Lue keskustelun säännöt.
Äitienpäivän pettymys
12.05.2019 |
Onhan mulla nyt oikeus olla vähän pettynyt? Meillä on miehen kanssa puoli vuotias tyttö ja tämä on siis minun ensimmäinen äitienpäivä itse äitinä. Niin mitä tekee rakas aviomieheni. Makaa tuolla sängyssä nukkumassa, kun minä nousin ylös vaihtamaan vaippaa ja keittämään aamupuuroa. Sanoin kyllä miehelle, että aiotko nousta tytön kanssa ja vastaus oli vain epämääräinen hymähdys. Oli kyllä selkeästi hereillä. Ja minä siis nousen AINA tuon meidän tytön kanssa. Joka aamu. Oletin kyllä että edes äitienpäivänä olisin saanut jäädä köllimään.
Kommentit (245)
Vierailija kirjoitti:
Miksi miehen pitäisi nousta sinun synnyttämää lasta paapomaan? Nyt on sinun päiväsi, hoida hommasi.
Kuspäitä on monenlaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi nousit niin aikaisin? Oisit vaihtanu tarvittaessa tytön vaipan ja ottanu tytön kainaloon köllimään. Ei puolivuotiaan takia tarvii joka aamu niin aikasin herätä. Ite vaihoin 4kk vauvan vaipan just ja nyt tissitellään sängyllä ja odotellaan isin ja taaperon heräämistä jotta äiti saa valmiin kahvin ja aamupalan🙂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä vedän vielä paremmaksi.
Eilen leivoin koko päivän. Tänään lapset tulevat tyttö-ja poikaystävineen kahville, anoppi haetaan meille myös. Ostin anopille ruusukimpun ja kortin. Hänestä tulee päivän juhlinnan kohde, minua muistetaan tuskin mitenkään.
Saanko 1. palkinnon marttyyrikisassa?Täällä vähän samaa paitsi että mies lähtee mun leipomusten kanssa yksin äidilleen. Ei ole mun lasten isä, joten mun äitienpäivä on sille yksi hailee. Enkä mä ollut tervetullut mukaan kun mun lapset, me ja sen lapset ei mahduta autoon kaikki yhdessä. Uusioperheissä äitienpäivä on katkerien kyynelten kostuttamaa joskus. En silti valita muualla kuin täällä.
Miksi ihmeessä sinä leivot?
Vierailija kirjoitti:
Äitienpäivä 60-luvulla. Asuin pienellä paikkakunnalla ja opettaja tiesi kaikkien kotiolot. Isä ja äiti olivat eronneet jo vuosia sitten, mikä oli melkein häpeä siihen aikaan. Äiti siis lähti ja jäin (tai sain olla mummon ja papan luona).
Ekaluokalla tehtiin äitienpäiväkortteja - niin minäkin. Opettaja kysyi kaikkien kuullen minulta, että "tiedätkö sinä edes, mikä sinun äitisi nimi on?"
Lainaan itseäni ja jatkan vielä. Minulla siis ei kovin hyvää äidinmallia ollut, mutta pitää olla kiitollinen, että tuo tyttöni pärjää äitinä aika hyvin. Tuolla hän nukkuu yövuoronsa jälkeen ja kerrankin saa nukkua pitkään <3
Kun hän herää niin keitellään kahvit ja eilen tein pitsaakin :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä vedän vielä paremmaksi.
Eilen leivoin koko päivän. Tänään lapset tulevat tyttö-ja poikaystävineen kahville, anoppi haetaan meille myös. Ostin anopille ruusukimpun ja kortin. Hänestä tulee päivän juhlinnan kohde, minua muistetaan tuskin mitenkään.
Saanko 1. palkinnon marttyyrikisassa?Täällä vähän samaa paitsi että mies lähtee mun leipomusten kanssa yksin äidilleen. Ei ole mun lasten isä, joten mun äitienpäivä on sille yksi hailee. Enkä mä ollut tervetullut mukaan kun mun lapset, me ja sen lapset ei mahduta autoon kaikki yhdessä. Uusioperheissä äitienpäivä on katkerien kyynelten kostuttamaa joskus. En silti valita muualla kuin täällä.
Ok no tämä menee vähän jo yli. Että ollaan kettuuntuneita kun uusi mies (lasten isä) ei huomioi vaimonsa äitienpäivää 😂😂😂 Sinähän et edes ole hänen lastensa äiti.
Nyt jotain rotia siihen loukkaantumiseenkin.
Nämä helmet tosin odottavat isänpäivänä huomiota, vaikka uusi puoliso ei ole hänen lastensa äiti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisi olla minun kirjoittamani ekasta äitienpäivästä vuosia sitten. Lähdin vaunuttelemaan lasta itkien, nyt se jo naurattaa 😁 mies ei ollut omassa lapsuuden kodissaan juhlinut äitien päivää, verratavissa Eurooppa-päivään tai veteraanipäivään. Itse odotin että saisin nukkua pitkään, aamupalaa sänkyyn ja ehkä kukkia, koska niin meillä oltiin aina tehty. Eli kommunikaatiokatkos! Puhu, älä oleta ❤️ nykyään meillä omat kivat perinteet minkä mukaan mennään, mutta ei ne itsestään välttämättä ala rullata. Kyllä se siitä. 😊
Aloittajalle: sopikaa vapaapäiviksi vuorosysteemi eli joka la toinen herää ja su toinen. Ihan joka ikinen viikonloppu ja muutoksista sovitte vuoronvaihtoina. Iltatoimet vastaavasti joka toinen ilta toiselle. Jos et nyt vaadi isää osallistumaan, on turha odottaa sitä myöhemminkään. Lapsi on yhteinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi nukkuu vielä. Miesystävä toivotti hyvää äitienpäivää. Päivällä kokoonnumme yhdessä miesystävän luokse viettämään äitienpäivää yhteisen ruon ääreen... Mukana hänen vanhempansa ja sisaruksensa. Mun oma äiti ja isoäidit kuolleet eli näillä mennään.
Lapsi lahjoo mut herätessään.
En ole marttyyri... Hyvin onnellinen.
Vierailija kirjoitti:
Mies nous eilen vauvan kanssa, tänään oli miun vuoro. Aamupalan sain kyllä valmiina. Oon sanonu miehelle (tää on nyt miun kolmas äitienpäivä), että toivon saavani aamupalan jonka aikana mies passaa lapset ja kukan.
Eli siis avaa suusi ja kerro mitä odotat.
Kyllä aikuisen ihmisen täytyy itse ymmärtää, että kunnioittaa toista äitienpäivänä ilman että pitäisi erikseen kertoa mitä haluaa. Mikä äitienpäivä se sellainen on, että kerrotaan erikseen ” haluan kahvia” ” tuotko kakun”. Ei äitienpäivä ole mikään lahjatoivelista, vaan päivä äidille, jonka kunniaksi läheiset ihmiset muistavat äitejä/ vaimoja ihan omasta aloitteesta ja päivää, jota juhlitaan läheisten kesken. Jossei toinen ymmärrä sen vertaa kunnioittaa, niin antaa sitten mieluummin olka koko asia.
Eri asia, jos erikseen haluaa sopia, ettei tahdo viettää koko päivää, mutta se on sitten asia erikseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies nukkuu flunssassa. Me noustiin lapsen kanssa.
Oli hilkulla, etten joutunut loppuikää viettämään lapsettomien launtaita.
Olen sydämen pohjasta onnellinen- äiti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies nous eilen vauvan kanssa, tänään oli miun vuoro. Aamupalan sain kyllä valmiina. Oon sanonu miehelle (tää on nyt miun kolmas äitienpäivä), että toivon saavani aamupalan jonka aikana mies passaa lapset ja kukan.
Eli siis avaa suusi ja kerro mitä odotat.
Kyllä aikuisen ihmisen täytyy itse ymmärtää, että kunnioittaa toista äitienpäivänä ilman että pitäisi erikseen kertoa mitä haluaa. Mikä äitienpäivä se sellainen on, että kerrotaan erikseen ” haluan kahvia” ” tuotko kakun”. Ei äitienpäivä ole mikään lahjatoivelista, vaan päivä äidille, jonka kunniaksi läheiset ihmiset muistavat äitejä/ vaimoja ihan omasta aloitteesta ja päivää, jota juhlitaan läheisten kesken. Jossei toinen ymmärrä sen vertaa kunnioittaa, niin antaa sitten mieluummin olka koko asia.
Eri asia, jos erikseen haluaa sopia, ettei tahdo viettää koko päivää, mutta se on sitten asia erikseen.
On niistä toiveista hyvä keskustella. Osa ilahtuu kahvista ja kakusta, joku taas haluaa ulos syömään, tai sitten jonkun lahjan kirjan, korun tms...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Illalla annettu lupaus nousta aamulla aikaisin ylös voi aamu-unisilla jäädä pitämättä. Aamulla ei vaan jaksakaan nousta ylös, varsinkaan kun ei ole mikään pakko. Musta on ihan ymmärrettävää, että olet pettynyt, kun mies ei pitänytkään lupaustaan. Mutta sama pettymys olisi pitämättömästä lupauksesta tullut muinakin päivinä kuin vain äitienpäivänä.
Kuten jo ketjussa on ehdotettukin, teidän kannattaa sopia vuoroaamuista ihan muutenkin kuin vain yhdeksi päiväksi vuodessa. Ei siis enää niin, että sinä nouset lapsen kanssa ylös ihan joka ainoa aamu. Viikonloppuisinkin. Äitienpäivää taas voi hyvin juhlia myöhemminkin kuin kukonpieraisun aikaan esimerkiksi äitienpäivälounaan tai vaikka perheen yhteisen iltapäiväkävelyn merkeissä. Puhukaa asiasta ja sopikaa, millaisia perinteitä haluatte yhdessä noudattaa niin äitienpäivänä kuin isänpäivänäkin. Erityisen tärkeää tämä on silloin, kun jommankumman lapsuudenkodissa ei ole ollut mitään perinteitä näille päiville vaan ne ovat olleet ihan samanlaisia päiviä kuin kaikki muutkin sunnuntait.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies nous eilen vauvan kanssa, tänään oli miun vuoro. Aamupalan sain kyllä valmiina. Oon sanonu miehelle (tää on nyt miun kolmas äitienpäivä), että toivon saavani aamupalan jonka aikana mies passaa lapset ja kukan.
Eli siis avaa suusi ja kerro mitä odotat.
Kyllä aikuisen ihmisen täytyy itse ymmärtää, että kunnioittaa toista äitienpäivänä ilman että pitäisi erikseen kertoa mitä haluaa. Mikä äitienpäivä se sellainen on, että kerrotaan erikseen ” haluan kahvia” ” tuotko kakun”. Ei äitienpäivä ole mikään lahjatoivelista, vaan päivä äidille, jonka kunniaksi läheiset ihmiset muistavat äitejä/ vaimoja ihan omasta aloitteesta ja päivää, jota juhlitaan läheisten kesken. Jossei toinen ymmärrä sen vertaa kunnioittaa, niin antaa sitten mieluummin olka koko asia.
Eri asia, jos erikseen haluaa sopia, ettei tahdo viettää koko päivää, mutta se on sitten asia erikseen.
Ei kukaan ole selvännäkijä ja tiedä, mitä toinen haluaa. Ex-mieheni lapsuudenkodissa oltiin Jehovan todistajia eikä heillä oltu koskaan vietetty äitienpäivää. Eikä mitään muutakaan. Kyllä mun piti kertoa miehelle, mitä omassa lapsuudenkodissani kuului äitienpäiväperinteisiin ja mitä niistä perinteistä toivoisin itselleni. Ja joo, en todellakaan toivonut aamiaista sänkyyn klo 6. Oma äitini kun oli aamuvirkku ja me lapset mentiin heti herättyämme onnittelemaan äitiä ja isä kantoi aamiaisen äidille sänkyyn.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies nous eilen vauvan kanssa, tänään oli miun vuoro. Aamupalan sain kyllä valmiina. Oon sanonu miehelle (tää on nyt miun kolmas äitienpäivä), että toivon saavani aamupalan jonka aikana mies passaa lapset ja kukan.
Eli siis avaa suusi ja kerro mitä odotat.
Kyllä aikuisen ihmisen täytyy itse ymmärtää, että kunnioittaa toista äitienpäivänä ilman että pitäisi erikseen kertoa mitä haluaa. Mikä äitienpäivä se sellainen on, että kerrotaan erikseen ” haluan kahvia” ” tuotko kakun”. Ei äitienpäivä ole mikään lahjatoivelista, vaan päivä äidille, jonka kunniaksi läheiset ihmiset muistavat äitejä/ vaimoja ihan omasta aloitteesta ja päivää, jota juhlitaan läheisten kesken. Jossei toinen ymmärrä sen vertaa kunnioittaa, niin antaa sitten mieluummin olka koko asia.
Eri asia, jos erikseen haluaa sopia, ettei tahdo viettää koko päivää, mutta se on sitten asia erikseen.On niistä toiveista hyvä keskustella. Osa ilahtuu kahvista ja kakusta, joku taas haluaa ulos syömään, tai sitten jonkun lahjan kirjan, korun tms...
Toki, mutta ei mielestäni tuollainen ” minä itse kerron, mitä haluan” kuulu asiaan, vaan jos asiasta halutaan sopia, niin silloin lahjan tms. Äitiä / vaimoa muistava henkilö ottaa itse asian puheeksi ja kysyy itse.
Meillä mies haluaa leipoa kakun, ja oletti siis että minä olen aamun lasten kanssa ja hän leipoo sen kakun. Ei ilmeisesti jaksanut illalla sitä tehdä. Joku varmaan kirjoittaa kohta, että ihanaa mies leipoo kakun, niin onkin, mutta omana päivänäkään mies saa sen sänkyyn aamulla kahvin kera, kun on saanut nukkua.
En ole kyllä pettynyt, totesin vaan miehelleni, että minä juon kahvin nyt lukien kirjaa sängyssä, että kyllä sinä selviät.
Niin ja esikoinen veti itkupotkuraivarit kun kahvia hain, että kakku on hänelle eikä äidin. Taputin selkään, lohdutin, ja sanoin, että tämä on äitien ja lasten juhla, että se on kaikille.
Meidän arkimeno on semmoista, että äitienpäivänä haluan juoda aamukahvin kirjaa lukien, saada kivan kortin ja kakku on hieno lisä. Muuta ei tarvita, ja tuosta ensimmäisestä pidän kiinni vaikka muu perhe ei sitä ymmärtäisikään. Ihan iloinen olen ja odotan innolla loppupäivää. Olisit ap vaan komentanut miehen ylös.
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies haluaa leipoa kakun, ja oletti siis että minä olen aamun lasten kanssa ja hän leipoo sen kakun. Ei ilmeisesti jaksanut illalla sitä tehdä. Joku varmaan kirjoittaa kohta, että ihanaa mies leipoo kakun, niin onkin, mutta omana päivänäkään mies saa sen sänkyyn aamulla kahvin kera, kun on saanut nukkua.
En ole kyllä pettynyt, totesin vaan miehelleni, että minä juon kahvin nyt lukien kirjaa sängyssä, että kyllä sinä selviät.
Niin ja esikoinen veti itkupotkuraivarit kun kahvia hain, että kakku on hänelle eikä äidin. Taputin selkään, lohdutin, ja sanoin, että tämä on äitien ja lasten juhla, että se on kaikille.
Meidän arkimeno on semmoista, että äitienpäivänä haluan juoda aamukahvin kirjaa lukien, saada kivan kortin ja kakku on hieno lisä. Muuta ei tarvita, ja tuosta ensimmäisestä pidän kiinni vaikka muu perhe ei sitä ymmärtäisikään. Ihan iloinen olen ja odotan innolla loppupäivää. Olisit ap vaan komentanut miehen ylös.
Olet aika hankalan kuuloinen ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies haluaa leipoa kakun, ja oletti siis että minä olen aamun lasten kanssa ja hän leipoo sen kakun. Ei ilmeisesti jaksanut illalla sitä tehdä. Joku varmaan kirjoittaa kohta, että ihanaa mies leipoo kakun, niin onkin, mutta omana päivänäkään mies saa sen sänkyyn aamulla kahvin kera, kun on saanut nukkua.
En ole kyllä pettynyt, totesin vaan miehelleni, että minä juon kahvin nyt lukien kirjaa sängyssä, että kyllä sinä selviät.
Niin ja esikoinen veti itkupotkuraivarit kun kahvia hain, että kakku on hänelle eikä äidin. Taputin selkään, lohdutin, ja sanoin, että tämä on äitien ja lasten juhla, että se on kaikille.
Meidän arkimeno on semmoista, että äitienpäivänä haluan juoda aamukahvin kirjaa lukien, saada kivan kortin ja kakku on hieno lisä. Muuta ei tarvita, ja tuosta ensimmäisestä pidän kiinni vaikka muu perhe ei sitä ymmärtäisikään. Ihan iloinen olen ja odotan innolla loppupäivää. Olisit ap vaan komentanut miehen ylös.
Olet aika hankalan kuuloinen ihminen.
Miksi? Kun juon äitienpäivänä n. 20min kahvia yksin? Tuolla lapset leikkii ja isä leipoo kakkua. Kohta menen seuraan. Ei meillä mies tuosta loukkaantunut, enkä minä. Meillä oli eri käsitys aamusta ja minun toiveen mukaan vietimme sen nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun ensimmäinen äitienpäiväni oli katastrofi. Mies murjotti ja makasi peiton alla koko päivän. Itse hoidin lasta, kuten aina. Myötätuntoni on sinun puolellasi.
Oliko mies aatellu, et ilahduttaa sua aamusek sillä, tökki kalullaan sun selkää ja suuttui kun et lämmennyt?
Hahha! Niin tuttua, mies on ajatellut antaa lahjaksi seksiä. Ei ap.
Tuttua! Exäkin käytti termiä ”äitinpäiväpano˚ kruunaan sen päivän kun oli aamusta asti pitänyt osoittaa olevansa tarpeeksi kiitollinen hänen vaivannäöstään. Jos mun oma naama pysyi oikeannäköisenä, sai juhlapäiväraivarin jollekin lapsista.
Hahha! Niin tuttua, mies on ajatellut antaa lahjaksi seksiä. Ei ap.