Helsingin nousevat asuinalueet?

Vierailija kirjoitti:

Aurinkolahti on kyllä murheellinen paikka. Sukulainen osti sieltä vanhuudenturvakseen uuden kerrostaloasunnon. Aluksi kaikki näytti hyvältä, vaan nyt siellä pyörivät värikkäät jengit ihmisiä pelottelemassa. Metrollakaan ei enää huvita/uskalla Vuosaareen matkustaa.

Aurinkolahti meni töysin persiilleen rantabulevardeineen.

Toivottavasti samaa mokaa ei toisteta Laajasalossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Helsingin" nousevat uudet alueet ovat kaupungin rajojenulkopuolella hyvien kulkuyhteyksien äärellä sijaitsevat luonnonläheiset ja laadukkaasti rakennetut 40-50neliömetriä/asukas kohteet. Sen lisäksi pienehköt kaupunkiasunnot lentokenttä-keskusta -radan varrella. Arvo asunnot etelässä pitävät oman kurssinsa.

Kun Östersundomiin kerääntyvä paine lopulta purkautuu rakentamisena, ovat hinnat siellä jo valmiiksi korkealla. Voittoa tehdään rakentamalla haluttavuutta pitkällä tähtäimellä ennen realisointia.

Kontula ehdottomasti on se, josta nyt kannattaa hankkia, jos haluaa nostaa hintaa. 1960-luvun talojen korjausvelkaa syö inflaatio ja maine, osaavat sijoittajat jo tehneet parhaat kaupat 2028 on jo noussut uudeksi "Kallioksi". Riskinä osaamattomat ja lyhytnäköiset taloyhtiöiden hallitukset, jotka myyvät upeaa ja väljää tonttimaata gryndereille, jotka rakentavat huonosti ja maisemaan sopimatonta. Jos tuo jatkuu, ei nousu onnistu vaan paikasta tulee itis. (ilman palveluita)

Myllypuro nousi jo, Puotila myös. Oulunkylä suunniteltu huonosti, mutta lyhyen tehokkuuden toivojille yhtä kiva kuin Tripla.

Helsingille voi käydä kuin Birminghamille. Vetovoima jo nyt siirtynyt Turkuun, Kuopioon, Jyväskylään ja Tampereelle. Pori ja Vaasa tulevat viemään voiton maksukykyisten ja laatutietoisten piirissä 2030 mennessä. Viipuri olisi varmasti todella Hot nyt, jos vielä kartalla. Kouvolaa, Kotkaa, Haminaa, Lappeenrantaa, Loviisaa yritettiin, mutta siellä kaakkoiskulmassa persut & Co. ei osaa yhteiskuntapolitiikkaa. Sääli, kaupungilla olisi paljon potentiaalia.

Toisaalta Helsinkiin ja pk-seudulle muuttaa aina porukkaa, koska täällä on työpaikkoja sekä oppilaitoksia ja usein ulkomaalta muuttavatkin sijoittuvat tänne. Se, että osa ydinperheistä muuttaa pk-seudun ulkopuolelle ei merkitse muuta kuin että Helsingissä asuinalueiden väestön rakenne muuttuu luultavasti enemmän sinkkuja ja lapsettomia pareja jne... Siitä on jossain asioissa hyötyäkin.

Toisaalta nämä asuinalueen trendikkyydet vaihtelevat nekin. Siinä missä vielä ihan 2000-luvun alussa kaikki lapsiperheet halusivat muuttaa radanvarteen kauas Helsingin keskustasta jopa pk-seudun ulkorajalla ja sen ylikin, niin 2010-luvulla oli trendikästä lapsiperheille muuttaa Helsingin keskustaan. Eli juuri on oli alettu lopettaa keskustan päiväkoteja yms, niin niitä pitikin alkaa rakentaa lisää.

Jos meillä olisi nopeampia junia, voisi Helsingissä olla vielä töissä ja asua nykyistä kauempana. Nyt jo Lahti alkaa etäisyytensä (n. 100 km) olla okei eli 50 min junassa Helsinkiin. Mutta jos olisi niitä supernopeita junia useampaan suuntaan niin alle tunnin pääsisi jo jonnekin 200 km päähän. Ja jos etätyötä lisättäisiin osaksi normaalia työrutiinia, ei olisi rasittavaa matkustaa päivässä 90 minsaa edestakaisin, jos se olisi esim. 3 päivää viikossa, 2 päivää etätöissä. Samaa voisi yrittää muidenkin työntekijöitä vetävien suurempien kaupunkien kanssa. Tuolla tavoin pienempiäkin kuntia voitaisiin pitää elävinä. Työntekijät saisivat asua lähempänä luontoa halvemmalla, lapset saisivat käydä koulua (ainakin ala-asteen ajan) pienellä paikkakunnalla, jne...

Itselleni tuo 50 min suuntaansa junalla ei todellakaan ole okei, ellei sitä sitten voi vähentää työajasta paikan päällä täysimääräisesti.

2 X 50 = 100 min + molemmissa päissä lasketaan nyt varovasti 15+15 minuuttia (kulkeminen asemalle/asemalta sekä junan odottelu).

Työpäivään tulee siis 130 minuuttia lisää pituutta, eli 2h 10min. Ei todellakaan ole sen arvoista, että "saa" asua Lahdessa hieman prameammin. Talviaikaan usein lisäksi junayhteyksissä on häiriöitä, jolloin matka-aika venyy entisestään.

Plus että Helsingin sisällä matkustaminen vaikka sen 50minuuttiakin on täysin etiasia kuin istua junassa matkaten läpi maaseudun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Roihuvuori oli jokin vuosi sitten, mutta nyt kun katsoin hintoja, niin aivan hirveän korkeiksi olivat jo menneet.

Taitaa olla tällä hetkellä Puotila. Hyvät kulkuyhteydet, kauppakeskus ja kaikki palvelut lähellä, rauhallinen väljä lähiö, mikä rajautuu merenrantaan. 

Jepjep! Eikös Puotilasn kaavailla monitasoliittymiä?

Tuleekos nämä käytännössä monenkin parvekkeen tasolle?

Mellunmäki on Helsingin nouseva alue. Tänne nousee tulevaisuudessa paljon tornitaloja joten turistit tulkaa tuppukylään tänne, rahat tuokaa ja rikkaat ystävänne!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rastila. Merenrantaa, ihana uimaranta, hyvät kulkuyhteydet, palveluita melko lähellä.

Taitaa vaan olla niin, että siellä on enimmäkseen vanhempia omakotitaloja ja tuliteriä kerrostaloja, eli asunnot tosi kalliita.

Ajoin eilen pyörällä Rastilan (ei siis Meri Rastila) läpi ja tuli yllätyksenä viihtyisä omakotitaloalue lähellä metroa. Vieressä Vuosaaren keskusta tosin on hyvin ankea, mutta jos autolla liikkuu ja asioi muualla. Koulutilanne myös mietityttäisi. Mutta viihtyisä, oma maailmansa oli.

Joo, moni ei tunne Vuosaarta vaan kuvittelee tyhmien nettijuttujen perusteella että se on joku ghetto.

Kuitenkin siellä on useampi omakotitalojen ja rivitalojen alue (osa ollut aina, osa uudempaa). Siellä on myös vanhastaan ollut upeita merenrantahuviloita, mutta niitä tulee harvoin myyntiin, ovat sen verran kalliita ja haluttuja, sekä osa on vuosikymmenten aikana joutunut lähinnä yritysten ja yhdistysten haltuun.

Myös Vanha Vuosaari, siellä missä taloja saadaan peruskorjattua ja alkuperäinen väljä luonnonläheinen asemakaava säilyy edes osittain, voi muuttua trendikkääksi kerrotaloalueeksi. Jonkin verran suosittu se on ollut aina.

Uudemmista asuinalueista Aurinkolahti tietysti on alusta saakka ollut suosittu. Ramsinniemen rakentaminen ilmeisesti on alkanut, sinne tullee ensi tietojen mukaan merenrantaan keskelle metsää sijoittuvia kerrostaloja, ilmeisesti kalliimpaa laatua.

Olen asunut Vuosaaressa ja tunnen sn varsin hyvin niiltä ajoilta, kun Vuosaaren lukiokin oli omassa rakennuksessaan vanhan ostarin vieressä ja jo ennen metroa.

Rastilan mainitsemalta rivarialueelta on kaadettu kokonainen metsäpalsta pois ja rakennettu kertostalot tilalle. Upeita merenrantahuviloita löytyy kaikkialta. Mitä ne tavallista kaupunkilaista liikuttaa? Vanhan Pauligin alueen luonto on tuhottu ja kyhätty asuintaloha täyteen. Kad kun ei Uutelaa samalla rakennettu. Aurinkolahti ei paljon Uutelan vietessö auta, sieltä Aurinkolahdestakin joutuu metrolle kävelee Columbukseen.

Ramsinniemeä on rakennettu pitkään ja sekin siellä Meri-Rastilain toiselka puolen, josta jalkauduttava myöskin Vuosaaren ihanaan ghettomaiseen kaupunkialueeseen Rastilasn tai Columbukseen.

Sama vaikka tuolta peruskorjattaisiin talot kullalla, en sinne muuta.

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä41268 kirjoitti:

Ei sellaisia ole. Muuta Espooseen.

En halua maalle ja riippuvaiseksi autosta. Espoo on kuin pieni kaunki räjäytetty koko Espoon alueelle.

Onko siellä vieläköön päästy yhteisymmärrykseen, missä on Espoon keskusta ja mitä kehitetään?

Kyllä Espoon kehitystä vetää tällä hetkellä ja on vetänyt jo pitkään Länsiväylä-Kehä1 varsien kaikki alueet. Keskuksia on oikeastaan kolme tai neljä, eli Leppävaara, Tapiola, Matinkylä ja Espoonlahti, kaikki nämä kehittyvät kovaa vauhtia ja niitä tiivistetään koko ajan. Espoon keskus taas on enemmänkin hallinnollinen keskus.

Seuraavaksi uskon kehityksen painopisteen suuntautuvan Kehä2/Kehä3/Turunväylä sekä junaradan varsille entistä vahvemmin.

Eteläinen, länsiväylän varren Espoo alkaa olla kyllä jo aika kaukana tuosta kuvailustasi. Hiljalleen tiivis ja korkeahko rakennuskanta palveluineen on levittäytynyt Helsingin rajalta aina Espoon länsi rajalle Espoonlahteen saakka. Länsiväylän (51) myötäisesti kulkee myös länsimetro, ei siellä asuessa todellakaan mitään omaa autoa välttämättä tarvitse elämiseen, eikä ole tarvinnut ennen länsimetroakaan.

Kehä3 pohjoispuolinen Espoo on sitten sitä hajalleen metsän keskelle ammuttua pientaloaluetta, ainakin vielä toistaiseksi ja osittain keskinen-Espoo.

Veikkaan, että 2050 Espoosta löytyy tätä metsän keskelle ammuttua haja-asutusta enää selkeästi Kehä3:n (E18/50) pohjois puolelta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nousuun lähtee Siltamäki, Tapaninvainio, Torpparinmäki, Jakomäki, Tapulikaupunki. Uskon, että Ylä-Malmi ja Pukinmäki hyppäävät heti alkuun, Kannelmäki, Myllypuro ja Vuosaari nousivat jo.

Sen sijaan, että etsitään nousijoita kannattaisi kiinnittää huomiota kohta realisoituviin laskijoihin. Monella on suuresti velkainen asunto Kalliossa, Vallilassa, Herttoniemessä, Haagassa ja Jätkäsaaressa. Kalasatama kestää hinnoittelunsa, Jätkäsaari ei. Nuo mainitut tulee laskemaan. Samoin Merihaka, joka oli liian trendi vielä koronan kynnyksellä. Lauttasaari lähtee laskuun myös.

Kalasatama ja Jätkäsaari on keskenään vertailukelpoisia uudusrakentamisen lähiöitä, vailla taloyyhtiön kunnollisia piha-alueita ja alueen ulkoilumaastoja. Joo, Kalasataman vieressä oleva Mustikkamaa ei nyt oikein riitä ulkoilualueeksi.

Herttoniemi (ranta) on täyteen rakennettua, jollei masta lisätä mereen, ei enempää rakenneta. Ulkoilumaastot ja meri vieressä. Miksi kukaan muuttaisi noihin mainitsemiisi vanhoihin lähiöihin? Siltamäki, Jakomäki yms.?

Merihaan laskenut maine nousee uudelleen hyväksi, kun Kruunusillat aloittaa toiminnan ja uudet katuliittymät on saatettu loppuun koko Hakaniemen alueella.

Jätit mainitsematta todellisen kasvualueen, Laajasalon, joka tulee raketoimaan Helsingin uutena asumishelmenä.

Laajasalosta tulee todennäköisesti sellainen kuin Vuosaaren Aurinkolahdesta aikoinaan tai Herttoniemen udisrakennusosasta. Kiinnostaa kuitenkin riittävää määrää ihmisiä, mutta vaihtuvuus jää suureksi eikä alueelle synny kestävää, omaleimaista kulttuuria.

Vanhat lähiöalueet integroituvat, uudistuvat, kuihtuvat tai elävät vahvoina omaa elämäänsä eteenpäin kuten Sörkka, Punavuori, Kallio, Vallila, Käpylä, Oulunkylä, Maunula, Kontula, Vanha Vuosaari, Haaga, Munkkiniemi, Kannelmäki.

Siltamäki, Jakomäki, Tapulikaupunki, Ylä-Malmi ja Tapaninvainio ovat helmiä, joita ei ymmärrä kuin vähintään kolmannen polven stadilaiset. Ne on niin sanotusti ajettu sisään ja koeteltu käytännössä. Ihmisillä on naurettavan huono tietämys, millaista elämä noissa lähiöissä oikeasti on ja on olut viimeiset 50v ja mitkä ovat alueiden ja siellä asuvien juuret.

Ilmassa on retron, kierrätyksen, aidon, alkuperäisen, kohtaamisen ja rehellisen selviämisen arvojen nousu. Halutaan laittaa kuntoon, kuluttaa vähemmän, korjata vanhaa, paheksutaan gryndereiden valtaa ja ahnetta kaavoituspolitiikkaa, halutaan valta asukkaille. Oman paikallisyhteisön merkitys alkaa jälleen korostua, me - henki ja kuuluminen tietyn asuinalueen vahvuuteen. Esim. Käpylän suosio perustuu siihen, samoin puu Vallilan, Pakilan, Tapanilan, Kumpulan, Ullanlinnan, Kontulan, Munkkiniemen, Puotilan, Lauttasaaren, Töölönkin ainakin joskus. Jakomäki tulee aivan varmana nousemaan, samoin Siltamäki. Niillä ei ole mitään menetettävää, mutta valtava resurssi ja kulttuurinen pääoma reservissä. Sieltä ponnistaneita on ympäri Helsinkiä ja maailmalla. Juuret eivät unohdu. Vanhat lähiöt juurikin halutaan pelastaa ja niiden puolesta taistella. Sitä arvoa ei saa korvatuksi uudella ja muovisella.

Lepakkoakin on ikävä. Moni palauttaisi sen mielellään, nyt kun Nokia jo meni. Lepakko elää.

Ilmastonmuutos, Putinin sodat, kilpavarustelut, uhkat, energiakriisi, eriarvoistuminen, pakolaismassat, epävarmuus, pätkätyöt, lisääntyvä köyhyys ja eriytyminen saavat ihmiset hakeutumaan hallittavien ja merkityksellisten elinpiirien ääreen. Konkreettisen ja rauhoittavan pariin. Vanhalla on paljon sitä potentiaalia. Ei haluta enää jatkuvan kasvun oravanpyörää, kieltäydytään urakiipimisestä, tyydytään visuaalisesti ja kokemuksellisesti vaatimattomaan, riittävän hyvään. Aliarvostetusta tulee arvokasta, pelastamisen arvoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Helsingin" nousevat uudet alueet ovat kaupungin rajojenulkopuolella hyvien kulkuyhteyksien äärellä sijaitsevat luonnonläheiset ja laadukkaasti rakennetut 40-50neliömetriä/asukas kohteet. Sen lisäksi pienehköt kaupunkiasunnot lentokenttä-keskusta -radan varrella. Arvo asunnot etelässä pitävät oman kurssinsa.

Kun Östersundomiin kerääntyvä paine lopulta purkautuu rakentamisena, ovat hinnat siellä jo valmiiksi korkealla. Voittoa tehdään rakentamalla haluttavuutta pitkällä tähtäimellä ennen realisointia.

Kontula ehdottomasti on se, josta nyt kannattaa hankkia, jos haluaa nostaa hintaa. 1960-luvun talojen korjausvelkaa syö inflaatio ja maine, osaavat sijoittajat jo tehneet parhaat kaupat 2028 on jo noussut uudeksi "Kallioksi". Riskinä osaamattomat ja lyhytnäköiset taloyhtiöiden hallitukset, jotka myyvät upeaa ja väljää tonttimaata gryndereille, jotka rakentavat huonosti ja maisemaan sopimatonta. Jos tuo jatkuu, ei nousu onnistu vaan paikasta tulee itis. (ilman palveluita)

Myllypuro nousi jo, Puotila myös. Oulunkylä suunniteltu huonosti, mutta lyhyen tehokkuuden toivojille yhtä kiva kuin Tripla.

Helsingille voi käydä kuin Birminghamille. Vetovoima jo nyt siirtynyt Turkuun, Kuopioon, Jyväskylään ja Tampereelle. Pori ja Vaasa tulevat viemään voiton maksukykyisten ja laatutietoisten piirissä 2030 mennessä. Viipuri olisi varmasti todella Hot nyt, jos vielä kartalla. Kouvolaa, Kotkaa, Haminaa, Lappeenrantaa, Loviisaa yritettiin, mutta siellä kaakkoiskulmassa persut & Co. ei osaa yhteiskuntapolitiikkaa. Sääli, kaupungilla olisi paljon potentiaalia.

Vähän kyllä epäilyttää, mitä sanot Kontulasta. Sen verran oli ankea viimeksi siellä käydessä, mutta eihän sitä tiedä. Jotain uuttakin oli rakennettu aika lähelle metroasemaa, joka oli muuten järkyssä kunnossa, samoin koko ostarin seutu. Ehkä, jos ostari kunnostetaan, ehkä sitten paranee mainekin, mutta kyllä siellä näki, ettei kaupungin kerma ole liikenteessä. Yhtä lailla voisin sanoa Espoon Suvelasta, että siitä tulee uusi Kallio. Tiedä, vaikka tulisikin. 

Tulee siitä. Loistavapohjaiset asunnot ja suuret remontit tehty. Monella oma tontti. Optimaalisen kokoisia yhtiöitä. Edullisia suhteessa muuhun Helsinkiin ja uudistuotantoon. Alueen potentiaali moneen on sen voima. Metro, kehä, bussit ja aidosti rouhea historia ovat kunnossa. Ostari on jo nyt kiinnostava, mutta se rakennetaan uusiksi kohta. Kaikkialla, mihin taiteilijat ja kulttuuriväki pakenee vähin äänin ensin, siellä on pöhinää ja sinne virtaa väki sankoin joukoin 6+ vuotta perässä. Ylipäätään Itä-Helsinki on terveen itsetunnon alue ja ehdoton nousija tässä ajassa. Uudisalueet lännessä, Tapanilassa, pohjoisessa jne. on suunnattu tietylle muualta tulijoiden joukolle, peruspalvelut ja elämä omalla pihalla ja kotona. Kontulaan menevät monenlaiset ja siksi se nousee. Elämä kaduilla, teattereissa, kuppiloissa, ravintoloissa, liikuntapaikoissa, metsissä, ostarilla, kirjastossa, kulttuuritiloissa... oman auton sijaan julkinen liikenne, valmiiksi tarjotun sijaan osallisuus ja itse tekeminen yhdessä. Musiikki ja sen kuuluminen tai kuulumattomuus kaupunginosassa kertoo yllättävänkin paljon, kuinka elossa alue on ja miten sillä menee kohta.

Tuo on muuten totta että verrattuina nykyisiin kerrostaloasuntoihin löytyy lähiöiden 60-70-lukujen kerrostaloista todella hyvin suunnitteltuja pohjaratkaisuja.

Itse kasvoin valoisassa ja hyvin suunnitellussa lähiöasunnossa. Kotoa lähdettyäni seikkailin sitten monessa maassa ja asunnossa, joten kummasti alkoi tajuta miten kivoja noi vanhat lähiöasunnot ovat. Varsinkin nyt kun katselee näitä ihmekämppiä joita tulee uusin asuntoihin. Ja mitenkäs kävikään, löysinkin itseni sitten nelikymppisenä taas lähiön 70-lukulaisesta asunnosta, jossa kaikki toimii, on valoisa ja viihtyisä.

Piensijoittaja kirjoitti:

Jokohan Pasilan hinnat ovat kokeneet suurimman harppauksen vai vieläkö nousee tulevaisuudessa? Ensinhän nousi Helsingin niemi, sitten Töölö ja Meilahti. Sen jälkeen hintaharppaus siirtyi Kallioon ja pikku hiljaa pohjoiseen päin.

Pasila on kokonaisuudessaan rumaa aluetta. Vähän persoonaton myös. Liikaa toimistoja ja virastoja, junaliikenne jytisee. Jos olet huomannut, niin ne hintaharppaajat on alueita, joilla on tietynlainen imago. Esim. Kallio on aina ollut boheemi kaupunkiolohuone. Töölössä Töölönlahti ja monipuolinen kulttuuritarjonta, töölööläisyys on ollut arvostettu piirre ihmisessä niin kauan kuin muistan. Lauttasaaren hinnat ovat myös nousseet kolmanneksen 2000-luvun aikana ja imago sielläkin on syynä: urbaani, vihreä keidas, maaseudun, viherpiperryksen ja ekohenkisyyden tyyssija, kuitenkin kaupunkisykkeen lähellä, nuorekkaiden ja elämänlaatua tavoittelevien ihmisten asuinalue.

Pasila ei ole mitään, sillä ei ole imagoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rastila. Merenrantaa, ihana uimaranta, hyvät kulkuyhteydet, palveluita melko lähellä.

Taitaa vaan olla niin, että siellä on enimmäkseen vanhempia omakotitaloja ja tuliteriä kerrostaloja, eli asunnot tosi kalliita.

Ajoin eilen pyörällä Rastilan (ei siis Meri Rastila) läpi ja tuli yllätyksenä viihtyisä omakotitaloalue lähellä metroa. Vieressä Vuosaaren keskusta tosin on hyvin ankea, mutta jos autolla liikkuu ja asioi muualla. Koulutilanne myös mietityttäisi. Mutta viihtyisä, oma maailmansa oli.

Joo, moni ei tunne Vuosaarta vaan kuvittelee tyhmien nettijuttujen perusteella että se on joku ghetto.

Kuitenkin siellä on useampi omakotitalojen ja rivitalojen alue (osa ollut aina, osa uudempaa). Siellä on myös vanhastaan ollut upeita merenrantahuviloita, mutta niitä tulee harvoin myyntiin, ovat sen verran kalliita ja haluttuja, sekä osa on vuosikymmenten aikana joutunut lähinnä yritysten ja yhdistysten haltuun.

Myös Vanha Vuosaari, siellä missä taloja saadaan peruskorjattua ja alkuperäinen väljä luonnonläheinen asemakaava säilyy edes osittain, voi muuttua trendikkääksi kerrotaloalueeksi. Jonkin verran suosittu se on ollut aina.

Uudemmista asuinalueista Aurinkolahti tietysti on alusta saakka ollut suosittu. Ramsinniemen rakentaminen ilmeisesti on alkanut, sinne tullee ensi tietojen mukaan merenrantaan keskelle metsää sijoittuvia kerrostaloja, ilmeisesti kalliimpaa laatua.

Vuosaaren ongelma on siinä, että kaikki matkat kulkevat metroaseman kautta ja se on todella ankea ja inhottava. Aurinkolahden talot ovat varmasti hienoja ja viihtyisiä, mutta ei kauheasti auta, jos pitää asioida Columbuksessa ja Itäkeskuksessa.

eri

Höpsis. Vuosaaren metroasema on ihan okei. Ei ole ankea eikä inhottava. Columbus on ihan tavallinen pieni ostoskeskus. Vuosaaren vanha ostoskeskus puretaan ilmeisesti ja tilalle tulee jotain uutta. Itäkeskukseen on lyhyt matka ja siellä on valtavasti kauppoja joka lähtöön.

En ollenkaan ymmärrä ongelmaasi ellei kyse oli ns. asennevammasta.

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän ne ole länsimetron jatkeen alueet, jotka on toistaiseksi jääneet hieman syrjään, eli Kaitaa/Iivisniemi, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti.

Mukavan merellsitä seutua kaikki ja kohtuullisen rauhallista myös lähiöiden osalta.

Samaa mieltä, nimenomaan jos ajatellaan alueiden nousu-ja kehitys potentiaalia, koska nämä alueet ovat vielä kohtuu edullisia, mutta kehittyvät koko ajan ja sijainti on erinomainen.

Espoon kehitys on lähtenyt hiljalleen kulkemaan metrorataa myötäillen Tapiolasta kohden länttä. Toistaiseksi vahvimmin ovat kehittyneet Tapiola-Niittykumpu-Olari-Matinkylä ja Espoonlahti, seuraavaksi Iivisniemen, Kivenlahden ja Soukan alueet.

Etenkin Iivisniemi/Soukka on pääosin omistusasunto pohjaisia alueita myös lähiöiden osalta, mikä on kehitystä ajatellen merkittävä asia. Merellisyys ja luonto on iso plussa koko alueella ja luonto etenkin Soukassa verrattuna uudempiin ja tiiviimmin rakennettuhin asuinalueisiin. Espoonlahdesta taas löytyy kattavat palvelut uudesta lippulaivasta ja metrolla hurauttaa Isoon Omenaan muutamassa minuutissa tai Helsinkiin 25 minuutissa.

Helsingin puolella näen paljon samaa kehityspotentiaalia esimerkiksi Laajasalossa, Pitäjänmäessä ja yhä edelleen myös Roihuvuoressa vaikka se onkin jo noussut paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rastila. Merenrantaa, ihana uimaranta, hyvät kulkuyhteydet, palveluita melko lähellä.

Taitaa vaan olla niin, että siellä on enimmäkseen vanhempia omakotitaloja ja tuliteriä kerrostaloja, eli asunnot tosi kalliita.

Ajoin eilen pyörällä Rastilan (ei siis Meri Rastila) läpi ja tuli yllätyksenä viihtyisä omakotitaloalue lähellä metroa. Vieressä Vuosaaren keskusta tosin on hyvin ankea, mutta jos autolla liikkuu ja asioi muualla. Koulutilanne myös mietityttäisi. Mutta viihtyisä, oma maailmansa oli.

Joo, moni ei tunne Vuosaarta vaan kuvittelee tyhmien nettijuttujen perusteella että se on joku ghetto.

Kuitenkin siellä on useampi omakotitalojen ja rivitalojen alue (osa ollut aina, osa uudempaa). Siellä on myös vanhastaan ollut upeita merenrantahuviloita, mutta niitä tulee harvoin myyntiin, ovat sen verran kalliita ja haluttuja, sekä osa on vuosikymmenten aikana joutunut lähinnä yritysten ja yhdistysten haltuun.

Myös Vanha Vuosaari, siellä missä taloja saadaan peruskorjattua ja alkuperäinen väljä luonnonläheinen asemakaava säilyy edes osittain, voi muuttua trendikkääksi kerrotaloalueeksi. Jonkin verran suosittu se on ollut aina.

Uudemmista asuinalueista Aurinkolahti tietysti on alusta saakka ollut suosittu. Ramsinniemen rakentaminen ilmeisesti on alkanut, sinne tullee ensi tietojen mukaan merenrantaan keskelle metsää sijoittuvia kerrostaloja, ilmeisesti kalliimpaa laatua.

Asuin Meri-Rastilassa vuosituhannen vaihteessa ja Vuosaarinoli silloin jo ghetto.

Höpsistä. Olet landelta etkä ole ikinä käynytkään Vuosaaressa.

Missä Meri-Rastilassa muka on "ghettoa"? Tiedätkö edes mitä ghetto tarkoittaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rastila. Merenrantaa, ihana uimaranta, hyvät kulkuyhteydet, palveluita melko lähellä.

Taitaa vaan olla niin, että siellä on enimmäkseen vanhempia omakotitaloja ja tuliteriä kerrostaloja, eli asunnot tosi kalliita.

Rastilako nouseva asuinalue? Ehkä toiselle Vuosaarelaiselle Tai Kontulasta kotoisin olevalle.

Ei kai ne hinnat tosiaan enää siitä nousta voi. Ei sieltä varmaan alle 300 000 euron mitään saa nytkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsingille voi käydä kuin Birminghamille.

Oliko Birmingham ennen Iso-Britannian pääkaupunki?

Pääkaupungilla on aina oma asemansa. Ei kannata verrata lainkaan noita kahta. 

Olen hieman eri mieltä. Helsinki ei ole aina olut Suomen pääkaupunki, itse asiassa alku oli aika kituvaa ja ihmise, esim. Porvoon ja Turun porvareita, pakotettiin sinne asumaan. Viaporin puolustuslinnoituksellinen merkitys oli huomattava ja keisarin rakennusprojekti kaupungista omaksi tukikohdakseen, Pietarin etuvartioksi. Suomi itsenäisenä on kovin nuori. Tampereella, Turulla, Kuopiolla, Jyväskylällä ja monilla rannikon pienillä, vanhoilla kaupungeilla on todella vahva merkitys.

Mielestäni Helsingille voi hyvinkin käydä kuten Birminghamille. Suuri, suttuinen, huonosti rakennettu ja suunniteltu, nopeasti liian täyteen kasvava, maahanmuuttovoittoinen ja sosiaalisia ongelmia ylläpitävä muurahaispesä, jossa ei enää viihdytä. Ylihintainen ja liian kallis ylläpidettävä. Jo nyt laatu ja innovaatiot, pk-yrittäjyys, intellektuellit, luovat alat ja etätyöhön uskovat teknologiayritykset hakeutuvat järkevämpiin ja laadukkaampiin ympäristöihin. Suomessa on moni kaupunki kasvussa vetovoimaisuudessa. Helsinki on ollut muuttotappiollinen jo useamman vuoden, yliopistoissakin ollaan vain pakolliset vuodet tai päivät, vakaata kehitystä ja kiinnostavia asiakaskunta tavoittelevat yritykset eivät enää automaattisesti sijoita Helsinkiin.

Helsingin kuntapolitiikka, strategia ja etenkin kaavoitus ovat todella ala-arvoisessa tilassa. Järjetöntä taloudenpitoa ja kuntalaisten ylenkatsomista. Ollut jo liian pitkään, eikä halua tai kykyä muutokseen parempaan suuntaan näy - minkään puolueen taholta. Osaltaan henkilöihin palautuva ongelma, osaltaan valuvika koko jähmeässä mammuttijärjestelmässä ja huonossa valvonnassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nousuun lähtee Siltamäki, Tapaninvainio, Torpparinmäki, Jakomäki, Tapulikaupunki. Uskon, että Ylä-Malmi ja Pukinmäki hyppäävät heti alkuun, Kannelmäki, Myllypuro ja Vuosaari nousivat jo.

Sen sijaan, että etsitään nousijoita kannattaisi kiinnittää huomiota kohta realisoituviin laskijoihin. Monella on suuresti velkainen asunto Kalliossa, Vallilassa, Herttoniemessä, Haagassa ja Jätkäsaaressa. Kalasatama kestää hinnoittelunsa, Jätkäsaari ei. Nuo mainitut tulee laskemaan. Samoin Merihaka, joka oli liian trendi vielä koronan kynnyksellä. Lauttasaari lähtee laskuun myös.

Kalasatama ja Jätkäsaari on keskenään vertailukelpoisia uudusrakentamisen lähiöitä, vailla taloyyhtiön kunnollisia piha-alueita ja alueen ulkoilumaastoja. Joo, Kalasataman vieressä oleva Mustikkamaa ei nyt oikein riitä ulkoilualueeksi.

Miten Laajasalosta voisi tulla mitenkään Aurinkolahden tapaista? Aurinkolahti on kallis uusi kerrostaloalue. Laajasalo on nimensä mukaisesti Laajasalo, missä on monenlaisia asuinalueita, todella vanhoja huviloita, kalliita uusia kerrostaloja, vanhempia kerrostaloja, monia eri omakotialueita, rivitaloja jne. 

Herttoniemi (ranta) on täyteen rakennettua, jollei masta lisätä mereen, ei enempää rakenneta. Ulkoilumaastot ja meri vieressä. Miksi kukaan muuttaisi noihin mainitsemiisi vanhoihin lähiöihin? Siltamäki, Jakomäki yms.?

Merihaan laskenut maine nousee uudelleen hyväksi, kun Kruunusillat aloittaa toiminnan ja uudet katuliittymät on saatettu loppuun koko Hakaniemen alueella.

Jätit mainitsematta todellisen kasvualueen, Laajasalon, joka tulee raketoimaan Helsingin uutena asumishelmenä.

Laajasalosta tulee todennäköisesti sellainen kuin Vuosaaren Aurinkolahdesta aikoinaan tai Herttoniemen udisrakennusosasta. Kiinnostaa kuitenkin riittävää määrää ihmisiä, mutta vaihtuvuus jää suureksi eikä alueelle synny kestävää, omaleimaista kulttuuria.

Vanhat lähiöalueet integroituvat, uudistuvat, kuihtuvat tai elävät vahvoina omaa elämäänsä eteenpäin kuten Sörkka, Punavuori, Kallio, Vallila, Käpylä, Oulunkylä, Maunula, Kontula, Vanha Vuosaari, Haaga, Munkkiniemi, Kannelmäki.

Siltamäki, Jakomäki, Tapulikaupunki, Ylä-Malmi ja Tapaninvainio ovat helmiä, joita ei ymmärrä kuin vähintään kolmannen polven stadilaiset. Ne on niin sanotusti ajettu sisään ja koeteltu käytännössä. Ihmisillä on naurettavan huono tietämys, millaista elämä noissa lähiöissä oikeasti on ja on olut viimeiset 50v ja mitkä ovat alueiden ja siellä asuvien juuret.

Ilmassa on retron, kierrätyksen, aidon, alkuperäisen, kohtaamisen ja rehellisen selviämisen arvojen nousu. Halutaan laittaa kuntoon, kuluttaa vähemmän, korjata vanhaa, paheksutaan gryndereiden valtaa ja ahnetta kaavoituspolitiikkaa, halutaan valta asukkaille. Oman paikallisyhteisön merkitys alkaa jälleen korostua, me - henki ja kuuluminen tietyn asuinalueen vahvuuteen. Esim. Käpylän suosio perustuu siihen, samoin puu Vallilan, Pakilan, Tapanilan, Kumpulan, Ullanlinnan, Kontulan, Munkkiniemen, Puotilan, Lauttasaaren, Töölönkin ainakin joskus. Jakomäki tulee aivan varmana nousemaan, samoin Siltamäki. Niillä ei ole mitään menetettävää, mutta valtava resurssi ja kulttuurinen pääoma reservissä. Sieltä ponnistaneita on ympäri Helsinkiä ja maailmalla. Juuret eivät unohdu. Vanhat lähiöt juurikin halutaan pelastaa ja niiden puolesta taistella. Sitä arvoa ei saa korvatuksi uudella ja muovisella.

Lepakkoakin on ikävä. Moni palauttaisi sen mielellään, nyt kun Nokia jo meni. Lepakko elää.

Ilmastonmuutos, Putinin sodat, kilpavarustelut, uhkat, energiakriisi, eriarvoistuminen, pakolaismassat, epävarmuus, pätkätyöt, lisääntyvä köyhyys ja eriytyminen saavat ihmiset hakeutumaan hallittavien ja merkityksellisten elinpiirien ääreen. Konkreettisen ja rauhoittavan pariin. Vanhalla on paljon sitä potentiaalia. Ei haluta enää jatkuvan kasvun oravanpyörää, kieltäydytään urakiipimisestä, tyydytään visuaalisesti ja kokemuksellisesti vaatimattomaan, riittävän hyvään. Aliarvostetusta tulee arvokasta, pelastamisen arvoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nousuun lähtee Siltamäki, Tapaninvainio, Torpparinmäki, Jakomäki, Tapulikaupunki. Uskon, että Ylä-Malmi ja Pukinmäki hyppäävät heti alkuun, Kannelmäki, Myllypuro ja Vuosaari nousivat jo.

Sen sijaan, että etsitään nousijoita kannattaisi kiinnittää huomiota kohta realisoituviin laskijoihin. Monella on suuresti velkainen asunto Kalliossa, Vallilassa, Herttoniemessä, Haagassa ja Jätkäsaaressa. Kalasatama kestää hinnoittelunsa, Jätkäsaari ei. Nuo mainitut tulee laskemaan. Samoin Merihaka, joka oli liian trendi vielä koronan kynnyksellä. Lauttasaari lähtee laskuun myös.

Kalasatama ja Jätkäsaari on keskenään vertailukelpoisia uudusrakentamisen lähiöitä, vailla taloyyhtiön kunnollisia piha-alueita ja alueen ulkoilumaastoja. Joo, Kalasataman vieressä oleva Mustikkamaa ei nyt oikein riitä ulkoilualueeksi.

Herttoniemi (ranta) on täyteen rakennettua, jollei masta lisätä mereen, ei enempää rakenneta. Ulkoilumaastot ja meri vieressä. Miksi kukaan muuttaisi noihin mainitsemiisi vanhoihin lähiöihin? Siltamäki, Jakomäki yms.?

Merihaan laskenut maine nousee uudelleen hyväksi, kun Kruunusillat aloittaa toiminnan ja uudet katuliittymät on saatettu loppuun koko Hakaniemen alueella.

Jätit mainitsematta todellisen kasvualueen, Laajasalon, joka tulee raketoimaan Helsingin uutena asumishelmenä.

Laajasalosta tulee todennäköisesti sellainen kuin Vuosaaren Aurinkolahdesta aikoinaan tai Herttoniemen udisrakennusosasta. Kiinnostaa kuitenkin riittävää määrää ihmisiä, mutta vaihtuvuus jää suureksi eikä alueelle synny kestävää, omaleimaista kulttuuria.

Vanhat lähiöalueet integroituvat, uudistuvat, kuihtuvat tai elävät vahvoina omaa elämäänsä eteenpäin kuten Sörkka, Punavuori, Kallio, Vallila, Käpylä, Oulunkylä, Maunula, Kontula, Vanha Vuosaari, Haaga, Munkkiniemi, Kannelmäki.

Siltamäki, Jakomäki, Tapulikaupunki, Ylä-Malmi ja Tapaninvainio ovat helmiä, joita ei ymmärrä kuin vähintään kolmannen polven stadilaiset. Ne on niin sanotusti ajettu sisään ja koeteltu käytännössä. Ihmisillä on naurettavan huono tietämys, millaista elämä noissa lähiöissä oikeasti on ja on olut viimeiset 50v ja mitkä ovat alueiden ja siellä asuvien juuret.

Ilmassa on retron, kierrätyksen, aidon, alkuperäisen, kohtaamisen ja rehellisen selviämisen arvojen nousu. Halutaan laittaa kuntoon, kuluttaa vähemmän, korjata vanhaa, paheksutaan gryndereiden valtaa ja ahnetta kaavoituspolitiikkaa, halutaan valta asukkaille. Oman paikallisyhteisön merkitys alkaa jälleen korostua, me - henki ja kuuluminen tietyn asuinalueen vahvuuteen. Esim. Käpylän suosio perustuu siihen, samoin puu Vallilan, Pakilan, Tapanilan, Kumpulan, Ullanlinnan, Kontulan, Munkkiniemen, Puotilan, Lauttasaaren, Töölönkin ainakin joskus. Jakomäki tulee aivan varmana nousemaan, samoin Siltamäki. Niillä ei ole mitään menetettävää, mutta valtava resurssi ja kulttuurinen pääoma reservissä. Sieltä ponnistaneita on ympäri Helsinkiä ja maailmalla. Juuret eivät unohdu. Vanhat lähiöt juurikin halutaan pelastaa ja niiden puolesta taistella. Sitä arvoa ei saa korvatuksi uudella ja muovisella.

Lepakkoakin on ikävä. Moni palauttaisi sen mielellään, nyt kun Nokia jo meni. Lepakko elää.

Ilmastonmuutos, Putinin sodat, kilpavarustelut, uhkat, energiakriisi, eriarvoistuminen, pakolaismassat, epävarmuus, pätkätyöt, lisääntyvä köyhyys ja eriytyminen saavat ihmiset hakeutumaan hallittavien ja merkityksellisten elinpiirien ääreen. Konkreettisen ja rauhoittavan pariin. Vanhalla on paljon sitä potentiaalia. Ei haluta enää jatkuvan kasvun oravanpyörää, kieltäydytään urakiipimisestä, tyydytään visuaalisesti ja kokemuksellisesti vaatimattomaan, riittävän hyvään. Aliarvostetusta tulee arvokasta, pelastamisen arvoista.

Miten Laajasalosta voisi tulla mitenkään Aurinkolahden tapaista? Aurinkolahti on kallis uusi kerrostaloalue. Laajasalo on nimensä mukaisesti Laajasalo, missä on monenlaisia asuinalueita, todella vanhoja huviloita, kalliita uusia kerrostaloja, vanhempia kerrostaloja, monia eri omakotialueita, rivitaloja jne. 

Vierailija kirjoitti:

Piensijoittaja kirjoitti:

Jokohan Pasilan hinnat ovat kokeneet suurimman harppauksen vai vieläkö nousee tulevaisuudessa? Ensinhän nousi Helsingin niemi, sitten Töölö ja Meilahti. Sen jälkeen hintaharppaus siirtyi Kallioon ja pikku hiljaa pohjoiseen päin.

Pasila on kokonaisuudessaan rumaa aluetta. Vähän persoonaton myös. Liikaa toimistoja ja virastoja, junaliikenne jytisee. Jos olet huomannut, niin ne hintaharppaajat on alueita, joilla on tietynlainen imago. Esim. Kallio on aina ollut boheemi kaupunkiolohuone. Töölössä Töölönlahti ja monipuolinen kulttuuritarjonta, töölööläisyys on ollut arvostettu piirre ihmisessä niin kauan kuin muistan. Lauttasaaren hinnat ovat myös nousseet kolmanneksen 2000-luvun aikana ja imago sielläkin on syynä: urbaani, vihreä keidas, maaseudun, viherpiperryksen ja ekohenkisyyden tyyssija, kuitenkin kaupunkisykkeen lähellä, nuorekkaiden ja elämänlaatua tavoittelevien ihmisten asuinalue.

Pasila ei ole mitään, sillä ei ole imagoa.

On totta, että Pasila on hengetön, mutta sijainti sillä on kuitenkin keskeinen ja se vaikuttaa, kuten Töölölläkin.

Olen myös eri mieltä esimerkiksi Kalliosta, josta on yritetty vääntää puoliväkisin muka trendikästä hipstereiden asuinaluetta, mutta samaa sekoilua ja sekakäyttäjiä paikka on yhä pullollaan, vaikka sinne joitakin trendikkäitä vege kahviloita onkin ilmestynyt. Itse näen tuon alueen eräänä suurimman kuplan ilmenemänä.

Itse en myöskään aivan ymmärrä Töölön suosiota kuin toki sijaintinsa perusteella. Arkkitehtuuri on mielestäni pääosin tylsää ja rumaa ja Hietaniemen ranta-alueita lukuunottamatta ympäristö on ankean harmaa ilman kunnollisia viheralueita. Mielestäni Lauttasaari, Munkkiniemi ja Eira ovat paljon viihtyisämpiä ja kauniimpia asuinalueita samasta hintaluokasta tai jopa edullisemmin osittain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Roihuvuori oli jokin vuosi sitten, mutta nyt kun katsoin hintoja, niin aivan hirveän korkeiksi olivat jo menneet.

Taitaa olla tällä hetkellä Puotila. Hyvät kulkuyhteydet, kauppakeskus ja kaikki palvelut lähellä, rauhallinen väljä lähiö, mikä rajautuu merenrantaan. 

Jepjep! Eikös Puotilasn kaavailla monitasoliittymiä?

Siis sinne vanhaan lähiöön? Mihis ne siellä laitettaisiin? Talojen pihoille?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Roihuvuori oli jokin vuosi sitten, mutta nyt kun katsoin hintoja, niin aivan hirveän korkeiksi olivat jo menneet.

Taitaa olla tällä hetkellä Puotila. Hyvät kulkuyhteydet, kauppakeskus ja kaikki palvelut lähellä, rauhallinen väljä lähiö, mikä rajautuu merenrantaan. 

Jepjep! Eikös Puotilasn kaavailla monitasoliittymiä?

Siis sinne vanhaan lähiöön? Mihis ne siellä laitettaisiin? Talojen pihoille?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Helsingin" nousevat uudet alueet ovat kaupungin rajojenulkopuolella hyvien kulkuyhteyksien äärellä sijaitsevat luonnonläheiset ja laadukkaasti rakennetut 40-50neliömetriä/asukas kohteet. Sen lisäksi pienehköt kaupunkiasunnot lentokenttä-keskusta -radan varrella. Arvo asunnot etelässä pitävät oman kurssinsa.

Kun Östersundomiin kerääntyvä paine lopulta purkautuu rakentamisena, ovat hinnat siellä jo valmiiksi korkealla. Voittoa tehdään rakentamalla haluttavuutta pitkällä tähtäimellä ennen realisointia.

Kontula ehdottomasti on se, josta nyt kannattaa hankkia, jos haluaa nostaa hintaa. 1960-luvun talojen korjausvelkaa syö inflaatio ja maine, osaavat sijoittajat jo tehneet parhaat kaupat 2028 on jo noussut uudeksi "Kallioksi". Riskinä osaamattomat ja lyhytnäköiset taloyhtiöiden hallitukset, jotka myyvät upeaa ja väljää tonttimaata gryndereille, jotka rakentavat huonosti ja maisemaan sopimatonta. Jos tuo jatkuu, ei nousu onnistu vaan paikasta tulee itis. (ilman palveluita)

Myllypuro nousi jo, Puotila myös. Oulunkylä suunniteltu huonosti, mutta lyhyen tehokkuuden toivojille yhtä kiva kuin Tripla.

Helsingille voi käydä kuin Birminghamille. Vetovoima jo nyt siirtynyt Turkuun, Kuopioon, Jyväskylään ja Tampereelle. Pori ja Vaasa tulevat viemään voiton maksukykyisten ja laatutietoisten piirissä 2030 mennessä. Viipuri olisi varmasti todella Hot nyt, jos vielä kartalla. Kouvolaa, Kotkaa, Haminaa, Lappeenrantaa, Loviisaa yritettiin, mutta siellä kaakkoiskulmassa persut & Co. ei osaa yhteiskuntapolitiikkaa. Sääli, kaupungilla olisi paljon potentiaalia.

Toisaalta Helsinkiin ja pk-seudulle muuttaa aina porukkaa, koska täällä on työpaikkoja sekä oppilaitoksia ja usein ulkomaalta muuttavatkin sijoittuvat tänne. Se, että osa ydinperheistä muuttaa pk-seudun ulkopuolelle ei merkitse muuta kuin että Helsingissä asuinalueiden väestön rakenne muuttuu luultavasti enemmän sinkkuja ja lapsettomia pareja jne... Siitä on jossain asioissa hyötyäkin.

Toisaalta nämä asuinalueen trendikkyydet vaihtelevat nekin. Siinä missä vielä ihan 2000-luvun alussa kaikki lapsiperheet halusivat muuttaa radanvarteen kauas Helsingin keskustasta jopa pk-seudun ulkorajalla ja sen ylikin, niin 2010-luvulla oli trendikästä lapsiperheille muuttaa Helsingin keskustaan. Eli juuri on oli alettu lopettaa keskustan päiväkoteja yms, niin niitä pitikin alkaa rakentaa lisää.

Jos meillä olisi nopeampia junia, voisi Helsingissä olla vielä töissä ja asua nykyistä kauempana. Nyt jo Lahti alkaa etäisyytensä (n. 100 km) olla okei eli 50 min junassa Helsinkiin. Mutta jos olisi niitä supernopeita junia useampaan suuntaan niin alle tunnin pääsisi jo jonnekin 200 km päähän. Ja jos etätyötä lisättäisiin osaksi normaalia työrutiinia, ei olisi rasittavaa matkustaa päivässä 90 minsaa edestakaisin, jos se olisi esim. 3 päivää viikossa, 2 päivää etätöissä. Samaa voisi yrittää muidenkin työntekijöitä vetävien suurempien kaupunkien kanssa. Tuolla tavoin pienempiäkin kuntia voitaisiin pitää elävinä. Työntekijät saisivat asua lähempänä luontoa halvemmalla, lapset saisivat käydä koulua (ainakin ala-asteen ajan) pienellä paikkakunnalla, jne...

Itselleni tuo 50 min suuntaansa junalla ei todellakaan ole okei, ellei sitä sitten voi vähentää työajasta paikan päällä täysimääräisesti.

2 X 50 = 100 min + molemmissa päissä lasketaan nyt varovasti 15+15 minuuttia (kulkeminen asemalle/asemalta sekä junan odottelu).

Työpäivään tulee siis 130 minuuttia lisää pituutta, eli 2h 10min. Ei todellakaan ole sen arvoista, että "saa" asua Lahdessa hieman prameammin. Talviaikaan usein lisäksi junayhteyksissä on häiriöitä, jolloin matka-aika venyy entisestään.

Riippuu henkilöstä. Aika moni joka kulkee omalla autolla joutuu istumaan ruuhkissa yhtä pitkän ajan ja tulee paljon lähempää. Myös julkisilla kulkiessa Helsingin sisällä voi ruuhka-aikaan mennä pitkiä aikoja, varsinkin jos joutuu vaihtamaan välinettä ja odottamaan.

Lisäksi ymmärräthän että laskin tuon 50 min olevan sellainen maksimiaika, jonka jotkut suostuvat kulkemaan. Onhan siinä Helsingin ja tuon kauimmaisen aseman välillä alueita, joista junamatka kestää vähemmänkin.

Ja kuten sanottu, minähän vielä puhuin siitä että JOS rakennettaisiin muutama rata supernopeille junille, niin matkathan tuon 100 km säteen sisällä Helsingistä lyhenisivät. Silloin Lähteen menisi esim. vain alle 30 min. Verrattuna siihen että Helsingissä asuvalle autolla tai julkisilla kulkevalle voisi tulla sama työmatka-aika, niin eihän siinä olisi suurta eroa.