se raha käytettäisiin vaihtoehtoisiin tuotteisiin, kuten fossiilisiin/lihaan, joka tapauksessa. Jatkossa se käytettäisiin eri asiaan ja säästettäisiin rahaa.

Hintalapussa sähköautolla on isompi numero kuin bensiiniautolla. Kyllä minun matematiikallani sitä rahaa vain menee, jos lähden autokaupoille. Säästöjä alkaisi tulla vasta, kun ensin olisin investoinut merkittävästi nykyisen autoni hintaa enemmän uuteen autoon. Kestäisi jonkin aikaa ennen kuin tulisi tuo erotus kuitattua ja todelliset säästöt alkaisivat. Sama homma tehtaissa, mutta paljon isommalla viiveellä. Eli ilmastonmuutoksen hillitseminen todellakin vaatii rahaa, koska uusia tehtaita ja autoja ei putkahtele ilmaiseksi mistään. Ne on ostettava rahalla. 

Ketäs se kaupassa näkyvä hintalappu nyt kiinnostaa? Koko elinkaaren kustannuksiahan pitää katsoa, eikä pelkästään kaupassa näkyvää hintaa. Keskimääräinen autoilija säästää 1000 euroa vuosittain ajaessaan sähköautoa verrattuna bensaan. Tämä tekee auton elinkaaren aikana esimerkiksi 20 000 euron säästön pelkästään polttoaineessa. Tähän säästöön tulee sitten päälle pienemmät korjauskustannukset, kun sähköautoissa ei ole lähimainkaan samaa määrää kuluvia osia. Öljynvaihdot, pakokaasumittaukset ja sen sellaiset myös loistavat poissaolollaan.

Yhteiskunnantasolla säästyy myös terveydenhuollossa kustannuksia, jotka nykyisellään aiheutuvat pienhiukkasista. Samoin meluvalleihin ei tarvitsisi upottaa miljoonatolkulla rahaa. Ja Suomen, sekä useimpien länsimaiden, tapauksessa ei tarvitse ostaa miljardeilla öljyä ulkomailta vuosittain.

Osta Tesla hintaan 80k€. Tai sitten osta 40k€ hyvä auto ja lopuilla 40 kiloeurolla siihen bensaa.

Miksi nimenomaan 80 k€ Tesla? Tesloja saa myös 50 k€ hinnalla, joka on edullisempi loppupeleissä kuin 40 k€ auto. Ja autonakin vielä reilusti parempi.

Teslojen lisäksi on ne muut sähköautot, joita saa alle 40 k€ hinnallakin.

Toisaalta 15k€ saa pienikulutuksisen bensa-auton. Joten ootellaan nyt vielä järkevämpiä vaihtoehtoja.

Ja tuo 15 k€ autokin voi tulla kalliimmaksi pidemmän päälle kuin 37 k€ Huyinda Ioniq tai 38 k€ Nissan Leaf. Toki jos ei paljoa ajele, niin sitten tuskin.

Keskimääräinen uusi auto maksaa Suomessa ~32 000 €. Keskimääräisillä ajamisilla jopa 50 k€ Tesla on parempi diili pidemmän päälle kuin tuo keskimääräinen uusi polttomoottoriauto. Samoin 43 k€ Kona.

Luonnollisesti kyse on yhtälöstä, eikä kaikissa tilanteissa sähköauto ole edullisempi. Kuten juuri silloin, jos haluaa ostaa 15 k€ auton ja ajelee vähän, tai jos ostaa vähän kalliimmankin samalla kun ajelee todella vähän.

Pointtihan ei muutu miksikään, että sähköautoihin siirtyminen ei vaadi köyhtymistä. Tilannehan on jo tänäkin vuonna jotakuinkin plusmiinusnolla, koska asiaa tarkastellaan kaikkien auton ostavien kesken, eikä vain sen 15 k€ auton ostajan tapausta.

Turhaa liirumlaarumia tuollainen. Todellisuudessa ihminen ei voi tarkastella kustannusasioita kuin oman itsensä kautta. Kun sinne pankkitilille ei tulee yhtään lisää rahaa, vaikka miten laajasti tarkasteltaisiin. Jos ei ole rahaa ostaa sähköautoa, ei sitä voi ostaa vaikka tulisi miten laajoja yhteiskunnallisia säästöjä. Eikä pankkikaan myönnä lainaa, vaikka kuinka selittäisin, miten sähköauto 20 vuoden tarkastelujaksolla tulee halvemmaksi kuin bensa-auto. 

Mitä ihmeen turhaa liirumlaarumia? Kukaan ei ole pakottamassa ketään ostamaan itsellensä liian kallista autoa nyt.

Väite oli tämä: "ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä kuin seinään, koska rahaa tarvitaan pyörittämään myös niitä ihmisille välttämättömiä palveluita".

Tilanne ei vaadi sitä, että juuri tänä vuonna täytyisi jokaisella 15 k€ auton ostajallakin olla pankista laina 37 k€ sähköautoon. Kyse on siitä, että vaikka sähköautoihin siirryttäisiin, se ei tule köyhdyttämään kansaa, vaan päinvastoin, rahaa tulee säästymään. Täysin riippumatta mistään yksittäisistä ostajista ja niiden tilanteesta. Vuosikymmenen kuluttua sille 15 k€ polttomoottoriautollekin on taatusti olemassa kilpailukykyinen 20 k€ sähköauto, jonka lisälaina on naurettavan helppo perustella vuosittaisilla säästöillä polttoainekuluissa.

Ymmärrätkö nyt itsekään mitä puhut? Ei sitä rahaa synny niihin investointeihin tyhjästä. Ja ne investoinnit olisi tehtävä nimenomaan tässä ja nyt, jotta sitä mainostamaasi säästöä voisi alkaa tekemään. Mutta investointia on mahdotonta tehdä, kun rahaa menee sellaisiin välttämättömyyksiin kuin ruoka, asuminen ja vaatteet. Niistä ei voi luopua vain siksi, että saisi vuosien mittaa säästöä polttoainekuluissa. Koska niistä luopumalla ei elä siihen asti, että ehtisi niitä säästöjä saada. Eikä tasan varmasti yksikään pankki myönnä lainaa sillä perusteella, että henkilö säästäisi polttoainekuluissa vuosien kuluessa. Kyllä siihen on ihan muut perusteet. 

Sama yhteiskuntatasolla: Kun rahaa menee asukkaiden hengissäpitämiseen, ei voida siirtää sitä rahaa ydinvoimaloihin tai kohta ei ole ketään, joka sitä ydinsähköä enää ostaisi tai voimalaa pyörittäisi.

Ranskalaiset eivät kuolleet nälkään 70- ja 80-luvuilla, kun parissa vuosikymmenessä rakensivat ydinvoimala-arsenaalin tuottamaan lähes kaiken sähkönsä. Valtion edullisella lainarahalla ne rakennettiin ja säästöistä ollaan päästy nauttimaan pitkään sen jälkeen. Tietenkin jos koko asiaa lähestyy kvartaalitasolla, niin eihän mitään kannattavaa tuotantoa pidä mennä rakentamaan koskaan.

Sitähän minä en sano, etteikö ydinvoimaloiden tai sähköautojen CAPEX olisi merkittävällä tavalla suurempi kuin fossiilisten vaihtoehtoja, mutta jo vuosikymmenen aikaskaalalla katsottuna päästään helposti plusmiinusnolla-tilanteeseen (esim. ydinvoimalan kokoluokan maakaasuvoimala maksaa sekin 1,5 miljardia, joten ei se vaihtoehtoiskustannus ole myöskään nolla), jonka jälkeen aletaan puhua säästöistä, jotka voidaan investoida nopeampaan rakennustahtiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään vielä milloin mikäkin ryhmä keksii uutta vastustettavaa. Milloin lihansyönti tuhoaa maapallon, milloin ydinvoima tappaa kaikki, milloin fossiiliset polttoaineet tuhoaa maapallon, milloin hiuslakkapullot syövät otsonikerroksen.

Tajuatkos sä, että näitä ei kukaan ole keksimällä keksinyt? Hiuslakkapullojenkin ponnekaasut olivat valtavaongelma. Se ongelma yksinkertaisesti korjattiin, koska siitä saatiin aikaiseksi riittävän suuri meteli.

Sitä ponnekaasuakaan ei korjattu sillä, että syyllistettiin perus Marjattaa ja Pirkkoa heidän sairaasta elämäntavastaan. Kehitettiin toisenlaiset pullot ja ongelma oli ratkaistu. Joten, eiköhän lopeteta nyt myös perus kengänkuluttajien syylistäminen ja annetaan fiksumpien ratkaista ongelmat.

Toki olet oikeassa. Ilmastonmuutos korjaantuu täsmälleen samalla tavalla, eli kieltämällä (käytännössä verottamalla pois käytöstä) fossiiliset polttoaineet, eikä keskittymällä yksittäisen ihmisen puuhasteluun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turismi ja muu matkailu tuo rahaa monelle yrittäjälle ja myös monelle sijoittajalle. Tämä kaikki puolestaan tuo rahaa ja myös verorahaa yhteiskunnan palveluiden (mm. terveys ja koulutys) pyörittämiseen.

Ja tämä kaikki rahan palvonta tappaa lajit ja elinolosuhteet pala palalta.

Mutta syödään rahaa kun ruoka loppuu, helppo nakki, vai miten se meni.

Ehkä niin. Mutta tosi asia on, että ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä kuin seinään, koska rahaa tarvitaan pyörittämään myös niitä ihmisille välttämättömiä palveluita.

Miksi ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii rahaa?

Ydinvoimahan on edullisempaa kuin fossiiliset polttoaineet, sanoo LUT:inkin tutkimus. Sillä voitaisiin korvata hiilivoima ja maakaasu kokonaan, jotka ovat yhteisvastuussa 55 % hiilidioksidipäästöistä. Jokunen prosentti lisää sillä voidaan korvata öljyn käyttöä sähkön- ja lämmöntuotannossa.

Uusi sähköauto on jo nyt edullisempi kuin uusi polttomoottoriauto, jos ajaa paljon. Henkilöautoliikenne on ehkä ~15 % hiilidioksidipäästöistä. Ei tarvita lisärahoja tähänkään.

Biopolttoaineet eivät sentään ole edullisempia kuin fossiiliset laiva- ja lentoliikenteen osalta, mutta näiden päästöt ovat kuitekin vain 5 % hiilidioksidipäästöistä. Jonkin verran siis tarvittaisiin tähän touhuun rahaa. Suurimmat rahtilaivat tosin olisi mahdollista varustaa ydinreaktoreilla, joka ei mitenkään välttämättä olisi sen kalliimpaa, jos se vain tehtäisiin skaalaedut mielessäpitäen.

Öljystä 4 % menee muoviin, jonka korvaaminen bioperäisellä öljyllä varmasti maksaa enemmän kuin fossiilinen öljy ainakin alkuunsa. Tuskin kuitenkaan niin paljoa, että tähän homma kaatuisi.

Lihan vaihtaminen kasvisruokaan säästäisi valtavasti rahaa. Ei lisärahoitusta sinnekään siis.

Loput onkin sitten piipertämistä.

Ja meinaat, että ydinvoimaloita, sähköautoja ja kasvisruokaa putkahtelee maailmaan tuosta vaan ilman rahaa?

Kyllä putkahtelee, koska se raha käytettäisiin vaihtoehtoisiin tuotteisiin, kuten fossiilisiin/lihaan, joka tapauksessa. Jatkossa se käytettäisiin eri asiaan ja säästettäisiin rahaa.

Hintalapussa sähköautolla on isompi numero kuin bensiiniautolla. Kyllä minun matematiikallani sitä rahaa vain menee, jos lähden autokaupoille. Säästöjä alkaisi tulla vasta, kun ensin olisin investoinut merkittävästi nykyisen autoni hintaa enemmän uuteen autoon. Kestäisi jonkin aikaa ennen kuin tulisi tuo erotus kuitattua ja todelliset säästöt alkaisivat. Sama homma tehtaissa, mutta paljon isommalla viiveellä. Eli ilmastonmuutoksen hillitseminen todellakin vaatii rahaa, koska uusia tehtaita ja autoja ei putkahtele ilmaiseksi mistään. Ne on ostettava rahalla. 

Ketäs se kaupassa näkyvä hintalappu nyt kiinnostaa? Koko elinkaaren kustannuksiahan pitää katsoa, eikä pelkästään kaupassa näkyvää hintaa. Keskimääräinen autoilija säästää 1000 euroa vuosittain ajaessaan sähköautoa verrattuna bensaan. Tämä tekee auton elinkaaren aikana esimerkiksi 20 000 euron säästön pelkästään polttoaineessa. Tähän säästöön tulee sitten päälle pienemmät korjauskustannukset, kun sähköautoissa ei ole lähimainkaan samaa määrää kuluvia osia. Öljynvaihdot, pakokaasumittaukset ja sen sellaiset myös loistavat poissaolollaan.

Yhteiskunnantasolla säästyy myös terveydenhuollossa kustannuksia, jotka nykyisellään aiheutuvat pienhiukkasista. Samoin meluvalleihin ei tarvitsisi upottaa miljoonatolkulla rahaa. Ja Suomen, sekä useimpien länsimaiden, tapauksessa ei tarvitse ostaa miljardeilla öljyä ulkomailta vuosittain.

Kyllä suurinta osaa ihmisistä kiinnostaa nimenomaan se kaupassa näkyvä hintalappu. Se kun on ainut tapa havaita, onko varaa ostaa ko. tuote vai ei. 

Nyt olikin kyse rahasta yhteiskuntatasolla.

Nimittäin tästä väitteestä: "tosi asia on, että ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä kuin seinään, koska rahaa tarvitaan pyörittämään myös niitä ihmisille välttämättömiä palveluita."

Varmasti yksittäistä ihmistä kiinnostaa hintalappu kaupassakin, jos lainaa ei saa edullisella korolla suhteessa polttoaineen edullisuuteen.

Myös yhteiskuntatasolla sillä hintalapulla on hyvin keskeinen rooli. Jos ei ole rahaa rakentaa vaikkapa ydinvoimalaa, sitä ei voi rakentaa. Hyvin yksinkertaista. 

Aina on varaa rakentaa ydinvoimala. Valtiohan viime kädessä saa lainaa niin edullisella korolla, että tietenkin sellaisia voidaan rakennella vaikka läjäpäin. Ja tämähän kannattaa, koska ydinvoimala tuottaa reippaasti enemmän säästöä kuin mitä valtion saaman lainan korkokuluihin menee.

Joo, se onkin kestävää yhteiskuntapolitiikka, että otetaan lainaa lainan päälle ja elellään velkarahalla. 

Silloin kun se velkaraha investoidaan ydinvoimalaan, niin se on hyvinkin täysin kestävää. Se olisi eri asia, jos se velkaraha otettaisiin elämiseen, jolla ei saada tulevia säästöjä.

Typeräähän olisi olla ottamatta lisävelkaa, jos sillä lisävelalla saadaan tuntuvat säästöt jatkossa, kun valtion lainojen korko on niin matala.

Ja kun se ydinvoimala lakkaa syystä tai toisesta toimimasta tai vaikka räjähtää, sinne haihtuvat tuhkana tuuleen ne kestävät investoinnit. Jäljelle jää vain iso kasa velkaa ja energiantuotantoon aukko, joka pitäisi jollain rahalla täyttää. Lisäksi tulee ympäristöhaittoja ja terveyshaittoja, joista tulee aina vaan lisää kustannuksia. Että se siitä kestävästä investoinnista. Terveisiä esimerkiksi Fukushimasta. 

Eivätkä todellakaan haihdu. Yksittäisen voimalan tapauksessa varmasti, mutta ei kokonaisuutta tarkastellessa tilastollisesti. Niiden muutaman hajonneen voimalan vastapainoksi kun on puolisen tuhatta ei-hajonnutta voimalaa, joista jokainen tahkoo kymmenien miljardien edestä sähköä elinkaarensa aikana. Mitkään Fukushimat eivät ydinvoimaloiden kannattavuutta muuta käytännössä mihinkään suuntaan.

Esimerkiksi 500 kappaletta 1000 MW ydinvoimaloita tuottaa Suomen viime vuotisella sähkönhinnalla 60 vuodessa 11650 miljardin edestä sähköä. Siinä ei muutaman sadan miljardin onnettomuuskulut vielä edes tunnu.

Varsinkin, kun uusia voimaloita rakennettaessa tilannetta pitää tietenkin tarkastella modernien voimaloiden suhteen. Ne kun eivät todellakaan ole yhtä surkeita kapistuksia kuin 60-luvun teknologian voimalat.

Ja täysin naurettavaa kuvitella, että minkäänalaisia merkityksellisiä terveyshaittoja onnettomuuksista pääsisi syntymään, kun ei niitä ole syntynyt noissa pahimmissa mahdollisissakaan toteutuneissa onnettomuuksissa. Fossiilisethan tappavat normaalistikin toimiessaan miljoonia ihmisiä joka ikinen vuosi. Joten täysin päinvastoin, sun täytyisi laskea niiden miljoonien säästyneiden ihmishenkien ja terveyshyötyjen säästöt ydinvoiman hyväksi.

https://blogs.scientificamerican.com/the-curious-wavefunction/nuclear-p…

Menepä kysäisemään esimerkiksi Tsernobylin alueella -86 asuneilta, tuliko merkittäviä terveyshaittoja. Saatat yllättyä. Osa ei toki heistä enää ole vastaamassa, koska kuolivat niihin "pieniin" haittoihin, joita onnettomuus aiheutti. 

Mistä lähtien jokunen kuolema on merkityksellinen terveyshaitta? Fossiiliset tappavat jatkuvasti miljoonia, joten parikaan bussilastillista ihmisiä ei ole mitään verrattuna niihin. Yhtenä ainoana vuonna voi kuolla useampi tuhat ihmistä pelkästään hiilikaivoksiinkin.

Edelleenkin, ydinvoimalla nimenomaan säästää valtavat summat sekä inhimilliset kärsimykset terveyshaitoissa verrattuna muihin tuotantomuotoihin. Pätee myös tuuli- ja aurinkovoimaan.

Mene haastattelemaan niitä Tsernobylin asukkaita. Jatketaan sitten keskustelua niistä terveyshaitoista. 

Miksi menisin haastattelemaan yhtään ketään? Mitähän tietoa ne muka tarjoaisivat, joka ei ole jo yleisessä tiedossa?

Voisivat oikaista tämän harhaluulosi:

täysin naurettavaa kuvitella, että minkäänalaisia merkityksellisiä terveyshaittoja onnettomuuksista pääsisi syntymään, kun ei niitä ole syntynyt noissa pahimmissa mahdollisissakaan toteutuneissa onnettomuuksissa. 

Ottaen huomioon, ettei ole mikään valtionsalaisuus, että ihmisiä on ihan kuollutkin esim. Tsernossa, niin miten sä tämän havainnon valossa tulkitsisit kyseisen viestin?

Ja olisko niin, että kun opit tulkitsemaan viestin sisällön oikein, niin sulta poistuu tuo tarve huudella mitään mistään harhaluuloista siinä viestissä? Olisko?

Tulkitsen sen edelleen harhaluuloksi. Kaikille muille paitsi sinulle, kun on hyvinkin merkityksellinen haitta, jos ihmisiä kuolee. Riippumatta siitä, kuinka paljon heitä kuolee. Eli tulkitsinpa viestin ihan miten tahansa, pysyn kannassani eikä tarve oikaista tuota harhaista näkemystä poistu mihinkään. 

Nyt ei ole edelleenkään kyse merkityksellisyydestä yksilölle, vaan tuotantomuotovalinnalle.

Onko merkityksellistä, että ydinvoima tappaa vaikka 50 ihmistä? On se niille ihmisille. Mutta se ei ole merkityksellistä sille analyysille, jossa havaitaan, että hiilivoimalat tappavat 500 000 ihmistä samassa ajassa. 50 kuolemaa ei ole siinä mielessä merkityksellistä, että sen vuoksi pitäisi olla rakentamatta ydinvoimaa ja rakentaakin sen sijaan 500 000 ihmistä tappavaa hiilivoimaa.

Tämän enempää rautalankaa multa ei valitettavasti irtoa, mutta jos käytät 10 minuuttia asian pohdiskeluun, tai kysyt vaikka mielipidettä joltain 10-vuotiaalta lapsukaiseltakin, niin ehkä sulle valkenee mistä on kyse.

Sillä välin kun keksitään saastuttamaton lentoliikenne, voisi rajoittaa tai kieltää kymmenen muuta asiaa jotka vievät luonnon resursseja ja ovat jotakuinkin turhia. Esim farkkukankaan tuotto, tupakan viljely, puulla lämmittäminen, riisin viljely, koko vaateteollisuus...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään vielä milloin mikäkin ryhmä keksii uutta vastustettavaa. Milloin lihansyönti tuhoaa maapallon, milloin ydinvoima tappaa kaikki, milloin fossiiliset polttoaineet tuhoaa maapallon, milloin hiuslakkapullot syövät otsonikerroksen.

Tajuatkos sä, että näitä ei kukaan ole keksimällä keksinyt? Hiuslakkapullojenkin ponnekaasut olivat valtavaongelma. Se ongelma yksinkertaisesti korjattiin, koska siitä saatiin aikaiseksi riittävän suuri meteli.

Jos ponnekaasut ovat sinulle valtava ongelma, mitähän sitten ovat maatalouden, maantieliikenteen, teollisuuden yms. päästöt?

Hiuslakkojen ottaminen päästökeskusteluun on sama kuin väittäisi, että kärpäsen kakka on valtava metaanipäästöjen lähde.  

Ymmärrätkös, että otsonikerroksen tuhoutuminen on valtava ongelma? On onni, että sitä ei päässyt tapahtumaan, koska niiden ponnekaasujen käyttöön puututtiin tarpeeksi suurella tarmolla.

Tähän asiaan ei mitenkään liity se, onko maatalous, liikenne tai teollisuus merkittävä päästelijä ilmastonmuutoskeskustelussa.

Vierailija kirjoitti:

Sillä välin kun keksitään saastuttamaton lentoliikenne, voisi rajoittaa tai kieltää kymmenen muuta asiaa jotka vievät luonnon resursseja ja ovat jotakuinkin turhia. Esim farkkukankaan tuotto, tupakan viljely, puulla lämmittäminen, riisin viljely, koko vaateteollisuus...

Ei tarvitse keksiä saastuttamatonta lentokonetta, kun voidaan vain vaihtaa fossiilinen kerosiini uusiutuvaan kerosiiniin. Esimerkiksi jätteistä, maa-/metsäteollisuuden sivuvirroista tai biopolttoaineista valmistettuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään vielä milloin mikäkin ryhmä keksii uutta vastustettavaa. Milloin lihansyönti tuhoaa maapallon, milloin ydinvoima tappaa kaikki, milloin fossiiliset polttoaineet tuhoaa maapallon, milloin hiuslakkapullot syövät otsonikerroksen.

Tajuatkos sä, että näitä ei kukaan ole keksimällä keksinyt? Hiuslakkapullojenkin ponnekaasut olivat valtavaongelma. Se ongelma yksinkertaisesti korjattiin, koska siitä saatiin aikaiseksi riittävän suuri meteli.

Sitä ponnekaasuakaan ei korjattu sillä, että syyllistettiin perus Marjattaa ja Pirkkoa heidän sairaasta elämäntavastaan. Kehitettiin toisenlaiset pullot ja ongelma oli ratkaistu. Joten, eiköhän lopeteta nyt myös perus kengänkuluttajien syylistäminen ja annetaan fiksumpien ratkaista ongelmat.

Toki olet oikeassa. Ilmastonmuutos korjaantuu täsmälleen samalla tavalla, eli kieltämällä (käytännössä verottamalla pois käytöstä) fossiiliset polttoaineet, eikä keskittymällä yksittäisen ihmisen puuhasteluun.

Joten sitä odotellessa, relatkaa ja eläkää tätä päivää. Kyllä ne rajoitukset sieltä tulevat murehtimattakin.

Mirjana ja Maria Ohisalo lietsovat ilmastohysteeriaa