Lue keskustelun säännöt.
Miehen exä väittää että meidän pitäisi ottaa myös bonuslapset mukaan ulkomaanmatkalle!
20.05.2019 |
Olemme lähdössä ulkomaille (minä, mies ja vauva) lomalle viikoksi ja tosiaan tää ei oo miehen lapsiviikko, asiasta sovittu jo ajat sitten. Nyt exä on kuitenkin sitä mieltä että myös bonuslasten pitäisi päästä ulkomaille kerran vauvakin pääsee! Miehen exä on siis työtön eikä kykene tarjoamaan lapsille tällaisia matkoja. Mitä ihmettä mun pitäisi tehdä? Tuntuu tosi pahalta kiusaamiselta tällainen katkera käytös!
Kommentit (613)
Jälleen yksi syy välttää uusioperhekuvioita kuin ruttoa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kristiina xx kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei miehellä ole varaa maksaa kolmelle lapselle ulkomaanmatkaa.. ap
Lapsia voi hankkia ainoastaan niin monta, kuin pystyy elättämään. Jos ei pysty elättämään kolmea lasta, niin ei pidä hankkia niin monta lasta.
Lomamatkat eivät mitenkään ole elättäämistä. Ne ovat luksusta niille joilla on siihen varaa.
Elättäminen on sitä, että rahat riittää kaikkeen perustavaan elämään. Ruoka, vaatteet, asuminen, mahdolliset harrastukset.
Kaikki muu on extraa.
Vierailija kirjoitti:
Jälleen yksi syy välttää uusioperhekuvioita kuin ruttoa
Ei, vaan jälleen hyvä syy sulkea eksä omien kuvioidensa ulkopuolelle. Kun ei ole tämän kanssa tekemisissä, eikä kerro hänelle omia asioitaan, on uusperhe-elämäkin rutkasti helpompaa.
Eksän voi sulkea elämästään, mutta omien lastensa syrjäyttäminen, uuden suhteen alkaessa, on halpamaista eikä aikuinen tee niin.
Vierailija kirjoitti:
Kristiina xx kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei miehellä ole varaa maksaa kolmelle lapselle ulkomaanmatkaa.. ap
Lapsia voi hankkia ainoastaan niin monta, kuin pystyy elättämään. Jos ei pysty elättämään kolmea lasta, niin ei pidä hankkia niin monta lasta.
Lomamatkat eivät mitenkään ole elättäämistä. Ne ovat luksusta niille joilla on siihen varaa.
Elättäminen on sitä, että rahat riittää kaikkeen perustavaan elämään. Ruoka, vaatteet, asuminen, mahdolliset harrastukset.Kaikki muu on extraa.
sossuloinen laskee ettei hänen kannata mennä töihin, kun saa exältä paremmat rahat elätykseen ja voi vinkua lomista siihen päälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kristiina xx kirjoitti:
Minulla on 8 vuotta nuorempi velipuoli, joka on isäni ja hänen vaimonsa ainut yhteinen lapsi. Kun velipuolen oli lapsi, kävivät he kolmestaan kerran talvessa Kanarialla ja kesäisin myös tekivät jonkin reissun Eurooppaan jne. En ole koskaan asunut vakituisesti heidän kanssaan, enkä silloin lapsena edes haikaillut mukaan, eikä minulta edes kysyttykkääb, että haluanko mukaan, mutta näin aikuisena se kyllä kieltämättä vähän oudolta tuntuu, että he ikään kuin ydinperheen matkustelevat Euroopassa ja minä olen kotona Suomessa.
Että jos minä olisin siinä tilanteessa, että olisin lähdössä puolison ja nuorimman lapsen kanssa ulkomaan matkalle, niin kyllä mä kysyisin vanhemmilta lapsiltani, että haluavatko tulla mukaan.
Nimenomaan. Kuvio tuntuu ehkä aikuisesta oudolta, mutta ei lapsesta. Aikuinen kuvittelee, että lapsi kaihoaa sitä.
Aikuiset myös kuvittelevat, että lapset pitävät etäisän kotia omana kotinaan. En ole kuitenkaan tavannut yhtä ainutta lasta, joka näin ajattelee. Olen haastatellut monia sen jälkeen, kun omat vuoroviikkolapseni sanoivat 6-7 vuoroviikkoasumisen jälkeen, että isän koti ei ole koti. Vasta sen jälkeen tajusin, että koti on tunnekysymys. (Toki joissain perheissä tämä voi olla toisin päin).
=> lapsi tajuaa, että kotona asuvien kanssa matkustellaan => isän luona ei ole koti.
Tuo ei kyllä kaikkien kohdalla pidä paikkaansa. Olin jotain viiden, kun äitipuoli tuli kuvioihin ja aina isän koti ja äitipuolen koti on tuntunut kodilta. Tosin, sellaista naista ei ole kuin yksi miljoonasta. Ja nyt hän on lapselleni kuin toinen mummi. Ja kyllä, minua on aina kohdeltu isäni kodissa tasavertaisesti siskopuoleni kanssa ja jaettu yhdessä myös matkat. Samoin hänen sukunsa.
Ehkä äitipuoleni elämänkatsomukseen on vaikuttanut vanha suku ja sivistys. Hän on aina laittanut meidät lapset edelle ja huomioinut mielipiteemme. Ja ehkä siksi hän on kaikkien rakastama.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kristiina xx kirjoitti:
Minulla on 8 vuotta nuorempi velipuoli, joka on isäni ja hänen vaimonsa ainut yhteinen lapsi. Kun velipuolen oli lapsi, kävivät he kolmestaan kerran talvessa Kanarialla ja kesäisin myös tekivät jonkin reissun Eurooppaan jne. En ole koskaan asunut vakituisesti heidän kanssaan, enkä silloin lapsena edes haikaillut mukaan, eikä minulta edes kysyttykkääb, että haluanko mukaan, mutta näin aikuisena se kyllä kieltämättä vähän oudolta tuntuu, että he ikään kuin ydinperheen matkustelevat Euroopassa ja minä olen kotona Suomessa.
Että jos minä olisin siinä tilanteessa, että olisin lähdössä puolison ja nuorimman lapsen kanssa ulkomaan matkalle, niin kyllä mä kysyisin vanhemmilta lapsiltani, että haluavatko tulla mukaan.
Nimenomaan. Kuvio tuntuu ehkä aikuisesta oudolta, mutta ei lapsesta. Aikuinen kuvittelee, että lapsi kaihoaa sitä.
Aikuiset myös kuvittelevat, että lapset pitävät etäisän kotia omana kotinaan. En ole kuitenkaan tavannut yhtä ainutta lasta, joka näin ajattelee. Olen haastatellut monia sen jälkeen, kun omat vuoroviikkolapseni sanoivat 6-7 vuoroviikkoasumisen jälkeen, että isän koti ei ole koti. Vasta sen jälkeen tajusin, että koti on tunnekysymys. (Toki joissain perheissä tämä voi olla toisin päin).
=> lapsi tajuaa, että kotona asuvien kanssa matkustellaan => isän luona ei ole koti.
Tuo ei kyllä kaikkien kohdalla pidä paikkaansa. Olin jotain viiden, kun äitipuoli tuli kuvioihin ja aina isän koti ja äitipuolen koti on tuntunut kodilta. Tosin, sellaista naista ei ole kuin yksi miljoonasta. Ja nyt hän on lapselleni kuin toinen mummi. Ja kyllä, minua on aina kohdeltu isäni kodissa tasavertaisesti siskopuoleni kanssa ja jaettu yhdessä myös matkat. Samoin hänen sukunsa.
Ehkä äitipuoleni elämänkatsomukseen on vaikuttanut vanha suku ja sivistys. Hän on aina laittanut meidät lapset edelle ja huomioinut mielipiteemme. Ja ehkä siksi hän on kaikkien rakastama.
Sinunlaisiasi on vähemmän. Ei kaikilla ole tuollaisia äitipuolia.
Ei minunkaan lapseni ole koskaan haukkuneet äitipuoltaan. Hän on ihan ok. Mutta minä olin monta vuotta kotiäitinä lasten ollessa pieniä. Minä tein meille kodin. Äitipuoli tekee toisenlaista, omannäköistä kotia, ja se ei TUNNU minun lapsilleni kodilta.
Minäkin olen äitipuoli. Miehen lapset sanovat, että ”menevät isälle yökylään”. Ei siis kotiin. Ja kaupassa sanoivat ”teillä on tällanen”. Ei meillä.
Ja tätä olen viime aikoina seurannut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kristiina xx kirjoitti:
Minulla on 8 vuotta nuorempi velipuoli, joka on isäni ja hänen vaimonsa ainut yhteinen lapsi. Kun velipuolen oli lapsi, kävivät he kolmestaan kerran talvessa Kanarialla ja kesäisin myös tekivät jonkin reissun Eurooppaan jne. En ole koskaan asunut vakituisesti heidän kanssaan, enkä silloin lapsena edes haikaillut mukaan, eikä minulta edes kysyttykkääb, että haluanko mukaan, mutta näin aikuisena se kyllä kieltämättä vähän oudolta tuntuu, että he ikään kuin ydinperheen matkustelevat Euroopassa ja minä olen kotona Suomessa.
Että jos minä olisin siinä tilanteessa, että olisin lähdössä puolison ja nuorimman lapsen kanssa ulkomaan matkalle, niin kyllä mä kysyisin vanhemmilta lapsiltani, että haluavatko tulla mukaan.
Nimenomaan. Kuvio tuntuu ehkä aikuisesta oudolta, mutta ei lapsesta. Aikuinen kuvittelee, että lapsi kaihoaa sitä.
Aikuiset myös kuvittelevat, että lapset pitävät etäisän kotia omana kotinaan. En ole kuitenkaan tavannut yhtä ainutta lasta, joka näin ajattelee. Olen haastatellut monia sen jälkeen, kun omat vuoroviikkolapseni sanoivat 6-7 vuoroviikkoasumisen jälkeen, että isän koti ei ole koti. Vasta sen jälkeen tajusin, että koti on tunnekysymys. (Toki joissain perheissä tämä voi olla toisin päin).
=> lapsi tajuaa, että kotona asuvien kanssa matkustellaan => isän luona ei ole koti.
Tuohan riippuu millainen pirttihirmu on isän kotona.
Kyllä meille miehen lapset tulevat kuin kotiinsa, halaavat ensimmäisenä ja viihtyvät tosi hyvin.
Meillä on se onni, että asutaan lasten vanhempien kanssa lähekkäin ja lapsella on kaksi kotia, joissa kaikki rakastavat lapsia ja tullaan hyvin toimeen. Saatan tarvittaessa hoitaa mieheni eksän lapsia ja hänen lapsensa vierailevat myös meillä usein. Ei ole sisarpuolia, vaan sisaria.
En minäkään usko, että lapsella voi olla kaksi kotia. Vai onko täällä joku uusperheessä kasvanut, joka lapsena ajatteli niin? Oliko kaksi kotia? Vai äidin koti ja isän koti? Vai koti ja isän koti? Vai..?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei miehellä ole varaa maksaa kolmelle lapselle ulkomaanmatkaa.. ap
Tämä ei nyt ehkä vielä ole ongelma jos kaikki miehen lapset ovat suht pieniä. Mutta tulevaisuudessa kun lapset ovat isompia niin huomaavat kyllä, jos joku lapsista saa jatkuvasti enemmän materiaa kuin toiset. Eli kannattaa miettiä lomat, harrastukset ja hankinnat siten, että pystyy tarjoamaan kaikille lapsille saman elintason, tai siis sen oman osuutensa elintasosta. Ihan sama onko lapsi/lapset ensimmäisestä, toisesta tai vaikka kolmannesta avioliitosta.
Se ei kyllä ole nykyisen ongelma miettiä tätä..
Juuri näin. Ja se nykyinen voi olla vaikka miljonääri ja tarjota omille lapsilleen ihan mitä haluaa. On sitten puolison ja tämän exän asia, millaisia asioita pystyvät omilla tuloillaan tarjoamaan yhteisille lapsilleen.
Nyt kysymys ei ole matkasta, vaan lapsen oikeudesta viettää lomaa, silloin kun vanhemmalla on vuosiloma. Sehän on pois lapsen ja vanhemman yhteisestä lomasta.
Vai vietkö lapsesi päiväkotiin, kun olet lomalla?
Ohis, mutta itse vietin viime vuonna kaksi viikkoa ulkomailla - ilman miestä ja lastani. Koska minulla ja miehellä oli eri aikaan kesälomat niin lapsi sai silti neljä viikkoa kesälomaa pötköön. Ai mutta tällähän ei ole mitään väliä, kun olemme ydinperhe, vain eroperheissä vanhemman ulkomaanmatkat ovat pois lapselta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei miehellä ole varaa maksaa kolmelle lapselle ulkomaanmatkaa.. ap
Tämä ei nyt ehkä vielä ole ongelma jos kaikki miehen lapset ovat suht pieniä. Mutta tulevaisuudessa kun lapset ovat isompia niin huomaavat kyllä, jos joku lapsista saa jatkuvasti enemmän materiaa kuin toiset. Eli kannattaa miettiä lomat, harrastukset ja hankinnat siten, että pystyy tarjoamaan kaikille lapsille saman elintason, tai siis sen oman osuutensa elintasosta. Ihan sama onko lapsi/lapset ensimmäisestä, toisesta tai vaikka kolmannesta avioliitosta.
Se ei kyllä ole nykyisen ongelma miettiä tätä..
Juuri näin. Ja se nykyinen voi olla vaikka miljonääri ja tarjota omille lapsilleen ihan mitä haluaa. On sitten puolison ja tämän exän asia, millaisia asioita pystyvät omilla tuloillaan tarjoamaan yhteisille lapsilleen.
Nyt kysymys ei ole matkasta, vaan lapsen oikeudesta viettää lomaa, silloin kun vanhemmalla on vuosiloma. Sehän on pois lapsen ja vanhemman yhteisestä lomasta.
Vai vietkö lapsesi päiväkotiin, kun olet lomalla?
Ohis, mutta itse vietin viime vuonna kaksi viikkoa ulkomailla - ilman miestä ja lastani. Koska minulla ja miehellä oli eri aikaan kesälomat niin lapsi sai silti neljä viikkoa kesälomaa pötköön. Ai mutta tällähän ei ole mitään väliä, kun olemme ydinperhe, vain eroperheissä vanhemman ulkomaanmatkat ovat pois lapselta.
Niinpä. Pitää vielä lisätä, että ei sillä ole väliä eroperheessäkään, jos omia lapia ei voi viedä ulkomaille, vain puolison lasten ulkomaanmatkoilla on väliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei miehellä ole varaa maksaa kolmelle lapselle ulkomaanmatkaa.. ap
Tämä ei nyt ehkä vielä ole ongelma jos kaikki miehen lapset ovat suht pieniä. Mutta tulevaisuudessa kun lapset ovat isompia niin huomaavat kyllä, jos joku lapsista saa jatkuvasti enemmän materiaa kuin toiset. Eli kannattaa miettiä lomat, harrastukset ja hankinnat siten, että pystyy tarjoamaan kaikille lapsille saman elintason, tai siis sen oman osuutensa elintasosta. Ihan sama onko lapsi/lapset ensimmäisestä, toisesta tai vaikka kolmannesta avioliitosta.
Se ei kyllä ole nykyisen ongelma miettiä tätä..
Juuri näin. Ja se nykyinen voi olla vaikka miljonääri ja tarjota omille lapsilleen ihan mitä haluaa. On sitten puolison ja tämän exän asia, millaisia asioita pystyvät omilla tuloillaan tarjoamaan yhteisille lapsilleen.
Nyt kysymys ei ole matkasta, vaan lapsen oikeudesta viettää lomaa, silloin kun vanhemmalla on vuosiloma. Sehän on pois lapsen ja vanhemman yhteisestä lomasta.
Vai vietkö lapsesi päiväkotiin, kun olet lomalla?
Ohis, mutta itse vietin viime vuonna kaksi viikkoa ulkomailla - ilman miestä ja lastani. Koska minulla ja miehellä oli eri aikaan kesälomat niin lapsi sai silti neljä viikkoa kesälomaa pötköön. Ai mutta tällähän ei ole mitään väliä, kun olemme ydinperhe, vain eroperheissä vanhemman ulkomaanmatkat ovat pois lapselta.
Sinä olet jo ties kuinka mones kirjoittaja, joka vetoaa siihen että kyllä joissakin ydinperheissäkin näin tehdään. Joo, mutta hyvin harvoissa, ja mistä ihmeestä sinä olet päätellyt ettei sitä kummastella vähintään yhtä paljon kuin eroperheiden lapsettomia lomailuja? Luuletko, että kukaan tulee sinua päin naamaa paheksumaan..?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei miehellä ole varaa maksaa kolmelle lapselle ulkomaanmatkaa.. ap
Tämä ei nyt ehkä vielä ole ongelma jos kaikki miehen lapset ovat suht pieniä. Mutta tulevaisuudessa kun lapset ovat isompia niin huomaavat kyllä, jos joku lapsista saa jatkuvasti enemmän materiaa kuin toiset. Eli kannattaa miettiä lomat, harrastukset ja hankinnat siten, että pystyy tarjoamaan kaikille lapsille saman elintason, tai siis sen oman osuutensa elintasosta. Ihan sama onko lapsi/lapset ensimmäisestä, toisesta tai vaikka kolmannesta avioliitosta.
Se ei kyllä ole nykyisen ongelma miettiä tätä..
Juuri näin. Ja se nykyinen voi olla vaikka miljonääri ja tarjota omille lapsilleen ihan mitä haluaa. On sitten puolison ja tämän exän asia, millaisia asioita pystyvät omilla tuloillaan tarjoamaan yhteisille lapsilleen.
Nyt kysymys ei ole matkasta, vaan lapsen oikeudesta viettää lomaa, silloin kun vanhemmalla on vuosiloma. Sehän on pois lapsen ja vanhemman yhteisestä lomasta.
Vai vietkö lapsesi päiväkotiin, kun olet lomalla?
Ohis, mutta itse vietin viime vuonna kaksi viikkoa ulkomailla - ilman miestä ja lastani. Koska minulla ja miehellä oli eri aikaan kesälomat niin lapsi sai silti neljä viikkoa kesälomaa pötköön. Ai mutta tällähän ei ole mitään väliä, kun olemme ydinperhe, vain eroperheissä vanhemman ulkomaanmatkat ovat pois lapselta.
Sinä olet jo ties kuinka mones kirjoittaja, joka vetoaa siihen että kyllä joissakin ydinperheissäkin näin tehdään. Joo, mutta hyvin harvoissa, ja mistä ihmeestä sinä olet päätellyt ettei sitä kummastella vähintään yhtä paljon kuin eroperheiden lapsettomia lomailuja? Luuletko, että kukaan tulee sinua päin naamaa paheksumaan..?
Selvä. Olisiko tilanne jotenkin oleellisesti erilainen, jos olisimme eroperhe ja olisin ollut kaksi viikkoa ulkomailla ilman lastani? Selvennä minulle tämän tilanteen ero kiitos. Lapsi sai silti neljä viikkoa kesälomaa.
Ja jokainen perhe elää itse kehittämillään säännöillä - apn miehen ex EI KUULU apn perheeseen joten mitä ihmettä hän tulee nillittämään, mitä apn ja miehensä tulisi tai ei tulisi tehdä tämän loma-asian kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
opetattatteko lapsillsinnelle,että kaikki pitää mennä tasapuoliosesti uuden kummanpin suhteen. Ei voi ymmärtää.
Kommunismiin kuuluu, että kaikille kaikki sama.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei miehellä ole varaa maksaa kolmelle lapselle ulkomaanmatkaa.. ap
Tämä ei nyt ehkä vielä ole ongelma jos kaikki miehen lapset ovat suht pieniä. Mutta tulevaisuudessa kun lapset ovat isompia niin huomaavat kyllä, jos joku lapsista saa jatkuvasti enemmän materiaa kuin toiset. Eli kannattaa miettiä lomat, harrastukset ja hankinnat siten, että pystyy tarjoamaan kaikille lapsille saman elintason, tai siis sen oman osuutensa elintasosta. Ihan sama onko lapsi/lapset ensimmäisestä, toisesta tai vaikka kolmannesta avioliitosta.
Se ei kyllä ole nykyisen ongelma miettiä tätä..
Juuri näin. Ja se nykyinen voi olla vaikka miljonääri ja tarjota omille lapsilleen ihan mitä haluaa. On sitten puolison ja tämän exän asia, millaisia asioita pystyvät omilla tuloillaan tarjoamaan yhteisille lapsilleen.
Nyt kysymys ei ole matkasta, vaan lapsen oikeudesta viettää lomaa, silloin kun vanhemmalla on vuosiloma. Sehän on pois lapsen ja vanhemman yhteisestä lomasta.
Vai vietkö lapsesi päiväkotiin, kun olet lomalla?
Ohis, mutta itse vietin viime vuonna kaksi viikkoa ulkomailla - ilman miestä ja lastani. Koska minulla ja miehellä oli eri aikaan kesälomat niin lapsi sai silti neljä viikkoa kesälomaa pötköön. Ai mutta tällähän ei ole mitään väliä, kun olemme ydinperhe, vain eroperheissä vanhemman ulkomaanmatkat ovat pois lapselta.
Sinä olet jo ties kuinka mones kirjoittaja, joka vetoaa siihen että kyllä joissakin ydinperheissäkin näin tehdään. Joo, mutta hyvin harvoissa, ja mistä ihmeestä sinä olet päätellyt ettei sitä kummastella vähintään yhtä paljon kuin eroperheiden lapsettomia lomailuja? Luuletko, että kukaan tulee sinua päin naamaa paheksumaan..?
Takerruin tähän - selitätkö vielä mikä siinä on niin paheksuttavaa tai kummeksuttavaa, että perheen aikuinen reissaa yksin? Jätin lapsen isälleen, toiselle lailliselle huoltajalleen joka itse oli sitä mieltä että kerran haluan lähteä niin ole koko pätkä ulkomailla, he pärjäävät kyllä hienosti. Olisiko asia jotenkin erilainen jos perheen isä ottaisi kaksi viikkoa yksin reppureissulla Euroopassa? Paheksutaan sitä, että äiti pystyy ja haluaa tehdä asioita ihan itsekseen, ilman lastaan?
En pysty käsittämään, siksi kysyn.
Vierailija kirjoitti:
En minäkään usko, että lapsella voi olla kaksi kotia. Vai onko täällä joku uusperheessä kasvanut, joka lapsena ajatteli niin? Oliko kaksi kotia? Vai äidin koti ja isän koti? Vai koti ja isän koti? Vai..?
Omakohtaista kokemusta ei ole, mutta pojallani (19 v tämän kevään abi) on. Kysyin siis häneltä. Erosin, kun poika oli 8 v ja isä meni uudelleen naimisiin, kun poika oli 11 v. Uusperheessä ei ole yhteisiä lapsia. Pojallani on hänen sanojensa mukaan ollut koti (eli koti, johon hänet tuotiin jo synnytyslaitokselta ja jossa on eron jälkeen asunut minun ja isosiskonsa kanssa, kunnes sisko muutti omilleen) ja sen lisäksi hän on vieraillut isänsä uuden perheen kotona. Miksi isän koti ei ole tuntunut kodilta? Tässä hänen kertomiaan syitä:
- kotona on oma huone, jonka sisustukseen on saanut itse vaikuttaa (isänsä luona hän jakaa huoneen samanikäisen pojan kanssa ja tämä toinen poika on vaikuttanut sisustamiseen, mun pojallani on siellä vain sänky)
- kotona on kaikki omat tavarat (isän luokse mennessä pakataan kassiin ne tavarat, mitä ilman ei voi muutamaa päivää olla)
- kotona asuu vain pojan omia sukulaisia, ei muita (isän luona asuu myös hänen uusi vaimonsa ja tämän lapset)
- kotona on myös pojan koira (koiraa ei voi ottaa edes mukaan isän luokse, koska yksi isän uuden vaimon lapsista on koirille allerginen)
- kotiin voi pyytää omia kavereitaan (isän kotiin ei voi vaan silloin pitää olla isän ja tämän uuden perheen kanssa)
- kotona voi chillailla vaikka alushoususillaan (isän kotona ei voi, koska siellä asuu myös isän uuden vaimon teini-ikäinen tytär)
Poika on aina tykännyt isänsä uudesta perheestä ja tulee hyvin toimeen kaikkien kanssa. Koti on kuitenkin koti ja isän luona käydään kylässä.
Vierailija kirjoitti:
Eksän voi sulkea elämästään, mutta omien lastensa syrjäyttäminen, uuden suhteen alkaessa, on halpamaista eikä aikuinen tee niin.
Tämä. Ja vielä vähemmän ymmärrän niitä uusia naisia, jotka välttämättä haluavat lisääntyä miehen kanssa, joka on jo osoittanut että omat lapset ovat hänelle kertakäyttökamaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei miehellä ole varaa maksaa kolmelle lapselle ulkomaanmatkaa.. ap
Tämä ei nyt ehkä vielä ole ongelma jos kaikki miehen lapset ovat suht pieniä. Mutta tulevaisuudessa kun lapset ovat isompia niin huomaavat kyllä, jos joku lapsista saa jatkuvasti enemmän materiaa kuin toiset. Eli kannattaa miettiä lomat, harrastukset ja hankinnat siten, että pystyy tarjoamaan kaikille lapsille saman elintason, tai siis sen oman osuutensa elintasosta. Ihan sama onko lapsi/lapset ensimmäisestä, toisesta tai vaikka kolmannesta avioliitosta.
Se ei kyllä ole nykyisen ongelma miettiä tätä..
Juuri näin. Ja se nykyinen voi olla vaikka miljonääri ja tarjota omille lapsilleen ihan mitä haluaa. On sitten puolison ja tämän exän asia, millaisia asioita pystyvät omilla tuloillaan tarjoamaan yhteisille lapsilleen.
Nyt kysymys ei ole matkasta, vaan lapsen oikeudesta viettää lomaa, silloin kun vanhemmalla on vuosiloma. Sehän on pois lapsen ja vanhemman yhteisestä lomasta.
Vai vietkö lapsesi päiväkotiin, kun olet lomalla?
Ohis, mutta itse vietin viime vuonna kaksi viikkoa ulkomailla - ilman miestä ja lastani. Koska minulla ja miehellä oli eri aikaan kesälomat niin lapsi sai silti neljä viikkoa kesälomaa pötköön. Ai mutta tällähän ei ole mitään väliä, kun olemme ydinperhe, vain eroperheissä vanhemman ulkomaanmatkat ovat pois lapselta.
Sinä olet jo ties kuinka mones kirjoittaja, joka vetoaa siihen että kyllä joissakin ydinperheissäkin näin tehdään. Joo, mutta hyvin harvoissa, ja mistä ihmeestä sinä olet päätellyt ettei sitä kummastella vähintään yhtä paljon kuin eroperheiden lapsettomia lomailuja? Luuletko, että kukaan tulee sinua päin naamaa paheksumaan..?
Takerruin tähän - selitätkö vielä mikä siinä on niin paheksuttavaa tai kummeksuttavaa, että perheen aikuinen reissaa yksin? Jätin lapsen isälleen, toiselle lailliselle huoltajalleen joka itse oli sitä mieltä että kerran haluan lähteä niin ole koko pätkä ulkomailla, he pärjäävät kyllä hienosti. Olisiko asia jotenkin erilainen jos perheen isä ottaisi kaksi viikkoa yksin reppureissulla Euroopassa? Paheksutaan sitä, että äiti pystyy ja haluaa tehdä asioita ihan itsekseen, ilman lastaan?
En pysty käsittämään, siksi kysyn.
Et pysty käsittämään, että palstamammoilla taitaa harvemmin olla rahaa matkustella yksin. Joko mies maksaa yhteisen reissun tai sitten pysytään kotona. Koko tämä ketju lähtee hyvin pitkälti olettamuksesta, että miehillä on rahaa, mutta naisilla ei. Silloin ei voi ymmärtää, että joku nainen voisi ihan noin vain lähteä reissuun ja jättää ukon ja pesueen kotiin. Millä rahalla se lähtisi, kun käsi on aina miehen taskussa?
- eri
Sossuloisten oikeus on verorahoin kasvattaa lapset, joten eiköhän olisi korkea aika lisätä viiden tähden ulkomaanmatkat heidän tukipakettiin.