Äitienpäivän pettymys
Onhan mulla nyt oikeus olla vähän pettynyt? Meillä on miehen kanssa puoli vuotias tyttö ja tämä on siis minun ensimmäinen äitienpäivä itse äitinä. Niin mitä tekee rakas aviomieheni. Makaa tuolla sängyssä nukkumassa, kun minä nousin ylös vaihtamaan vaippaa ja keittämään aamupuuroa. Sanoin kyllä miehelle, että aiotko nousta tytön kanssa ja vastaus oli vain epämääräinen hymähdys. Oli kyllä selkeästi hereillä. Ja minä siis nousen AINA tuon meidän tytön kanssa. Joka aamu. Oletin kyllä että edes äitienpäivänä olisin saanut jäädä köllimään.
Kommentit (245)
Vierailija kirjoitti:
Muija vetäisi kunnon kännin ja piti kaikkia hereillä yöllä. Aamulla eli melkein klo 12 lapsensa toivat hieman vaivaantuneena lahjansa. Nyt makaa sohvalla.
Jess! Lapset voivat miettiä, minkä takia äippä vetää lärvit. Paska ukko?
Voihan marttyyriyden pyhä sädekehä.
Jotenkin harmittaa näiden naisten puolesta, jotka joutuvat itselleen selitellä kuinka ei ole sen oman miehensä äiti ja ei todellakaan odota ”yhtään mitään”. Ei kannata odottaakaan, jos vastassa on vain mahdollinen pettymys.
Onneksi oma mieheni huomioi kukkasin, lahjalla ja vie illalla hyvään ravintolaan (johon rauhallinen vauva tulee mukaan). Eipä ole ikinä tarvinnut asiasta edes vihjailla. Samoin teemme tietysti isänpäivän kohdalla.
Sellasta se on. Ite joudun lähtemään anoppilaan miehen ja lapsen kans. Olisin kyllä mielelläni jotenkin muuten viettänyt tämän päivän jos totta puhutaan.
En myöskään saanut aamiaista sänkyyn tai kukkia tai nukkunut pitkään tai korttia. En uskonutkaan saavani.
Hyvää äitienpäivää toivotti kyllä.
Olisinko ilahtunut kukista tai muusta huomiosta? -Kyllä, kovasti.
Näin tää menee ja surullista kyllä niin menee monilla muillakin.
Antaa sitten olla koko päivän. Turhaan sellasia murehtii. Voi olla etten isänpäivänä anna kuin kortin, tämäkin vain lapsen vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Voihan marttyyriyden pyhä sädekehä.
Niinpä. Ja joka vuosi sama ruikutus. Valitsisivat semmoisen miehen, joka ryömii mammojen edessä kukka hampaissa ihan jokaisena äitienpäivänä.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tätä vinkumista. Ensin lisäännytään juntin kanssa ja sitten vingutaan täällä miehen junttimaisesta käyttäytymisestä.
Niinpä. Pitäs olla yksin!
Vierailija kirjoitti:
Muija vetäisi kunnon kännin ja piti kaikkia hereillä yöllä. Aamulla eli melkein klo 12 lapsensa toivat hieman vaivaantuneena lahjansa. Nyt makaa sohvalla.
Tätä vois alkaa toteuttamaan itsekin. Ei tarvi sit miettiä äitienpäivää kun koittaa vaan selvitä krapulasta.
Hyvä ketju. Mies olettaa, että me mennään hänen äitinsä luo iltapäivällä. Nyt tajusin, että minun ei tarvitse, eihän anoppi ole minun äitini. Haen kaupasta pussin irtokarkkeja ja lojun sohvalla jotain nauhoitusta katsoen, välillä otan päikkärit. Tästähän tuleekin kiva päivä :)
Miksi tästä päivästä vouhkataan näin pirusti? Ihan normaali sunnuntai.
Sääntö numero yksi: Älä ota miestä, joka ei kohtele sinua hyvin vuoden jokaisena päivänä.
Sääntö numero kaksi: Älä ota miestä, joka pitää sinua itsestäänselvyytenä ja keksii tekosyitä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi tästä päivästä vouhkataan näin pirusti? Ihan normaali sunnuntai.
En tiedä. Minulle tämä on siivoussunnuntai, vielä kun jaksaisi ikkunat pestä niin voisi linnoittautua sohvalle. Mukulat pistin pihalle aamulla isänsä kanssa leikkimään jottei ole tiellä siivotessa. Jotain lahjoja? Miksi mun niitä pitäisi vaatia kun ne lapset on itsessään jo lahjoja. Ja joku äitienpäivälounas, meillä syödään kinkkukiusausta. :D
Olen joka vuosi toivonut, että mentäisiin ulos syömään. Taas kaivettiin pakastekakku pakkasesta. Inhoan kakkua. Epäsiistissä pöydässä olisi pitänyt siitä nauttia.
Lahja oli mietitty: hierontalahjakortti. On vaan toisella puolella kaupunkia sellaiseen aikaan, jolloin voisin tehdä rästitöitä. Työssäni on paljon suunnittelua, jota en ehdi tehdä koskaan lasten hakujen takia. Mies taas tekee työtä, johon suurin haaste on ehtiä ajoissa. Nyt tämä lahja lisää stressiä entisestään. Mutta mies ei ymmärrä tätä, hän ajattelee että töissä "vaan juttelen ihmisten kanssa."
No tiedäthänän ettei isänpäivää teillä sitten juhlita. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tästä päivästä vouhkataan näin pirusti? Ihan normaali sunnuntai.
En tiedä. Minulle tämä on siivoussunnuntai, vielä kun jaksaisi ikkunat pestä niin voisi linnoittautua sohvalle. Mukulat pistin pihalle aamulla isänsä kanssa leikkimään jottei ole tiellä siivotessa. Jotain lahjoja? Miksi mun niitä pitäisi vaatia kun ne lapset on itsessään jo lahjoja. Ja joku äitienpäivälounas, meillä syödään kinkkukiusausta. :D
Ja isänpäivänä sinä ulkoilet lasten kanssa, niin mies saa siivottua, niinkö?
Aikoinaan ensimmäisenä äitienpäivänäni ostin itse kukan itselleni. "Ihana" mieheni oli taas jossain ryyppyreissullaan. Lapsi oli saanut ensimmäisen korvatulehduksen heti päivähoitoon mentyään, edellisenä päivänä olimme olleet päivystyksessä. Onneksi se oli silloin lähellä, joten olimme tietenkin kävelleet sinne, lapsi kuumeisena rattaissa. Siihen aikaan onneksi päivystyksestä annettiin myös lääkettä, jos oikein muistan. Seuraava äitienpäivänä olikin jo onnellisempi, koska meidän ei enää tarvinnut pelätä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tästä päivästä vouhkataan näin pirusti? Ihan normaali sunnuntai.
En tiedä. Minulle tämä on siivoussunnuntai, vielä kun jaksaisi ikkunat pestä niin voisi linnoittautua sohvalle. Mukulat pistin pihalle aamulla isänsä kanssa leikkimään jottei ole tiellä siivotessa. Jotain lahjoja? Miksi mun niitä pitäisi vaatia kun ne lapset on itsessään jo lahjoja. Ja joku äitienpäivälounas, meillä syödään kinkkukiusausta. :D
Ja isänpäivänä sinä ulkoilet lasten kanssa, niin mies saa siivottua, niinkö?
Vaikka, ei meillä vietetä sitäkään. Kuten ei myöskään joulua, pääsiäistä tms. :D
Samat vinkumiset joka sootanan vuosi. Eikö teidän pitäisi olla niiden lastenne kanssa äiteinä, edes tämän päivän? Makaatte netin sontapalstalla. Ei tuollaisia äitejä olekaan mitään syytä muistaa.
Ei voi olla iso vaiva mieheltä yhtenä päivänä vuodesta vaikka keittää kahvit, antaa se Tokmannin tai Prisman 3 euron ruusukimppu ja vaikka jokin suklaalevy. Leipoa ei tarvitse osata eikä tarvitse kallista ravintolakäyntiä maksaa. Lahjojakaan ei ole pakko ostaa.
Tuntuu melkein tarkoitukselliselta vähättelyltä, jos ei viitsi jotain lähikaupan kukkaa edes ostaa. Miksi ei halua pienellä vaivalla ilahduttaa omaa rakastaan ja lastensa äitiä?
Vai riittääkö isänpäivänäkin vaan jossain välissä päivää nopeasti huikattu "hei hyvää isänpäivää muuten" ja se siitä sitten.
Alapeukuista päätellen miestä voi potkia, mutta naista ei saa vetää nenään.