Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Isän "epänormaali" suhde 16v tyttäreensä pilaa avoliittomme?

Todella kyllästynyt
07.06.2019 |

Tämä on ainoa paikka minne voin kirjoittaa nimettömänä, tästä minua kalvavasta ongelmasta, joten toivon asiallisia vastauksia. Asumme avoliitossa uusperheessä, jossa on lapsia ikä vuosilta 10-18v. Miehelläni on 16v tytär, johon hänellä on mielestäni jotenkin omituinen suhde. Tai sanotaanko näin, että kun tytär on paikalla, mies ei osoita minulle MITÄÄN hellyyden merkkejä, ei edes puhu minulle. On ikään kuin minua ei olisi olemassakaan. Tämä ärsyttää minua suunnattomasti, joka sitten näkyy ulospäinkin, ja tästä johtuen mes vielä vähemmän huomioi minua. Tämä taas aiheuttaa lisää ärsytystä minussa, ja lopputulos on se, että ne viikot kun tämä 16v tytär on kotona, emme puhu toisillemme, emme huomioi toisiamme mitenkään, olemme kuin ilmaa. Tällä 16v tytärellä ei ole juurikaan ikinä ollut tyttökavereita, ainoastaan poikia. Nyt näyttää ettei hänellä ole enää näitä poikiakaan kavereina, vaan hän on kaikki päivät ja illat kotona, isin kainalossa tietenkin. Isänsä on hänelle niin paras kaveri kuin tietenkin isä. Isi , isi, isi. Kun isi on paikalla, tytär änkeää hänen seuraansa ihan kokoajan, ja pyytää isiään hänen kanssaan joka paikkaan. Tämä tytär ESITTÄÄ jotain roolia kun isi on paikalla, hän lässyttää isilleen kuin pikkulapsi ja esim. nuohoaa lattialla koiramme kanssa, kenestä hän ei todellakaan ole pätkääkään kiinnostunut kun isi ei ole paikalla. Tiedän että minun pitäisi aikuisena vaan kestää, ja olen hakenu jo ulkopuolista apua näihin omiin vaikeisiin tunteisiini. Olen myös puhunut miehelleni siitä, miten minua todellakin loukkaa , kun hän ei kiinnitä minuun mitään huomiota silloin kun tytär on kotona. En voi käsittää miksi. Pelkääkö mies jotenkin näyttää tunteitaan minulle kun tytär on läsnä? He saunovat ja suihkuttelevat yhdessä jne, minun kanssani mies ei tätä tee. He juttelevat, nauravat, löhöävät sohvalla toisiaan silitellen ja ovat kuin mikäkin parisuhteessa oleva pari. Siis vähän jo ällöttää mutta tiedän ettei siinä ole mitään seksuaalista takana. Mielestäni suhde ei kuitenkaan ole ihan terve heidän välillään, ja olen varmaan tosi itsekäs kun mielestäni minullekin kuuluisi osoittaa huomiota välillä. Minä pyykkään, teen ruoat ja siivoan kuitenkin kokoajan kaikkien sotkut.

Olen todella vakavasti miettinyt kokoajan enemmän ja enemmän eroamista, mutta se olisi todella kova paikka myös omilleni lapsilleni itseni lisäksi, koska rakastan miestäni. En vaan enää meinaa kestää tätä hylkimistä ja sitä että katson vieresä kun mies pitää hauskaa tyttärensä kanssa. Ymmärrän että lapset ovat aina ykkösiä mutta joku raja sentään.

Kommentit (767)

Vierailija
561/767 |
09.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap ei ole vastannut enää aikohin, joten taitaa olla provo koko aloitus. Jokseenkin tuli vahvoja flashpäkkejä omasta menneisyydestä umpisairaan kumppanin kanssa, jonka mielisairaus oli sitä laatua että hän esiintyi kuin normaali ihminen mutta toimi täysin järjenvastaisesti. Kesti ikuisuus tajuta että hän yritti normalisoida omaa epänormaaliaan ja oli vaikeaa nähdä tilanteita ja tapahtumia mitenkään, kun hän käyttäytyi kuin se olisi aivan tervettä. Minutkin vaiennettiin taustalle kuin näkymätön hahmo, koska silloin olin tiellä. Kun taas lakkasin olemasta haitallinen miehen tarkoitusperille, palasin takaisin hänelle. Ihan sama mitä sanoin, tein, olin - ja kipeäähän tuo touhu oli. 

Täällä on aivan sairaita ja todellisuudesta vieraantuneita kommentteja ja ap on tilanteessa pihalla kuin pikkulintu. Normaalilla järjellä varustettu aikuinen ihminen ei suhtautuisi tyttöön mustasukkaisena kilpailijana saati asettuisi miehen ohjaamana tuollaiseen rooliin, vaan olisi enemmänkin huolissaan kokonaistilanteesta. Toisekseen miten sokea tarvitsee olla, koska tuossa on selkeästi kyse insestistä. Lapsi muuttuu aikuiseen takertuvaksi pikkutytöksi ja jatkaa sitä tasan niin kauan kuin se hyödyttää häntä tai aikuinen antaa jatkaa sitä, joskin tuossa lapsi toimii niin kuin olosuhteet pakottavat. Tuo tilanne on täysin aikuisen vastuulla, ja lapsi on vain vallankätön välikappale jossa hän joutuu olemaan puun ja kuoren välissä. Ap:na pelastaisin tilanteen koittamalla jututtaa tyttöä ja nostamalla kissan pöydälle miehen kanssa että onko mies yhtään älynnyt mitä kattonne alla on meneillään (eli mitä httiä mies kuvittelee tekevänsä.) 

Eroaisin. Kotonani en suostuisi olemaan säännöllisesti näkymätön ja välttämätön paha, joka huolehtii ruokahuollosta sillä aikaa kun muut pelehtivät ja millaisissa olosuhteissa vielä. Mies toimii noin koska tietää, että ap sallii sen. 

Vierailija
562/767 |
09.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joskus tulee ihmeteltyä miesten (ja vieläpä todella yleistä) kiinnostusta johonkin 16 vuotiaaseen lapseen. Alapääkarvat rehottaa(tuskin ajeltuna kuten ainakin itsellä on) ja joskus finninen iho. Mitääm omaa rahaa harvoin sen ikäisellä myöskään on pedofiilit joutuu kustantaan niille tyyliin kaiken ihan kaiken. Ja sitten se "iik mun iskä kyyl suuttuu jos tietää täst, tirs". Mikä tuossa kombossa kiehtoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
563/767 |
09.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hienoahan tuo on, että ovat noin läheisissä väleissä isänsä kanssa!

Normaalia esim. Italiassa ja Espanjassa. Täällä meillä Suomessa on totuttu kylmään kiinntymyssuhteeseen, joten jos joku poikkeaa vahvasta normista, emme yksinkertaisesti sulata sitä. Kateuttahan tuo on ap:lta, lapsellista sellaista. Kilpailla nyt teinityttöä vastaan. Mitä jos osoittaisit rakkautta katkeruutesi sijaan? Ehkä mieskin lämpenisi, kun huomaisi sinun oikeasti välittävän hänelle tärkeimmästä ihmisestä - omasta lapsestaan.

Täällä joku aiempi kertoikin jo Italiasta, mutta vahvistan vielä hänen sanomisensa (en saanut lainattua kun palsta sekoili jotain, sori). Mieheni on Italiasta kotoisin ja on kertonut minulle, ettei ole koskaan nähnyt vanhempiaan tai ketään muutakaan sukulaistaan alasti, poislukien kylpeminen sisarustensa kanssa, kun olivat ihan pikkulapsia kaikki (puhuttiin siis saunomisesta ja aihe lipsui vähän). Ei todellakaan ole normaalia tuolla suunnalla! Etelä-Euroopassa tapana on muutenkin kunnioittaa aikuisten parisuhdetta, vaikka lapsia kohdellaan hyvin niin ei ole sellaista "lapset menee kaiken edelle"-asennetta joka asiassa vaan lapsetkin tottuvat siihen, että vanhemmilla on omakin elämänsä ja keskinäinen suhteensa. Todella kieroon katsottaisiin tällaista kuviota kuin ap:lla on.

Te tarraudutte liikaa saunomiseen ja kylpemiseen.

Muuten tuo kuulostaa etelästä tulleille normaalilta (lue: LÄHEISYYS). Sitä lähellä oloa ja tunteiden osoittamista suomalaiset karttaa viimeiseen asti, kun aitoa rakkautta eivät ole kokeneet lapsuudessaan. Siirretään traumoja sitten lapsilleen ja kierre on valmis.

Jos italialainen miehesi tuon kieltää, on hän tainnut suomalaistua liikaa.

Ei kuulosta, usko pois, stereotypiat sikseen. Se eteläeurooppalaisten näennäinen läheisyys on ihan peruskohteliaisuutta, ne poski(ilma)suudelmat ja halaukset. Turistiravintolassa turistilapselle lässyttävä italialaistarjoilija ei ole yhtä kuin koko Italian väestö, kun täälläkin aina jauhetaan että Suomi on niin lapsivihaajien maa ja "etelässä kaikki olivat lääpällään just meijjän Noel-Jadessaan". Totuus on kuitenkin se, että tuo on vain perus asiakaspalvelua ja itse asiassa italialaislapsia aletaan jo varhain kasvattaa "isoksi pojaksi/tytöksi", odotukset hyvän käytöksen suhteen ovat korkealla ja lapsen tulee osata olla ainakin seurassa reipas ja "aikuismainen" jo verrattain varhain. Kysyin mieheltäni tuosta läheisyydestä vielä ja sanoi, että eipä häntä ja siskojaan todellakaan sylitelty kuin ihan alle kouluikäisinä. Eikä pidä itseään "suomalaistuneena" tai omia vanhempiaan tunnekylminä vaan normaaleina italialaisvanhempina. Aivan absurdina vitsinä pitää ajatusta 16 v. tytöstä "isin sylissä". Kysyi onko tosijuttu vai onko se tyttö kehitysvammainen? (En meinannut viitsiä kirjoittaa tätä, mutta ihan suoraan noin kysyi, kun halusi tietää mitä varten kyselen ja minun piti sitten kertoa.)

Kyllä kehitysvammainen 16v tyttö istuu vielä isänsä sylissä. Normaali tuskin.

Saunassa ja suihkutellessa?

Vierailija
564/767 |
09.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oululainen-- kirjoitti:

Joskus tulee ihmeteltyä miesten (ja vieläpä todella yleistä) kiinnostusta johonkin 16 vuotiaaseen lapseen. Alapääkarvat rehottaa(tuskin ajeltuna kuten ainakin itsellä on) ja joskus finninen iho. Mitääm omaa rahaa harvoin sen ikäisellä myöskään on pedofiilit joutuu kustantaan niille tyyliin kaiken ihan kaiken. Ja sitten se "iik mun iskä kyyl suuttuu jos tietää täst, tirs". Mikä tuossa kombossa kiehtoo.

No niitä 16-17 -vuotiaitakin on niin erilaisia. Suurin osa taitaa ajella, useimmat pieneksi siistiksi tupsuksi, osa kokonaan posliiniksi. Toki osa on varmaan ihan luomunakin. Se häpykarvoituksen määräkin vaihtelee, tummilla bruneteilla on enemmän kuin vaaleilla. Iho on osalla oikein hyvä, osalla on finnejä kuten vielä monella 24-vuotiaallakin. 16-17 -vuotiaista kiinnostuminen ei ole mikään seksuaalinen kohdehäiriö, luokitellaan normaaliksi. Moni on ennen vanhaan mennyt 16-17 -vuotiaana naimisiinkin, jotkut julkkiksetkin. 13-15 -vuotiaista kiinnostuminenkaan ei ole pedofiliaa, koska pedofiili on kiinnostunut ainoastaan täysin kehittymättömistä lapsista joilla ei ole murrosikä vielä alkanut ollenkaan. Efebofiili on kiinnostunut pääsääntöisesti murrosikäisistä tai murrosiän vastikään ohittaneista nuorista.

Disney-prinsessat esim. ovat 14-19 vuotiaita ja menevät useimmissa elokuvissa naimisiin. Ja nämä elokuvat prinsessoineen perustuvat ikiaikaisiin vanhoihin satuihin. Lumikki on 14, Jasmine (15), Ariel (16), Aurora (16), Mulan (16), Merida (16), Belle (17), Pocahontas (18), Rapunzel (18), Cinderella (19) ja Tiana (19).

Vierailija
565/767 |
09.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei kuullosta normaalilta. Ikävä kyllä. Tottakait myös miehesi on sairas. Hänen pitäisi asettaa rajat tytölleen. Koska tytär on jo 16v, niin silloin ei kyllä suihkuttelu yhdessä ole normaalia. Miksi et kyseenalaista touhua? Mitä jos sinä olisit samanikäisen pojan kanssa suihkussa? Ehkä tosiaan jossain uskovaispiireissä tämä on normaalia. Siellähän niitä lapsia eniten hyväksikäytetäänkin. Mutta en todellakaan katsoisi päivääkään tuollaista menoa. Ja onko sinulla itsellä tyttöjä? Mitå jos tämä isäpuoli lähtee heidän kanssa samoihin suihkutteluhetkiin?

Vierailija
566/767 |
09.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Todella epänormaalia tuon ikäisen tytön suihkutella ja saunoa isänsä kanssa..niin ja tuo hiplailu. Tyttö vaikuttaa narsistiselta ja ilmeisesti tuntee vääränlaisia tuntemuksia isäänsä kohtaan ja isä on menossa siihen lujaa mukaan. Mä tunnen myös yhden isä-tytär pariskunnan ja nämä muuttivat lopulta yhteen ja nyt tämä tytär on jo 38-vuotias. Ällöä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
567/767 |
09.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Isä ottaa tyttären suihkussa.

Vierailija
568/767 |
10.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No se tytär nyt on tärkeämpi isälle kuin joku avopuoliso ja tulee todennäköisesti aina olemaan. Ei varmaan halua mennä naimisiinkaan koska avopuoliso ei ole tärkein ihminen eikä tule koskaan olemaankaan. Biologinen side on aina vahvempi kuin pelkkä ystävyys. Naimisiin menokin varmaan tuntuisi tyttärestä kiusalliselle, epämiellyttävälle tai suorastaan pahalle hääseremonioineen yms.

En itse ole ajatellutkaan ottaa mitään uutta puolisoa koskaan kun on tytär. En haluaisi edes asua kenenkään kanssa yhdessä, naisystävä jonka kanssa voi tietenkin harrastaa seksiä on OK mutta omat asunnot saisi olla.

Ymmärrän hyvin tytön hämmennyksen. En osaa itse kuvitellakaan että omalla isällä tai äidillä olisi jokin uusi kumppani ollut tai joskus olisi enkä itsekään koe tarvetta tälle ja koksin että se olisi lapselle varmasti hämmentävää ja kiusallista. Samoin jos itselläni olisi naisystävä jolla olisi lapsi ennestään ja hän esittelisi minua jollekin lapselleen kokisin sen kiusalliseksi jossain määrin.

No mitäs sitten kun tyttö löytää itselleen miehen ja menee naimisiin? Tuntuuko isästä silloin kiusalliselle ja suorastaan pahalle? Vai saako tyttärellä miestä ollakaan, kun biologinen side on aina vahvempi?

OLeyt lääkäriksi melko kapeakatseinen. Ei taida uskoa, että olet lääkäri, kommenttisi ovat outoja.

En ole lääkäri enkä ole väittänyt olevani lääkäri. Ja miksi puhut monikossa kommenteistani? Mitä ne muut kommentit ovat?

Pyydän anteeksi, kommenttini kirjoitin vahingossa väärään paikkaan. Täällä on kirjoitellut lääkäriksi esittäytynyt henkilö jo useita kommentteja, toinen toistaan erikoisempia, joten itse en usko hänen olevan lääkäri.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
569/767 |
10.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tytön lapsuudenkotiin muuttaa vieras nainen lastensa kanssa. Tilanne on tytölle stressaava ja hän alkaa käyttäytyä regressiivisesti.

Ratkaisu: Nainen ja hänen lapsensa muuttavat pois tytön kodista. Tilanne normalisoituu.

Vierailija
570/767 |
10.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Perheterapeutti kirjoitti:

Tytön lapsuudenkotiin muuttaa vieras nainen lastensa kanssa. Tilanne on tytölle stressaava ja hän alkaa käyttäytyä regressiivisesti.

Ratkaisu: Nainen ja hänen lapsensa muuttavat pois tytön kodista. Tilanne normalisoituu.

No, normaali 16v ei reagoi näin missään tilanteessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
571/767 |
10.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yleensä tällä palstalla, kun puhutaan lapsen /teinin/nuoren aikuisen (ja vanhemman) ongelmista uusperheessä niin heti syy 'löydetään' erosta ja uusioperheestä. Ikään kuin kaikki lapset olisivat muutoin täysin terveitä ja ongelmattomia. Eivät valitettavasti ole, sen tiedämme kaikki. Olisikin helppoa, jos näin olisi.  Suomessa on noin maailman mielisairaimmat nuoret ja niitä ongelmia löytyy ihan kaikista perhetyypeistä. Mielisairauksien ja mielenhäiriöinen lisäksi on nepsyä, kehitysviivettä, pitkäaikaissaurautta ja vaikka mitä. Ihan kaikissa perhetyypeissä. 

Erityislasten vanhemmat päätyvät useammin eroon kuin normaalien lasten. Luvut taitavat olla luokkaa 70% eroaa erityislasten vahemmista kun normaalinen 40%. Näin ollen lähtökohtaisesti uusperheissä on enemmän erityislapsia, koska heitä on enemmän eronneiden markkinoilla. Osa eroista johtunee siitä, että erityislasten kanssa on niin rankkaa ja osa siitä, että esim nepsy -ongelmat periytyvät, joten niitä on usein sitten vanhemmallakin.

Usein valmiit ongelmat kärjistyvät erotilanteissa. Tämä on ihan normaalia kaikilla ihmisillä, myös vanhuksilla. Kun on jotain olemassa oleva ongelmaa, niin ne kärjistyvät kriisitilanteissa. Lisäksi ydinperheessä lapsen ongelmia on helpompi piilotella ja siloitella sekä toiminta mukauttaa heidän mukaan. Esim yhden työkaverin lapsi on asperger. Oli täysi selvä autisti jo pienestä pitäen, mutta vanhemmat onnistuivat yhdessä leikkimään 'normaalia' ja mukauttamaan kaikkea toimintaa tämän aspergerin mukaan. Eroon asperger reagoi voimakkaasti, samoin uusiin puolisoihin (kuten aspergerit tekevät). Lisäksi kun kuvioihin tuli muita ihmisiä, jotka eivät joka tekemistään mukauttaneet varomaan aspergerin reaktiota niin toki näytti siltä, että lapsi oli pahemmassa kunnossa kuin aiemmin.

Lisäksi täällä tykätään ajatella, että lähtökohtaisesti äiti ja nainen on pyhä, paitsi jos äiti ja nainen on äitipuoli tai isän uusi niin sitten hän on lähtökohtaisesti paha. Ihan sama naisen tai äidin pyhyys ihmisessä on tai on olematta, oli hän missä perhetilanteessa tahansa. Kun vielä muistetaan, että 70% eroista on naisten aloitteesta, niin minkä ihmeen takia se isä ja isän uusi ovat sitten niitä syntipukkeja, koska se ydinperheen äiti kuitenkin 7/10 tapauksessa on eron alulle pannut? Minäkin tiedän monta äitiä, jotka ovat vehdanneet työkavereiden kanssa, mikä on johtanut eroon ydinperheessä. 

No asiaan. Täysin epänormaalia käytöstä teinitytöltä ja isältään. Täällä on jo mainittu, että isä ei osaa olla vanhempi tai näkee tyttären vielä taaperon tasoisena. Tyttö on sekaisin (tai erityislapsi - vammainen 16v toki sylissä vielä istuu). Tytön ongelmat voivat johtua kodin ulkopuolelta (hyljeksitään kaveripiirissä), hänellä voi olla ihan erosta riippumattomia vammoja tai sairauksia tai nepsyä. Toki se, että tytölle ei isä ole vanhempi voi myös johtaa siihen, että hänen tunne-elämän kehitys on häiriintynyt ja tuo on seurausta siitä. Voihan hän olla myös juonikas juonija, joka yrittää manipuloida tilannetta.

Itse onneksi tunnen tutuissa uusperheissä lähinnä lapsia ja teinejä, joille on tärkeää, että isä/äiti löytää uuden onnen. He välittävät vanhemmastaan niin paljon, että haluavat hänelle onnea. Normaali teini jo itsenäistyy ja omakin fokus siirtyy kohti omaa poika- tai tyttöystävää sekä itsenäistymistä. Teini usein myös tajuaa, mikä ero on parisuhteella ja vanhemmuudella sekä sitä kautta ymmärtää vanhemman tarpeen parisuhteeseen. Valtaosa teineistä iloitsee oman vanhemman onnellisuudesta - heidän aivonsahan ovat jo varsin pitkälle kehityksessä kohti aikuisuutta, vaikka matkaakin vielä on. Eivät kaikki ole itsekkäitä ja sairaita reppanoita vaan fiksuja ja terveitä myös muita ajattelevia ihmisiä.

Vierailija
572/767 |
10.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oliko se poika nyt siis autisti vai asperger? Ja heikkenihän hänen vointinsa uusperheessä kuten kerroit, joskaan toki sairaus ei aiheutunut erosta ja uusperheestä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
573/767 |
10.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Oliko se poika nyt siis autisti vai asperger? Ja heikkenihän hänen vointinsa uusperheessä kuten kerroit, joskaan toki sairaus ei aiheutunut erosta ja uusperheestä.

Ikävää nokittelua sinulta. Googlaa autismin kirjo. Tämä palsta on kauhea.

Vierailija
574/767 |
10.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ikäiseni serkku oli tuollainen isän kanssa kuhertelija ko pikkulapsena lapsena ja teininä: halailua, pussailua, saunomista, ’salaisuuksia’..

Edelleen - 40-vuotiaana kutsuu isäänsä ’isiksi’. Avioliitto kariutui kun aviomies ei jaksanut henkilöpalvoa kuten isi. Lapsia ei halunnut, koska tahtoo edelleen olla itse se lapsi ja keskipiste.

Tuntuu olevan aika yleistä, tiedän muitakin vastaavia tapauksia. Niitä yhdistää se että tyttärien parisuhteet eivät kestä. Aikuisenakin palataan isin syliin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
575/767 |
10.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei tuolla tytöllä varmaan mitään neuropsykologista sairautta ole. Ennemminkin vaikuttaisi sille että tyttö ei pidä isänsä uudesta avopuolisosta syystä taikka toisesta tai eihän sille aina tunnu edes mitään syytä löytyvän että joku ei pidä jostain ja tyttö juonii.

Toisaalta onhan niitä sellaisia isin tyttöjä joille se isi on niin älyttömän tärkeä, vaikka ei tytöllä olisikaan mitään varsinaista sairautta tässä taustalla, ei mielenterveysongelmaa (persoonallisuushäiriötä) eikä neuropsykologista sairautta.

Luonteitakin on niin erilaisia, luonteen piirteiden voimakkuuden ja varsinaisen mielenterveyden häiriön eli persoonallisuushäiriön rajakin on vain veteen piirretty viiva, kun tautiluokitus tarvitaan (esim. sairauspäivärahojen Kela-korvattavuutta varten, lääkkeiden korvattavuutta varten, Sairaseläkkeelle pääsyyn jne. kaikkiin etuisuuksiin tarvitaan se diagnoosi eli lääkärin toteama sairaus) ja sairaudelle jotkin sovitut kriteerit milloin luonteenpiirre muuttuu persoonallisuushäiriöksi.

Se on totta että lapsilla on ongelmia mielenterveyden kanssa ydinperheissäkin ja samoin autismia, aspergerin oireyhtymää, neuropsykologisia sairauksia, päihdeongelmia, oppimishäiriöitä jne. mutta jonkin verran enemmän eroperheissä, näin tällöin jos ero on riitainen ja vanhemmat jatkavat riitelyä eron jälkeenkin jne., pieni lapsi on lojaali molemmille vanhemmilleen ja menee sekaisin jos vuoron perään toisessa perheessä haukutaan äitiä ja toisessa isää ja koko suku tässä joskus vielä mukana ja siihen päälle huoltajuuskiistat, ehkä väliaikaiset sijoitukset yms. niin saadaan se pieni mieli järkkymään kyllä. Sopuisissa eroissa ei juuri lainkaan ole eroa mielenterveysongelmilla ja käytöshäiriöillä verrattuna eroon ja ero voi olla hyväkin ratkaisu jos arkielämä olisi muuten kovin riitaista ja tunnelma kotona synkkä.

Syy avioeroon on tosiaan useimmiten naisissa, heidän soeputumiskyvyttömyydessään, kyvyttömyydessään asettua toisen asemaan ja oman itsensä asettamiselle etusijalle. Avioerohakemuksista se 70% on naisten laittamia, pettämisessä ei ole juuri eroa sukupuolten välillä. Päihdeongelmia on enemmän miehillä.

Tuolla tytöllä ei ole varmaan mitään varsinaista diagnosoitavaa sairautta vaan hän on vain tosellinen isin tyttö, joka pelaa peliä ja juonii ja saa isiltä extrahuomiota, ehkä enemmän lahjojakin vaikuttamalla isäänsä noin. Mitään seksuaalista ei noissa yhteissaunoissa ole ja mistä se ap edes tietää että ovat samaan aikaan suihkussa vai odottaako isä että tyttö on ensin suihkussa käynyt ja kahden suihkun tapauksessa ei olisi edes pervoa käydä samaan aikaan näissä suihkuissa. Jos sinulla olisi jokin henkilö josta et yhtään pitäisi vaan päin vastoin niin haluaisitko sinä hänet mukaan saunaan kanssasi sitten. Ja toisekseen, saunahetki voi olla rauhallinen hetki isän ja tyttären välillä jolloin saavat olla asunnossa kahdestaan ja tyttö voi purkaa sydäntään isälle jne. Ei tyttö sinne varmaan äitipuolta kaipaa mukaan. Siinä kun se pysyvämpi poikaystävä löytyy niin varmaan alkaa saunoa sen kanssa ja viettää aikaa sen kanssa enempi isin sijaan. Silloin tuskin sanoo että "Mikko, odotatko että käyn isin kanssa saunassa", tai sitten tuo alkaa olla jo todella outoa.

Vierailija
576/767 |
10.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sano tälle tytölle, että jutellaanpa vähän. Laitat pöytään hänen lempilimuaan/mehua/kahvia, jotain, mistä hän pitää. Sitten otat vakaasti ja varmasti mutta ilman hysteriaa ja syyttävää sävyä puheeksi tytön käytöksen.  Kerrot, miltä se sinusta tuntuu. Ehdotat, että hän tulisi vaikka sinun kanssasi saunaan, kun ei ole sopivaa hänen ikäisensä enää isänsä kyljessä kiehnätä. 

En usko, että kyseessä on mikään epäterve seksuaalinen juttu, kuten täällä on ehdoteltu. Uskon, että kyseessä on hämmentynyt ja omistushaluinen epäkypsä nuori. Luottaako hän sinuun? Onko teillä koskaan yhteistä aikaa? Vaikka hänellä onkin äiti, se ei tarkoita, etteikö hän saisi olla sinullekin läheinen. Olisi hyvä, että teillä ainakin olisi luottamuksellinen suhde.

Miehesi pitäisi parisuhteenne ja tyttärenne hyväksi ottaa jämäkämpi asenne ja laittaa rajat. Ei hän voi sulkea sinua ulkopuolelleen sen vuoksi, että tytär siitä loukkaantuisi. Ei avioliitto sillä tavalla toimi.  Tyttärenkin pitää kasvaa ja kypsyä, eikä isän asenne oikein sitä tue, kun isä menee mukaan hänen oikkuihinsa, eikä laita rajoja.  

Se, minkä sinä voit tehdä, on puhua kummankin kanssa erikseen. Tyttären kanssa mahdollisimman asiapitoisesti ja tunnekuohuja vältellen, ettei hän pääse syyttämään sinua räyhäämisestä yms. 

Vierailija
577/767 |
10.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

No meillä valittaa ja ihan kaikille ja kaikkialla!

Vierailija
578/767 |
10.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tuon tytön ikäinen jo tietää miten ärsyttää henkilöä, josta ei pidä. Oma lapsi menee aina ykköseksi. Sä taas olet täysin vaihdettavissa.

Tuon takia uusperheet eivät kestä, jos lapsi menee ykköseksi. Parisuhteen tulee olla ykkönen - mutta lapsista pidetään silti huolta.

Uusperheet ei kestä kun ne miehen lapset on aina se uusperheen ongelma. Jos ei muuta niin kuvitellaan kaikkea kuten ap tässä ketjussa.  En ole koskaan kuullut että uusperheessä mies valittaisi naisen lapsista.

No meillä valittaa kaikille ja kaikkialla!

Vierailija
579/767 |
10.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko se poika nyt siis autisti vai asperger? Ja heikkenihän hänen vointinsa uusperheessä kuten kerroit, joskaan toki sairaus ei aiheutunut erosta ja uusperheestä.

Ikävää nokittelua sinulta. Googlaa autismin kirjo. Tämä palsta on kauhea.

Suomessa on kuitenkin käytössä kansainvälinen tautiluokitus ICD-10 vielä vuoteen 2022 ja tässä luokituksessa aspergerin oireyhtymä ja autistinen häiriö ovat erillisiä sairauksia.

Tosin Amerikan psykiatrisen yhdistyksen uusimman mielenterveyden häiriöiden luokitukseen DSM-5 on lisätty autismikirjon häiriö -diagnoosi, joka on korvannut muiden autisminkirjon tilojen erillisdiagnoosit.

Edelleen ICD-11 jaottelee autisminkirjon häiriön alalajeihin sen mukaan, miten esiintyy älyllisen tai toiminnallisen kielen kehityksen häiriintyneisyyttä.

Siinä Aspergerin oireyhtymä viedään nykyisen epätyypillisen autismin koodin F84.1 alle, ja sen tarkempi nimi on "autisminkirjon häiriö ilman älyllisen tai kielen kehityksen häiriötä".

ICD-10:ssa autismi on F84.0 ja ja asperger F84.5, mikä osoittaa toki niiden kuuluvan samaan "tautiperheeseen", ollen tarkemmin luokiteltuna kuitenkin omat diagnoosinsa.

Sama analogia kuin esim. H66.0 on akuutti märkäinen välikorvan tulehdus ja esim. H66.1 pitkäaikainen märkäinen välikorvan ja korvatorven tulehdus.

USA:ssa on somaattisissa sairauksissa käytössä sama ICD-diagnoosijärjestelmä, mutta psyykkisissä ja neuropsykologisissa sairauksissa DSM V, esim. psykiatriset sairaudet, dementiat ja autismi ovat erillään tässä luokituksessa. USA:ssa ei siis erotella, autistinen kuin autistinen, kaikki samaa autismia.

Vierailija
580/767 |
10.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Perheterapeutti kirjoitti:

Tytön lapsuudenkotiin muuttaa vieras nainen lastensa kanssa. Tilanne on tytölle stressaava ja hän alkaa käyttäytyä regressiivisesti.

Ratkaisu: Nainen ja hänen lapsensa muuttavat pois tytön kodista. Tilanne normalisoituu.

No, normaali 16v ei reagoi näin missään tilanteessa.

No, perhe-elämä lienee ollut erikoista hänen koko elämänsä. Miten hän olisikaan normaali, jos ei ole elämässään altistunut normaaleille ihmissuhteille?

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme kuusi yksi