Lue keskustelun säännöt.
Helsingin nousevat asuinalueet?
Av:n asuntoshoppailijat! Minkä nyt edullisemman alueen arviotte Helsingissä nostavan arvoaan lähivuosina/max. 10 vuoden aikana?
Harkitsin viitisen vuotta sitten asunnon hommaamista Länsi-Herttoniemestä, mutta asia jäi. Nyt kävin katselemassa kämppien hintoja ja jösses, kun olivat nousseet! 200 tonnilla ei saa enää mitään.
Onko Helsingissä enää mitään kivoja, aliarvostettuja alueita, jotka voisivat olla sellaisia, että lapsiperheet löytävät ne lähivuosina?
Kommentit (1932)
onk sellasiaki, luullu et kaikki haluu sieltä pois
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Helsingin" nousevat uudet alueet ovat kaupungin rajojenulkopuolella hyvien kulkuyhteyksien äärellä sijaitsevat luonnonläheiset ja laadukkaasti rakennetut 40-50neliömetriä/asukas kohteet. Sen lisäksi pienehköt kaupunkiasunnot lentokenttä-keskusta -radan varrella. Arvo asunnot etelässä pitävät oman kurssinsa.
Kun Östersundomiin kerääntyvä paine lopulta purkautuu rakentamisena, ovat hinnat siellä jo valmiiksi korkealla. Voittoa tehdään rakentamalla haluttavuutta pitkällä tähtäimellä ennen realisointia.
Kontula ehdottomasti on se, josta nyt kannattaa hankkia, jos haluaa nostaa hintaa. 1960-luvun talojen korjausvelkaa syö inflaatio ja maine, osaavat sijoittajat jo tehneet parhaat kaupat 2028 on jo noussut uudeksi "Kallioksi". Riskinä osaamattomat ja lyhytnäköiset taloyhtiöiden hallitukset, jotka myyvät upeaa ja väljää tonttimaata gryndereille, jotka rakentavat huonosti ja maisemaan sopimatonta. Jos tuo jatkuu, ei nousu onnistu vaan paikasta tulee itis. (ilman palveluita)
Myllypuro nousi jo, Puotila myös. Oulunkylä suunniteltu huonosti, mutta lyhyen tehokkuuden toivojille yhtä kiva kuin Tripla.
Helsingille voi käydä kuin Birminghamille. Vetovoima jo nyt siirtynyt Turkuun, Kuopioon, Jyväskylään ja Tampereelle. Pori ja Vaasa tulevat viemään voiton maksukykyisten ja laatutietoisten piirissä 2030 mennessä. Viipuri olisi varmasti todella Hot nyt, jos vielä kartalla. Kouvolaa, Kotkaa, Haminaa, Lappeenrantaa, Loviisaa yritettiin, mutta siellä kaakkoiskulmassa persut & Co. ei osaa yhteiskuntapolitiikkaa. Sääli, kaupungilla olisi paljon potentiaalia.
Toisaalta Helsinkiin ja pk-seudulle muuttaa aina porukkaa, koska täällä on työpaikkoja sekä oppilaitoksia ja usein ulkomaalta muuttavatkin sijoittuvat tänne. Se, että osa ydinperheistä muuttaa pk-seudun ulkopuolelle ei merkitse muuta kuin että Helsingissä asuinalueiden väestön rakenne muuttuu luultavasti enemmän sinkkuja ja lapsettomia pareja jne... Siitä on jossain asioissa hyötyäkin.
Toisaalta nämä asuinalueen trendikkyydet vaihtelevat nekin. Siinä missä vielä ihan 2000-luvun alussa kaikki lapsiperheet halusivat muuttaa radanvarteen kauas Helsingin keskustasta jopa pk-seudun ulkorajalla ja sen ylikin, niin 2010-luvulla oli trendikästä lapsiperheille muuttaa Helsingin keskustaan. Eli juuri on oli alettu lopettaa keskustan päiväkoteja yms, niin niitä pitikin alkaa rakentaa lisää.
Jos meillä olisi nopeampia junia, voisi Helsingissä olla vielä töissä ja asua nykyistä kauempana. Nyt jo Lahti alkaa etäisyytensä (n. 100 km) olla okei eli 50 min junassa Helsinkiin. Mutta jos olisi niitä supernopeita junia useampaan suuntaan niin alle tunnin pääsisi jo jonnekin 200 km päähän. Ja jos etätyötä lisättäisiin osaksi normaalia työrutiinia, ei olisi rasittavaa matkustaa päivässä 90 minsaa edestakaisin, jos se olisi esim. 3 päivää viikossa, 2 päivää etätöissä. Samaa voisi yrittää muidenkin työntekijöitä vetävien suurempien kaupunkien kanssa. Tuolla tavoin pienempiäkin kuntia voitaisiin pitää elävinä. Työntekijät saisivat asua lähempänä luontoa halvemmalla, lapset saisivat käydä koulua (ainakin ala-asteen ajan) pienellä paikkakunnalla, jne...
Itselleni tuo 50 min suuntaansa junalla ei todellakaan ole okei, ellei sitä sitten voi vähentää työajasta paikan päällä täysimääräisesti.
2 X 50 = 100 min + molemmissa päissä lasketaan nyt varovasti 15+15 minuuttia (kulkeminen asemalle/asemalta sekä junan odottelu).
Työpäivään tulee siis 130 minuuttia lisää pituutta, eli 2h 10min. Ei todellakaan ole sen arvoista, että "saa" asua Lahdessa hieman prameammin. Talviaikaan usein lisäksi junayhteyksissä on häiriöitä, jolloin matka-aika venyy entisestään.
Plus että Helsingin sisällä matkustaminen vaikka sen 50minuuttiakin on täysin etiasia kuin istua junassa matkaten läpi maaseudun.
Aivan. Junassa istuen on paljon mukavempi tehdä etätöitä, syödä eväitä, kuunnella musiikkia tai lukea, yms.
Yksi entinen työkaverini oli töissä Helsingin keskustassa ja kävi lähijunalla töissä joka päivä eli matka oli just jotain 50 min yhteen suuntaan. Hän tykkäsi valtavasti, kun aamulla luki junassa työsähköpostit ja illalla söi junassa eväät ja sai omaa aikaa kirjan lukemiseen. Kotona hän sitten jaksoi heti lenkittää koirat ja oli loppuillan virkeä.
Ne alueet mitkä ovat keenerivapaita
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nousuun lähtee Siltamäki, Tapaninvainio, Torpparinmäki, Jakomäki, Tapulikaupunki. Uskon, että Ylä-Malmi ja Pukinmäki hyppäävät heti alkuun, Kannelmäki, Myllypuro ja Vuosaari nousivat jo.
Sen sijaan, että etsitään nousijoita kannattaisi kiinnittää huomiota kohta realisoituviin laskijoihin. Monella on suuresti velkainen asunto Kalliossa, Vallilassa, Herttoniemessä, Haagassa ja Jätkäsaaressa. Kalasatama kestää hinnoittelunsa, Jätkäsaari ei. Nuo mainitut tulee laskemaan. Samoin Merihaka, joka oli liian trendi vielä koronan kynnyksellä. Lauttasaari lähtee laskuun myös.
Kalasatama ja Jätkäsaari on keskenään vertailukelpoisia uudusrakentamisen lähiöitä, vailla taloyyhtiön kunnollisia piha-alueita ja alueen ulkoilumaastoja. Joo, Kalasataman vieressä oleva Mustikkamaa ei nyt oikein riitä ulkoilualueeksi.
Herttoniemi (ranta) on täyteen rakennettua, jollei masta lisätä mereen, ei enempää rakenneta. Ulkoilumaastot ja meri vieressä. Miksi kukaan muuttaisi noihin mainitsemiisi vanhoihin lähiöihin? Siltamäki, Jakomäki yms.?
Merihaan laskenut maine nousee uudelleen hyväksi, kun Kruunusillat aloittaa toiminnan ja uudet katuliittymät on saatettu loppuun koko Hakaniemen alueella.
Jätit mainitsematta todellisen kasvualueen, Laajasalon, joka tulee raketoimaan Helsingin uutena asumishelmenä.
1) Laajasalosta tulee todennäköisesti sellainen kuin Vuosaaren Aurinkolahdesta aikoinaan tai Herttoniemen udisrakennusosasta. Kiinnostaa kuitenkin riittävää määrää ihmisiä, mutta vaihtuvuus jää suureksi eikä alueelle synny kestävää, omaleimaista kulttuuria.
Vanhat lähiöalueet integroituvat, uudistuvat, kuihtuvat tai elävät vahvoina omaa elämäänsä eteenpäin kuten Sörkka, Punavuori, Kallio, Vallila, Käpylä, Oulunkylä, Maunula, Kontula, Vanha Vuosaari, Haaga, Munkkiniemi, Kannelmäki.
2) Siltamäki, Jakomäki, Tapulikaupunki, Ylä-Malmi ja Tapaninvainio ovat helmiä, joita ei ymmärrä kuin vähintään kolmannen polven stadilaiset. Ne on niin sanotusti ajettu sisään ja koeteltu käytännössä. Ihmisillä on naurettavan huono tietämys, millaista elämä noissa lähiöissä oikeasti on ja on olut viimeiset 50v ja mitkä ovat alueiden ja siellä asuvien juuret.
3) Ilmassa on retron, kierrätyksen, aidon, alkuperäisen, kohtaamisen ja rehellisen selviämisen arvojen nousu. Halutaan laittaa kuntoon, kuluttaa vähemmän, korjata vanhaa, paheksutaan gryndereiden valtaa ja ahnetta kaavoituspolitiikkaa, halutaan valta asukkaille. Oman paikallisyhteisön merkitys alkaa jälleen korostua, me - henki ja kuuluminen tietyn asuinalueen vahvuuteen. Esim. Käpylän suosio perustuu siihen, samoin puu Vallilan, Pakilan, Tapanilan, Kumpulan, Ullanlinnan, Kontulan, Munkkiniemen, Puotilan, Lauttasaaren, Töölönkin ainakin joskus. Jakomäki tulee aivan varmana nousemaan, samoin Siltamäki. Niillä ei ole mitään menetettävää, mutta valtava resurssi ja kulttuurinen pääoma reservissä. Sieltä ponnistaneita on ympäri Helsinkiä ja maailmalla. Juuret eivät unohdu. Vanhat lähiöt juurikin halutaan pelastaa ja niiden puolesta taistella. Sitä arvoa ei saa korvatuksi uudella ja muovisella.
Lepakkoakin on ikävä. Moni palauttaisi sen mielellään, nyt kun Nokia jo meni. Lepakko elää.
4) Ilmastonmuutos, Putinin sodat, kilpavarustelut, uhkat, energiakriisi, eriarvoistuminen, pakolaismassat, epävarmuus, pätkätyöt, lisääntyvä köyhyys ja eriytyminen saavat ihmiset hakeutumaan hallittavien ja merkityksellisten elinpiirien ääreen. Konkreettisen ja rauhoittavan pariin. Vanhalla on paljon sitä potentiaalia. Ei haluta enää jatkuvan kasvun oravanpyörää, kieltäydytään urakiipimisestä, tyydytään visuaalisesti ja kokemuksellisesti vaatimattomaan, riittävän hyvään. Aliarvostetusta tulee arvokasta, pelastamisen arvoista.
ks numerot lainauksesta
1) Laajasalon etenkin sen kärki on hinnaltaa niin korke, ettei sinne kuka tahansa muuta ja vaihtuvuus sitä myöten ole suurta. Laajasolla on vanhaa asutustua, omakotitaloaluetta ja luontoa. Eroaa täysin Aurinkolahdesta, joka rakennettiin vanhojen vuokratalojen viereen, ja alueen arvostus 90-luvun Vuosaaresta siinä vaiheessa oli täysin laskenut. Alueelle tulee todennäköisesti syntymään hyvinkin omaleimainen kultuuri, jossa omistusasuminen ja kalliinrahan vuokra-asunnot määrää leimansa. Laajasalon kärki on jo nyt yksi kalleimpia asuinalueita ja hinnat tulee nousemaan siellä roimasti. Alueella on myös oma koulu.
2) Aikaansa kulahtaneet asuinalueet ja palvelut kaukana.
3) Tuo sepustuksesi on sellaista höpöhöpöä, jota saa lukea jostain sisustusblogista retrotunnelmineen. Kukaan ei osa asuntoa retrotunnelman merkeissä eikä haluan50-luvun pohjalla asuntoa vaan sen mukaan, millaisessa seurassa haluaa asua ja millaisessa seurassa lapset käyvät koulun.
4) Miten ilmastonmuutos ja Putin vaikuttaa siihen, missä helsinkiläiset haluavat asua? Kukaan ei halua 50-luvun ahtaaseen pohjaan eikä kuolevaan lähiöön, ihmiset haluavat nykypäivän mukavuuksia asunnostaan.
Yhtäkään noista sun retrotunnelman alueista ei tulla kehittämään niin, että siellä palvelut lisääntyisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Helsingin" nousevat uudet alueet ovat kaupungin rajojenulkopuolella hyvien kulkuyhteyksien äärellä sijaitsevat luonnonläheiset ja laadukkaasti rakennetut 40-50neliömetriä/asukas kohteet. Sen lisäksi pienehköt kaupunkiasunnot lentokenttä-keskusta -radan varrella. Arvo asunnot etelässä pitävät oman kurssinsa.
Kun Östersundomiin kerääntyvä paine lopulta purkautuu rakentamisena, ovat hinnat siellä jo valmiiksi korkealla. Voittoa tehdään rakentamalla haluttavuutta pitkällä tähtäimellä ennen realisointia.
Kontula ehdottomasti on se, josta nyt kannattaa hankkia, jos haluaa nostaa hintaa. 1960-luvun talojen korjausvelkaa syö inflaatio ja maine, osaavat sijoittajat jo tehneet parhaat kaupat 2028 on jo noussut uudeksi "Kallioksi". Riskinä osaamattomat ja lyhytnäköiset taloyhtiöiden hallitukset, jotka myyvät upeaa ja väljää tonttimaata gryndereille, jotka rakentavat huonosti ja maisemaan sopimatonta. Jos tuo jatkuu, ei nousu onnistu vaan paikasta tulee itis. (ilman palveluita)
Myllypuro nousi jo, Puotila myös. Oulunkylä suunniteltu huonosti, mutta lyhyen tehokkuuden toivojille yhtä kiva kuin Tripla.
Helsingille voi käydä kuin Birminghamille. Vetovoima jo nyt siirtynyt Turkuun, Kuopioon, Jyväskylään ja Tampereelle. Pori ja Vaasa tulevat viemään voiton maksukykyisten ja laatutietoisten piirissä 2030 mennessä. Viipuri olisi varmasti todella Hot nyt, jos vielä kartalla. Kouvolaa, Kotkaa, Haminaa, Lappeenrantaa, Loviisaa yritettiin, mutta siellä kaakkoiskulmassa persut & Co. ei osaa yhteiskuntapolitiikkaa. Sääli, kaupungilla olisi paljon potentiaalia.
Toisaalta Helsinkiin ja pk-seudulle muuttaa aina porukkaa, koska täällä on työpaikkoja sekä oppilaitoksia ja usein ulkomaalta muuttavatkin sijoittuvat tänne. Se, että osa ydinperheistä muuttaa pk-seudun ulkopuolelle ei merkitse muuta kuin että Helsingissä asuinalueiden väestön rakenne muuttuu luultavasti enemmän sinkkuja ja lapsettomia pareja jne... Siitä on jossain asioissa hyötyäkin.
Toisaalta nämä asuinalueen trendikkyydet vaihtelevat nekin. Siinä missä vielä ihan 2000-luvun alussa kaikki lapsiperheet halusivat muuttaa radanvarteen kauas Helsingin keskustasta jopa pk-seudun ulkorajalla ja sen ylikin, niin 2010-luvulla oli trendikästä lapsiperheille muuttaa Helsingin keskustaan. Eli juuri on oli alettu lopettaa keskustan päiväkoteja yms, niin niitä pitikin alkaa rakentaa lisää.
Jos meillä olisi nopeampia junia, voisi Helsingissä olla vielä töissä ja asua nykyistä kauempana. Nyt jo Lahti alkaa etäisyytensä (n. 100 km) olla okei eli 50 min junassa Helsinkiin. Mutta jos olisi niitä supernopeita junia useampaan suuntaan niin alle tunnin pääsisi jo jonnekin 200 km päähän. Ja jos etätyötä lisättäisiin osaksi normaalia työrutiinia, ei olisi rasittavaa matkustaa päivässä 90 minsaa edestakaisin, jos se olisi esim. 3 päivää viikossa, 2 päivää etätöissä. Samaa voisi yrittää muidenkin työntekijöitä vetävien suurempien kaupunkien kanssa. Tuolla tavoin pienempiäkin kuntia voitaisiin pitää elävinä. Työntekijät saisivat asua lähempänä luontoa halvemmalla, lapset saisivat käydä koulua (ainakin ala-asteen ajan) pienellä paikkakunnalla, jne...
Itselleni tuo 50 min suuntaansa junalla ei todellakaan ole okei, ellei sitä sitten voi vähentää työajasta paikan päällä täysimääräisesti.
2 X 50 = 100 min + molemmissa päissä lasketaan nyt varovasti 15+15 minuuttia (kulkeminen asemalle/asemalta sekä junan odottelu).
Työpäivään tulee siis 130 minuuttia lisää pituutta, eli 2h 10min. Ei todellakaan ole sen arvoista, että "saa" asua Lahdessa hieman prameammin. Talviaikaan usein lisäksi junayhteyksissä on häiriöitä, jolloin matka-aika venyy entisestään.
Plus että Helsingin sisällä matkustaminen vaikka sen 50minuuttiakin on täysin etiasia kuin istua junassa matkaten läpi maaseudun.
Aivan. Junassa istuen on paljon mukavempi tehdä etätöitä, syödä eväitä, kuunnella musiikkia tai lukea, yms.
Yksi entinen työkaverini oli töissä Helsingin keskustassa ja kävi lähijunalla töissä joka päivä eli matka oli just jotain 50 min yhteen suuntaan. Hän tykkäsi valtavasti, kun aamulla luki junassa työsähköpostit ja illalla söi junassa eväät ja sai omaa aikaa kirjan lukemiseen. Kotona hän sitten jaksoi heti lenkittää koirat ja oli loppuillan virkeä.
Helsingissä matkustaen on paljon mukavampi piipahtaa välillä kahvilla kaverin kanssa tai ostoksilla. Junasta on aika hankala poistua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huomaa että täällä asioita puivat palstamammat joilla ei ole minkäänlaista ymmärrystä asuinalueista Helsingissä, saati käsitystä siitä mikä hintoja missäkin oikeasti nostaa tai laskee, ja miksi. Kunhan heitellään sitä missä itse satutaan asumaan ja se oma (tai useimmiten vuokrakoti sijaitsee)
En jaksa osallistua keskusteluun sen tarkemmin, koska tutkin työkseni näitä asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rastila. Merenrantaa, ihana uimaranta, hyvät kulkuyhteydet, palveluita melko lähellä.
Taitaa vaan olla niin, että siellä on enimmäkseen vanhempia omakotitaloja ja tuliteriä kerrostaloja, eli asunnot tosi kalliita.
Ajoin eilen pyörällä Rastilan (ei siis Meri Rastila) läpi ja tuli yllätyksenä viihtyisä omakotitaloalue lähellä metroa. Vieressä Vuosaaren keskusta tosin on hyvin ankea, mutta jos autolla liikkuu ja asioi muualla. Koulutilanne myös mietityttäisi. Mutta viihtyisä, oma maailmansa oli.
Joo, moni ei tunne Vuosaarta vaan kuvittelee tyhmien nettijuttujen perusteella että se on joku ghetto.
Kuitenkin siellä on useampi omakotitalojen ja rivitalojen alue (osa ollut aina, osa uudempaa). Siellä on myös vanhastaan ollut upeita merenrantahuviloita, mutta niitä tulee harvoin myyntiin, ovat sen verran kalliita ja haluttuja, sekä osa on vuosikymmenten aikana joutunut lähinnä yritysten ja yhdistysten haltuun.
Myös Vanha Vuosaari, siellä missä taloja saadaan peruskorjattua ja alkuperäinen väljä luonnonläheinen asemakaava säilyy edes osittain, voi muuttua trendikkääksi kerrotaloalueeksi. Jonkin verran suosittu se on ollut aina.
Uudemmista asuinalueista Aurinkolahti tietysti on alusta saakka ollut suosittu. Ramsinniemen rakentaminen ilmeisesti on alkanut, sinne tullee ensi tietojen mukaan merenrantaan keskelle metsää sijoittuvia kerrostaloja, ilmeisesti kalliimpaa laatua.
Olen asunut Vuosaaressa ja tunnen sn varsin hyvin niiltä ajoilta, kun Vuosaaren lukiokin oli omassa rakennuksessaan vanhan ostarin vieressä ja jo ennen metroa.
Rastilan mainitsemalta rivarialueelta on kaadettu kokonainen metsäpalsta pois ja rakennettu kertostalot tilalle. Upeita merenrantahuviloita löytyy kaikkialta. Mitä ne tavallista kaupunkilaista liikuttaa? Vanhan Pauligin alueen luonto on tuhottu ja kyhätty asuintaloha täyteen. Kad kun ei Uutelaa samalla rakennettu. Aurinkolahti ei paljon Uutelan vietessö auta, sieltä Aurinkolahdestakin joutuu metrolle kävelee Columbukseen.
Ramsinniemeä on rakennettu pitkään ja sekin siellä Meri-Rastilain toiselka puolen, josta jalkauduttava myöskin Vuosaaren ihanaan ghettomaiseen kaupunkialueeseen Rastilasn tai Columbukseen.
Sama vaikka tuolta peruskorjattaisiin talot kullalla, en sinne muuta.
Vuosaaren lukio ei ole koskaan sijainnut Vanhan ostoskeskuksen lähellä.
Lukio sijaitsi mun lukioaikana koulurakennuksessa Koukkusaarentiellä. Samaan aikaan 1970-luvun lopulla Tehtaanpuiston koulu siirtyi Eirasta uuteen rakennukseen Uuden ostoskeskuksen läheisyyteen Vuosaareen. Veljeni kävi tuota koulua.
Myöhemmin näiden kahden koulun lukiot ovat yhdistyneet ja niillä on oma erillinen rakennus, joka on Vuosaaren metroaseman lähellä. Tämä on kai tapahtunut vasta 90-luvun alussa.
Rastilan alueella ei ollut "metsäpalstaa" ainakaan siinä metroaseman lähellä. Siinä oli Rastilan leirintäalueen tiloja.
Pauligin alueen luontoa ei ole tuhottu. Itse asiassa 60-70-luvuilla Leikosaaren tien vieret olivat teollisuusaluetta siellä oli Lohja Oy:n Sasekan tehdas hiekkakuoppineen ja Pauligin kahvipaahtimo sekä joku tehdas myös Iiluodonkujalla (suunnilleen nykyinen Vaniljakuja). Se että siellä on nyt siistejä uusia kerrostaloja sekä puistoalueita on parannus entiseen. Toki entiset laajat metsäalueet ovat osin hävinneet.
Muutkin väitteesi ovat kummia höpinöitä. Mitään "ghettomaista" aluetta ei Vuosaaressa (tai Suomessa yleensä taida löytyä). Ehkä sitten Jyväskylässä, koska räppäri Gettomasa on sieltä kotoisin :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nousuun lähtee Siltamäki, Tapaninvainio, Torpparinmäki, Jakomäki, Tapulikaupunki. Uskon, että Ylä-Malmi ja Pukinmäki hyppäävät heti alkuun, Kannelmäki, Myllypuro ja Vuosaari nousivat jo.
Sen sijaan, että etsitään nousijoita kannattaisi kiinnittää huomiota kohta realisoituviin laskijoihin. Monella on suuresti velkainen asunto Kalliossa, Vallilassa, Herttoniemessä, Haagassa ja Jätkäsaaressa. Kalasatama kestää hinnoittelunsa, Jätkäsaari ei. Nuo mainitut tulee laskemaan. Samoin Merihaka, joka oli liian trendi vielä koronan kynnyksellä. Lauttasaari lähtee laskuun myös.
Kalasatama ja Jätkäsaari on keskenään vertailukelpoisia uudusrakentamisen lähiöitä, vailla taloyyhtiön kunnollisia piha-alueita ja alueen ulkoilumaastoja. Joo, Kalasataman vieressä oleva Mustikkamaa ei nyt oikein riitä ulkoilualueeksi.
Herttoniemi (ranta) on täyteen rakennettua, jollei masta lisätä mereen, ei enempää rakenneta. Ulkoilumaastot ja meri vieressä. Miksi kukaan muuttaisi noihin mainitsemiisi vanhoihin lähiöihin? Siltamäki, Jakomäki yms.?
Merihaan laskenut maine nousee uudelleen hyväksi, kun Kruunusillat aloittaa toiminnan ja uudet katuliittymät on saatettu loppuun koko Hakaniemen alueella.
Jätit mainitsematta todellisen kasvualueen, Laajasalon, joka tulee raketoimaan Helsingin uutena asumishelmenä.
Laajasalosta tulee todennäköisesti sellainen kuin Vuosaaren Aurinkolahdesta aikoinaan tai Herttoniemen udisrakennusosasta. Kiinnostaa kuitenkin riittävää määrää ihmisiä, mutta vaihtuvuus jää suureksi eikä alueelle synny kestävää, omaleimaista kulttuuria.
Vanhat lähiöalueet integroituvat, uudistuvat, kuihtuvat tai elävät vahvoina omaa elämäänsä eteenpäin kuten Sörkka, Punavuori, Kallio, Vallila, Käpylä, Oulunkylä, Maunula, Kontula, Vanha Vuosaari, Haaga, Munkkiniemi, Kannelmäki.
Siltamäki, Jakomäki, Tapulikaupunki, Ylä-Malmi ja Tapaninvainio ovat helmiä, joita ei ymmärrä kuin vähintään kolmannen polven stadilaiset. Ne on niin sanotusti ajettu sisään ja koeteltu käytännössä. Ihmisillä on naurettavan huono tietämys, millaista elämä noissa lähiöissä oikeasti on ja on olut viimeiset 50v ja mitkä ovat alueiden ja siellä asuvien juuret.
Ilmassa on retron, kierrätyksen, aidon, alkuperäisen, kohtaamisen ja rehellisen selviämisen arvojen nousu. Halutaan laittaa kuntoon, kuluttaa vähemmän, korjata vanhaa, paheksutaan gryndereiden valtaa ja ahnetta kaavoituspolitiikkaa, halutaan valta asukkaille. Oman paikallisyhteisön merkitys alkaa jälleen korostua, me - henki ja kuuluminen tietyn asuinalueen vahvuuteen. Esim. Käpylän suosio perustuu siihen, samoin puu Vallilan, Pakilan, Tapanilan, Kumpulan, Ullanlinnan, Kontulan, Munkkiniemen, Puotilan, Lauttasaaren, Töölönkin ainakin joskus. Jakomäki tulee aivan varmana nousemaan, samoin Siltamäki. Niillä ei ole mitään menetettävää, mutta valtava resurssi ja kulttuurinen pääoma reservissä. Sieltä ponnistaneita on ympäri Helsinkiä ja maailmalla. Juuret eivät unohdu. Vanhat lähiöt juurikin halutaan pelastaa ja niiden puolesta taistella. Sitä arvoa ei saa korvatuksi uudella ja muovisella.
Lepakkoakin on ikävä. Moni palauttaisi sen mielellään, nyt kun Nokia jo meni. Lepakko elää.
Ilmastonmuutos, Putinin sodat, kilpavarustelut, uhkat, energiakriisi, eriarvoistuminen, pakolaismassat, epävarmuus, pätkätyöt, lisääntyvä köyhyys ja eriytyminen saavat ihmiset hakeutumaan hallittavien ja merkityksellisten elinpiirien ääreen. Konkreettisen ja rauhoittavan pariin. Vanhalla on paljon sitä potentiaalia. Ei haluta enää jatkuvan kasvun oravanpyörää, kieltäydytään urakiipimisestä, tyydytään visuaalisesti ja kokemuksellisesti vaatimattomaan, riittävän hyvään. Aliarvostetusta tulee arvokasta, pelastamisen arvoista.
Kivasti ja osuvasti kirjoitettu. Vanhojen lähiöiden yhteisöllisyydestä voin kertoa esimerkkinä sen, että kun lapsena muutimme perheeni kanssa aivan uuteen kerrostaloon, niin etenkin äitini loi siellä suhteita muiden talon perheenäitien kanssa 1960-luvulla. Vielä 2000-luvulla siis n. 40 vuotta myöhemmin äiti oli tekemisissä tai ainakin vielä hyvänpäiväntuttu noiden naisten kanssa vaikka elämä oli vienyt kaikkia muualle.
Itsekin olen vielä vuonna 2014 tavannut ja jutellut entisten naapurintyttöjen kanssa joiden kanssa leikin 60-luvulla pihalla. Puskaradion kautta olen vuosikymmenten aikana kuullut joskus uutisia että mitä entiset tutut puuhailevat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Piensijoittaja kirjoitti:
Jokohan Pasilan hinnat ovat kokeneet suurimman harppauksen vai vieläkö nousee tulevaisuudessa? Ensinhän nousi Helsingin niemi, sitten Töölö ja Meilahti. Sen jälkeen hintaharppaus siirtyi Kallioon ja pikku hiljaa pohjoiseen päin.
Pasila on kokonaisuudessaan rumaa aluetta. Vähän persoonaton myös. Liikaa toimistoja ja virastoja, junaliikenne jytisee. Jos olet huomannut, niin ne hintaharppaajat on alueita, joilla on tietynlainen imago. Esim. Kallio on aina ollut boheemi kaupunkiolohuone. Töölössä Töölönlahti ja monipuolinen kulttuuritarjonta, töölööläisyys on ollut arvostettu piirre ihmisessä niin kauan kuin muistan. Lauttasaaren hinnat ovat myös nousseet kolmanneksen 2000-luvun aikana ja imago sielläkin on syynä: urbaani, vihreä keidas, maaseudun, viherpiperryksen ja ekohenkisyyden tyyssija, kuitenkin kaupunkisykkeen lähellä, nuorekkaiden ja elämänlaatua tavoittelevien ihmisten asuinalue.
Pasila ei ole mitään, sillä ei ole imagoa.
On totta, että Pasila on hengetön, mutta sijainti sillä on kuitenkin keskeinen ja se vaikuttaa, kuten Töölölläkin.
Olen myös eri mieltä esimerkiksi Kalliosta, josta on yritetty vääntää puoliväkisin muka trendikästä hipstereiden asuinaluetta, mutta samaa sekoilua ja sekakäyttäjiä paikka on yhä pullollaan, vaikka sinne joitakin trendikkäitä vege kahviloita onkin ilmestynyt. Itse näen tuon alueen eräänä suurimman kuplan ilmenemänä.
Itse en myöskään aivan ymmärrä Töölön suosiota kuin toki sijaintinsa perusteella. Arkkitehtuuri on mielestäni pääosin tylsää ja rumaa ja Hietaniemen ranta-alueita lukuunottamatta ympäristö on ankean harmaa ilman kunnollisia viheralueita. Mielestäni Lauttasaari, Munkkiniemi ja Eira ovat paljon viihtyisämpiä ja kauniimpia asuinalueita samasta hintaluokasta tai jopa edullisemmin osittain.
En ole sama, mutta Kallio on aito alue. Omaleimainen (Hakaniemen tori). Kulttuurinen (kaupunginteatteri, musiikki). Sillä on juuret. Mieheni kanssa ostimme ensimmäisen oman asunnon Kalliosta Linjalta. Vanha 40-neliöinen yksiö. Siinä asunnossa oli henkeä. Ympäristössä on monenlaista väkeä, mutta kyllä Kalliossa jo siihen aikaan asui paljon taiteilijoita ja nuorekasta väkeä. Toisaalta meidän omassa talossa taisi suurin osa olla eläkeläisiä, mikä kuulostaa tietysti ristiriitaiselta, kun aluetta ei mielletä ikääntyvien asuinpaikaksi. Siellä asuu kuitenkin myös vuosikymmeniä taloissa asuneita, jotka eivät lähde kuin jalat edellä kodistaan. Liikenne toimii kuin junan vessa. Omaa autoa ei tarvitse. Lyhyt matka kävelläkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rastila. Merenrantaa, ihana uimaranta, hyvät kulkuyhteydet, palveluita melko lähellä.
Taitaa vaan olla niin, että siellä on enimmäkseen vanhempia omakotitaloja ja tuliteriä kerrostaloja, eli asunnot tosi kalliita.
Ajoin eilen pyörällä Rastilan (ei siis Meri Rastila) läpi ja tuli yllätyksenä viihtyisä omakotitaloalue lähellä metroa. Vieressä Vuosaaren keskusta tosin on hyvin ankea, mutta jos autolla liikkuu ja asioi muualla. Koulutilanne myös mietityttäisi. Mutta viihtyisä, oma maailmansa oli.
Joo, moni ei tunne Vuosaarta vaan kuvittelee tyhmien nettijuttujen perusteella että se on joku ghetto.
Kuitenkin siellä on useampi omakotitalojen ja rivitalojen alue (osa ollut aina, osa uudempaa). Siellä on myös vanhastaan ollut upeita merenrantahuviloita, mutta niitä tulee harvoin myyntiin, ovat sen verran kalliita ja haluttuja, sekä osa on vuosikymmenten aikana joutunut lähinnä yritysten ja yhdistysten haltuun.
Myös Vanha Vuosaari, siellä missä taloja saadaan peruskorjattua ja alkuperäinen väljä luonnonläheinen asemakaava säilyy edes osittain, voi muuttua trendikkääksi kerrotaloalueeksi. Jonkin verran suosittu se on ollut aina.
Uudemmista asuinalueista Aurinkolahti tietysti on alusta saakka ollut suosittu. Ramsinniemen rakentaminen ilmeisesti on alkanut, sinne tullee ensi tietojen mukaan merenrantaan keskelle metsää sijoittuvia kerrostaloja, ilmeisesti kalliimpaa laatua.
Olen asunut Vuosaaressa ja tunnen sn varsin hyvin niiltä ajoilta, kun Vuosaaren lukiokin oli omassa rakennuksessaan vanhan ostarin vieressä ja jo ennen metroa.
Rastilan mainitsemalta rivarialueelta on kaadettu kokonainen metsäpalsta pois ja rakennettu kertostalot tilalle. Upeita merenrantahuviloita löytyy kaikkialta. Mitä ne tavallista kaupunkilaista liikuttaa? Vanhan Pauligin alueen luonto on tuhottu ja kyhätty asuintaloha täyteen. Kad kun ei Uutelaa samalla rakennettu. Aurinkolahti ei paljon Uutelan vietessö auta, sieltä Aurinkolahdestakin joutuu metrolle kävelee Columbukseen.
Ramsinniemeä on rakennettu pitkään ja sekin siellä Meri-Rastilain toiselka puolen, josta jalkauduttava myöskin Vuosaaren ihanaan ghettomaiseen kaupunkialueeseen Rastilasn tai Columbukseen.
Sama vaikka tuolta peruskorjattaisiin talot kullalla, en sinne muuta.
1) Vuosaaren lukio ei ole koskaan sijainnut Vanhan ostoskeskuksen lähellä.
Lukio sijaitsi mun lukioaikana koulurakennuksessa Koukkusaarentiellä. Samaan aikaan 1970-luvun lopulla Tehtaanpuiston koulu siirtyi Eirasta uuteen rakennukseen Uuden ostoskeskuksen läheisyyteen Vuosaareen. Veljeni kävi tuota koulua.
Myöhemmin näiden kahden koulun lukiot ovat yhdistyneet ja niillä on oma erillinen rakennus, joka on Vuosaaren metroaseman lähellä. Tämä on kai tapahtunut vasta 90-luvun alussa.
2) Rastilan alueella ei ollut "metsäpalstaa" ainakaan siinä metroaseman lähellä. Siinä oli Rastilan leirintäalueen tiloja.
3) Pauligin alueen luontoa ei ole tuhottu. Itse asiassa 60-70-luvuilla Leikosaaren tien vieret olivat teollisuusaluetta siellä oli Lohja Oy:n Sasekan tehdas hiekkakuoppineen ja Pauligin kahvipaahtimo sekä joku tehdas myös Iiluodonkujalla (suunnilleen nykyinen Vaniljakuja). Se että siellä on nyt siistejä uusia kerrostaloja sekä puistoalueita on parannus entiseen. Toki entiset laajat metsäalueet ovat osin hävinneet.
4) Muutkin väitteesi ovat kummia höpinöitä. Mitään "ghettomaista" aluetta ei Vuosaaressa (tai Suomessa yleensä taida löytyä). Ehkä sitten Jyväskylässä, koska räppäri Gettomasa on sieltä kotoisin :D
1) Vuosaaren lukio sijaitsi ennen terasditalojen ostarin vietessä. En tiedä, missä Vuosaaressa sinä olet asunut ja koulusi käynnyt.
2) Höpöhöpö, vielä 90-luvun lopussa oikausin nykyisen Rastilan metron vietrstä metsikön läpi kotiin (metro valmistui 98), jonka jälkeen myös tuo metsikkö kasdettiin ja tilalle tuli kertostaloja. Katso vaikka netistä vanhoja kuvia!
3) Pauligin tehtaan vietessä oli pelkkää metsikköä aina 2000-luvulle asti. Nyt kertostaloja toinen toisensa vietessä.
4) Selkeästikään et asu samassa Vuosaaressa, josta minä nostin kytkintä..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nousuun lähtee Siltamäki, Tapaninvainio, Torpparinmäki, Jakomäki, Tapulikaupunki. Uskon, että Ylä-Malmi ja Pukinmäki hyppäävät heti alkuun, Kannelmäki, Myllypuro ja Vuosaari nousivat jo.
Sen sijaan, että etsitään nousijoita kannattaisi kiinnittää huomiota kohta realisoituviin laskijoihin. Monella on suuresti velkainen asunto Kalliossa, Vallilassa, Herttoniemessä, Haagassa ja Jätkäsaaressa. Kalasatama kestää hinnoittelunsa, Jätkäsaari ei. Nuo mainitut tulee laskemaan. Samoin Merihaka, joka oli liian trendi vielä koronan kynnyksellä. Lauttasaari lähtee laskuun myös.
Kalasatama ja Jätkäsaari on keskenään vertailukelpoisia uudusrakentamisen lähiöitä, vailla taloyyhtiön kunnollisia piha-alueita ja alueen ulkoilumaastoja. Joo, Kalasataman vieressä oleva Mustikkamaa ei nyt oikein riitä ulkoilualueeksi.
Herttoniemi (ranta) on täyteen rakennettua, jollei masta lisätä mereen, ei enempää rakenneta. Ulkoilumaastot ja meri vieressä. Miksi kukaan muuttaisi noihin mainitsemiisi vanhoihin lähiöihin? Siltamäki, Jakomäki yms.?
Merihaan laskenut maine nousee uudelleen hyväksi, kun Kruunusillat aloittaa toiminnan ja uudet katuliittymät on saatettu loppuun koko Hakaniemen alueella.
Jätit mainitsematta todellisen kasvualueen, Laajasalon, joka tulee raketoimaan Helsingin uutena asumishelmenä.
Laajasalosta tulee todennäköisesti sellainen kuin Vuosaaren Aurinkolahdesta aikoinaan tai Herttoniemen udisrakennusosasta. Kiinnostaa kuitenkin riittävää määrää ihmisiä, mutta vaihtuvuus jää suureksi eikä alueelle synny kestävää, omaleimaista kulttuuria.
Vanhat lähiöalueet integroituvat, uudistuvat, kuihtuvat tai elävät vahvoina omaa elämäänsä eteenpäin kuten Sörkka, Punavuori, Kallio, Vallila, Käpylä, Oulunkylä, Maunula, Kontula, Vanha Vuosaari, Haaga, Munkkiniemi, Kannelmäki.
Siltamäki, Jakomäki, Tapulikaupunki, Ylä-Malmi ja Tapaninvainio ovat helmiä, joita ei ymmärrä kuin vähintään kolmannen polven stadilaiset. Ne on niin sanotusti ajettu sisään ja koeteltu käytännössä. Ihmisillä on naurettavan huono tietämys, millaista elämä noissa lähiöissä oikeasti on ja on olut viimeiset 50v ja mitkä ovat alueiden ja siellä asuvien juuret.
Ilmassa on retron, kierrätyksen, aidon, alkuperäisen, kohtaamisen ja rehellisen selviämisen arvojen nousu. Halutaan laittaa kuntoon, kuluttaa vähemmän, korjata vanhaa, paheksutaan gryndereiden valtaa ja ahnetta kaavoituspolitiikkaa, halutaan valta asukkaille. Oman paikallisyhteisön merkitys alkaa jälleen korostua, me - henki ja kuuluminen tietyn asuinalueen vahvuuteen. Esim. Käpylän suosio perustuu siihen, samoin puu Vallilan, Pakilan, Tapanilan, Kumpulan, Ullanlinnan, Kontulan, Munkkiniemen, Puotilan, Lauttasaaren, Töölönkin ainakin joskus. Jakomäki tulee aivan varmana nousemaan, samoin Siltamäki. Niillä ei ole mitään menetettävää, mutta valtava resurssi ja kulttuurinen pääoma reservissä. Sieltä ponnistaneita on ympäri Helsinkiä ja maailmalla. Juuret eivät unohdu. Vanhat lähiöt juurikin halutaan pelastaa ja niiden puolesta taistella. Sitä arvoa ei saa korvatuksi uudella ja muovisella.
Lepakkoakin on ikävä. Moni palauttaisi sen mielellään, nyt kun Nokia jo meni. Lepakko elää.
Ilmastonmuutos, Putinin sodat, kilpavarustelut, uhkat, energiakriisi, eriarvoistuminen, pakolaismassat, epävarmuus, pätkätyöt, lisääntyvä köyhyys ja eriytyminen saavat ihmiset hakeutumaan hallittavien ja merkityksellisten elinpiirien ääreen. Konkreettisen ja rauhoittavan pariin. Vanhalla on paljon sitä potentiaalia. Ei haluta enää jatkuvan kasvun oravanpyörää, kieltäydytään urakiipimisestä, tyydytään visuaalisesti ja kokemuksellisesti vaatimattomaan, riittävän hyvään. Aliarvostetusta tulee arvokasta, pelastamisen arvoista.
Kivasti ja osuvasti kirjoitettu. Vanhojen lähiöiden yhteisöllisyydestä voin kertoa esimerkkinä sen, että kun lapsena muutimme perheeni kanssa aivan uuteen kerrostaloon, niin etenkin äitini loi siellä suhteita muiden talon perheenäitien kanssa 1960-luvulla. Vielä 2000-luvulla siis n. 40 vuotta myöhemmin äiti oli tekemisissä tai ainakin vielä hyvänpäiväntuttu noiden naisten kanssa vaikka elämä oli vienyt kaikkia muualle.
Itsekin olen vielä vuonna 2014 tavannut ja jutellut entisten naapurintyttöjen kanssa joiden kanssa leikin 60-luvulla pihalla. Puskaradion kautta olen vuosikymmenten aikana kuullut joskus uutisia että mitä entiset tutut puuhailevat.
Höpöhöpö! Kukaan ei nykypäivänä haikaile menneitä. Turhaan buffailet omaa kirjoitustasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parasta sijoittaa vanhoihin lähiöihin, kuten Oulunkylään. Kaikki, missä on rakennettu pääasiassa 80-luvulta eteenpäin, on slummeja tai slummiutumassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Helsingin" nousevat uudet alueet ovat kaupungin rajojenulkopuolella hyvien kulkuyhteyksien äärellä sijaitsevat luonnonläheiset ja laadukkaasti rakennetut 40-50neliömetriä/asukas kohteet. Sen lisäksi pienehköt kaupunkiasunnot lentokenttä-keskusta -radan varrella. Arvo asunnot etelässä pitävät oman kurssinsa.
Kun Östersundomiin kerääntyvä paine lopulta purkautuu rakentamisena, ovat hinnat siellä jo valmiiksi korkealla. Voittoa tehdään rakentamalla haluttavuutta pitkällä tähtäimellä ennen realisointia.
Kontula ehdottomasti on se, josta nyt kannattaa hankkia, jos haluaa nostaa hintaa. 1960-luvun talojen korjausvelkaa syö inflaatio ja maine, osaavat sijoittajat jo tehneet parhaat kaupat 2028 on jo noussut uudeksi "Kallioksi". Riskinä osaamattomat ja lyhytnäköiset taloyhtiöiden hallitukset, jotka myyvät upeaa ja väljää tonttimaata gryndereille, jotka rakentavat huonosti ja maisemaan sopimatonta. Jos tuo jatkuu, ei nousu onnistu vaan paikasta tulee itis. (ilman palveluita)
Myllypuro nousi jo, Puotila myös. Oulunkylä suunniteltu huonosti, mutta lyhyen tehokkuuden toivojille yhtä kiva kuin Tripla.
Helsingille voi käydä kuin Birminghamille. Vetovoima jo nyt siirtynyt Turkuun, Kuopioon, Jyväskylään ja Tampereelle. Pori ja Vaasa tulevat viemään voiton maksukykyisten ja laatutietoisten piirissä 2030 mennessä. Viipuri olisi varmasti todella Hot nyt, jos vielä kartalla. Kouvolaa, Kotkaa, Haminaa, Lappeenrantaa, Loviisaa yritettiin, mutta siellä kaakkoiskulmassa persut & Co. ei osaa yhteiskuntapolitiikkaa. Sääli, kaupungilla olisi paljon potentiaalia.
Toisaalta Helsinkiin ja pk-seudulle muuttaa aina porukkaa, koska täällä on työpaikkoja sekä oppilaitoksia ja usein ulkomaalta muuttavatkin sijoittuvat tänne. Se, että osa ydinperheistä muuttaa pk-seudun ulkopuolelle ei merkitse muuta kuin että Helsingissä asuinalueiden väestön rakenne muuttuu luultavasti enemmän sinkkuja ja lapsettomia pareja jne... Siitä on jossain asioissa hyötyäkin.
Toisaalta nämä asuinalueen trendikkyydet vaihtelevat nekin. Siinä missä vielä ihan 2000-luvun alussa kaikki lapsiperheet halusivat muuttaa radanvarteen kauas Helsingin keskustasta jopa pk-seudun ulkorajalla ja sen ylikin, niin 2010-luvulla oli trendikästä lapsiperheille muuttaa Helsingin keskustaan. Eli juuri on oli alettu lopettaa keskustan päiväkoteja yms, niin niitä pitikin alkaa rakentaa lisää.
Jos meillä olisi nopeampia junia, voisi Helsingissä olla vielä töissä ja asua nykyistä kauempana. Nyt jo Lahti alkaa etäisyytensä (n. 100 km) olla okei eli 50 min junassa Helsinkiin. Mutta jos olisi niitä supernopeita junia useampaan suuntaan niin alle tunnin pääsisi jo jonnekin 200 km päähän. Ja jos etätyötä lisättäisiin osaksi normaalia työrutiinia, ei olisi rasittavaa matkustaa päivässä 90 minsaa edestakaisin, jos se olisi esim. 3 päivää viikossa, 2 päivää etätöissä. Samaa voisi yrittää muidenkin työntekijöitä vetävien suurempien kaupunkien kanssa. Tuolla tavoin pienempiäkin kuntia voitaisiin pitää elävinä. Työntekijät saisivat asua lähempänä luontoa halvemmalla, lapset saisivat käydä koulua (ainakin ala-asteen ajan) pienellä paikkakunnalla, jne...
Itselleni tuo 50 min suuntaansa junalla ei todellakaan ole okei, ellei sitä sitten voi vähentää työajasta paikan päällä täysimääräisesti.
2 X 50 = 100 min + molemmissa päissä lasketaan nyt varovasti 15+15 minuuttia (kulkeminen asemalle/asemalta sekä junan odottelu).
Työpäivään tulee siis 130 minuuttia lisää pituutta, eli 2h 10min. Ei todellakaan ole sen arvoista, että "saa" asua Lahdessa hieman prameammin. Talviaikaan usein lisäksi junayhteyksissä on häiriöitä, jolloin matka-aika venyy entisestään.
Plus että Helsingin sisällä matkustaminen vaikka sen 50minuuttiakin on täysin etiasia kuin istua junassa matkaten läpi maaseudun.
Aivan. Junassa istuen on paljon mukavempi tehdä etätöitä, syödä eväitä, kuunnella musiikkia tai lukea, yms.
Yksi entinen työkaverini oli töissä Helsingin keskustassa ja kävi lähijunalla töissä joka päivä eli matka oli just jotain 50 min yhteen suuntaan. Hän tykkäsi valtavasti, kun aamulla luki junassa työsähköpostit ja illalla söi junassa eväät ja sai omaa aikaa kirjan lukemiseen. Kotona hän sitten jaksoi heti lenkittää koirat ja oli loppuillan virkeä.
Mitä hömpötystä! Kuinka moni ihminen oikeasti tekee etätöitä junassa istuen? En tunne yhtään. Meillä saa olla etätöissä 2 tai 3 päivää viikossa, työntekijöitä noin 500. En ole kuullut yhdestäkään, joka istuisi junassa etätyössä. Kyllä ne etätyöt tehdään kotona ja jotkut mökillä tai vapaa-ajan asunnossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Helsingin" nousevat uudet alueet ovat kaupungin rajojenulkopuolella hyvien kulkuyhteyksien äärellä sijaitsevat luonnonläheiset ja laadukkaasti rakennetut 40-50neliömetriä/asukas kohteet. Sen lisäksi pienehköt kaupunkiasunnot lentokenttä-keskusta -radan varrella. Arvo asunnot etelässä pitävät oman kurssinsa.
Kun Östersundomiin kerääntyvä paine lopulta purkautuu rakentamisena, ovat hinnat siellä jo valmiiksi korkealla. Voittoa tehdään rakentamalla haluttavuutta pitkällä tähtäimellä ennen realisointia.
Kontula ehdottomasti on se, josta nyt kannattaa hankkia, jos haluaa nostaa hintaa. 1960-luvun talojen korjausvelkaa syö inflaatio ja maine, osaavat sijoittajat jo tehneet parhaat kaupat 2028 on jo noussut uudeksi "Kallioksi". Riskinä osaamattomat ja lyhytnäköiset taloyhtiöiden hallitukset, jotka myyvät upeaa ja väljää tonttimaata gryndereille, jotka rakentavat huonosti ja maisemaan sopimatonta. Jos tuo jatkuu, ei nousu onnistu vaan paikasta tulee itis. (ilman palveluita)
Myllypuro nousi jo, Puotila myös. Oulunkylä suunniteltu huonosti, mutta lyhyen tehokkuuden toivojille yhtä kiva kuin Tripla.
Helsingille voi käydä kuin Birminghamille. Vetovoima jo nyt siirtynyt Turkuun, Kuopioon, Jyväskylään ja Tampereelle. Pori ja Vaasa tulevat viemään voiton maksukykyisten ja laatutietoisten piirissä 2030 mennessä. Viipuri olisi varmasti todella Hot nyt, jos vielä kartalla. Kouvolaa, Kotkaa, Haminaa, Lappeenrantaa, Loviisaa yritettiin, mutta siellä kaakkoiskulmassa persut & Co. ei osaa yhteiskuntapolitiikkaa. Sääli, kaupungilla olisi paljon potentiaalia.
Toisaalta Helsinkiin ja pk-seudulle muuttaa aina porukkaa, koska täällä on työpaikkoja sekä oppilaitoksia ja usein ulkomaalta muuttavatkin sijoittuvat tänne. Se, että osa ydinperheistä muuttaa pk-seudun ulkopuolelle ei merkitse muuta kuin että Helsingissä asuinalueiden väestön rakenne muuttuu luultavasti enemmän sinkkuja ja lapsettomia pareja jne... Siitä on jossain asioissa hyötyäkin.
Toisaalta nämä asuinalueen trendikkyydet vaihtelevat nekin. Siinä missä vielä ihan 2000-luvun alussa kaikki lapsiperheet halusivat muuttaa radanvarteen kauas Helsingin keskustasta jopa pk-seudun ulkorajalla ja sen ylikin, niin 2010-luvulla oli trendikästä lapsiperheille muuttaa Helsingin keskustaan. Eli juuri on oli alettu lopettaa keskustan päiväkoteja yms, niin niitä pitikin alkaa rakentaa lisää.
Jos meillä olisi nopeampia junia, voisi Helsingissä olla vielä töissä ja asua nykyistä kauempana. Nyt jo Lahti alkaa etäisyytensä (n. 100 km) olla okei eli 50 min junassa Helsinkiin. Mutta jos olisi niitä supernopeita junia useampaan suuntaan niin alle tunnin pääsisi jo jonnekin 200 km päähän. Ja jos etätyötä lisättäisiin osaksi normaalia työrutiinia, ei olisi rasittavaa matkustaa päivässä 90 minsaa edestakaisin, jos se olisi esim. 3 päivää viikossa, 2 päivää etätöissä. Samaa voisi yrittää muidenkin työntekijöitä vetävien suurempien kaupunkien kanssa. Tuolla tavoin pienempiäkin kuntia voitaisiin pitää elävinä. Työntekijät saisivat asua lähempänä luontoa halvemmalla, lapset saisivat käydä koulua (ainakin ala-asteen ajan) pienellä paikkakunnalla, jne...
Itselleni tuo 50 min suuntaansa junalla ei todellakaan ole okei, ellei sitä sitten voi vähentää työajasta paikan päällä täysimääräisesti.
2 X 50 = 100 min + molemmissa päissä lasketaan nyt varovasti 15+15 minuuttia (kulkeminen asemalle/asemalta sekä junan odottelu).
Työpäivään tulee siis 130 minuuttia lisää pituutta, eli 2h 10min. Ei todellakaan ole sen arvoista, että "saa" asua Lahdessa hieman prameammin. Talviaikaan usein lisäksi junayhteyksissä on häiriöitä, jolloin matka-aika venyy entisestään.
Plus että Helsingin sisällä matkustaminen vaikka sen 50minuuttiakin on täysin etiasia kuin istua junassa matkaten läpi maaseudun.
Aivan. Junassa istuen on paljon mukavempi tehdä etätöitä, syödä eväitä, kuunnella musiikkia tai lukea, yms.
Yksi entinen työkaverini oli töissä Helsingin keskustassa ja kävi lähijunalla töissä joka päivä eli matka oli just jotain 50 min yhteen suuntaan. Hän tykkäsi valtavasti, kun aamulla luki junassa työsähköpostit ja illalla söi junassa eväät ja sai omaa aikaa kirjan lukemiseen. Kotona hän sitten jaksoi heti lenkittää koirat ja oli loppuillan virkeä.
Helsingissä matkustaen on paljon mukavampi piipahtaa välillä kahvilla kaverin kanssa tai ostoksilla. Junasta on aika hankala poistua
Enpä ole koskaan nähnyt kenenkään työmatkailijan äkkiä poistuvat bussista kahville Helsingin julkisissa. Ihan ufoja vetelet 😁
Vierailija kirjoitti:
Huomaa että täällä asioita puivat palstamammat joilla ei ole minkäänlaista ymmärrystä asuinalueista Helsingissä, saati käsitystä siitä mikä hintoja missäkin oikeasti nostaa tai laskee, ja miksi. Kunhan heitellään sitä missä itse satutaan asumaan ja se oma (tai useimmiten vuokrakoti sijaitsee)
En jaksa osallistua keskusteluun sen tarkemmin, koska tutkin työkseni näitä asioita.
Kummallinen kommentti. Miten niin muut palstalaiset eivät voisi tietää asioista mitään? Jokainen on asunut ja asuu aina jossain. Yleensä ihmiset tekevät huomioita asuinpaikastaan ja myös keskustelevat niistä tuttaviensa kanssa. Lisäksi tuskin olet Suomessa ainoa ihminen joka työkseen on tekemisissä näiden asioiden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aurinkolahti on kyllä murheellinen paikka. Sukulainen osti sieltä vanhuudenturvakseen uuden kerrostaloasunnon. Aluksi kaikki näytti hyvältä, vaan nyt siellä pyörivät värikkäät jengit ihmisiä pelottelemassa. Metrollakaan ei enää huvita/uskalla Vuosaareen matkustaa.
Aurinkolahti meni töysin persiilleen rantabulevardeineen.
Toivottavasti samaa mokaa ei toisteta Laajasalossa.
Mikä siellä "meni persiilleen"?
Sitä ei kehitetty mihinkään, sen annettiin elää siinä vuokra-asuntejen reunustamana omillaan Columbus ei kehitynyt, rantaa ei suunniteltu mitenkään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Helsingin" nousevat uudet alueet ovat kaupungin rajojenulkopuolella hyvien kulkuyhteyksien äärellä sijaitsevat luonnonläheiset ja laadukkaasti rakennetut 40-50neliömetriä/asukas kohteet. Sen lisäksi pienehköt kaupunkiasunnot lentokenttä-keskusta -radan varrella. Arvo asunnot etelässä pitävät oman kurssinsa.
Kun Östersundomiin kerääntyvä paine lopulta purkautuu rakentamisena, ovat hinnat siellä jo valmiiksi korkealla. Voittoa tehdään rakentamalla haluttavuutta pitkällä tähtäimellä ennen realisointia.
Kontula ehdottomasti on se, josta nyt kannattaa hankkia, jos haluaa nostaa hintaa. 1960-luvun talojen korjausvelkaa syö inflaatio ja maine, osaavat sijoittajat jo tehneet parhaat kaupat 2028 on jo noussut uudeksi "Kallioksi". Riskinä osaamattomat ja lyhytnäköiset taloyhtiöiden hallitukset, jotka myyvät upeaa ja väljää tonttimaata gryndereille, jotka rakentavat huonosti ja maisemaan sopimatonta. Jos tuo jatkuu, ei nousu onnistu vaan paikasta tulee itis. (ilman palveluita)
Myllypuro nousi jo, Puotila myös. Oulunkylä suunniteltu huonosti, mutta lyhyen tehokkuuden toivojille yhtä kiva kuin Tripla.
Helsingille voi käydä kuin Birminghamille. Vetovoima jo nyt siirtynyt Turkuun, Kuopioon, Jyväskylään ja Tampereelle. Pori ja Vaasa tulevat viemään voiton maksukykyisten ja laatutietoisten piirissä 2030 mennessä. Viipuri olisi varmasti todella Hot nyt, jos vielä kartalla. Kouvolaa, Kotkaa, Haminaa, Lappeenrantaa, Loviisaa yritettiin, mutta siellä kaakkoiskulmassa persut & Co. ei osaa yhteiskuntapolitiikkaa. Sääli, kaupungilla olisi paljon potentiaalia.
Toisaalta Helsinkiin ja pk-seudulle muuttaa aina porukkaa, koska täällä on työpaikkoja sekä oppilaitoksia ja usein ulkomaalta muuttavatkin sijoittuvat tänne. Se, että osa ydinperheistä muuttaa pk-seudun ulkopuolelle ei merkitse muuta kuin että Helsingissä asuinalueiden väestön rakenne muuttuu luultavasti enemmän sinkkuja ja lapsettomia pareja jne... Siitä on jossain asioissa hyötyäkin.
Toisaalta nämä asuinalueen trendikkyydet vaihtelevat nekin. Siinä missä vielä ihan 2000-luvun alussa kaikki lapsiperheet halusivat muuttaa radanvarteen kauas Helsingin keskustasta jopa pk-seudun ulkorajalla ja sen ylikin, niin 2010-luvulla oli trendikästä lapsiperheille muuttaa Helsingin keskustaan. Eli juuri on oli alettu lopettaa keskustan päiväkoteja yms, niin niitä pitikin alkaa rakentaa lisää.
Jos meillä olisi nopeampia junia, voisi Helsingissä olla vielä töissä ja asua nykyistä kauempana. Nyt jo Lahti alkaa etäisyytensä (n. 100 km) olla okei eli 50 min junassa Helsinkiin. Mutta jos olisi niitä supernopeita junia useampaan suuntaan niin alle tunnin pääsisi jo jonnekin 200 km päähän. Ja jos etätyötä lisättäisiin osaksi normaalia työrutiinia, ei olisi rasittavaa matkustaa päivässä 90 minsaa edestakaisin, jos se olisi esim. 3 päivää viikossa, 2 päivää etätöissä. Samaa voisi yrittää muidenkin työntekijöitä vetävien suurempien kaupunkien kanssa. Tuolla tavoin pienempiäkin kuntia voitaisiin pitää elävinä. Työntekijät saisivat asua lähempänä luontoa halvemmalla, lapset saisivat käydä koulua (ainakin ala-asteen ajan) pienellä paikkakunnalla, jne...
Itselleni tuo 50 min suuntaansa junalla ei todellakaan ole okei, ellei sitä sitten voi vähentää työajasta paikan päällä täysimääräisesti.
2 X 50 = 100 min + molemmissa päissä lasketaan nyt varovasti 15+15 minuuttia (kulkeminen asemalle/asemalta sekä junan odottelu).
Työpäivään tulee siis 130 minuuttia lisää pituutta, eli 2h 10min. Ei todellakaan ole sen arvoista, että "saa" asua Lahdessa hieman prameammin. Talviaikaan usein lisäksi junayhteyksissä on häiriöitä, jolloin matka-aika venyy entisestään.
Plus että Helsingin sisällä matkustaminen vaikka sen 50minuuttiakin on täysin etiasia kuin istua junassa matkaten läpi maaseudun.
Aivan. Junassa istuen on paljon mukavempi tehdä etätöitä, syödä eväitä, kuunnella musiikkia tai lukea, yms.
Yksi entinen työkaverini oli töissä Helsingin keskustassa ja kävi lähijunalla töissä joka päivä eli matka oli just jotain 50 min yhteen suuntaan. Hän tykkäsi valtavasti, kun aamulla luki junassa työsähköpostit ja illalla söi junassa eväät ja sai omaa aikaa kirjan lukemiseen. Kotona hän sitten jaksoi heti lenkittää koirat ja oli loppuillan virkeä.
Helsingissä matkustaen on paljon mukavampi piipahtaa välillä kahvilla kaverin kanssa tai ostoksilla. Junasta on aika hankala poistua
Enpä ole koskaan nähnyt kenenkään työmatkailijan äkkiä poistuvat bussista kahville Helsingin julkisissa. Ihan ufoja vetelet 😁
Mihin sä tiedät, minne se henkilö busdista poistuu? Jos olet vaikka Ruoholahdessa töissä ja kaverisi Töölössä, näette toisenne Kampissa, niin mihin sä tiedät, mihin se toinen bussista poistuu?
Se ero tässä on, että junasta ei poistuta kyllä mihinkäön Helsingissä voi työmatkallaan tehdä yhtä sun toista.
Ja mitä tulee etätöihin, harva voi niitä matkoillaan tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nousuun lähtee Siltamäki, Tapaninvainio, Torpparinmäki, Jakomäki, Tapulikaupunki. Uskon, että Ylä-Malmi ja Pukinmäki hyppäävät heti alkuun, Kannelmäki, Myllypuro ja Vuosaari nousivat jo.
Sen sijaan, että etsitään nousijoita kannattaisi kiinnittää huomiota kohta realisoituviin laskijoihin. Monella on suuresti velkainen asunto Kalliossa, Vallilassa, Herttoniemessä, Haagassa ja Jätkäsaaressa. Kalasatama kestää hinnoittelunsa, Jätkäsaari ei. Nuo mainitut tulee laskemaan. Samoin Merihaka, joka oli liian trendi vielä koronan kynnyksellä. Lauttasaari lähtee laskuun myös.
Kalasatama ja Jätkäsaari on keskenään vertailukelpoisia uudusrakentamisen lähiöitä, vailla taloyyhtiön kunnollisia piha-alueita ja alueen ulkoilumaastoja. Joo, Kalasataman vieressä oleva Mustikkamaa ei nyt oikein riitä ulkoilualueeksi.
Herttoniemi (ranta) on täyteen rakennettua, jollei masta lisätä mereen, ei enempää rakenneta. Ulkoilumaastot ja meri vieressä. Miksi kukaan muuttaisi noihin mainitsemiisi vanhoihin lähiöihin? Siltamäki, Jakomäki yms.?
Merihaan laskenut maine nousee uudelleen hyväksi, kun Kruunusillat aloittaa toiminnan ja uudet katuliittymät on saatettu loppuun koko Hakaniemen alueella.
Jätit mainitsematta todellisen kasvualueen, Laajasalon, joka tulee raketoimaan Helsingin uutena asumishelmenä.
1) Laajasalosta tulee todennäköisesti sellainen kuin Vuosaaren Aurinkolahdesta aikoinaan tai Herttoniemen udisrakennusosasta. Kiinnostaa kuitenkin riittävää määrää ihmisiä, mutta vaihtuvuus jää suureksi eikä alueelle synny kestävää, omaleimaista kulttuuria.
Vanhat lähiöalueet integroituvat, uudistuvat, kuihtuvat tai elävät vahvoina omaa elämäänsä eteenpäin kuten Sörkka, Punavuori, Kallio, Vallila, Käpylä, Oulunkylä, Maunula, Kontula, Vanha Vuosaari, Haaga, Munkkiniemi, Kannelmäki.
2) Siltamäki, Jakomäki, Tapulikaupunki, Ylä-Malmi ja Tapaninvainio ovat helmiä, joita ei ymmärrä kuin vähintään kolmannen polven stadilaiset. Ne on niin sanotusti ajettu sisään ja koeteltu käytännössä. Ihmisillä on naurettavan huono tietämys, millaista elämä noissa lähiöissä oikeasti on ja on olut viimeiset 50v ja mitkä ovat alueiden ja siellä asuvien juuret.
3) Ilmassa on retron, kierrätyksen, aidon, alkuperäisen, kohtaamisen ja rehellisen selviämisen arvojen nousu. Halutaan laittaa kuntoon, kuluttaa vähemmän, korjata vanhaa, paheksutaan gryndereiden valtaa ja ahnetta kaavoituspolitiikkaa, halutaan valta asukkaille. Oman paikallisyhteisön merkitys alkaa jälleen korostua, me - henki ja kuuluminen tietyn asuinalueen vahvuuteen. Esim. Käpylän suosio perustuu siihen, samoin puu Vallilan, Pakilan, Tapanilan, Kumpulan, Ullanlinnan, Kontulan, Munkkiniemen, Puotilan, Lauttasaaren, Töölönkin ainakin joskus. Jakomäki tulee aivan varmana nousemaan, samoin Siltamäki. Niillä ei ole mitään menetettävää, mutta valtava resurssi ja kulttuurinen pääoma reservissä. Sieltä ponnistaneita on ympäri Helsinkiä ja maailmalla. Juuret eivät unohdu. Vanhat lähiöt juurikin halutaan pelastaa ja niiden puolesta taistella. Sitä arvoa ei saa korvatuksi uudella ja muovisella.
Lepakkoakin on ikävä. Moni palauttaisi sen mielellään, nyt kun Nokia jo meni. Lepakko elää.
4) Ilmastonmuutos, Putinin sodat, kilpavarustelut, uhkat, energiakriisi, eriarvoistuminen, pakolaismassat, epävarmuus, pätkätyöt, lisääntyvä köyhyys ja eriytyminen saavat ihmiset hakeutumaan hallittavien ja merkityksellisten elinpiirien ääreen. Konkreettisen ja rauhoittavan pariin. Vanhalla on paljon sitä potentiaalia. Ei haluta enää jatkuvan kasvun oravanpyörää, kieltäydytään urakiipimisestä, tyydytään visuaalisesti ja kokemuksellisesti vaatimattomaan, riittävän hyvään. Aliarvostetusta tulee arvokasta, pelastamisen arvoista.
ks numerot lainauksesta
1) Laajasalon etenkin sen kärki on hinnaltaa niin korke, ettei sinne kuka tahansa muuta ja vaihtuvuus sitä myöten ole suurta. Laajasolla on vanhaa asutustua, omakotitaloaluetta ja luontoa. Eroaa täysin Aurinkolahdesta, joka rakennettiin vanhojen vuokratalojen viereen, ja alueen arvostus 90-luvun Vuosaaresta siinä vaiheessa oli täysin laskenut. Alueelle tulee todennäköisesti syntymään hyvinkin omaleimainen kultuuri, jossa omistusasuminen ja kalliinrahan vuokra-asunnot määrää leimansa. Laajasalon kärki on jo nyt yksi kalleimpia asuinalueita ja hinnat tulee nousemaan siellä roimasti. Alueella on myös oma koulu.
2) Aikaansa kulahtaneet asuinalueet ja palvelut kaukana.
3) Tuo sepustuksesi on sellaista höpöhöpöä, jota saa lukea jostain sisustusblogista retrotunnelmineen. Kukaan ei osa asuntoa retrotunnelman merkeissä eikä haluan50-luvun pohjalla asuntoa vaan sen mukaan, millaisessa seurassa haluaa asua ja millaisessa seurassa lapset käyvät koulun.
4) Miten ilmastonmuutos ja Putin vaikuttaa siihen, missä helsinkiläiset haluavat asua? Kukaan ei halua 50-luvun ahtaaseen pohjaan eikä kuolevaan lähiöön, ihmiset haluavat nykypäivän mukavuuksia asunnostaan.
Yhtäkään noista sun retrotunnelman alueista ei tulla kehittämään niin, että siellä palvelut lisääntyisi.
Kun keskustelun sijaan, ja omien mielipiteiden kertomisen ja perustelun sijaan, viestintä pyrkii halventamaan muiden viestijöiden kantoja sanavalinnoilla ("sepustus", "höpöhöpöä", "kukaan ei...." ) ja ylenkatsomalla mahdollisuuden erilaisiin haluihin ja arvoihin eri ihmisten välillä, jää kyseenalaiseksi, mikä on kommentoijan tarkoitusperä. Palstalla keskustellaan erilaisista näkemyksistä ja skenaarioista Helsingin kaupunginosien ja asuinalueiden kehityksessä. On ok sanoa, että itse ajattelee asiasta eri tavoin kuin toinen keskustelija. Ei ole luottamusta tai arvostusta herättävää vähätellä muiden lausumaa tai pyrkiä mitätöimään tämän arviot, vain koska ne eroavat omastasi.
Tuo asenne yhdistyneenä osoitettuun kiintymykseen jotakin aluetta kohtaan (se yksi) vaikuttaa väistämättä lukijakunnan mielikuvaan kyseiselle alueelle hakeutuvista potentiaalisista asukkaista.
Tässä tapauksessa viesti siis vahvistaa siteeratun lainauksen sanomaa todeksi. Vaikkei sitä ehkä sellaiseksi ollut tarkoitettu. Jään kiinnostuneena seuraamaan, kuinka aluekehitykselle todellisuudessa käy. Onneksi kehitys riippuu muistakin tekijöistä kuin vauvapalstalaisista.
Hakaniemestä Kalasatamaan koko ranta. Nyt järkky myllerrys jättömaalla mutta kohta upea
Mikä siellä "meni persiilleen"?