Äitienpäivän pettymys
Onhan mulla nyt oikeus olla vähän pettynyt? Meillä on miehen kanssa puoli vuotias tyttö ja tämä on siis minun ensimmäinen äitienpäivä itse äitinä. Niin mitä tekee rakas aviomieheni. Makaa tuolla sängyssä nukkumassa, kun minä nousin ylös vaihtamaan vaippaa ja keittämään aamupuuroa. Sanoin kyllä miehelle, että aiotko nousta tytön kanssa ja vastaus oli vain epämääräinen hymähdys. Oli kyllä selkeästi hereillä. Ja minä siis nousen AINA tuon meidän tytön kanssa. Joka aamu. Oletin kyllä että edes äitienpäivänä olisin saanut jäädä köllimään.
Kommentit (245)
Vierailija kirjoitti:
Tuota se meilläkin oli 20 vuotta. Toisaalta et ole miehesi äiti.
Tuskin hän omaakaan äitiään muistaa, paitsi enintään jollain kuivahtaneella Tokmanni-ruusulla ja änkeämällä mammansa laittamaan pöytään.
Tsemppiä. Älä kuitenkaan tapa miestä, vaikka mieli tekee. Jätä mieluummin. Ota mukula ja hurauta oman äitisi luo ennenkuin mulkkuteline herää.
Ihan vaan huomiona, kuinka moni mies, joka perustelee lapsensa äidin huomioimattomuutta sillä, ettei tämä ole miehen äiti, huomioi kuitenkin omaa äitiään tai kasvattaa lapsensa huomioimaan omaansa?
eepi kirjoitti:
No kuulkaas, minä vietin ensimmäisen äitienpäiväni lukittautuneena saunaan. Mies ei muistanut millään tavalla. Mika Häkkinen voitti formula-kisan ja onnitteli äitiään televisiossa mutta se tollikka meillä ei edes siinä vaiheessa muistanut asiaa. Joten laitoin kylppärin oven lukkoon ja menin saunaan mököttämään. Sen episodin ja jälkiselvittelyjen jälkeen ei ole ikinä äitienpäivä unohtunut meidän perheessä.
Tänä aamuna heräsin 05.30 lähtemään töihin. Minulle oli katettu aamupala-astiat pöytään ja kortti +lahja oli pöydällä. Mun rakkaat!
Minä en ainakaan mitään tollikaksi nimittelyjä ja saunaan telkeytymisiä olisi jäänyt katselemaan. Onneksi sinä olet löytänyt itsellesi tohvelisankarin joka tottelee sinun oikkujasi.
Ymmärtää pettymyksen toisaalta, mutta turhaa kai ihmisten erilaisista tavoista suuttua. Jos taas mies on niin onneton luuseri ettei omaa lastaan hoida edes kerran vuodessa, niin mitä sillä tekee? Sen miehen voi myös pistää hoitamaan omaa jälkikasvuaan, jos ei kiinnosta niin miksi asua yhdessä? Sama asia olisi kait yksin hoitaa lapsensa omassa kodissa. Siksikö naiset sietää jotain pellejä koska niillä ukoilla hyvät tulot että rahan takia ovat yhdessä? Kotityöt puoliksi, mitä tulee aamupaloihin jne.
Kaveri on just tollanen marttyyri, joka äitienpäivä kauhee ulina ku mies ei muista jne. Kysyin kerran että oletteko puhuneet että mitä odotuksia ja toiveita hällä on äitienpäiväks niin eivät ole jutelleet.. miehen pitää tietää ilmankin. 🙄 erohan niille tuli. Se mies kuitenki osti lahjoja ja keitti kahvia aamulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä vedän vielä paremmaksi.
Eilen leivoin koko päivän. Tänään lapset tulevat tyttö-ja poikaystävineen kahville, anoppi haetaan meille myös. Ostin anopille ruusukimpun ja kortin. Hänestä tulee päivän juhlinnan kohde, minua muistetaan tuskin mitenkään.
Saanko 1. palkinnon marttyyrikisassa?Täällä vähän samaa paitsi että mies lähtee mun leipomusten kanssa yksin äidilleen. Ei ole mun lasten isä, joten mun äitienpäivä on sille yksi hailee. Enkä mä ollut tervetullut mukaan kun mun lapset, me ja sen lapset ei mahduta autoon kaikki yhdessä. Uusioperheissä äitienpäivä on katkerien kyynelten kostuttamaa joskus. En silti valita muualla kuin täällä.
Miehen seurako sinulle olisi tänään ollut tärkeämpää kuin omien lastesi, kun et kerran pysty juhlimaan äitienpäivää itkemättä uuden onnesi perään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No nyt kyllä ap pitää sanoa miksi ihmeessä teet itsestäsi marttyyrin. Olisit vaan sanonut miehelle toisen kerran että hei herätys, nyt on aitienpäivä ja sä lupasit hoitaa lapsen aamulla. Tätä toistaa kunnes mies ottaa lapsen hoitoonsa.
Miksi tämä onkin niin vaikeaa monelle (nähtävästi, aaveeta ainakin seuranneena tulee siihen näkemykseen). Ei osata avata suuta etukäteen ja kertoa mitä halutaan äitienpäiväksi (hei olis kiva saada aamiainen ja sit vaikka mennä lounaalle xxx paikkaan iltapäivällä jne). Ei osata avata suuta silloin aamulla vaan marttyyrina noustaan itse. Kuvitellaan että mies vaan jostain keksii ensimmäisenä äitienpäivänä miten kumppaninsa haluaisi päivää juhlistavan vaikka siitä ei ole ollut koskaan puhetta.
Joka vuosi tätä samaa vääntöä. Aina sanotaan että sano ja pyydä. Kyllä me sanotaan ja pyydetään, mutta kun ei se auta. Illalla luvataan herätä lapsen kanssa ja aamulla käännetään vaan kylkeä. "Parhaimmillaan" mies nousee sohvalle, nukahtaa siihen ja lapset tulevat jälleen minun luokse pyytämään aamupalaa tms. Jos se mies ei suostu hoitamaan ruoka-asioita 364 päivänä, niin miten se hoitaisi ne äitienpäivänä?
Jos mies on luvannut herätä lapsen kanssa, niin miksi et anna hänen tehdä niin? Käännä itse kylkeä ja anna miehen hoitaa aamutoimet omalla tyylillään. Sinulla ja monella muulla tuntuu olevan se ajatus, että jos mies lupaa hoitaa aamuheräämisen, niin se pitäisi tehdä täsmälleen samalla tavalla kuin sinä itse tekisit, muuten mies ei ole pitänyt lupaustaan. Se mies kyllä varmasti hoitaa tonttinsa, kun annat mahdollisuuden.
Jos mies on laiska, niin hän on luultavasti oppinut siihen, että ei hänen tarvitse nähdä vaivaa, kun sinä kuitenkin menet ja teet asiat "oikein", vaikka olisi ollut hänen vuoronsa. Nyt vain lopetat antamasta hänelle mahdollisuuden sluibailla velvollisuuksistaan. Toisaalta joudut samalla hyväksymään sen, että mies hoitaa velvollisuudet tyylillään ja aamiainen klo 10 on ihan yhtä hyvä kuin aamiainen klo 8.30, kuten sinä sen laittaisit. Jos ei mies kuitenkaan pistä tikkua ristiin, vaan antaa lasten huutaa tuntikausia märissä vaipoissa ja nälissään, niin kannattaako sellaisen kanssa edes leikkiä kotia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä vedän vielä paremmaksi.
Eilen leivoin koko päivän. Tänään lapset tulevat tyttö-ja poikaystävineen kahville, anoppi haetaan meille myös. Ostin anopille ruusukimpun ja kortin. Hänestä tulee päivän juhlinnan kohde, minua muistetaan tuskin mitenkään.
Saanko 1. palkinnon marttyyrikisassa?Täällä vähän samaa paitsi että mies lähtee mun leipomusten kanssa yksin äidilleen. Ei ole mun lasten isä, joten mun äitienpäivä on sille yksi hailee. Enkä mä ollut tervetullut mukaan kun mun lapset, me ja sen lapset ei mahduta autoon kaikki yhdessä. Uusioperheissä äitienpäivä on katkerien kyynelten kostuttamaa joskus. En silti valita muualla kuin täällä.
Ok no tämä menee vähän jo yli. Että ollaan kettuuntuneita kun uusi mies (lasten isä) ei huomioi vaimonsa äitienpäivää 😂😂😂 Sinähän et edes ole hänen lastensa äiti.
Nyt jotain rotia siihen loukkaantumiseenkin.
Menee yli siinä, että mies ottaa vaimonsa tekemät leipomukset lähtiessään oman äitinsä luo. Eikö tollukka osaa leipoa itse vai onko niin pihi, että ei raski ostaa?
Mä en ole koskaan ymmärtänyt tota "en oo sun äiti/isä, ei kiinnosta". On ehkä typerintä mitä voi sanoa. Ja vaikkei niitä yhteisiä lapsia olisikaan, kertoohan se välittämisestä, että muistaa puolisoa silti.
Meillä olisi ollut tosi pettyneitä lapsia, jos isä olisi tokaissut noin ja jatkanut unia kun olivat molemmat tehneet päiväkodissa kortit ja lahjat, ja ovat koko viikon kyselleet, että koska äiti saa ne. Toinen oli keittänyt kahvit ja toinen tehnyt leivät, isän avustuksella. Että vissiin pitää olla kiitollinen kun tuo viitsii vaikka "en ole hänen äitinsä". :D
Sitä se äitinä olo on. Nauti nyt tyttöresi seurasta äläkä inise tyhmiä.
Oiskohan minunki pitänyt pettyä kun mies meni aamulla navettaan ja minun piti huoltaa lapset?
Vierailija kirjoitti:
Oletko sinä sen miehen äiti?
Nämä "et sinä ole miehesi äiti" -tyypit on just niitä, jotka menevät oman äidin luo valmiiseen pöytään, syövät vatsan täyteen äidin tekemää ruokaa, vääntäytyvät sohvalle ja odottavat, että äiskä siivoaa pöydän, tiskaa ja laittaa kahvit tulemaan jälkkäriksi. Kahvin kanssa syödään äidin tekemää täytekakkua ja pikkuleipiä. Omia likaisia astioita he eivät saa edes vietyä tiskipöydälle. Jos lapsonen on jaksanut, niin mukana on huoltoasemalta haettu kukka ja jos hyvä tuuri käy, niin joku reipas mieslapsi saattaa jopa toivottaa hyvää äitienpäivää ja kiittää ruuasta.
Vierailija kirjoitti:
Oiskohan minunki pitänyt pettyä kun mies meni aamulla navettaan ja minun piti huoltaa lapset?
Ei tietenkään. Samalla tavallahan teillä menee isänpäivätkin.
Vierailija kirjoitti:
eepi kirjoitti:
No kuulkaas, minä vietin ensimmäisen äitienpäiväni lukittautuneena saunaan. Mies ei muistanut millään tavalla. Mika Häkkinen voitti formula-kisan ja onnitteli äitiään televisiossa mutta se tollikka meillä ei edes siinä vaiheessa muistanut asiaa. Joten laitoin kylppärin oven lukkoon ja menin saunaan mököttämään. Sen episodin ja jälkiselvittelyjen jälkeen ei ole ikinä äitienpäivä unohtunut meidän perheessä.
Tänä aamuna heräsin 05.30 lähtemään töihin. Minulle oli katettu aamupala-astiat pöytään ja kortti +lahja oli pöydällä. Mun rakkaat!Minä en ainakaan mitään tollikaksi nimittelyjä ja saunaan telkeytymisiä olisi jäänyt katselemaan. Onneksi sinä olet löytänyt itsellesi tohvelisankarin joka tottelee sinun oikkujasi.
Miehinen mies vauvapalstailee ja nimittelee muita tohvelisankareiksi 😂
Vierailija kirjoitti:
Oiskohan minunki pitänyt pettyä kun mies meni aamulla navettaan ja minun piti huoltaa lapset?
Kai olet käynyt katsomassa mitä se siellä tekee? Ei sitä koskaan tiedä vaikka se leikkisi siellä sonnia.
Minä taas nousin lapsen kanssa, tein aamupalan, laitettiin lahjat valmiiksi.
Herätin ja panin muijaa ja aamupalan jälkeen suihkussa panin vielä uudestaan.
Nyt ollaan pojan kanssa pihalla että muija saa olla rauhassa.
Miehesi ei ole sinun lapsesi, joten hänellä ei ole mitään velvollisuutta paapoa sinua äitienpäivänä. Se jota hänen kuuluu paapoa, on hänen oma äitinsä, mikäli on vielä hengissä. Et sinäkään paapo miestäsi isänpäivänä, vaan omaa isääsi. Onko vaikea ymmärtää?
Vaimo passitti lapset eilen anoppilaan yökylään ja alkoi kiskoa lonkeroa kun kokkailin hänelle pihvikynttiläillallisen. Ruoan päätteeksi alkoi motkottaa minulle elämänsä kurjuutta ja kehitteli kaikenlaista salaliittoteoriaa ja uhkaili kuukauden seksilakolla kunnes suuttuneena meni nukkumaan. Nyt makaa edelleen krapulaansa. En taida viedä kahvia sänkyyn. Lasten askartelutkin saanee sitten joskus iltasella. Hyvää äitienpäivää kaikille, joille äitiys on edes jollain asteella ilo ja ylpeys.
Mulla toinen äitienpäivä ja ensimmäinen kahden lapsen äitinä. Mitä tekee mies kiittääkseen, että teen aina KAIKEN tässä taloudessa? Eilinen "käyn nopeesti kattomassa pelin pertillä" venyikin baarireissuksi ja yöllä mies könysi ympäripäissään sänkyyn ja kertoi käyneensä vieraissa kun minä en voi seksiä harrastaa kun synnytin pari viikkoa sitten.
Vttu mikä sankari, harmittaa että tuo puoli selvisi vasta nyt. Tämä oli sitten tässä tämä 10 vuoden suhde.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
eepi kirjoitti:
No kuulkaas, minä vietin ensimmäisen äitienpäiväni lukittautuneena saunaan. Mies ei muistanut millään tavalla. Mika Häkkinen voitti formula-kisan ja onnitteli äitiään televisiossa mutta se tollikka meillä ei edes siinä vaiheessa muistanut asiaa. Joten laitoin kylppärin oven lukkoon ja menin saunaan mököttämään. Sen episodin ja jälkiselvittelyjen jälkeen ei ole ikinä äitienpäivä unohtunut meidän perheessä.
Tänä aamuna heräsin 05.30 lähtemään töihin. Minulle oli katettu aamupala-astiat pöytään ja kortti +lahja oli pöydällä. Mun rakkaat!Minä en ainakaan mitään tollikaksi nimittelyjä ja saunaan telkeytymisiä olisi jäänyt katselemaan. Onneksi sinä olet löytänyt itsellesi tohvelisankarin joka tottelee sinun oikkujasi.
Miehinen mies vauvapalstailee ja nimittelee muita tohvelisankareiksi 😂
Mitä helvetin junttikieltä on "miehinen mies"?
Minä vein muijalle voileipätarvikkeet sänkyyn että se voi tehdä mulle voileivän ennen kuin lähden kanssa lähikuppilaan.
T: Pera