Minkä arvelet olevan syynä siihen, että nykynuoret haluavat aikaisempia sukupolvia vähemmän lapsia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syy ainakin omalta osaltani on se, että olin rankasti kiusattu lapsena muiden lasten toimesta ja kärsin siitä jossakin määrin vieläkin. Jos omasta lapsestani tulisi kiusattu myös, en kestäisi sitä päivää. Sitten digitaalinen ja kaupungistuva maailma aiheuttaa Suomessa sen, että lapsen elämä on entistä vaarallisempaa... 

 

Eikö sun vanhemmat puuttuneet siihen kiusaamiseen?  Mun kaveria kiusattiin, ni sen äiti puuttui varsin napakasti ja vaati että se loppu justiinsa. Puhui ja kielsi koskemasta lapseensa selvällä suomen kielellä eikä ns anteeksipyydellen. Loppu hyvin, kaikki hyvin.

Kiusaamista ei läheskään aina saada lopetettua, vaikka kiusatun äiti puuttuisi siihen miten ponnekkaasti tahansa.

Lapset vähentävät olennaisesti mahdollisuuksia ja tilaisuuksia nauttia kaikista tämän tieteen valtavien edistysaskelten aikaansaaman teollisen, kultaisen aikakauden mukavuuksista ja viihteestä! Esimerkiksi matkustelu ympäri Tellusta lienee olennaisesti hankalampaa pienten lasten kaa. Eikä ole mitenkään ylentävää vaihtaa vaippoja ja valvoa öitään kun lapsettomat ottavat kaiken irti nykyajan valtavasta ajanvietetarjonnasta?

Ihminen on valitettavasti liian karsea olento. Muutamassa vuosituhannessa ollaan saatu pallo sellaiseen paskajamaan kaikilla mahdollisilla tasoilla, että eihän sitä voi edes käsittää. Mulle on helppoa olla vela, plus se on parhain ja kiistämättömin ekoteko. En halua enää vanhaksi.

Näin kuvan jossa oli maapallo, josta 50% oli täytetty ihmisillä ja tuotantoeläimillä (sioilla, kanoilla, lehmillä ja muilla tuntevilla ajattelevilla olennoilla, joita ihminen riistää) ja 50% luonnollisella luonnolla. Jäätävää.

Vierailija kirjoitti:

Monille nuorille lapsettoman elämän viehätys piilee sen tarjoamassa vapaudessa. Ilman vanhemmuuden valtavia vastuita heillä on suurempi itsemääräämisoikeus ajansa, energiansa ja resurssinsa suhteen. Tämä tarkoittaa kykyä toteuttaa intohimojaan, matkustaa spontaanisti, omistautua harrastuksiin tai yksinkertaisesti nauttia vähemmän aikataulutetusta ja joustavammasta elämästä. Halu ylläpitää tiettyä elämäntapaa olipa se sitten seikkailunhaluista, hiljaista pohdiskelua tai intensiivistä keskittymistä henkilökohtaisiin projekteihin on voimakas motivaattori, ja joillekin vanhemmuus ei yksinkertaisesti sovi yhteen näiden pyrkimysten kanssa.

Nykypäivän nuoret aikuiset kohtaavat usein erittäin kilpailtuja työmarkkinoita ja vahvan kulttuurisen painotuksen henkilökohtaiseen kasvuun ja ammatilliseen menestykseen. Monille menestyksekkään uran rakentaminen ja täyden potentiaalinsa saavuttaminen on ensisijainen elämän tavoite. Vanhemmuuden vaatimukset, erityisesti naisille, voivat usein estää uran etenemistä tai vaatia merkittäviä kompromisseja. Lapsettomuuden valitseminen antaa yksilöille mahdollisuuden uppoutua täysin ammatillisiin tavoitteisiinsa, opiskella korkeakoulutuksessa, ottaa riskejä ja omistaa keskeytymätöntä aikaa taitojensa kehittämiseen ja vaikutuksen tekemiseen valitsemillaan aloilla. Heidän identiteettinsä on usein syvästi sidoksissa heidän työhönsä ja henkilökohtaisiin saavutuksiinsa perinteisten perheroolien sijaan.

Lapsen kasvattamisen kustannukset ovat nousseet pilviin ja niistä on tullut monille nuorille aikuisille este. Nousevista asumiskustannuksista ja opintolainoista lastenhoidon, koulutuksen ja päivittäisten välttämättömyystarvikkeiden jatkuvasti nouseviin hintoihin, vanhemmuuden taloudellinen taakka tuntuu monille ylitsepääsemättömältä. Nuoret ovat hyvin tietoisia siitä, että lasten kasvattaminen vaatii nykyään usein kaksoistuloja, merkittäviä uhrauksia eikä vieläkään tarjoa takeita taloudellisesta vakaudesta. Lapsettoman elämän valitseminen antaa heille mahdollisuuden säilyttää taloudellinen riippumattomuus, säästää eläkkeelle, matkustaa tai sijoittaa omaan tulevaisuuteensa ilman huollettavien aiheuttamaa lisätaakkaa.

Yhä useammat nuoret ovat syvästi huolissaan maailman tilasta ja tulevaisuudesta, jonka heidän lapsensa perisivät. Ilmastonmuutos, poliittinen epävakaus, taloudellinen eriarvoisuus ja maailmanlaajuiset pandemiat lisäävät laajalle levinnyttä ahdistusta uuden elämän tuomisesta epävarmaan ja mahdollisesti haastavaan tulevaisuuteen. Jotkut ilmaisevat huolensa liikakansoituksesta ja sen ympäristövaikutuksista ja näkevät lapsettomana pysymisen keinona pienentää hiilijalanjälkeään. Tämä eettinen ulottuvuus, joka juontaa juurensa haluun suojella planeettaa tai suojata potentiaalisia jälkeläisiä vaikeuksilta, on merkittävä tekijä ympäristötietoiselle sukupolvelle.

Perinteinen narratiivi, jonka mukaan jokaisen on saatava lapsia, on hitaasti mutta varmasti murenemassa. Yhteiskunta on tulossa hyväksyvämmäksi monimuotoisia elämänvalintoja kohtaan, ja "perheen" käsite laajenee ydinmallin ulkopuolelle. Internet ja sosiaalinen media ovat yhdistäneet lapsettomia yksilöitä maailmanlaajuisesti, edistäen yhteisöjä, joissa heidän valintojaan vahvistetaan ja juhlitaan, mikä vähentää eristäytyneisyyden tai poikkeavuuden tunteita. Nykyään nuorilla on enemmän roolimalleja, jotka ovat avoimesti lapsettomia, mikä osoittaa, että täysipainoista ja onnellista elämää voi olla ilman vanhemmuutta. Tämä vähentynyt yhteiskunnallinen paine ja lapsettomien elämäntapojen näkyvyyden lisääntyminen tekevät siitä käyttökelpoisemman ja vähemmän leimautuneen vaihtoehdon kuin koskaan ennen.

No siinähän se tuli

Myös uskonnolliissa yhteisöissä, joissa ennen syntyi enemmän lapsia, on pienempi lapsiluku.

Pienempään määrään lapsia panostetaan ajallisesti ja taloudellisesti saman verran kuin aikaisemmin suurempaan määrään. Tavallaan voisi siis sanoa, että vastuulliset vanhemmat pitävät nykyisin lapsista parempaa huolta, joskin huolenpidon laadun voi todellakin kyseenalaistaa yksittäisissä tapauksissa. Joka tapauksessa lapsilla on enemmän harrastuksia ja aktiviteetteja, jotka heille kustannetaan ja joihin heidät kuskataan. Ennen jouduit menemään niihin omin nokkinesi, jos ohjattuja harrastuksia edes ylipäätänsä oli.

Syynä on ehkäisyn helppo saatavuus ja perhe-elämän paskuus. Ehkä myös lisäksi yhteisasumisen tuskaisen kompromissinen mössöisyys.

Olen alkanut uskomaan syyn olevan itsekkyys. 

Minulla oli aiemmin naapuri, nuori nainen, joka piti juhlat kavereilleen ennen poismuuttoaan. Joukko nuoria naisia mölisi asunnossa tavallisena arkipäivänä vielä keskiyön aikaan. Toinen naispuolinen naapuri kävi ihan asiallisesti kertomassa ovella, että olisitteko hiljaa, koska hänen lapsensa yrittävät nukkua seinän takana eivätkä saa unta metelin takia. Mikä oli seuraus - nuori nainen huutoitki muille miten naapuri oli hänelle niin tyly ja se lauma nuoria naisia alkoi metelöimään tarkoituksella, etteivät naapurin lapset saa nukkua. Ne alkoivat laskemaan viiteen ja huutamaan kaikki yhtä aikaa. 

Oma sukupolveni ei olisi koskaan käyttäytynyt tuolla tavalla ja estänyt lapsia nukkumasta. 

Lisäksi olen aiemmin nähnyt kun kaksi nuorta aikuista naista muutti ja he katselivat vieressä kun joku iäkkäämpi miessukulainen kantoi yksin kulmasohvaa. He eivät tehneet yhtään mitään auttaakseen sohvan kantamisessa. 

Sekin on itsekästä kun joku salityttö nyt selittää Iltalehden jutussa, miksi hän täytyy saada treenata vaikka bikineissä jos siltä tuntuu. Bikinit ei ole koskaan ilmaston takia kuuluneet Suomessa muualle kuin uimarannoille ja auringonottoon, joten omituinen ajatus että muiden pitäisi katsella julkisella salilla melkein alastomia ihmisiä. 

Vierailija kirjoitti:

Kai se jotenkin liittyy tulevaisuuden pelkoon ja samaan aikaan todellisempaan mahdollisuuteen valita perhekoko. Tässä 20-30 vuotta on nuijittua nuorisoa epätoivon partaalle ja perheenperustamisesta on tehty koko ajan vaikeampaa.

Suomessa maksetaan  erilaisia tukia lapsiperheille eniten koko maailmassa:

Asumistuki, toimeentulotuki, äitiysavustus, äitiysraha, erityisäitiysraha, isyysraha, vanhempainraha, osittainen vanhempainraha, äitiysvapaa, isyysvapaa, kodinhoidon tuki, vanhempainraha, lapsilisä, kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki, joustava hoitoraha sekä osittainen hoitoraha jne jne…

Suomessa jää kuusi nuorta päivässä eläkkeelle mielenterveyssyistä ja jäljelle jäävät terveet ovat teinejä vielä nelikymppisinä.

Siksi.

Vankiloissa olisi hyvä olla kuolemantuomio, jos tekee tosi pahoja asioita, eikä vain paapota. 

Se parantaisi Suomen toimimuutta että syntyvyys voisi nousta.

Muiden ihmisten täydellinen välinpitämättömyys sekä itsekkyys.