Itsetehdyt käsityöt riesana, onko myymisessä mitään järkeä?
Oletteko myyneet jotain itsetehtyjä tuotteita ja ilmoittaneet verottajalle? Itse teen omaksi iloksi paljon erilaisia käsitöitä ja nyt niitä alkaa olla joka paikka täynnä. En tiedä miten hankkiutuisin niistä eroon, kun tuo myyminenkin tuntuu niin monimutkaiselta. Käykö verottajalle esim. että kuitti langoista on vaikkapa vuodelta 2013, ja valmis tuote myydään vasta 2019?
Tappiollistahan tämä touhu amatöörille on, esim. langat virkattuun mattoon maksaa reilusti yli 40 e, mutta valmiista tuotteesta ei varmasti kukaan hullu maksa enempää kuin 25 e. Melkeinpä takaisin langaksi purettuna tuosta saisi enemmän.
Tutuille en kehtaa enää antaa mitään, kun kaikki itsetehty on lopulta aikamoista ongelmajätettä siinä mielessä, että jotkut pitää velvollisuutena säilyttää niitä rojuja ihan vaan siksi että ne on jonkun tuttavan itsetekemiä. Eli siirtäisin vaan omat ongelmani jonkun toisen nurkkaan pölyyntymään.
Mitenhän hyväntekeväisyysjärjestöt suhtautuu käsitöihin, esim. Kontti? Sielläkin varmaan menisi paremmin kaupaksi langat ihan käyttämättöminä lankoina?
On tämä kyllä typerä harrastus.
Kommentit (97)
Ei kukaan tarvitse niitä pipoja ja sukkiakaan määräänsä enempää. Nyt kun oikein ajattelin niin viimeksi ostin neulotun huppupipon 6 vuotta sitten ja muut lakit jäi käyttämättä sen jälkeen aivan täysin. Villasukkia tarvitsee uusia ehkä 10v välein.
Ostin juuri pipon, lapaset ja pitkät villasukat kirpparilta. Upeaa työtä, oikean väriset, kunnollista lankaa. Maksoin 90 €. Jätin myyjälle viestin, että haluaisin toisetkin sukat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Typerä harrastus? No varmasti, jos värikkäät jotain koristeita, joita kukaan ei huoli. Tee sellaisia käsitöitä, joille on käyttöä, niin jopa menee kuin kuumille kiville.
Kuten mitä?
En ole ap, mutta olen havainnut, että kaikkea saa Kiinasta halvemmalla. Siksi enää ei mene kaupaksi tai edes ilmaiseksi mikään kotitekoinen. Turha inistä, että suomalainen itsetehty pipo on ilmastoystävällisempi kuin kiinalainen konetuote, koska hinta ja vain hinta ratkaisee.
Jotain hittituotetta kun teet ja myyt puoli-ilmaiseksi, niin kauppa käy. Kirppisyrittäjä kertoi jonkun neuloneen näitä pitkiä villasukkia, anelmaisia, hinta oli 20-25€ ja menivät kuulemma heti "kuin kuumille kiville". Netissä hintapyynnöt kaikkea 30-50 € väliltä. Värit pitää olla sitten toisiinsa sopivat ja muodikkaat. Joku toinen valitteli kun iloisen väriset kirjoneulelapaset ei kelpaa nuorisolle edes ilmaiseksi. Pitäis olla vaan harmaata, mustaa ja valkoista. Värillä on paljon merkitystä tänä päivänä. Ostajat on vaativia.
Minä ainakin ostajana vaadin ihan ensimmäisenä, että tekijänoikeusasiat ovat kunnossa. Anelmaisia myydään suunnittelijan luvalla Riikka-Piikassa, ja hinta on muistaakseni satasen luokkaa.
Se joka haluaa kotikutoisen näköistä ja pitää moisesta tyylistä, tekee useimmiten itse. Se joka ei pidä, haluaa ostaa "siistimmän" näköisiä tehdasvalmistettuja. Ei moni voi esim töissä pitää itsetehdyn näköisiä vaatteita, jos on yhtään virallisempi pukeutumiskoodi. Lisäksi esim villasukkapari kestää helposti viisi vuotta käyttöä tai pidempäänkin, ei niitä tarvitse kovin usein ostaa (ja useilla lähipiirissä on joku jolta nämä saa ilmaiseksi).
Ts kysynnän vähyydelle on kyllä ihan loogiset syyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laita myyntiin jonkin hyväntekeväisyyskohteen hyväksi kirppikselle.
Se olisi kyllä hyvä idea. Tarviikohan siihen jonkunlaisen luvan?
Jos myyjä on joku hyväntekeväisyys järjestö tai esim. yleishyödyllinnen yhdistys myytiin ei tarvita lupaa. Itse kuitenkin lahjoittaisin käsityöt eka yhdistykselle joka sitten voi puolestaan myydä ne.
Vielä kousallisempaa on, kun saa käsitöitä perintönä. Sitten ei ainakaan raaski heittää pois tai myydä.
Harrastajien pitäisi itse ajoissa raakaa pois osa ja parhaat vain säästää.
Vierailija kirjoitti:
Vielä kousallisempaa on, kun saa käsitöitä perintönä. Sitten ei ainakaan raaski heittää pois tai myydä.
Harrastajien pitäisi itse ajoissa raakaa pois osa ja parhaat vain säästää.
Omaa saamattomuutta se vain on jos perintöä jolla ei ole mitään arvoa ei tule heittäneeksi pois. Vaatteita joita ei käytä ei oikein kannata pitää edes muistoesineinä.
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan tarvitse niitä pipoja ja sukkiakaan määräänsä enempää. Nyt kun oikein ajattelin niin viimeksi ostin neulotun huppupipon 6 vuotta sitten ja muut lakit jäi käyttämättä sen jälkeen aivan täysin. Villasukkia tarvitsee uusia ehkä 10v välein.
Minä taas pidän villasukkia koko ajan, suurimman osan kesästäkin. Niitä pitää olla koko ajan useita pareja käytössä, koska osa odottaa pesua (pesen sitten kerralla villapesussa) . Ja kuluuhan ne koko ajan.
Pipoja minulla on 5 tai 6 tällä hetkellä. Eri värisiä eri takkien kanssa, ja paksumpia talveen ja ohuempia kevätsäille. Puuvillainen kesäpipokin on hyvä olla.
Ja kun neuloo koko perheelle ja muillekin välillä, kyllä riittää projekteja.
Pari isoa peittoprojektiakin on kesken. Ja ohut villatakki itselle on tulossa myös. Suunnitelmissa kesäpaita.
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan tarvitse niitä pipoja ja sukkiakaan määräänsä enempää. Nyt kun oikein ajattelin niin viimeksi ostin neulotun huppupipon 6 vuotta sitten ja muut lakit jäi käyttämättä sen jälkeen aivan täysin. Villasukkia tarvitsee uusia ehkä 10v välein.
Piposta olen samaa mieltä, sukkia menee vähintään kolme paria vuodessa. Käytän niitä lähes aina. Paitsi en kesällä ulkona.
Yölläkin käytän pehmeästä vauvanlangasta tehtyjä sukkia.
En tee niitä itse, onneksi on vielä tekijöitä.
Vierailija kirjoitti:
Vielä kousallisempaa on, kun saa käsitöitä perintönä. Sitten ei ainakaan raaski heittää pois tai myydä.
Harrastajien pitäisi itse ajoissa raakaa pois osa ja parhaat vain säästää.
Eiköhän jokainen saa tehdä omilleen mitä haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä kousallisempaa on, kun saa käsitöitä perintönä. Sitten ei ainakaan raaski heittää pois tai myydä.
Harrastajien pitäisi itse ajoissa raakaa pois osa ja parhaat vain säästää.
Eiköhän jokainen saa tehdä omilleen mitä haluaa.
Juuri näin. Ylimääräiset voi lahjoittaa kierrätykseen.
Vierailija kirjoitti:
Se joka haluaa kotikutoisen näköistä ja pitää moisesta tyylistä, tekee useimmiten itse. Se joka ei pidä, haluaa ostaa "siistimmän" näköisiä tehdasvalmistettuja. Ei moni voi esim töissä pitää itsetehdyn näköisiä vaatteita, jos on yhtään virallisempi pukeutumiskoodi. Lisäksi esim villasukkapari kestää helposti viisi vuotta käyttöä tai pidempäänkin, ei niitä tarvitse kovin usein ostaa (ja useilla lähipiirissä on joku jolta nämä saa ilmaiseksi).
Ts kysynnän vähyydelle on kyllä ihan loogiset syyt.
Olen aika lailla korkeassa virassa ja minulla on pääasiassa itsetehtyjä vaatteita. Et erota niitä kaupan mallistoista muuten kuin nurjalta eli myös sieltä vaate on siisti, pesumerkintälappua ei ole. Itsetehty vaate ei välttämättä ole itsetehdyn näköinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä kousallisempaa on, kun saa käsitöitä perintönä. Sitten ei ainakaan raaski heittää pois tai myydä.
Harrastajien pitäisi itse ajoissa raakaa pois osa ja parhaat vain säästää.
Eiköhän jokainen saa tehdä omilleen mitä haluaa.
Juuri näin. Ylimääräiset voi lahjoittaa kierrätykseen.
Tai säilyttää. Ei niitä ole mikään pakko lahjoittaa mihinkään jollei halua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä kousallisempaa on, kun saa käsitöitä perintönä. Sitten ei ainakaan raaski heittää pois tai myydä.
Harrastajien pitäisi itse ajoissa raakaa pois osa ja parhaat vain säästää.
Eiköhän jokainen saa tehdä omilleen mitä haluaa.
Saa toki, mutta koen vel ollisuudekseni säästää.
Kaikille ei ole yhtä voimakkaita tunteita läheisiä kohtaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se joka haluaa kotikutoisen näköistä ja pitää moisesta tyylistä, tekee useimmiten itse. Se joka ei pidä, haluaa ostaa "siistimmän" näköisiä tehdasvalmistettuja. Ei moni voi esim töissä pitää itsetehdyn näköisiä vaatteita, jos on yhtään virallisempi pukeutumiskoodi. Lisäksi esim villasukkapari kestää helposti viisi vuotta käyttöä tai pidempäänkin, ei niitä tarvitse kovin usein ostaa (ja useilla lähipiirissä on joku jolta nämä saa ilmaiseksi).
Ts kysynnän vähyydelle on kyllä ihan loogiset syyt.
Olen aika lailla korkeassa virassa ja minulla on pääasiassa itsetehtyjä vaatteita. Et erota niitä kaupan mallistoista muuten kuin nurjalta eli myös sieltä vaate on siisti, pesumerkintälappua ei ole. Itsetehty vaate ei välttämättä ole itsetehdyn näköinen.
Itsetehty on taitavan tekijän jäljiltä paljon paremman näköinen kuin kaupasta ostettu - saati Kiinasta tilattu akryylipaska.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä kousallisempaa on, kun saa käsitöitä perintönä. Sitten ei ainakaan raaski heittää pois tai myydä.
Harrastajien pitäisi itse ajoissa raakaa pois osa ja parhaat vain säästää.
Eiköhän jokainen saa tehdä omilleen mitä haluaa.
Saa toki, mutta koen vel ollisuudekseni säästää.
Kaikille ei ole yhtä voimakkaita tunteita läheisiä kohtaan!
Tarkoitinkin, että tekijä saa säästää ne jos haluaa. Ei hänellä ole mitään velvollisuutta "raakata ja jättää vain parhaat", jotta perillisillä olisi helpompaa.
Onneksi mulla on kesämökki, johon voi neuloa ja virkata iloisia mattoja, peittoja, tyynyjä sun muuta mielin määrin! 😀
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä kousallisempaa on, kun saa käsitöitä perintönä. Sitten ei ainakaan raaski heittää pois tai myydä.
Harrastajien pitäisi itse ajoissa raakaa pois osa ja parhaat vain säästää.
Eiköhän jokainen saa tehdä omilleen mitä haluaa.
Saa toki, mutta koen vel ollisuudekseni säästää.
Kaikille ei ole yhtä voimakkaita tunteita läheisiä kohtaan!
Sillä mitä tunteita on perintöä tai tarpeetonta tavaraa kohtaan ei ole mitään tekemistä sen kanssa mitä tunteita sinulla on perinnön jättäjään. Toki jos perinnön jättäjä arvosti kierrätystä on vähän noloa heittää tavaraa roskiin jos se kuitenkin vielä on kierrätettävissä. Jos taas hän itsekin luopui turhasta tavarasta hävittämällä niin kierrätyksellä ei ole niin suurta merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä kousallisempaa on, kun saa käsitöitä perintönä. Sitten ei ainakaan raaski heittää pois tai myydä.
Harrastajien pitäisi itse ajoissa raakaa pois osa ja parhaat vain säästää.
Eiköhän jokainen saa tehdä omilleen mitä haluaa.
Juuri näin. Ylimääräiset voi lahjoittaa kierrätykseen.
Tai säilyttää. Ei niitä ole mikään pakko lahjoittaa mihinkään jollei halua.
No nimenomaan. Ja jos perit jotain, voit tehdä niillä mitä haluat. Ne ovat omiasi.
Polkuhinnoilla tehdään vain hallaa.
Mutta kun en tee myyntiin, niin samapa tuo. Saanpahan tehdä just mitä haluan, kun ei tarvitse miettiä mikä menis kaupaksi.