Helsingin nousevat asuinalueet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aurinkolahti on kyllä murheellinen paikka. Sukulainen osti sieltä vanhuudenturvakseen uuden kerrostaloasunnon. Aluksi kaikki näytti hyvältä, vaan nyt siellä pyörivät värikkäät jengit ihmisiä pelottelemassa. Metrollakaan ei enää huvita/uskalla Vuosaareen matkustaa.

Aurinkolahti meni töysin persiilleen rantabulevardeineen.

Toivottavasti samaa mokaa ei toisteta Laajasalossa.

Mikä siellä "meni persiilleen"?

Sen alueen toivottiin masgisrsti parantavan Vuosaaren mainetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Piensijoittaja kirjoitti:

Jokohan Pasilan hinnat ovat kokeneet suurimman harppauksen vai vieläkö nousee tulevaisuudessa? Ensinhän nousi Helsingin niemi, sitten Töölö ja Meilahti. Sen jälkeen hintaharppaus siirtyi Kallioon ja pikku hiljaa pohjoiseen päin.

Pasila on kokonaisuudessaan rumaa aluetta. Vähän persoonaton myös. Liikaa toimistoja ja virastoja, junaliikenne jytisee. Jos olet huomannut, niin ne hintaharppaajat on alueita, joilla on tietynlainen imago. Esim. Kallio on aina ollut boheemi kaupunkiolohuone. Töölössä Töölönlahti ja monipuolinen kulttuuritarjonta, töölööläisyys on ollut arvostettu piirre ihmisessä niin kauan kuin muistan. Lauttasaaren hinnat ovat myös nousseet kolmanneksen 2000-luvun aikana ja imago sielläkin on syynä: urbaani, vihreä keidas, maaseudun, viherpiperryksen ja ekohenkisyyden tyyssija, kuitenkin kaupunkisykkeen lähellä, nuorekkaiden ja elämänlaatua tavoittelevien ihmisten asuinalue.

Pasila ei ole mitään, sillä ei ole imagoa.

On totta, että Pasila on hengetön, mutta sijainti sillä on kuitenkin keskeinen ja se vaikuttaa, kuten Töölölläkin.

Olen myös eri mieltä esimerkiksi Kalliosta, josta on yritetty vääntää puoliväkisin muka trendikästä hipstereiden asuinaluetta, mutta samaa sekoilua ja sekakäyttäjiä paikka on yhä pullollaan, vaikka sinne joitakin trendikkäitä vege kahviloita onkin ilmestynyt. Itse näen tuon alueen eräänä suurimman kuplan ilmenemänä.

Itse en myöskään aivan ymmärrä Töölön suosiota kuin toki sijaintinsa perusteella. Arkkitehtuuri on mielestäni pääosin tylsää ja rumaa ja Hietaniemen ranta-alueita lukuunottamatta ympäristö on ankean harmaa ilman kunnollisia viheralueita. Mielestäni Lauttasaari, Munkkiniemi ja Eira ovat paljon viihtyisämpiä ja kauniimpia asuinalueita samasta hintaluokasta tai jopa edullisemmin osittain.

En ole sama, mutta Kallio on aito alue. Omaleimainen (Hakaniemen tori). Kulttuurinen (kaupunginteatteri, musiikki). Sillä on juuret. Mieheni kanssa ostimme ensimmäisen oman asunnon Kalliosta Linjalta. Vanha 40-neliöinen yksiö. Siinä asunnossa oli henkeä. Ympäristössä on monenlaista väkeä, mutta kyllä Kalliossa jo siihen aikaan asui paljon taiteilijoita ja nuorekasta väkeä. Toisaalta meidän omassa talossa taisi suurin osa olla eläkeläisiä, mikä kuulostaa tietysti ristiriitaiselta, kun aluetta ei mielletä ikääntyvien asuinpaikaksi. Siellä asuu kuitenkin myös vuosikymmeniä taloissa asuneita, jotka eivät lähde kuin jalat edellä kodistaan. Liikenne toimii kuin junan vessa. Omaa autoa ei tarvitse. Lyhyt matka kävelläkin.

Mun isoisoisä osti aikoinaan asunnon Linjoilta kanssa, talosta joka valmistui n. 100 vuotta sitten. Asunto on edelleen meidän suvulla, siinä on asunut vain äidin puolen sukulaisia.

Tietääkseni isoisoisä asui perheineen ennen tämän kivitalon valmistumista Linjoilla olevassa puisessa parakkimaisessa talossa. Mun mummi leikki lapsena Kalliossa rakennustyömailla, eli hän näki kuinka puiset vanhat talot tuhottiin ja niiden paikalle rakennettiin noita kestäviä kivitaloja, jotka nyt ovat suosittuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nousuun lähtee Siltamäki, Tapaninvainio, Torpparinmäki, Jakomäki, Tapulikaupunki. Uskon, että Ylä-Malmi ja Pukinmäki hyppäävät heti alkuun, Kannelmäki, Myllypuro ja Vuosaari nousivat jo.

Sen sijaan, että etsitään nousijoita kannattaisi kiinnittää huomiota kohta realisoituviin laskijoihin. Monella on suuresti velkainen asunto Kalliossa, Vallilassa, Herttoniemessä, Haagassa ja Jätkäsaaressa. Kalasatama kestää hinnoittelunsa, Jätkäsaari ei. Nuo mainitut tulee laskemaan. Samoin Merihaka, joka oli liian trendi vielä koronan kynnyksellä. Lauttasaari lähtee laskuun myös.

Kalasatama ja Jätkäsaari on keskenään vertailukelpoisia uudusrakentamisen lähiöitä, vailla taloyyhtiön kunnollisia piha-alueita ja alueen ulkoilumaastoja. Joo, Kalasataman vieressä oleva Mustikkamaa ei nyt oikein riitä ulkoilualueeksi.

Herttoniemi (ranta) on täyteen rakennettua, jollei masta lisätä mereen, ei enempää rakenneta. Ulkoilumaastot ja meri vieressä. Miksi kukaan muuttaisi noihin mainitsemiisi vanhoihin lähiöihin? Siltamäki, Jakomäki yms.?

Merihaan laskenut maine nousee uudelleen hyväksi, kun Kruunusillat aloittaa toiminnan ja uudet katuliittymät on saatettu loppuun koko Hakaniemen alueella.

Jätit mainitsematta todellisen kasvualueen, Laajasalon, joka tulee raketoimaan Helsingin uutena asumishelmenä.

1) Laajasalosta tulee todennäköisesti sellainen kuin Vuosaaren Aurinkolahdesta aikoinaan tai Herttoniemen udisrakennusosasta. Kiinnostaa kuitenkin riittävää määrää ihmisiä, mutta vaihtuvuus jää suureksi eikä alueelle synny kestävää, omaleimaista kulttuuria.

Vanhat lähiöalueet integroituvat, uudistuvat, kuihtuvat tai elävät vahvoina omaa elämäänsä eteenpäin kuten Sörkka, Punavuori, Kallio, Vallila, Käpylä, Oulunkylä, Maunula, Kontula, Vanha Vuosaari, Haaga, Munkkiniemi, Kannelmäki.

2) Siltamäki, Jakomäki, Tapulikaupunki, Ylä-Malmi ja Tapaninvainio ovat helmiä, joita ei ymmärrä kuin vähintään kolmannen polven stadilaiset. Ne on niin sanotusti ajettu sisään ja koeteltu käytännössä. Ihmisillä on naurettavan huono tietämys, millaista elämä noissa lähiöissä oikeasti on ja on olut viimeiset 50v ja mitkä ovat alueiden ja siellä asuvien juuret.

3) Ilmassa on retron, kierrätyksen, aidon, alkuperäisen, kohtaamisen ja rehellisen selviämisen arvojen nousu. Halutaan laittaa kuntoon, kuluttaa vähemmän, korjata vanhaa, paheksutaan gryndereiden valtaa ja ahnetta kaavoituspolitiikkaa, halutaan valta asukkaille. Oman paikallisyhteisön merkitys alkaa jälleen korostua, me - henki ja kuuluminen tietyn asuinalueen vahvuuteen. Esim. Käpylän suosio perustuu siihen, samoin puu Vallilan, Pakilan, Tapanilan, Kumpulan, Ullanlinnan, Kontulan, Munkkiniemen, Puotilan, Lauttasaaren, Töölönkin ainakin joskus. Jakomäki tulee aivan varmana nousemaan, samoin Siltamäki. Niillä ei ole mitään menetettävää, mutta valtava resurssi ja kulttuurinen pääoma reservissä. Sieltä ponnistaneita on ympäri Helsinkiä ja maailmalla. Juuret eivät unohdu. Vanhat lähiöt juurikin halutaan pelastaa ja niiden puolesta taistella. Sitä arvoa ei saa korvatuksi uudella ja muovisella.

Lepakkoakin on ikävä. Moni palauttaisi sen mielellään, nyt kun Nokia jo meni. Lepakko elää.

4) Ilmastonmuutos, Putinin sodat, kilpavarustelut, uhkat, energiakriisi, eriarvoistuminen, pakolaismassat, epävarmuus, pätkätyöt, lisääntyvä köyhyys ja eriytyminen saavat ihmiset hakeutumaan hallittavien ja merkityksellisten elinpiirien ääreen. Konkreettisen ja rauhoittavan pariin. Vanhalla on paljon sitä potentiaalia. Ei haluta enää jatkuvan kasvun oravanpyörää, kieltäydytään urakiipimisestä, tyydytään visuaalisesti ja kokemuksellisesti vaatimattomaan, riittävän hyvään. Aliarvostetusta tulee arvokasta, pelastamisen arvoista.

ks numerot lainauksesta

1) Laajasalon etenkin sen kärki on hinnaltaa niin korke, ettei sinne kuka tahansa muuta ja vaihtuvuus sitä myöten ole suurta. Laajasolla on vanhaa asutustua, omakotitaloaluetta ja luontoa. Eroaa täysin Aurinkolahdesta, joka rakennettiin vanhojen vuokratalojen viereen, ja alueen arvostus 90-luvun Vuosaaresta siinä vaiheessa oli täysin laskenut. Alueelle tulee todennäköisesti syntymään hyvinkin omaleimainen kultuuri, jossa omistusasuminen ja kalliinrahan vuokra-asunnot määrää leimansa. Laajasalon kärki on jo nyt yksi kalleimpia asuinalueita ja hinnat tulee nousemaan siellä roimasti. Alueella on myös oma koulu.

2) Aikaansa kulahtaneet asuinalueet ja palvelut kaukana.

3) Tuo sepustuksesi on sellaista höpöhöpöä, jota saa lukea jostain sisustusblogista retrotunnelmineen. Kukaan ei osa asuntoa retrotunnelman merkeissä eikä haluan50-luvun pohjalla asuntoa vaan sen mukaan, millaisessa seurassa haluaa asua ja millaisessa seurassa lapset käyvät koulun.

4) Miten ilmastonmuutos ja Putin vaikuttaa siihen, missä helsinkiläiset haluavat asua? Kukaan ei halua 50-luvun ahtaaseen pohjaan eikä kuolevaan lähiöön, ihmiset haluavat nykypäivän mukavuuksia asunnostaan.

Yhtäkään noista sun retrotunnelman alueista ei tulla kehittämään niin, että siellä palvelut lisääntyisi.

Kun keskustelun sijaan, ja omien mielipiteiden kertomisen ja perustelun sijaan, viestintä pyrkii halventamaan muiden viestijöiden kantoja sanavalinnoilla ("sepustus", "höpöhöpöä", "kukaan ei...." ) ja ylenkatsomalla mahdollisuuden erilaisiin haluihin ja arvoihin eri ihmisten välillä, jää kyseenalaiseksi, mikä on kommentoijan tarkoitusperä. Palstalla keskustellaan erilaisista näkemyksistä ja skenaarioista Helsingin kaupunginosien ja asuinalueiden kehityksessä. On ok sanoa, että itse ajattelee asiasta eri tavoin kuin toinen keskustelija. Ei ole luottamusta tai arvostusta herättävää vähätellä muiden lausumaa tai pyrkiä mitätöimään tämän arviot, vain koska ne eroavat omastasi.

Tuo asenne yhdistyneenä osoitettuun kiintymykseen jotakin aluetta kohtaan (se yksi) vaikuttaa väistämättä lukijakunnan mielikuvaan kyseiselle alueelle hakeutuvista potentiaalisista asukkaista.

Tässä tapauksessa viesti siis vahvistaa siteeratun lainauksen sanomaa todeksi. Vaikkei sitä ehkä sellaiseksi ollut tarkoitettu. Jään kiinnostuneena seuraamaan, kuinka aluekehitykselle todellisuudessa käy. Onneksi kehitys riippuu muistakin tekijöistä kuin vauvapalstalaisista.

Ketjussa kysyttiin Helsingin nousevia asuinalueita sijoitusmielessä ei mistään henkilökohtaisista muistelmoista ja nostalgiasta

2019 keväällä aloitetussa ketjussa kysyttiin otsikolla "Helsingin nousevat asuinalueet?" seuraavaa:

"Av:n asuntoshoppailijat! Minkä nyt edullisemman alueen arviotte Helsingissä nostavan arvoaan lähivuosina/max. 10 vuoden aikana?

Harkitsin viitisen vuotta sitten asunnon hommaamista Länsi-Herttoniemestä, mutta asia jäi. Nyt kävin katselemassa kämppien hintoja ja jösses, kun olivat nousseet! 200 tonnilla ei saa enää mitään.

Onko Helsingissä enää mitään kivoja, aliarvostettuja alueita, jotka voisivat olla sellaisia, että lapsiperheet löytävät ne lähivuosina?"

Aika paljon on tapahtunut huhtikuun 2019 ja heinäkuun 2022 välillä. Covid-19 yhä jatkuvien mutaatioineen ja tuntemattomin jälkiseurauksineen ei ole millään muotoa ohi, kuten ei ole sen seurauksena kasvanut etätyöskentelyn mahdollistaminenkaan. Venäjän hyökkäys-ja valloitussota Ukrainaan ei ole paikallinen konflikti vaan monella tasolla globaalisti vaikuttava, akuutti ja pitkälle jatkuva uudenlainen todellisuus. Ilmastonmuutos, monia alueita jo nyt vakavasti koetteleva kuumuuden, kuivuuden ja satotuhojen nousu ei ole enää pysäytettävissä oleva tilanne vaan ainoastaan hidastettavissa, jos ryhdytään pikaisiin toimiin.

En uskoisi, että edes tällä palstalla on ketään (varsinkaan sijoittamisotsikon alla keskustelevaa), joka oikeasti ei ymmärtäisi, kuinka suuresti nämä asiat vaikuttavat sekä yksilöiden että valtioiden, kuntien, yritysten että markkinoiden toimintaan.

Aloitus alkoi "Av:n asuntoshoppailijat!" Näen tämän ryhmän olevan ensisijaisesti juuri tavallisia suomalaisia yksityishenkilöitä. Asunnon ostaminen ja lapsiperheen perustaminen Suomessa ovat korkean panoksen sijoittamista kaikilla aspekteilla. Raha ja henkilökohtainen ansio-meno-suhde on pieni, konkreettinen ja jokseenkin hallittava osa. Se ei millään mittapuulla ole irrallaan maailman suurista tapahtumista tai ihmisestä (yksilönä ja laumoina) inhimillisenä olentona, jonka ajattelua ja toimintaa ohjaavat huomattavan suuressa määrin erilaiset tunteiden, päättelyn, kokemusten, opitun, kuvitellun, halun, haaveiden, nähdyn, koetun, eletyn, kerrotun, mitatun jne. mekanismit.

Kun sijoitustoiminnassa mukana on ihminen missään muodossa, on tunnustettava ja tunnettava, mikä ihminen on. Kontekstissaan.

Viimeisen kolmen vuoden tapahtumat vaikutuksineen osoittavat hyvin, ettei tulevaisuuden ennustaminen ole helppoa kenellekään. Edes niille, jotka tekevät sitä työkseen.

Vierailija kirjoitti:

2019 keväällä aloitetussa ketjussa kysyttiin otsikolla "Helsingin nousevat asuinalueet?" seuraavaa:

"Av:n asuntoshoppailijat! Minkä nyt edullisemman alueen arviotte Helsingissä nostavan arvoaan lähivuosina/max. 10 vuoden aikana?

Harkitsin viitisen vuotta sitten asunnon hommaamista Länsi-Herttoniemestä, mutta asia jäi. Nyt kävin katselemassa kämppien hintoja ja jösses, kun olivat nousseet! 200 tonnilla ei saa enää mitään.

Onko Helsingissä enää mitään kivoja, aliarvostettuja alueita, jotka voisivat olla sellaisia, että lapsiperheet löytävät ne lähivuosina?"

Aika paljon on tapahtunut huhtikuun 2019 ja heinäkuun 2022 välillä. Covid-19 yhä jatkuvien mutaatioineen ja tuntemattomin jälkiseurauksineen ei ole millään muotoa ohi, kuten ei ole sen seurauksena kasvanut etätyöskentelyn mahdollistaminenkaan. Venäjän hyökkäys-ja valloitussota Ukrainaan ei ole paikallinen konflikti vaan monella tasolla globaalisti vaikuttava, akuutti ja pitkälle jatkuva uudenlainen todellisuus. Ilmastonmuutos, monia alueita jo nyt vakavasti koetteleva kuumuuden, kuivuuden ja satotuhojen nousu ei ole enää pysäytettävissä oleva tilanne vaan ainoastaan hidastettavissa, jos ryhdytään pikaisiin toimiin.

En uskoisi, että edes tällä palstalla on ketään (varsinkaan sijoittamisotsikon alla keskustelevaa), joka oikeasti ei ymmärtäisi, kuinka suuresti nämä asiat vaikuttavat sekä yksilöiden että valtioiden, kuntien, yritysten että markkinoiden toimintaan.

Aloitus alkoi "Av:n asuntoshoppailijat!" Näen tämän ryhmän olevan ensisijaisesti juuri tavallisia suomalaisia yksityishenkilöitä. Asunnon ostaminen ja lapsiperheen perustaminen Suomessa ovat korkean panoksen sijoittamista kaikilla aspekteilla. Raha ja henkilökohtainen ansio-meno-suhde on pieni, konkreettinen ja jokseenkin hallittava osa. Se ei millään mittapuulla ole irrallaan maailman suurista tapahtumista tai ihmisestä (yksilönä ja laumoina) inhimillisenä olentona, jonka ajattelua ja toimintaa ohjaavat huomattavan suuressa määrin erilaiset tunteiden, päättelyn, kokemusten, opitun, kuvitellun, halun, haaveiden, nähdyn, koetun, eletyn, kerrotun, mitatun jne. mekanismit.

Kun sijoitustoiminnassa mukana on ihminen missään muodossa, on tunnustettava ja tunnettava, mikä ihminen on. Kontekstissaan.

Viimeisen kolmen vuoden tapahtumat vaikutuksineen osoittavat hyvin, ettei tulevaisuuden ennustaminen ole helppoa kenellekään. Edes niille, jotka tekevät sitä työkseen.

Laaja huoneistopohja, erilliset huoneet ml. keittiö, kivitalo, mahdollisuus läpivetoon ja ikkunat eri ilmansuuntiin, luonnonvalo, taloa varjostava puistoalue, hyötyviljely, harjakatto, aurinkoenergia, kalliopohjalle rakennettu, laadukkaat materiaalit, yhteiskäyttöinen taloyhtiösauna ja -pesutupa, toimiva nettiyhteys, vehreät ja monipuoliset ulkoilualueet lähellä, ajallaan ja laadukkaasti tehdyt perusparannusremontit, tehokas ja kattava ilmanvaihto, keskuslämmitys hukkalämmön talteenotolla.

Suomeen rakennetuissa 1930-1970-luvun taloissa (ja juuri niissä kyseenalaistetuissa 1950-70-luvun metsälähiöissä!) on paljon potentiaalia. Kunhan ei olla remontoitu pilalle tai jätetty korjaamatta ja huoltamatta perusjärjestelmiä, ilmanvaihtoa, ikkunoita, lämmitystä, kattoja, salaojia, julkisivuja, putkistoja ja viemäröintiä, sähkönousuja ja kaapelointeja ajallaan. Taloista pitää pitää huolta ja tietää, mitä on tekemässä.

Hyvästäkin sijoituksesta saa surkean sijoituksen, jos huoneistoa, taloyhtiötä tai ympäristöä hoidetaan huonosti. Pihojen, puiden ja luontoalueiden arvo ei ole vain esteettinen. Tämäkin, nyt unohdettu seikka, oli itsestään selvä tieto ennen 1970-luvun energiakriisiä toimineille rakentajille. Joissakin 1970-luvun lähiöissä on kuitenkin yhä väljät piha-alueet, joihin voi maanmuokkauksella istuttaa puustoa, sijoittaa istuimia, pöytiä ja leikkipaikkoja. Ilmavirrat saa viihtyisiksi ja talon ympäristön ylimääräisen kosteuden imetyksi puihin, jotka puolestaan tarjoavat suojaa, auringonvarjoa ja puhdistavat ilman epäpuhtauksia. Pihan linnut, hyönteiset, oravat jne. lisäävät lajiston ylläpitoa ja yleistä viihtyvyyttä.

Tässä on verrattu Laajasaloa ja Aurinkolahtea toisiinsa. En asu kummassakaan, mutta sen verran tiedän, että niissä ei tosiaan ole mitään samaa. Aurinkolahti on uudehko kaupunginosa, missä on kerrostaloja. Laajasalo on vanha, melko suuri alue, mikä on ollut jo viime vuosisadan alussa täynnä kesähuviloita. Se on niin suuri alue, että sinne mahtuu monenlaisia kaupunginosia. On useita erilaisia kerrostaloalueita, kalliita omakotitaloalueita, rivitaloalueita, ja kaikkia näitä vielä uusia ja vanhoja. Lisäksi Laajasalossa on useita kouluja, uimarantoja ja oma kauppakeskus, terveysasema ja kirkko. Täysin erilaisia alueita siis.

Raidejokerin varsi on se, joka lähivuosina nostaa myös asuntojen hintoja linjan välittömässä läheisyydessä (n. 1 km säteellä). Merialueiden välitön läheisyys taas aiheuttaa riskejä ilmastonmuutoksen ja tulvien näkökulmasta, etenkin jos ollaan ihan maan tasalla. Mitä korkeammalla rakennus on merenpintaan nähden, sen parempi, toki myös materiaalit vaikuttavat. Viheralueiden läheisyys, luonnonläheisyys ylipäätään tullee nostamaan merkitystään entisestään (kuten nähty jo COVID-19:n vaikutuksesta ja ihmisten viihtymisestä).

Pihlajistosta/Pitäjänmäestä saisi varmaan edelleen hyvää tuottoa, vaikka hinnat ovat niissäkin jo nousseet kehittämisen myötä.

Ylipäätään ratahankkeet nostavat alueiden asuntojen hintoja. Ja palveluiden parantaminen.

Vierailija kirjoitti:

Tässä on verrattu Laajasaloa ja Aurinkolahtea toisiinsa. En asu kummassakaan, mutta sen verran tiedän, että niissä ei tosiaan ole mitään samaa. Aurinkolahti on uudehko kaupunginosa, missä on kerrostaloja. Laajasalo on vanha, melko suuri alue, mikä on ollut jo viime vuosisadan alussa täynnä kesähuviloita. Se on niin suuri alue, että sinne mahtuu monenlaisia kaupunginosia. On useita erilaisia kerrostaloalueita, kalliita omakotitaloalueita, rivitaloalueita, ja kaikkia näitä vielä uusia ja vanhoja. Lisäksi Laajasalossa on useita kouluja, uimarantoja ja oma kauppakeskus, terveysasema ja kirkko. Täysin erilaisia alueita siis.

Kouluja käyvät silti kaikkien noiden eri alueiden lapset yhdessä... Nim. Itse kävin ala-asteeni Laajasalossa. Siellä oli kaikenlaisia kulkijoita ja aika paljon myös huume- ja alkoholistiperheiden lapsosia, joista tulikin sitten mm. teiniäitejä ja koulunsa keskeyttäneitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä on verrattu Laajasaloa ja Aurinkolahtea toisiinsa. En asu kummassakaan, mutta sen verran tiedän, että niissä ei tosiaan ole mitään samaa. Aurinkolahti on uudehko kaupunginosa, missä on kerrostaloja. Laajasalo on vanha, melko suuri alue, mikä on ollut jo viime vuosisadan alussa täynnä kesähuviloita. Se on niin suuri alue, että sinne mahtuu monenlaisia kaupunginosia. On useita erilaisia kerrostaloalueita, kalliita omakotitaloalueita, rivitaloalueita, ja kaikkia näitä vielä uusia ja vanhoja. Lisäksi Laajasalossa on useita kouluja, uimarantoja ja oma kauppakeskus, terveysasema ja kirkko. Täysin erilaisia alueita siis.

Kouluja käyvät silti kaikkien noiden eri alueiden lapset yhdessä... Nim. Itse kävin ala-asteeni Laajasalossa. Siellä oli kaikenlaisia kulkijoita ja aika paljon myös huume- ja alkoholistiperheiden lapsosia, joista tulikin sitten mm. teiniäitejä ja koulunsa keskeyttäneitä.

Semmosta paikkaa ei Suomesta löydykään, ettei joku alkoholisti tai huumeperhe löytyisi. Laajasalo on iso alue, joten löytyy sieltä myös vanha vuokrakasarmialuekin. Vanha ränsistynyt ostari purettiin ja rakennettiin uusiksi. Ylikylästä etelämpään siirryttäessä kohti Tahvonlahtea ja Jollasta hinnat nousee joka metriltä. Luonnonsuojelualueita, vanhoja huvila-alueita ja ulkoilureittejä aina saariin. Kesällä useampi uimarantapaikka. Kahviloita rannoilla, venesatamissa - palma de pyyta unohtamatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

2019 keväällä aloitetussa ketjussa kysyttiin otsikolla "Helsingin nousevat asuinalueet?" seuraavaa:

"Av:n asuntoshoppailijat! Minkä nyt edullisemman alueen arviotte Helsingissä nostavan arvoaan lähivuosina/max. 10 vuoden aikana?

Harkitsin viitisen vuotta sitten asunnon hommaamista Länsi-Herttoniemestä, mutta asia jäi. Nyt kävin katselemassa kämppien hintoja ja jösses, kun olivat nousseet! 200 tonnilla ei saa enää mitään.

Onko Helsingissä enää mitään kivoja, aliarvostettuja alueita, jotka voisivat olla sellaisia, että lapsiperheet löytävät ne lähivuosina?"

Aika paljon on tapahtunut huhtikuun 2019 ja heinäkuun 2022 välillä. Covid-19 yhä jatkuvien mutaatioineen ja tuntemattomin jälkiseurauksineen ei ole millään muotoa ohi, kuten ei ole sen seurauksena kasvanut etätyöskentelyn mahdollistaminenkaan. Venäjän hyökkäys-ja valloitussota Ukrainaan ei ole paikallinen konflikti vaan monella tasolla globaalisti vaikuttava, akuutti ja pitkälle jatkuva uudenlainen todellisuus. Ilmastonmuutos, monia alueita jo nyt vakavasti koetteleva kuumuuden, kuivuuden ja satotuhojen nousu ei ole enää pysäytettävissä oleva tilanne vaan ainoastaan hidastettavissa, jos ryhdytään pikaisiin toimiin.

En uskoisi, että edes tällä palstalla on ketään (varsinkaan sijoittamisotsikon alla keskustelevaa), joka oikeasti ei ymmärtäisi, kuinka suuresti nämä asiat vaikuttavat sekä yksilöiden että valtioiden, kuntien, yritysten että markkinoiden toimintaan.

Aloitus alkoi "Av:n asuntoshoppailijat!" Näen tämän ryhmän olevan ensisijaisesti juuri tavallisia suomalaisia yksityishenkilöitä. Asunnon ostaminen ja lapsiperheen perustaminen Suomessa ovat korkean panoksen sijoittamista kaikilla aspekteilla. Raha ja henkilökohtainen ansio-meno-suhde on pieni, konkreettinen ja jokseenkin hallittava osa. Se ei millään mittapuulla ole irrallaan maailman suurista tapahtumista tai ihmisestä (yksilönä ja laumoina) inhimillisenä olentona, jonka ajattelua ja toimintaa ohjaavat huomattavan suuressa määrin erilaiset tunteiden, päättelyn, kokemusten, opitun, kuvitellun, halun, haaveiden, nähdyn, koetun, eletyn, kerrotun, mitatun jne. mekanismit.

Kun sijoitustoiminnassa mukana on ihminen missään muodossa, on tunnustettava ja tunnettava, mikä ihminen on. Kontekstissaan.

Viimeisen kolmen vuoden tapahtumat vaikutuksineen osoittavat hyvin, ettei tulevaisuuden ennustaminen ole helppoa kenellekään. Edes niille, jotka tekevät sitä työkseen.

Laaja huoneistopohja, erilliset huoneet ml. keittiö, kivitalo, mahdollisuus läpivetoon ja ikkunat eri ilmansuuntiin, luonnonvalo, taloa varjostava puistoalue, hyötyviljely, harjakatto, aurinkoenergia, kalliopohjalle rakennettu, laadukkaat materiaalit, yhteiskäyttöinen taloyhtiösauna ja -pesutupa, toimiva nettiyhteys, vehreät ja monipuoliset ulkoilualueet lähellä, ajallaan ja laadukkaasti tehdyt perusparannusremontit, tehokas ja kattava ilmanvaihto, keskuslämmitys hukkalämmön talteenotolla.

Suomeen rakennetuissa 1930-1970-luvun taloissa (ja juuri niissä kyseenalaistetuissa 1950-70-luvun metsälähiöissä!) on paljon potentiaalia. Kunhan ei olla remontoitu pilalle tai jätetty korjaamatta ja huoltamatta perusjärjestelmiä, ilmanvaihtoa, ikkunoita, lämmitystä, kattoja, salaojia, julkisivuja, putkistoja ja viemäröintiä, sähkönousuja ja kaapelointeja ajallaan. Taloista pitää pitää huolta ja tietää, mitä on tekemässä.

Hyvästäkin sijoituksesta saa surkean sijoituksen, jos huoneistoa, taloyhtiötä tai ympäristöä hoidetaan huonosti. Pihojen, puiden ja luontoalueiden arvo ei ole vain esteettinen. Tämäkin, nyt unohdettu seikka, oli itsestään selvä tieto ennen 1970-luvun energiakriisiä toimineille rakentajille. Joissakin 1970-luvun lähiöissä on kuitenkin yhä väljät piha-alueet, joihin voi maanmuokkauksella istuttaa puustoa, sijoittaa istuimia, pöytiä ja leikkipaikkoja. Ilmavirrat saa viihtyisiksi ja talon ympäristön ylimääräisen kosteuden imetyksi puihin, jotka puolestaan tarjoavat suojaa, auringonvarjoa ja puhdistavat ilman epäpuhtauksia. Pihan linnut, hyönteiset, oravat jne. lisäävät lajiston ylläpitoa ja yleistä viihtyvyyttä.

Mä haluan samoja mitä sä oot vetänyt!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rastila. Merenrantaa, ihana uimaranta, hyvät kulkuyhteydet, palveluita melko lähellä.

Taitaa vaan olla niin, että siellä on enimmäkseen vanhempia omakotitaloja ja tuliteriä kerrostaloja, eli asunnot tosi kalliita.

Ajoin eilen pyörällä Rastilan (ei siis Meri Rastila) läpi ja tuli yllätyksenä viihtyisä omakotitaloalue lähellä metroa. Vieressä Vuosaaren keskusta tosin on hyvin ankea, mutta jos autolla liikkuu ja asioi muualla. Koulutilanne myös mietityttäisi. Mutta viihtyisä, oma maailmansa oli.

Joo, moni ei tunne Vuosaarta vaan kuvittelee tyhmien nettijuttujen perusteella että se on joku ghetto.

Kuitenkin siellä on useampi omakotitalojen ja rivitalojen alue (osa ollut aina, osa uudempaa). Siellä on myös vanhastaan ollut upeita merenrantahuviloita, mutta niitä tulee harvoin myyntiin, ovat sen verran kalliita ja haluttuja, sekä osa on vuosikymmenten aikana joutunut lähinnä yritysten ja yhdistysten haltuun.

Myös Vanha Vuosaari, siellä missä taloja saadaan peruskorjattua ja alkuperäinen väljä luonnonläheinen asemakaava säilyy edes osittain, voi muuttua trendikkääksi kerrotaloalueeksi. Jonkin verran suosittu se on ollut aina.

Uudemmista asuinalueista Aurinkolahti tietysti on alusta saakka ollut suosittu. Ramsinniemen rakentaminen ilmeisesti on alkanut, sinne tullee ensi tietojen mukaan merenrantaan keskelle metsää sijoittuvia kerrostaloja, ilmeisesti kalliimpaa laatua.

Vuosaaren ongelma on siinä, että kaikki matkat kulkevat metroaseman kautta ja se on todella ankea ja inhottava. Aurinkolahden talot ovat varmasti hienoja ja viihtyisiä, mutta ei kauheasti auta, jos pitää asioida Columbuksessa ja Itäkeskuksessa.

eri

Höpsis. Vuosaaren metroasema on ihan okei. Ei ole ankea eikä inhottava. Columbus on ihan tavallinen pieni ostoskeskus. Vuosaaren vanha ostoskeskus puretaan ilmeisesti ja tilalle tulee jotain uutta. Itäkeskukseen on lyhyt matka ja siellä on valtavasti kauppoja joka lähtöön.

En ollenkaan ymmärrä ongelmaasi ellei kyse oli ns. asennevammasta.

Itiksessä kauppoja joka lähtöön? Lähtöön ne ainakin ovat päätyneet. Onko siellä esimerkiksi enää yhtäkään oikea kello- ja koruliikettä vai lopettiko se viimeinenkin siitä bulevardin kulmalta?

Ilman Stockmannia en itse siellä asioisi edes paria kertaa vuodessa. Rääsy ja rihkamaliikkeitä, euron puoteja ja myytävät tuotteet levitettynä kävelijöitten eteen muistuttaa yhtä suurta onnetonta basaaria. Ei tarvitse mennä, kun ajassa taaksepäin 90-luvulle, oli Itiksellä vielä tarjottavaa. Tallinnanaukion nistit ja muut hörhöt.

Vuoden 2016 tilastot jo osoitti, että vaikka itiksessä on kävijöitä runsaasti, ei heiltä jää yhtä paljon kauppakeskukseen rahaa kuin vaikka jossain Jumbossa. Jumbo möi 414 miljoonalla (kävijöitä 11,8 miljoonaa), Itis möi 320 miljoonalla (kävijöitä 17,8 miljoonaa). Ja nykypäivänä tilanne varmasti muuttunut, kun itiksen tarjontakin muuttunut noista vuosista surkeampaan suuntaan. Hiljattain ehdyllä valtavalla remontilla yritettiin muuttaa imagoa nuorekkaaksi kauppakeskukseksi. Lapsiperheitä ei siellä ny ostoksilla, vaan lapsiperheet päätyvät autolla esim. Jumboon. Saihan siitä kivan hengailupaikan rakennettua

Tässä asuntoaijoittajalle kohde. Itäkeskus, kuvatkin näyttävät artikkelissa todella kauniilta ja perisuomalaiselta kuvitukselta:

yle.fi/uutiset/3-11632410

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aurinkolahti on kyllä murheellinen paikka. Sukulainen osti sieltä vanhuudenturvakseen uuden kerrostaloasunnon. Aluksi kaikki näytti hyvältä, vaan nyt siellä pyörivät värikkäät jengit ihmisiä pelottelemassa. Metrollakaan ei enää huvita/uskalla Vuosaareen matkustaa.

Aurinkolahti meni töysin persiilleen rantabulevardeineen.

Toivottavasti samaa mokaa ei toisteta Laajasalossa.

Mikä siellä "meni persiilleen"?

Sen alueen toivottiin masgisrsti parantavan Vuosaaren mainetta.

"Masgisrsti"???? Nyt ei ole suomea, en ymmärrä. Eikä Vuosaaren maineessa ole mitään vikaa.

Vierailija kirjoitti:

Tässä on verrattu Laajasaloa ja Aurinkolahtea toisiinsa. En asu kummassakaan, mutta sen verran tiedän, että niissä ei tosiaan ole mitään samaa. Aurinkolahti on uudehko kaupunginosa, missä on kerrostaloja. Laajasalo on vanha, melko suuri alue, mikä on ollut jo viime vuosisadan alussa täynnä kesähuviloita. Se on niin suuri alue, että sinne mahtuu monenlaisia kaupunginosia. On useita erilaisia kerrostaloalueita, kalliita omakotitaloalueita, rivitaloalueita, ja kaikkia näitä vielä uusia ja vanhoja. Lisäksi Laajasalossa on useita kouluja, uimarantoja ja oma kauppakeskus, terveysasema ja kirkko. Täysin erilaisia alueita siis.

Tässä kommentissa ei kaikki mennyt ihan putkeen. Lähdetään nyt faktasta, että Aurinkolahti ei ole kaupunginosa vaan asuinalue kaupinginosassa nimeltä Vuosaari.

Sinun pitäisi verrata siis Vuosaarta ja Laajasaloa.

Ja sitten sisältö: kaikki mitä sanoit Laajasalosta koskee myös Vuosaarta. Ollut ennen kesähuviloita (juu, just siinä Aurinkolahden kohdallakin), on suuri alue, jossa erilaisia asuinalueita, sekä uusia että vanhoja, lisäksi on samat pavelut eli useita kouluja, uimarantoja, kauppakeskuksia, yms.

"Täysin erilaisia alueita siis." No eivät todellakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aurinkolahti on kyllä murheellinen paikka. Sukulainen osti sieltä vanhuudenturvakseen uuden kerrostaloasunnon. Aluksi kaikki näytti hyvältä, vaan nyt siellä pyörivät värikkäät jengit ihmisiä pelottelemassa. Metrollakaan ei enää huvita/uskalla Vuosaareen matkustaa.

Aurinkolahti meni töysin persiilleen rantabulevardeineen.

Toivottavasti samaa mokaa ei toisteta Laajasalossa.

Mikä siellä "meni persiilleen"?

Sen alueen toivottiin masgisrsti parantavan Vuosaaren mainetta.

"Masgisrsti"???? Nyt ei ole suomea, en ymmärrä. Eikä Vuosaaren maineessa ole mitään vikaa.

2 kirjainta väärin, etkä osaa muodostaa tuosta sanaa? Oikeat kirjaimet ovat a ja e.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä on verrattu Laajasaloa ja Aurinkolahtea toisiinsa. En asu kummassakaan, mutta sen verran tiedän, että niissä ei tosiaan ole mitään samaa. Aurinkolahti on uudehko kaupunginosa, missä on kerrostaloja. Laajasalo on vanha, melko suuri alue, mikä on ollut jo viime vuosisadan alussa täynnä kesähuviloita. Se on niin suuri alue, että sinne mahtuu monenlaisia kaupunginosia. On useita erilaisia kerrostaloalueita, kalliita omakotitaloalueita, rivitaloalueita, ja kaikkia näitä vielä uusia ja vanhoja. Lisäksi Laajasalossa on useita kouluja, uimarantoja ja oma kauppakeskus, terveysasema ja kirkko. Täysin erilaisia alueita siis.

Tässä kommentissa ei kaikki mennyt ihan putkeen. Lähdetään nyt faktasta, että Aurinkolahti ei ole kaupunginosa vaan asuinalue kaupinginosassa nimeltä Vuosaari.

Sinun pitäisi verrata siis Vuosaarta ja Laajasaloa.

Ja sitten sisältö: kaikki mitä sanoit Laajasalosta koskee myös Vuosaarta. Ollut ennen kesähuviloita (juu, just siinä Aurinkolahden kohdallakin), on suuri alue, jossa erilaisia asuinalueita, sekä uusia että vanhoja, lisäksi on samat pavelut eli useita kouluja, uimarantoja, kauppakeskuksia, yms.

"Täysin erilaisia alueita siis." No eivät todellakaan.

Voi kauhea mikä virhe, jos joku sanoo asuinaluetta kaupunginosaksi, kaikki kuitenkin tiesi mistä puhutaan.

Laajasaloa ja Vuosaarta ei voi kyllä verrata toisiinsa millään tavoin. Se, että joskus Vuosaaressa oli huviloita ei vaikuta enää nykypäivään. Aleiden kiinteistöt ja asukkaat ovat kovin erilaisia. Tässä voi tutustua Vuosaaren keksittyjen alueiden ja teiden nimityksiin, mistä ne juontavat juurensa ja miten ne nykypäivänä elävät kielessä https://journal.fi/virittaja/article/download/4275/3990/10591

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rastila. Merenrantaa, ihana uimaranta, hyvät kulkuyhteydet, palveluita melko lähellä.

Taitaa vaan olla niin, että siellä on enimmäkseen vanhempia omakotitaloja ja tuliteriä kerrostaloja, eli asunnot tosi kalliita.

Ajoin eilen pyörällä Rastilan (ei siis Meri Rastila) läpi ja tuli yllätyksenä viihtyisä omakotitaloalue lähellä metroa. Vieressä Vuosaaren keskusta tosin on hyvin ankea, mutta jos autolla liikkuu ja asioi muualla. Koulutilanne myös mietityttäisi. Mutta viihtyisä, oma maailmansa oli.

Joo, moni ei tunne Vuosaarta vaan kuvittelee tyhmien nettijuttujen perusteella että se on joku ghetto.

Kuitenkin siellä on useampi omakotitalojen ja rivitalojen alue (osa ollut aina, osa uudempaa). Siellä on myös vanhastaan ollut upeita merenrantahuviloita, mutta niitä tulee harvoin myyntiin, ovat sen verran kalliita ja haluttuja, sekä osa on vuosikymmenten aikana joutunut lähinnä yritysten ja yhdistysten haltuun.

Myös Vanha Vuosaari, siellä missä taloja saadaan peruskorjattua ja alkuperäinen väljä luonnonläheinen asemakaava säilyy edes osittain, voi muuttua trendikkääksi kerrotaloalueeksi. Jonkin verran suosittu se on ollut aina.

Uudemmista asuinalueista Aurinkolahti tietysti on alusta saakka ollut suosittu. Ramsinniemen rakentaminen ilmeisesti on alkanut, sinne tullee ensi tietojen mukaan merenrantaan keskelle metsää sijoittuvia kerrostaloja, ilmeisesti kalliimpaa laatua.

Vuosaaren ongelma on siinä, että kaikki matkat kulkevat metroaseman kautta ja se on todella ankea ja inhottava. Aurinkolahden talot ovat varmasti hienoja ja viihtyisiä, mutta ei kauheasti auta, jos pitää asioida Columbuksessa ja Itäkeskuksessa.

eri

Höpsis. Vuosaaren metroasema on ihan okei. Ei ole ankea eikä inhottava. Columbus on ihan tavallinen pieni ostoskeskus. Vuosaaren vanha ostoskeskus puretaan ilmeisesti ja tilalle tulee jotain uutta. Itäkeskukseen on lyhyt matka ja siellä on valtavasti kauppoja joka lähtöön.

En ollenkaan ymmärrä ongelmaasi ellei kyse oli ns. asennevammasta.

Itiksessä kauppoja joka lähtöön? Lähtöön ne ainakin ovat päätyneet. Onko siellä esimerkiksi enää yhtäkään oikea kello- ja koruliikettä vai lopettiko se viimeinenkin siitä bulevardin kulmalta?

Ilman Stockmannia en itse siellä asioisi edes paria kertaa vuodessa. Rääsy ja rihkamaliikkeitä, euron puoteja ja myytävät tuotteet levitettynä kävelijöitten eteen muistuttaa yhtä suurta onnetonta basaaria. Ei tarvitse mennä, kun ajassa taaksepäin 90-luvulle, oli Itiksellä vielä tarjottavaa. Tallinnanaukion nistit ja muut hörhöt.

Vuoden 2016 tilastot jo osoitti, että vaikka itiksessä on kävijöitä runsaasti, ei heiltä jää yhtä paljon kauppakeskukseen rahaa kuin vaikka jossain Jumbossa. Jumbo möi 414 miljoonalla (kävijöitä 11,8 miljoonaa), Itis möi 320 miljoonalla (kävijöitä 17,8 miljoonaa). Ja nykypäivänä tilanne varmasti muuttunut, kun itiksen tarjontakin muuttunut noista vuosista surkeampaan suuntaan. Hiljattain ehdyllä valtavalla remontilla yritettiin muuttaa imagoa nuorekkaaksi kauppakeskukseksi. Lapsiperheitä ei siellä ny ostoksilla, vaan lapsiperheet päätyvät autolla esim. Jumboon. Saihan siitä kivan hengailupaikan rakennettua

En ole käynyt siellä useaan vuoteen, mutta viimeksi kun kävin, niin silmiin pisti todellakin että oli runsaasti lapsiperheitä. Ihmettelen suuresti jos ovat nyt siirtyneet Jumboon kuten väität.

Lisäksi arvostelet liikkeiden laatua vain sillä että siellä pitää olla "kello- ja koruliike", miksi? Ja onhan siellä ainakin Kulta-Jousi ja Laatukoru ja Ur & Penn eli jopa kolme koruliikettä!

Kaikissa Helsingin kauppakeskuksissa on pitkälti ne samat ketjuliikkeet ja ne ovat nuorisomuotia, mutta en mä jotain Zaraa, Dressmania, Lindexiä, Luhtaa, Marimekkoa, yms. minään "rääsyinä" pitäisi. Lisäksi on tietysti Stocka ja Halonen.

Siellä on etuna se, että on useita lääkäripalveluja (ml. hammaslääkäri ja jalkahoitola), useampi kampaaja, Partioaitta, edes yksi alusvaatekauppa (ennen oli tok Funky Lady myös), apteekki, korealainen kosmetiikkaliike, kangaskauppa (niitä ei ole enää joka puolella), Gigantti, hautauspalvelu, ja usea optikkoliike (tärkeää kun haluaa vertailla tuotteita ja hintoja juoksematta ympäri kaupunkia silmälaseja hankkiessaan).

Jos jossakin on parempi kauppakeskus, niin kerro ihmeessä, en kovin usein niissä käy, joten en tunne, mutta kun käyn niin usein juuri Itiksessä ym. syistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aurinkolahti on kyllä murheellinen paikka. Sukulainen osti sieltä vanhuudenturvakseen uuden kerrostaloasunnon. Aluksi kaikki näytti hyvältä, vaan nyt siellä pyörivät värikkäät jengit ihmisiä pelottelemassa. Metrollakaan ei enää huvita/uskalla Vuosaareen matkustaa.

Aurinkolahti meni töysin persiilleen rantabulevardeineen.

Toivottavasti samaa mokaa ei toisteta Laajasalossa.

Mikä siellä "meni persiilleen"?

Sen alueen toivottiin masgisrsti parantavan Vuosaaren mainetta.

"Masgisrsti"???? Nyt ei ole suomea, en ymmärrä. Eikä Vuosaaren maineessa ole mitään vikaa.

2 kirjainta väärin, etkä osaa muodostaa tuosta sanaa? Oikeat kirjaimet ovat a ja e.

Eipä silti avannut sitä ideaa että mikä meni muka persiilleen. Kas kun en ole ajatustenlukija.

"Helsinki|HS Helsinki

Upouusi kerrostalo on seissyt vuosia tyhjänä Helsingissä – Asukas hämmästelee aavemaista miljoonataloa, johon kukaan ei muuttanut sisään

Oulunkylän Rautiontien pienkerrostalon rakentaminen tyssäsi vuosiksi rahoitusongelmiin. Asunnot valmistuvat viimein puolen vuoden sisällä."