Eroaisitko, jos parisuhteessa ei olisi ollut seksiä tai läheisyyttä kahteen kuukauteen?
Edes suutelemista ei ole ollut. Ja mitään ongelmaa ei kuulemma ole.
Kommentit (136)
Apua, mitä ihmettä nyt taas. Kahden kuukauden perusteella tehdään eropäätöksiä. Olis omakin >10v onnellinen liitto päättynyt moneen kertaan jos olisin katsonut suhteen tilaa tuollaisella aikajänteellä. Toki jos kyse on alle 20-vuotiaiden seurustelusta, voi käydä jollain lailla järkeen. Jos aikuisista kyse niin suosittelen kasvamista.
Vierailija kirjoitti:
Ekalla kerralla kun noin kävisi se menisi kuivan kauden piikkiin, varsinkin jos on ekstra rasitustekijöitä (stressiä, työttömyyttä, sairautta, omaisten kuolemia, uusia perheenjäsenia vauva tai koira tms.)
Kokemuksesta tiedän että jos tuo toistuu niin homma on saatava toimimaan hyvin nopeasti. Muuten vähintään toinen katkeroituu niin kovasti että tilannetta on erittäin vaikea saada takaisin hyväksi. Seksittömyydestä tulee uusi normaali, ja sitten on vain ajan kysymys venyttääkö tilannetta kuinka monta vuotta.
Miten koira tai jokun toisen kuolema on este seksille ? 😅
Kaksi kuukautta kuulostaa jotenkin lyhyeltä ajalta päättää kokonainen parisuhde. Kaksi vuotta niin että on tehnyt aktiivisesti asiaan eteen töitä olisi lähempänä totuutta. Silloinkin merkkaisi enemmän läheisyys, seksiä en halua harrastaa jos kumppani ei jostain syystä halua tai voi. Läheisyyttä voi olla vaikka ei olisi täysillä asiassa mukana, toisen mieliksi. Seksiä mielestäni ei missään nimessä.
En eroaisi, hankkisin nuoren ja upean ja kiihkeä rakastajan. Jos puoliso kuitenkin ylläpitää kotia ja tuo leipää pöytään myös, niin suotako silloin eroaa.
Riippuu tilanteesta. Jos kumppani osoittaa että läheisyyttä ei ole koska minä olen ällöttävä, niin eroaisin.
Jos ei vain ole haluja ollenkaan niin en eroaisi mutta edellyttäisin että syytä lähdettäisiin selvittämään. Ja jos toinen ei halua selvittää, niin yrittäisin kyllä pidempään kuin 2 kk mutta sanoisin että 6 kk kohdalla menisi oma raja ja jos mikään ei olisi muuttunut niin luovuttaisin eli eroaisin.
Tässä ketjussa jotkut kirjoittaa että parisuhde on omien tarpeiden tyydyttämistä varten ja parisuhteesta pitäisi saada kaikki mitä tarvitsee itselleen. Saahan näin ajatella, mutta itselleni näkemys on vieras. Parisuhde on minulle kumppanuutta ja yhteisten unelmien toteuttamista, esim lapsia kasvattamalla ja kotia hoitamalla. Meillä on enimmäkseen hyvä henkinen yhteys, mutta kahdenkeskisen ajan määrä ja se miten jaksamme seksiä ym lasten mentyä nukkumaan vaihtelee paljon. Raskaudet, synnytykset, sairaudet, kova stressi, traumaattiset elämäntapahtumat ja suhteen kriisivaiheet ovat ajoittain kovasti vähentäneet seksin ja läheisyyden määrää. Se ei kuitenkaan minulle todellakaan tarkoita sinnittelyä huonossa suhteessa vaan toisen hyväksymistä sellaisena kuin hän on ja pidempää aikajännettä, jossa suhdetta kannattelee yhteinen historia, jaettu nykyhetki ja yhteiseksi suunniteltu tulevaisuus. Suosittelen muitakin rohkaistumaan pitkään liittoon, jossa keskiössä ei ole vain omien tarpeiden tyydyttäminen. :)
Terveydellisistä syistä on ollut pidempiäkin taukoja seksissä. Pahin oli yhdyntäkielto muun pakkolevon lisäksi loppuraskaudesta yli 2 kk, siis hyvin veemäinen itselleni koska raskausaikoina seksi on ollut parhaimmillaan ja käytännössä haluaisin koko ajan. Mutta muista syistä on ollut vielä pidempiäkin taukoja. Meillä tosin ei koskaan ole ollut sellaista tilannetta, että varsinainen haluaminen olisi loppunut, mutta yhdyntä nyt sitten on ollut poissuljettu muuten. Ja todellakin molemmat on tienneet missä mennään ja yhdessä ollaan oltu harmissaan.
Meillä auttanut se muu läheisyys ja kainalossa nukkuminen ja käsihommat näissä. Nyt yli kahdenkymmenen vuoden jälkeen vielä helpompaa, kun ei tarvitse enää olla huolissaan raskaaksi tulosta, paikat toimii paljon paremmin ilman hormoniehkäisyä ja halutkin on molemmilla siirtyneet (toinen haluaa vähän vähemmän kuin aiemmin ja toinen enemmän) vastaamaan toisiaan, eli siihen kerta päivään. Ei se edelleenkään toteudu, koska muu elämä ja varsinkin ne lapset haittaa yhä jonkin verran asiaa, mutta paremmaksi on muuttunut.
Tuo ei tässä mitään -asenne on mielestäni se pohjimmainen ongelma. Näistä pitää pystyä puhumaan,
Vierailija kirjoitti:
Näköjään seksi on joillekin uskomattoman tärkeää. En osaa samaistua mutta toki jokainen on omanlaisensa. Itse en eroaisi puolisostani vaikka seksiä ei olisi enää koskaan (esimerkiksi onnettomuuden vuoksi). Läheisyyden puute, varsinkin jos se koskisi myös henkistä yhteyttä, olisi ongelma mutta sitäkin yritettäisiin ratkaista ensin enkä todellakaan kahden kuukauden takia laittaisi 20 vuoden todella onnellista avioliittoa roskikseen. Puolisoni on elämänkumppanini, rakastan häntä äärettömästi ja meillä on mahtavaa yhdessä. Nämä todellakin painavat eniten.
Oletkos kysynyt ukoltasi koska viimeksi, onko hän tyytyväinen? Mies kuitenkin tarvitsee seksiä paljon ja pihtaava nainen, vaikka kuinka elämänkumppani olisikin, on kidutusta. Käyköhän ukkosi jo vieraissa? Minun veikkaukseni on että sata varmasti.
Tuohan olisi unelma, aseksuaali kun olen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näköjään seksi on joillekin uskomattoman tärkeää. En osaa samaistua mutta toki jokainen on omanlaisensa. Itse en eroaisi puolisostani vaikka seksiä ei olisi enää koskaan (esimerkiksi onnettomuuden vuoksi). Läheisyyden puute, varsinkin jos se koskisi myös henkistä yhteyttä, olisi ongelma mutta sitäkin yritettäisiin ratkaista ensin enkä todellakaan kahden kuukauden takia laittaisi 20 vuoden todella onnellista avioliittoa roskikseen. Puolisoni on elämänkumppanini, rakastan häntä äärettömästi ja meillä on mahtavaa yhdessä. Nämä todellakin painavat eniten.
Oletkos kysynyt ukoltasi koska viimeksi, onko hän tyytyväinen? Mies kuitenkin tarvitsee seksiä paljon ja pihtaava nainen, vaikka kuinka elämänkumppani olisikin, on kidutusta. Käyköhän ukkosi jo vieraissa? Minun veikkaukseni on että sata varmasti.
Mihin miehet seksiä tarvitsevat? Ei seksinpuute ketään tapa, toisin kuin vaikka se ettei ole ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näköjään seksi on joillekin uskomattoman tärkeää. En osaa samaistua mutta toki jokainen on omanlaisensa. Itse en eroaisi puolisostani vaikka seksiä ei olisi enää koskaan (esimerkiksi onnettomuuden vuoksi). Läheisyyden puute, varsinkin jos se koskisi myös henkistä yhteyttä, olisi ongelma mutta sitäkin yritettäisiin ratkaista ensin enkä todellakaan kahden kuukauden takia laittaisi 20 vuoden todella onnellista avioliittoa roskikseen. Puolisoni on elämänkumppanini, rakastan häntä äärettömästi ja meillä on mahtavaa yhdessä. Nämä todellakin painavat eniten.
Oletkos kysynyt ukoltasi koska viimeksi, onko hän tyytyväinen? Mies kuitenkin tarvitsee seksiä paljon ja pihtaava nainen, vaikka kuinka elämänkumppani olisikin, on kidutusta. Käyköhän ukkosi jo vieraissa? Minun veikkaukseni on että sata varmasti.
Minun ukko nauttii tarjoilla mulle orgasmeja. Ihan joka kerta. 😊
-eri
Itse en pidä perinteisestä läheisyydestä, kainalossa olosta ja suukottelusta, mutta flirtistä ja suht säännöllisestä seksistä kylläkin. Mutta on meilläkin seksittömiä kausia ollut, esimerkiksi molempien raskauksieni ajan kokonaan(!). Ekassa oli kielletty lääkärin käskystä ja tokassa miestä sit pelotti niin paljon, että jäi harrastamatta. Joskus saattaa mennä kuukausi tai jopa kaksi, jos antaa ajan kulua eikä etsi seksille aikaa, mutta sitten sitä herättelee halut taas uudestaan ja taas hommat toimii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näköjään seksi on joillekin uskomattoman tärkeää. En osaa samaistua mutta toki jokainen on omanlaisensa. Itse en eroaisi puolisostani vaikka seksiä ei olisi enää koskaan (esimerkiksi onnettomuuden vuoksi). Läheisyyden puute, varsinkin jos se koskisi myös henkistä yhteyttä, olisi ongelma mutta sitäkin yritettäisiin ratkaista ensin enkä todellakaan kahden kuukauden takia laittaisi 20 vuoden todella onnellista avioliittoa roskikseen. Puolisoni on elämänkumppanini, rakastan häntä äärettömästi ja meillä on mahtavaa yhdessä. Nämä todellakin painavat eniten.
Oletkos kysynyt ukoltasi koska viimeksi, onko hän tyytyväinen? Mies kuitenkin tarvitsee seksiä paljon ja pihtaava nainen, vaikka kuinka elämänkumppani olisikin, on kidutusta. Käyköhän ukkosi jo vieraissa? Minun veikkaukseni on että sata varmasti
Teillä on asiat kyllä hyvin, olet hyvä nainen miehellesi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näköjään seksi on joillekin uskomattoman tärkeää. En osaa samaistua mutta toki jokainen on omanlaisensa. Itse en eroaisi puolisostani vaikka seksiä ei olisi enää koskaan (esimerkiksi onnettomuuden vuoksi). Läheisyyden puute, varsinkin jos se koskisi myös henkistä yhteyttä, olisi ongelma mutta sitäkin yritettäisiin ratkaista ensin enkä todellakaan kahden kuukauden takia laittaisi 20 vuoden todella onnellista avioliittoa roskikseen. Puolisoni on elämänkumppanini, rakastan häntä äärettömästi ja meillä on mahtavaa yhdessä. Nämä todellakin painavat eniten.
Oletkos kysynyt ukoltasi koska viimeksi, onko hän tyytyväinen? Mies kuitenkin tarvitsee seksiä paljon ja pihtaava nainen, vaikka kuinka elämänkumppani olisikin, on kidutusta. Käyköhän ukkosi jo vieraissa? Minun veikkaukseni on että sata varmasti
Vähän sama, kuin tarvitsisis sokeria, alkoholia, huumeita tms muuta reiluja dopamiiniannoksia.
Ei kukaan tule onnelliseksi siitä, että metsästää jatkuvasti niitä dopamiiniannoksia, joko syömällä hirveästi sokeria tai sitten jatkuvalla orkkuilulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näköjään seksi on joillekin uskomattoman tärkeää. En osaa samaistua mutta toki jokainen on omanlaisensa. Itse en eroaisi puolisostani vaikka seksiä ei olisi enää koskaan (esimerkiksi onnettomuuden vuoksi). Läheisyyden puute, varsinkin jos se koskisi myös henkistä yhteyttä, olisi ongelma mutta sitäkin yritettäisiin ratkaista ensin enkä todellakaan kahden kuukauden takia laittaisi 20 vuoden todella onnellista avioliittoa roskikseen. Puolisoni on elämänkumppanini, rakastan häntä äärettömästi ja meillä on mahtavaa yhdessä. Nämä todellakin painavat eniten.
Oletkos kysynyt ukoltasi koska viimeksi, onko hän tyytyväinen? Mies kuitenkin tarvitsee seksiä paljon ja pihtaava nainen, vaikka kuinka elämänkumppani olisikin, on kidutusta. Käyköhän ukkosi jo vieraissa? Minun veikkaukseni on että sata varmasti
Tiedätkö miltä tuntuu kun ovat säkit täynnä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näköjään seksi on joillekin uskomattoman tärkeää. En osaa samaistua mutta toki jokainen on omanlaisensa. Itse en eroaisi puolisostani vaikka seksiä ei olisi enää koskaan (esimerkiksi onnettomuuden vuoksi). Läheisyyden puute, varsinkin jos se koskisi myös henkistä yhteyttä, olisi ongelma mutta sitäkin yritettäisiin ratkaista ensin enkä todellakaan kahden kuukauden takia laittaisi 20 vuoden todella onnellista avioliittoa roskikseen. Puolisoni on elämänkumppanini, rakastan häntä äärettömästi ja meillä on mahtavaa yhdessä. Nämä todellakin painavat eniten.
Oletkos kysynyt ukoltasi koska viimeksi, onko hän tyytyväinen? Mies kuitenkin tarvitsee seksiä paljon ja pihtaava nainen, vaikka kuinka elämänkumppani olisikin, on kidutusta. Käyköhän ukkosi jo vieraissa? Minun veikkaukseni on että sata varmasti.
Ihmettelen tätäkin, että samaan aikaan itketään täällä, miten vaikea miesten on saada seksiä, mutta silti jokainen uhoaa lähtevänsä vieraisiin, jos ei peitto heilu seitsemästi viikossa 365.
Vierailija kirjoitti:
Ilman muuta eroaisin. Olen ihan ekasta seurusteluviikosta asti sanonut, että seksin loppuessa loppuu suhdekin.
MINÄ ole sanonut!!!! Minä, minä!
Ihan sama mulle, vaikka tolla toisella olis joku vaiva tai vaikka masennus, mutta MINÄ olen puhunut. Röyh
Naiset on useimmiten näitä joita seksin loppuminen ei haittaa ja huomio nyt sanaan useimmiten. Miehet eivät kuitenkaan jaksa vuositolkulla olla ilman seksiä, siispä jos olet seksittömässä suhteessa pitkään on enemmän kuin todennäköistä että puoliso hankkii seksin muualta.
No en. Aika retardi saa olla jos meinaa läpi elämänsä siittää tai olla siitettävänä. Joku aivovamma?
Näköjään seksi on joillekin uskomattoman tärkeää. En osaa samaistua mutta toki jokainen on omanlaisensa. Itse en eroaisi puolisostani vaikka seksiä ei olisi enää koskaan (esimerkiksi onnettomuuden vuoksi). Läheisyyden puute, varsinkin jos se koskisi myös henkistä yhteyttä, olisi ongelma mutta sitäkin yritettäisiin ratkaista ensin enkä todellakaan kahden kuukauden takia laittaisi 20 vuoden todella onnellista avioliittoa roskikseen. Puolisoni on elämänkumppanini, rakastan häntä äärettömästi ja meillä on mahtavaa yhdessä. Nämä todellakin painavat eniten.