Ihan järkyttävää, meidän perheen lapsilla on eri elintasot ja se aiheuttaa mun tyttäressä mielipahaa

Jos sinä ja tyttäresi ovat fiksuja, niin tytär hankkii hyvän koulutuksen ja pyrkii menestymään työelämässä jolloin hän voi tarjota omille lapsilleen sitä mistä hän nyt haaveilee.

Se että jättää kaiken mahdollisesti kohdalle osuvan varakkaan random-miehen varaan, ei ole nykypäivää

Vierailija kirjoitti:

Olen päätymässä vissiin samoihin uusioperheriitasotkuihin...

Havahduin aiheeseen joku päivä sitten kun ostin minun esikoiselleni eli mieheni ja minun yhteiselle lapselle (1v) vauvoille sopivan ”uima-altaan” ulos. Halusin kivaa helletekemistä lapselleni, joka juuri oppinut kävelemään ja innoissaan pärskyttelee aina saunassa vettä maljasta. Allas on tosiaan ihan minimaalinen, vettä max 15cm.

Kasatessani sitä mieheni aikaisemmat lapset (6 ja 9v) tulivat sitten meille isäviikolleen ja katselivat allasta kadehtien. Tiedän, että he toivoisivat itselleenkin edes pientä uima-allasta, ovat näin joskus viime kesänä sanoneet - isänsä kieltäytyi eikä ostanut silloin. Tunsin piston sydämessäni, kyllä. Tuntui pahalta lasten vuoksi ja jäin miettimään millainen ongelma tästä jatkossa kasvaa oman lapseni kasvaessa ja tavaroiden kallistuessa yms. En halua kuitenkaan, että oma lapseni joutuu kärsimään kaikesta siksi ettei sisarpuolilleen vain tulisi paha mieli...

Kyse ei rahasta: ollaan molemmat hyvätuloisia ja mieheni tieten jopa parempituloinen. Minä koen ettei heidän extrojen kustantaminen kuulu mulle varsinkaan kun heidän oma isänsä ei välitä tuhlata rahaa sellaiseen. Isä ei välitä eikä vaivaudu - huolehtii asiallisesti kuitenkin kaikki ns normihuoltojutut mitä kuuluu. Miksi ihmeessä minun pitäisi vieraiden lapsien huveja ja harrastuksia rahoittaa jos taloudellisesti näillä oikeilla vanhemmilla olisi kyllä varaa.

Nämä lapset kyllä harrastavat monenlaisia ns maksullisia ”oikeita” harrastuksia äitinsä luota (koulut ovat siellä paikkakunnalla, samoin kaveripiiri ja harrastusmahdollisuudet). Lasten maksut hoidetaan yhteiseltä tililtä, johon mm lapsilisät menee ja kumpikin laittaa x summan kuukaudessa.

Lomamatkoja tehdään sekä kaikki lapset yhdessä että vain me kolme yhdessä.

Käy todella sääliksi tätä 6 vuotiasta.

Vierailija kirjoitti:

Ihan mielenkiinnosta: mikä on yhden ratsastustunnin hinta? En jaksa uskoa, etteikö tytön vanhemmilla olisi varaa maksaa edes yhtä tuntia/viikko puoliksi?

Yhden ratsastustunnin hinta on n. 20-50 e (en tiedä, mitä Etelä-Suomessa makaa, täällä pohjoisempana 20-25 e sarjakortilla). Päälle tulee tietenkin varusteet, vähintään kypärä, kengät ja rats.housut yhteensä n. 150-300 e. Kengät ja housut joka vuosi uudet, jos tyttö vielä kasvaa. Turvaliivikin varmaan olisi hyvä olla, se maksaa n. 50-100 e. Näistä kengät ja liivi on ainoat, joita voi harkita ostavansa käytettynä. Sitten tulee vielä kulkeminen tallille, jollei sellaista ole kävelymatkan päässä. E-Suomessa pääsee varmaan julkisillakin osalle talleista, muualla ainoa vaihtoehto on oma auto, jos tosiaan ei vieressä satu asumaan. 

Eli ei ratsastus perusharrastajalle, joka käy sen kerran viikossa tunnilla, ole mikään hirvittävän kallis harrastus, mutta kulut tietysti nousevat, jos tyttö innostuu käymään valmennuksissa, kisaamaan jne. (jos siis osoittautuu taitavaksi ja intoa riittää). Luulen, että syynä siihen, että moni ei niin varakas vanhempi mieltää ratsastuksen kalliiksi, on se, että hevosharrastusta pidetään ns. eliittilajina ja tietysti asiasta jotain tietävä osaa aavistaa, että muutaman vuoden päästä tyttö saattaa alkaa kärttää omaa hevosta...

Vierailija kirjoitti:

Eikös talleille kelpaa auttavat kädet ilman maksua ja palkaksi voi saada ratsastaa.

Joskus 80-luvulla näin oli, mutta tuskin nykyään kovin moni uskaltaa ottaa toisen lasta vastuulleen tuolla tavalla. Ratsastustuntilaisilta vaaditaan ainakin SRL:n hyväksymillä talleilla vakuutus, eli täytyy ostaa ns. ratsastajakortti, joka kattaa tunneilla ja niihin liittyvissä valmisteluissa sattuvia vahinkoja. 

Vaikka lapsella olisikin joku oma vapaa-ajanvakuutus, en silti uskaltaisi päästää ketään taitamatonta hääräämään hevosten kanssa, jos olisin tallinpitäjä. Minun päänihän siinä olisi pölkyllä, jos jotain sattuisi, vaikka lapsi olisikin itse kerjännyt tulla auttamaan tunteja vastaan.

Ihmettelen kyllä mihin käytät palkkasi, koska asut miehesi asunnossa ilman asuntolainaa, et joudu jakamaan rahojasi hyvätuloisen miehen kanssa. Mistä sinä itse voist säästää, jotta lapsesi pääsisi ratsastustunneille? Pienipalkkaisen suomalaisen naisen palkasta riittää kyllä maksaa lapsen ratsastustunnit, siitä riittää monella asuntolainaan ja useamman lapsen elättämiseenkin. Eikö sinua hävetä kitistä täällä?

Taas sain vahvistusta periaatteelleni. Kierrän vastedeskin kaukaa kaikki yksinhuoltajat ja eronneet lapselliset. Ei kiitos uusperheelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan mielenkiinnosta: mikä on yhden ratsastustunnin hinta? En jaksa uskoa, etteikö tytön vanhemmilla olisi varaa maksaa edes yhtä tuntia/viikko puoliksi?

Yhden ratsastustunnin hinta on n. 20-50 e (en tiedä, mitä Etelä-Suomessa makaa, täällä pohjoisempana 20-25 e sarjakortilla). Päälle tulee tietenkin varusteet, vähintään kypärä, kengät ja rats.housut yhteensä n. 150-300 e. Kengät ja housut joka vuosi uudet, jos tyttö vielä kasvaa. Turvaliivikin varmaan olisi hyvä olla, se maksaa n. 50-100 e. Näistä kengät ja liivi on ainoat, joita voi harkita ostavansa käytettynä. Sitten tulee vielä kulkeminen tallille, jollei sellaista ole kävelymatkan päässä. E-Suomessa pääsee varmaan julkisillakin osalle talleista, muualla ainoa vaihtoehto on oma auto, jos tosiaan ei vieressä satu asumaan. 

Eli ei ratsastus perusharrastajalle, joka käy sen kerran viikossa tunnilla, ole mikään hirvittävän kallis harrastus, mutta kulut tietysti nousevat, jos tyttö innostuu käymään valmennuksissa, kisaamaan jne. (jos siis osoittautuu taitavaksi ja intoa riittää). Luulen, että syynä siihen, että moni ei niin varakas vanhempi mieltää ratsastuksen kalliiksi, on se, että hevosharrastusta pidetään ns. eliittilajina ja tietysti asiasta jotain tietävä osaa aavistaa, että muutaman vuoden päästä tyttö saattaa alkaa kärttää omaa hevosta...

ei onnistu köyhäpäiväselle

Harrastukset tulojen mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hommaat oman asunnon, niin tytön ei tarvitse katsoa miten miehen poikaa hemmotellaan.

En halua erota miehestä. Hän on kuitenkin rakastava ja hyvä mulle.

Ap

Niin sinä aiheutat tyttärellesi tämän tilanteen. Ei mies. Se on sinun valintasi, miehellä ei ole sellaisia valintoja tässä, kuin että tukea sinun lastasi. Se ei ole hänen lapsensa. Miten vaikeaa sinun on käsittää tätä? Mä olen ollut samanlaisessa tilanteessa se rikkaamman osapuolen lapsi, ja oli tosi kivaa, kun olin se paremmin kohdeltu. Ei se, että kaksi aikuista nussii keskenään ole hei ap noin iso juttu, että siinä pitäisi lastesikin jo hyötyä. Ei, vaikka asuttekin yhdessä.

Mitäs yrität tunkea itseäsi ylempään luokkaan? Täsdä se nyt nähdään mitä siitä seuraa.

Tytön isällekin oli se kallis auto tärkeämpi kuin että tytär saisi toteuttaa unelmiaan. Ja ap:lle elintaso rikkaan miehen rinnalla tärkeämpää kuin perheen lasten tasavertainen kohtelu.

Elämä on valintoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä tapauksessa, kun lapsi ei asu teillä suurintaa osaa ajastaan, on vaikea vaatia miestäsi maksamaan tyttären asioita. Olisi täysin eri asia, jos tyttäresi olisi kiinteä osa arkeanne samassa taloudessa, eikä vain viikonloppuisin.

Tyttärellesi olisi kuitenkin hyvä kertoa, vaikka se sattuukin, ettei sinulla ja hänen isällään ole varaa maksaa ratsastusta siinä tilanteessa. Ja että sinä tosiaan haluaisit tehdä niin, mutta rahaa ei ole tarpeeksi. Ja selittää, että se on tosiaan sinun ja tytön isän tehtävä.

Sen sijaan tuo matkustusjuttu kuulostaa jo kurjalta. Tyttö on teillä viikonloppuisin ja joskus pidempään. Ennen kaikkea hän on sinun lapsesi ja hänelläkin pitäisi olla oikeus päästä mukaan ja viettää aikaa äitinsä ja ns. toisen perheensä kanssa, kunhan tietysti maksaisit edes osan tytön matkasta. Minusta uusioperheessä pitäisi vastaanottaa kummankin lapset osaksi perhettä, vaikka toinen lapsista ei aina olisi läsnä. Kannattaisi puhua asiasta miehesi kanssa. Sanoa, että asia häiritsee sinua ja ettet tunne, että tyttäresi olisi tervetullut perheeseen. Ei miehisi tietenkään tarvitse maksaa tyttären menoja, mutta kyllä tyttären kuuluisi päästä mukaan matkoille. Kyseessä ei kuitenkaan ollut pojan ja isän välinen matka, vaan perhematka, jolle et itse päässyt.

Ja ihan vaan tiedoksi nalkuttajilla; velipuoli on oikea termi myös tässäkin tapauksessa (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80). ;)

Miksi kuuluisi? Ymmärtäisin, jos ap olisi lähdössä miehen ja tämän lapsen kanssa lomareissulle eli perhematkalle, mutta ap ei ole lähdössä eli kyseessä on vain isän ja pojan matka. Miksi miehen pitäisi ottaa oman lapsensa lisäksi ap:n lapsikin mukaan? 

Niin - mikä ihme on perhematka joka on silti perhematka vaikka ap ei ole lähdössä matkalle mukaan?

Se on vain isä-poika matka. Ja meidän täysperheessäkin tehdään joskus isä-poika tai äiti-tytär tai mitä milloinkin matkoja, koska kahdenkeskinen aika on perheessä tosi arvokasta myöskin.

Apn ’perhekuviossa’ varmasti olisi kivaa, jos uusioperhe joskus tekisi matkan tai muuta kivaa yhdessä. Mutta ei siltä pojalta kuulu omaa isää ryöstää myöskään! Hän ei ole valinnut itselleen äitipuolena ja siskopuoliketta.

Tämä! Eihän tuo des ole mikään perhematka. Mielestäni olisi outoa, jos ap:n tytär lähtisi ULKOPUOLISENA lokkeilemaan isän ja pojan kahdenkeskiselle reissulle. Ap ilmisesti kuvitteli alunperin, että kun hän muuttaa asumaan varakkaan miehen kanssa, niin ilman muuta tämä mies kustantaa myös ap:n mukulan elämän... Ei se nyt niin mene oikeassa elämässä. Tai ainakin harvassa ovat miehet, jotka suostuvat elättämään vieraita mukuloita. Tuonhan pitäisi olla itsestään selvä asia, vai suostuisiko ap elättämään jonkun toisen naisen penskoja? Epäilen...