Minkä arvelet olevan syynä siihen, että nykynuoret haluavat aikaisempia sukupolvia vähemmän lapsia?
Ensinnäkin, ei ole syntyvyys pelkästään laskussa, vaan laskussa on myös se, kuinka paljon lapsia nuoret haluavat ylipäätään. Nykynuoret haluavat selvästi vähemmän lapsia kuin aikaisemmat sukupolvet. Eli suunniteltu lapsilukukin on pienempi kuin aikaisemmilla sukupolvilla. Lisäksi vapaaehtoinen lapsettomuus kasvattaa suosiotaan.
Kerro ihan rehellisesti, minkä tai mitkä arvelet olevan syynä siihen, että nykynuorilla on vähemmän halua hankkia lapsia. Suomessa harjoitettu politiikka? Yhteiskunnan asenteet? Kielteinen ja raskas kuva perhe-elämästä? Raha- ja työllisyystilanne? Kulttuurin ja ajattelutavan muutos? Halu tehdä elämässään muuta? Huoli ilmastosta, luonnonvarojen riittävyydestä ja ylikansoituksesta? Ympäristömyrkyt, ovatko vieneet ihmisiltä lisääntymisvietin?
On tullut nähtyä vaikka minkälaisia väitteitä, kun on netissä keskusteluja lukenut. Muun muassa juuri kaikkia noita, mitä tuossa äsken mainitsin. Kerro sinä oma näkemyksesi, minkä arvelet olevan tähän syynä.
Kommentit (2387)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos muistellaan 1960-lukua, jolloin tarjolla oli vain murto-osa niistä hyödykkeistä, mitä nyt on tarjolla.
Perusperheellä oli kuitenkin monesti auto, asunto ja kesämökki. Useimmat ns. lautamökit on rakennettu juuri -60 luvulla. Mitä nykyperheellä on? auto tai pari velaksi, asunto velaksi. Työtä tehdään enemmän tai monin verroin tehokkaammin kuin silloin. Paljonko elintaso on konkreettisesti parantunut? Ei yhtään.
Useimmat mökkeilijät varmaan käyttävät juuri sitä suvun 60-luvulla hankittua mökkiä. Senkään ylläpitoon ei vapaa-aika tahdo riittää. Voisiko viimeisen 50 vuoden kehityksestä käyttää termiä Suuri Kusetus?
Tämä juuri. Molemmat 50-luvulla syntyneet vanhempani ovat duunariperheistä, toinen vielä yksinhuoltajan lapsi. Lapsia oli useita (toisessa perheessä jopa 5, yksinhuoltajalla "vain" 2) Silti molempien lapsuudessa asuttiin omakotitalossa pk-seudulla, oli sitä lautamökkiä ja kesäretkiä saaristoon ja koirat ja harrastukset. Olen itse korkeakoulutettu, mutta en kuuna päivänä yltäisi vastaavaan, kaikki maksaa niin paljon enemmän. Pystyn juuri ja juuri kustantamaan pk-seudulla edes tän kerrotalokolmion miehen kanssa, ja jopa koiran hankinnasta keskusteltiin vähän sillä lailla että onko edes siihen varaa.
Nykyisin ei riitä mökkeily alkeellisessa mökissä kuten ennen ja kotimaanmatkailu. Nyt pitää matkustaa joka vuosi ulkomaille, muuten elämä ei ole elämisen arvoista.
En tiedä, missä rinnakkaistodellisuudessa elät, mutta moni ei kyllä matkustele näillä nykyisillä hinnoilla juuri Tallinnaa kauemmaksi, oli lapsia tai ei.
ei niitä ole ennenkään haluttu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos muistellaan 1960-lukua, jolloin tarjolla oli vain murto-osa niistä hyödykkeistä, mitä nyt on tarjolla.
Perusperheellä oli kuitenkin monesti auto, asunto ja kesämökki. Useimmat ns. lautamökit on rakennettu juuri -60 luvulla. Mitä nykyperheellä on? auto tai pari velaksi, asunto velaksi. Työtä tehdään enemmän tai monin verroin tehokkaammin kuin silloin. Paljonko elintaso on konkreettisesti parantunut? Ei yhtään.
Useimmat mökkeilijät varmaan käyttävät juuri sitä suvun 60-luvulla hankittua mökkiä. Senkään ylläpitoon ei vapaa-aika tahdo riittää. Voisiko viimeisen 50 vuoden kehityksestä käyttää termiä Suuri Kusetus?
Tämä juuri. Molemmat 50-luvulla syntyneet vanhempani ovat duunariperheistä, toinen vielä yksinhuoltajan lapsi. Lapsia oli useita (toisessa perheessä jopa 5, yksinhuoltajalla "vain" 2) Silti molempien lapsuudessa asuttiin omakotitalossa pk-seudulla, oli sitä lautamökkiä ja kesäretkiä saaristoon ja koirat ja harrastukset. Olen itse korkeakoulutettu, mutta en kuuna päivänä yltäisi vastaavaan, kaikki maksaa niin paljon enemmän. Pystyn juuri ja juuri kustantamaan pk-seudulla edes tän kerrotalokolmion miehen kanssa, ja jopa koiran hankinnasta keskusteltiin vähän sillä lailla että onko edes siihen varaa.
Nykyisin ei riitä mökkeily alkeellisessa mökissä kuten ennen ja kotimaanmatkailu. Nyt pitää matkustaa joka vuosi ulkomaille, muuten elämä ei ole elämisen arvoista.
En tiedä, missä rinnakkaistodellisuudessa elät, mutta moni ei kyllä matkustele näillä nykyisillä hinnoilla juuri Tallinnaa kauemmaksi, oli lapsia tai ei.
Tallinna on ulkomailla. Se on lähellä vain pääkaupunkiseudun asukkaita. Täältä menee ensin päivä Helsinkiin ja toinen päivä takaisin. Ennen oltiin leirintäalueella teltassa ja tehtiin trangialla ruoka.
Ihmisen populaatiodynamiikassa näyttää määräävän sääntö: syntyvyys on kääntäen verrannollinen eliniän odotteeseen
Aiemmin lapset tehtiiin sitä varten että he menevät töihin ja tienaavat perheelle ja että he pitävät huolen omista vanhemmistaan sitten vanhana.
Tuolloin elettiin suurissa perheissä samassa talossa tai tilalla.
Lapset teki talolle töitä, oli etu että heitä oli monta. Se tiesi tuloja.
Eipä enää mene asiat noin. Vanhuksista pidetään huoli vanhainkodissa jos sieläkään ja jokainen tienaa oman toimeentulonsa.
Ei siis elätä koko perhettään. Siksi ei olekaan varaa enää moneen lapseen.
Ne maksavat ja paljon.
Ei tänne vaan enää mahdu niin paljoa.
Maailma on jo murtumispisteessä. Liika on liikaa.
Itsekkyys on lisääntynyt. Minä ja minä ja minä ja mitä minä haluan jne.
Syyt mainittu aloituksessa. Ratkaisuksi ehdotan: Vanhemmat saa palkkatulonsa verovapaana, niin kauan kun asuvat saman katon alla ja lapset alaikäisiä.
Kun katsoo sisarusten lapsiperhe-elämää, niin eihän sellaista jaksa jos ei oo pakko. Lapset ovat kyllä mitä suloisempia, mutta en vaan ite jaksaisi sitä että pitää olla koko ajan toisten käytettävissä, hoitaa huushollia ja unohtaa itsensä. Jo yks sellainen ilta uuvuttaa mut, niin ehkä lapsiperhe-elämä ei oo mua varten :) Keskityn olemaan super-täti mieluummin.
N31
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertaisesti mulla on elämä elettävänä. Mun oma, ainoa elämäni.
Minullakin on yksinkertaisesti vain elämä elettävänä ja siitä syystä halusin lapsia. En halunnut tuijotella koko elämääni vain omaa napaani vaan myös toisia pieniä napoja :D
Mun oma ja ainoa elämä on täydellinen juurikin lasten takia.
Itsekin ajattelin nuorena jääväni vapaaehtoisesti lapsettomaksi (tein lapset vasta 35v-40v ikäisenä)koska vastuu toisesta ihmisestä pelotti ja eniten pelotti ihan vain synnytys. Luulin, että siitä kivusta ei voi selvitä .
Ymmärrän kyllä, että lapsen teko naisia pelottaa, koska kyllähän se on pelottavaa. Ainakin minulle oli. Pelkäsin synnytystä ihan joka kerta.
Vierailija kirjoitti:
Aiemmin lapset tehtiiin sitä varten että he menevät töihin ja tienaavat perheelle ja että he pitävät huolen omista vanhemmistaan sitten vanhana.
Tuolloin elettiin suurissa perheissä samassa talossa tai tilalla.
Lapset teki talolle töitä, oli etu että heitä oli monta. Se tiesi tuloja.Eipä enää mene asiat noin. Vanhuksista pidetään huoli vanhainkodissa jos sieläkään ja jokainen tienaa oman toimeentulonsa.
Ei siis elätä koko perhettään. Siksi ei olekaan varaa enää moneen lapseen.
Ne maksavat ja paljon.
Nuo mainitsemaisi asiat ovat kyllä jo useamman sukupolven takaa, eikä esim vanhuksia ole hoidettu kotona enää aikapäiviin.
Eikä ne lapset juuri aikuisena kotitilallaan töitä tehneet, vaan tytöt meni naimisiin ja muutivat pois ja pojat lähtivät muuten vaan, koska talo jäi yleensä vain yhdelle, ei siellä toiset sisarukset olisi alkaneet taloa pitämään ja tekemään työtä palkatta.
Lapsia on ennen tehty vain sen takia, ettei ehkäisyä ollut.
Mummoni sanoi, että olisi halunnut vain yhden (tuli 12). Ennen ei vain voinut tuohon asiaan vaikuttaa.
Kyllä se raskaus on ollut naiselle kauhun asia sukupolvesta toiseen ja onneksi nyt siitä kauhusta on lähes päästy, kiitos ehkäisyn joka on kaikkien saatavilla.
Meillä on ns. vanhuus turvattu. Eli yhteiskunta hoitaa. Enää ei ole huolta siitä, että jäätyy hengiltä sinne kylmenevään mökkiin, jos ei itse enää pysty taikka jaksa sitä lämmittää.
Ennen lapsia tehtiin nimenomaan siksi, että oli se vanhuuden turva.
Toiseksi lapsia tehtiin maaseudulla siksi, että oli talon puolesta työvoimaa pellolle ja jatkaja tilalle.
Ja lopuksi vielä se fakta, että ennen ehkäisyn hankkiminen ja mahdollinen raskauden keskeytys oli vähän eri juttu, kuin nykyään. Niitä lapsia siis tuli - halusi tai ei. Koska puolisoa ei avioliitossa voinut raiskata, niin ukko otti jos oli riittävän tökerö niin tehdäkseen. Ei siinä rouvalta kysytty, mutta lapsia tietenkin syntyi.
Onhan niitä syitä.
Kyllä tota vois vetää viivaa, vaikka ikäneito jo onkin .
https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/lue/ihmiset/kasikirjoittaja-joh…
Vierailija kirjoitti:
Meillä on ns. vanhuus turvattu. Eli yhteiskunta hoitaa. Enää ei ole huolta siitä, että jäätyy hengiltä sinne kylmenevään mökkiin, jos ei itse enää pysty taikka jaksa sitä lämmittää.
Ennen lapsia tehtiin nimenomaan siksi, että oli se vanhuuden turva. Ennen tehtiin lapsia, kun ei ollu huvituksia.
Nussittiin ajankuluksi.Toiseksi lapsia tehtiin maaseudulla siksi, että oli talon puolesta työvoimaa pellolle ja jatkaja tilalle.
Ja lopuksi vielä se fakta, että ennen ehkäisyn hankkiminen ja mahdollinen raskauden keskeytys oli vähän eri juttu, kuin nykyään. Niitä lapsia siis tuli - halusi tai ei. Koska puolisoa ei avioliitossa voinut raiskata, niin ukko otti jos oli riittävän tökerö niin tehdäkseen. Ei siinä rouvalta kysytty, mutta lapsia tietenkin syntyi.
Onhan niitä syitä.
Niin moni koheltaa lyhyestä suhteesta toiseen lyhyeen suhteeseen.
Opinnot,opiskelut, ja sit torppa kuntoon, sekä ei turhaa reissaamista maailman ääriin. Vaan se ei kaikilla onnistu( puhumattakaan pätkätöiden vaikutuksista).
Olen aina inhonnut vauvoja joten nöy tänks.
Lapset ovat rasittavia. Vaativat liikaa huomioita ja maksavat.
Vierailija kirjoitti:
Olen aina inhonnut vauvoja joten nöy tänks.
Enpä tiedä mikä heitto tuo on, olit iteskin vauva joskus. Oletko jo valinnut rollattorimallin?
Biologinen tarkastelu selittää. Koska runsas lapsimäärä oli selviytymiskeino, se hakeutui evoluutiossa korkealle. Kun yhteiskunta on ottanut ohjeekseen tasauksen, monilapsisuus on korvautunut sillä. Ts. kulttuurinen muutos on on tunkenut evolutiivisen tasapainon tilalle, kunnes saavutetaan uusi evolutiivinen tasapaino.