Lue keskustelun säännöt.
15-v tyttöni on jäänyt koko luokan ulkopuolelle
25.01.2019 |
Tänään tuli Wilmassa luokanohjaajalta viesti, että 8. Luokkalainen tyttäreni on ollut jo muutaman viikon koulussa täysin yksin ja hiljaa. Tänään LO oli kysynyt tytöltä, että onko kaikki hyvin ja tämä oli alkanut itkeä. Sitten tyttö oli sanonut että tuntee itsensä näkymättömäksi ja täysin yhdentekeväksi kun kukaan ei koskaan ota kontaktia häneen. Että hänen elämänsä on pelkkää helv*ttiä. Hän tuntee että on jäänyt ulkopuoliseksi muusta luokasta, että hän ei kuulu hyvän ryhmähengen joukkoon, jossa kaikki tulee loistavasti toimeen keskenään. Kuulemma usein ryhmätöitäkin tehdessä joku opettaja on sanonut "sitten (tyttäreni nimi) jää yksin" ja joku säälistä ottanut ryhmään mukaan.
Tuntuu niin pahalta lapseni puolesta. Hän on kertonut että on välillä yksinäinen, mutta en tajunnut ottaa sitä tosissaan. Olen sanonut vain että menee rohkeasti ryhmään mukaan ja puhuu kuuluvalla äänellä. Nyt ymmärrän että olen ollut tosi tyhmä. Tytöllä oli vielä ennen joululomaa yksi kaveri jonka kanssa oli aina. Tytön mukaan kaveri oli tosin vähän ripustautuva eikä aina jaksanut häntä. Nyt kaverikin on vaihtanut tyttöni muihin.
LO oli puhunut tänään luokan muiden opettajien kanssa ja laittanut minulle viestiä. En tajunnut että lapsestani tuntuu noin pahalta. Oli syytellyt itseään muunmuassa siitä, että on vain luonnostaan "sosiaalisesti p*ska ihminen ja ruma, läski ja ärsyttävä". Kertoi myös opettajalle että tämä oli ensimmäinen joka kysyi hänen asioistaan. Muutkin opettajat ovat kai huomanneet tytön "masentuneisuuden" ja yksinäisyyden, mutta ei ole edes kysynyt miten menee.
Tyttö on nyt tallilla hoitamassa hoitohevosta, mutta tulee pian kotiin. Miten minun kannattaa tästä puhua? Hän ei ilmeisesti tiedä että opettaja on kertonut minulle hänen mietteistään. Surettaa että oma lapsi joutuu kokemaan tuollaista :(
Kommentit (180)
Vierailija kirjoitti:
Lapseni koulussa kuraattori järjesti ylimääräistä ryhmäytystä kasiluokalla, kun siellä oli sopeutumattomia. Siitä tuskin oli apua.
Ja sitten voisi kysyä erktyisopettajalta, josko hän voisi auttaa. Oma lapseni oli lukivaikeuden takia erityisopella kielissä. Siellä tutustui pariin syrjäytyneeseen, joista tuli kavereita lapselleni. (Lapseni haki kerran toisen noista jopa kesken päivän kouluun, kun ei muuten rohjennut tulla), Nuo syrjäytyneet olivat eri luokalla. Erityisopella ja vaöaavalintaisissa on mahdollisuus tutustua muilla luokilla oleviin oppilaisiin. Lapsellani oli hyvinä kavereina kaksi omalta luokalta, nuo kaksi syrjäytynyttä ja yksi laaja-alaisista oppimishäiriöistä kärsivä rinnakkaisluokkalainen ja vielä pari ylempiluokkalaista. Niiden ylempiluokkalaisten avulla tutustui jopa poikakaveriinsa, jonka kanssa olivat yhdessä 2,5 vuotta.
Eli kannattaa kysyä erityisopella tai kuraattorimta vinkkejä muista yksinäisistä toisilla luokilla.
Haukut toisten lapsia syrjäytyneiksi?
heeehee hu.llu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko poikakaverikin SYRJÄYTYNYT?
Pyydä luokanopettaja laittamaan istumajärjestys niin että tyttäresi pääsee mukavan tyttöluokkakaverin viereen. Ja hänen tulee jatkossa aina olla jonkun kivan tytön vieressä. Tyttäresi voisi myös käydä koulukuraattorille ja psykologille puhumassa kaveriasioista.
??????
kivan tytön vieressä?????
Vierailija kirjoitti:
Pyydä luokanopettaja laittamaan istumajärjestys niin että tyttäresi pääsee mukavan tyttöluokkakaverin viereen. Ja hänen tulee jatkossa aina olla jonkun kivan tytön vieressä. Tyttäresi voisi myös käydä koulukuraattorille ja psykologille puhumassa kaveriasioista.
??????
kivan tytön vieressä?????
Kävisikö joku SYRJÄYTYNYT vieruskaveriksi?
Vierailija kirjoitti:
En valitettavasti osaa neuvoa, mikä auttaisi tähän hätään koulussa. Mutta yrittäkää ainakin löytää kavereita koulun ulkopuolelta. Onko tyttö menossa ensi kesänä riparille? Suosittelen lämpimästi Suomen Lähetysseuran riparia Päiväkummussa. Siellä on moni koulussa kiusatuksi tai syrjityksi joutunut päässyt hyvin mukaan porukkaan.
Jos tyttö pärjää hyvin koulussa, kannattaa hakea johonkin korkean keskiarvon lukioon. Niissä vähän erikoisemmatkin tyypit tulevat yleensä hyväksytyksi.
Itse suosittelisin kyllä ennemmin protua. Protulla on pääsääntöisesti paljon hyväksyvämpi meininki kuin riparilla. Itse kävin molemmat. Protuilla on vähän enemmän semmonen hippimeininki ja kaikki toivotetaan tervetulleiksi omina itsenään. Mm. seksuaalivähemmistöjen edustajat ja muulla lailla kirkon muottiin sopimattomat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pyydä luokanopettaja laittamaan istumajärjestys niin että tyttäresi pääsee mukavan tyttöluokkakaverin viereen. Ja hänen tulee jatkossa aina olla jonkun kivan tytön vieressä. Tyttäresi voisi myös käydä koulukuraattorille ja psykologille puhumassa kaveriasioista.
??????
kivan tytön vieressä?????
Kävisikö joku SYRJÄYTYNYT vieruskaveriksi?
Kukapany syrjäytyneen haluaisi kaveriksi? Eteenkin kun seura tekee kaltaisekseen.
Typeriä kommentteja.Nykyään on todella vaikeaa nuorille.Toiset jotka saavat muut mukaan esim.keksimällä juttuja koska vain haluavat jonkun kiusattavan.Ei siinä sitten kiusattu halua tupata porukkaan jos kukaan ei juttele.Kyllä sen huomaa jos muut ei halua olla .Yleensä tämä joka haluaa kiusata on itsekäs ja suosittu.Keksii juttuja ja kiristää muita.Ostelee lahjoja ja äitikin on yleensä mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En minäkään hengaisi heppatytön kanssa
Miten nää tällaiset aina ehtiikin kommentoimaan ensimmäisenä?
Vierailija kirjoitti:
Tyttö on kertonut että luokan ryhmähenkeä on kehuttu koulun parhaimmaksi. Välituntisin lapseni on istunut muutaman metrin päässä muista, kun kukaan ei ole jäänyt lähemmäs. Harvoin siellä varmaan pystyy puhumaan pahaa, kun kaikki (paitsi tyttäreni) on niin tiiviisti yhdessä ja aina kuitenkin kuuloetäisyydellä.
Tämä on tyypillistä luokissa, joissa on yksi kiusattu. Niissä juuri onkin ryhmähenki hyvä ja opettajat näkevät sen hyvänä. Muut oppilaat ovat usein tyytyväisiä (ei kaikki) ja heillä on vieläpä mukavasti syntipukki kaikkeen. Luokan ryhmähenki ei voi olla hyvä, jos joku jää ulkopuolelle. Jokaisessa luokassa on hyvin erityyppisiä lapsia ja hyvässä luokassa ketään ei jätetä ulkopuolelle.
Oman lapseni luokassa oli hyvä ryhmähenki ja opettaja oikein kehui miten hyvä porukka siellä on. Halusi sitten uskoa kun yksi jäi ulkopuolelle että tämä vain on sosiaalisilta taidoiltaan niin huono. Kävi kuitenkin ilmi (omakin lapseni kertoi) että muutama tyttö oli saanut koko luokan ymmärtämään että tämän yhden tytön kanssa ei ole suotavaa olla.
Omalla luokallani lapsuudessa oli aikoinaan täysin sama asia, yksi poika oli ollut alakoulusta saakka hiljaisesti syrjitty. Tottakai hän yläasteella oli arempi kuin rohkeammat, koska hän oli saanut aina kokea olevansa se ei-toivottu. Mutta me olisimme voineet ottaa hänet mukaan porukoihin, mutta emme ottaneet. Sanotaanko näin että minuakin silloin teininä joskus raastoi sydämestä että se poika jäi yksin, mutta en osannut silloin tehdä asialle mitään. Häntä myös haukuttiin toisinaan. Ja meillä oli koulun paras ryhmähenki... että totuus on yleensä toinen mitä muka nähdään. Usein syrjitty ei itse tiedä että on syrjitty vaan syyttää kaikesta itseään ja huonouttaan. Kun opettajat monesti ovat aika sokeita tilanteille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Typeriä kommentteja.Nykyään on todella vaikeaa nuorille.Toiset jotka saavat muut mukaan esim.keksimällä juttuja koska vain haluavat jonkun kiusattavan.Ei siinä sitten kiusattu halua tupata porukkaan jos kukaan ei juttele.Kyllä sen huomaa jos muut ei halua olla .Yleensä tämä joka haluaa kiusata on itsekäs ja suosittu.Keksii juttuja ja kiristää muita.Ostelee lahjoja ja äitikin on yleensä mukana.
Pojat ovat muuten nykyään samanlaisia kiusaajia kuin tytöt (ennen olivat hieman suorempia) paitsi että he pitävät kiusaamista yllä myös väkivalloin. Mutta kamalia manipuloivia tyyppejä jotkut. Nämä samat tyypit nuolevat opettajan pers,.. joka käänteessä ja ovat usein opettajan suosikkejakin.
Vierailija kirjoitti:
Pyydä luokanopettaja laittamaan istumajärjestys niin että tyttäresi pääsee mukavan tyttöluokkakaverin viereen. Ja hänen tulee jatkossa aina olla jonkun kivan tytön vieressä. Tyttäresi voisi myös käydä koulukuraattorille ja psykologille puhumassa kaveriasioista.
??????
kivan tytön vieressä?????
Niin, ei sitä syrittyä varmasti kannata niiden kiusaajienkaan viereen laittaa. Kivan tytön tunnistaa siitä että hän on ystävällinen ap tytölle ja jopa vieressä istuessaan juttelee tälle. Myös ilmeet ja eleet kertovat paljon. Yleensä joka luokalla on myös niitä ikäviä, ilkeitä tyttöjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tuossa ei ole kyse kiusaamisesta joka näkyy syrjimisenä syön housuni. Äkkiäkös tuo opettajallekin selviää, kun haastattelee jokaisen lapsen ja kehoittaa näitä jokaista huomioimaan tämän tytön. Koulun henkilökunta voi sitten vaivihkaa pitää tätä luokkaa silmällä (vaatii kuukausien tarkkailun). Jos tyttö otetaan mukaan porukkaan kiusaamista ei ole tai se on loppunut, mutta jos ei oteta, häntä kiusataan.
Valitettavasti suurin osa lapsista ei kykene sietämään erilaisuutta. Eikä myös iso osa aikuisistakaan. Ihminen on kuin laumaeläin, alkeellisten kiusaamisviettien vietävissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli samanlainen kohtalo, mutta olin sen pahiten kiusatun ainoa kaveri. Nopeasti kuitenkin minustakin tehtiin koko vuosiluokan musta lammas.
Nyt kun mietin, niin en edes ihmettele että minun seuraani ei lyöttäydytty - olin omalla tavallani pikkuvanha ja vihasin turhaa riehumista ja kaikkea höpöttelyä mikä ei liittynyt tunneilla aiheeseen. Olen vähän sitä mieltä että ketään ei voi pakottaa tykkäämään toisesta, koska en itse pitänyt yhdestäkään luokkakaveristani varsinkaan sen jälkeen kun rupesivat kiusaamaan omaa parasta kaveriani.
Jotkut nuoret nyt ovat perseestä, ja harva haluaa asettua valtavirtaa vastaan. Suoranainen kiusaaminen ja syrjintä on saatava kitkettyä pois, ja kaikkien kanssa on tultava toimeen, mutta valitettava totuus on ettei ketään voi pakottaa olemaan toisen kaveri.
Uskomatonta! Kuulostat aivan minulta. Ala-asteella paras kaverini oli kiusattu, ja liikuimme aina kahdestaan. Kiusaaminen ei kohdistunut varsinaisesti minuun (mitä nyt meitä lesboteltiin), mutta kyllä siinä nopeasti ulkopuolelle jäi. En välittänyt muiden luokkamme tyttöjen seurasta koska - ihan valehtelematta - heidän ainoat tekemisensä olivat juoruilu ja Salkkareista puhuminen. Kompensoin tätä eroa käyttäytymällä ärsyttävän pikkuvanhasti ja lukemalla välitunnilla kirjoja :D
Yläasteella tilanteeni taas oli hyvin samanlainen kuin ap:n tytöllä. Muut tytöt sulkivat minut täysin ulkopuolelle, koska kiinnostuksen kohteeni olivat erilaisia kuin heidän. Kun yritin ottaa kontaktia, he käyttäytyivät kuin minua ei olisikaan; jos halusin olla rauhassa, hivuttautuivat lähelleni kuiskailemaan, hihittelemään ja nälvimään. Se aika oli syvältä p*rseestä, mutta asiat helpottuivat lukiossa, kun hain tieten tahtoen paikkaan, jossa en tuntenut ketään.
Tyttäresi on todella ikävässä tilanteessa ap, mutta toivon mukaan (ja todennäköisesti) kaikki helpottuu yläasteen jälkeen. Nyt on tärkeää, että puhut hänen kanssaan paljon ja tuet ja kannustat häntä parhaasi mukaan. Tuossa tilanteessa sitä nimenomaan haluaa keskustelua ja ymmärrystä enemmän kuin mitään muuta. Ikävästä asiasta puhuminen helpottaa aina.
Vierailija kirjoitti:
Jos tuossa ei ole kyse kiusaamisesta joka näkyy syrjimisenä syön housuni
Mitä sitten? Ei ihmisillä ole velvollisuutta kaveerata kenenkään kanssa. Kiusaamisella on evoluutiobiologinen funktionsa, sillä yksittäisen yksilön liika poikkeavuus ryhmän hengestä on esim. metsästäjä-keräilijöillä vaarantanut ryhmän olemassaolon. Siksi ihmisten kelpoisuutta testataan ja tarvittaessa pidetään loitolla.
Tuskin tuo mitään kiusaamista on, syrjään vetäytyvä annetaan olla syrjässä.
Ihan ensimmäisenä opeta lapsellesi että on hänen vastuullaan pysyä ryhmässä mukana. Yläkouluikäiset eivät pääsääntöisesti pyydä ketään mukaan vaan ryhmä liikkuu ja velloo kuin kalaparvi. Yksin kauemmas jäävää saatetaan pitää ylpistyneenä, kun ryhmän seura ei kelpaa.
Sama ilmiö näkyy työpaikoilla, kun joku ilmoittaa lähtevänsä lounaalle. Porukkaa lähtee mukaan ja yksi loukkaantuu verisesti kun häntä ei erikseen pyydetty mukaan. Ei pyydetty ketään muutakaan.
Koska sama tilanne on ollut kaikissa tyttäresi sosiaalisissa yhteisöissä, kannattaa lähteä miettimään, mikä tyttösi tilanteessa menee pieleen. Jokin käyttäytymismalli voi aina ajaa hänet ensin ulkokehälle ja lopulta syrjään.
Vierailija kirjoitti:
Ihan ensimmäisenä opeta lapsellesi että on hänen vastuullaan pysyä ryhmässä mukana. Yläkouluikäiset eivät pääsääntöisesti pyydä ketään mukaan vaan ryhmä liikkuu ja velloo kuin kalaparvi. Yksin kauemmas jäävää saatetaan pitää ylpistyneenä, kun ryhmän seura ei kelpaa.
Sama ilmiö näkyy työpaikoilla, kun joku ilmoittaa lähtevänsä lounaalle. Porukkaa lähtee mukaan ja yksi loukkaantuu verisesti kun häntä ei erikseen pyydetty mukaan. Ei pyydetty ketään muutakaan.
Koska sama tilanne on ollut kaikissa tyttäresi sosiaalisissa yhteisöissä, kannattaa lähteä miettimään, mikä tyttösi tilanteessa menee pieleen. Jokin käyttäytymismalli voi aina ajaa hänet ensin ulkokehälle ja lopulta syrjään.
Tyttö on todennäköisesti vain arempi kuin muut. Ryhmässä ei voi pysyä mukana, jos kiusataan. Tai no voihan siinä vain seistä ja muut kohtelevat kuin ilmaa. Mutta se syö itsetuntoa eikä ole oikein. Suomessa on oppivelvollisuus, koulu ei ole vapaa-aikaa joten kyllä siellä pitää oppilaiden osata ottaa muut mukaan ja huomioon.
Vierailija kirjoitti:
Ihan ensimmäisenä opeta lapsellesi että on hänen vastuullaan pysyä ryhmässä mukana. Yläkouluikäiset eivät pääsääntöisesti pyydä ketään mukaan vaan ryhmä liikkuu ja velloo kuin kalaparvi. Yksin kauemmas jäävää saatetaan pitää ylpistyneenä, kun ryhmän seura ei kelpaa.
Sama ilmiö näkyy työpaikoilla, kun joku ilmoittaa lähtevänsä lounaalle. Porukkaa lähtee mukaan ja yksi loukkaantuu verisesti kun häntä ei erikseen pyydetty mukaan. Ei pyydetty ketään muutakaan.
.
Fiksu ihminen tajuaa kyllä että aremmat pyydetään mukaan. Kun kaikki eivät ole niin rohkeita että osaavat itse vain lähteä porukan mukaan esim. työpaikalla. Toisaalta jos on vain äänekäs ja rohkea ilman sosiaalisia taitoja niin varmasti lähtee isolla porukalla ja jättää aina sen yhden työkaverin syömään eväitään. Meidän työpaikalla tästä on keskusteltu esimiesten johdolla. Ihminen joka on esim. koulukiusattu kokee helpommin aikuisenakin ettei häntä haluta porukkaan ja siksi on tärkeä pyytää myös hänet mukaan. Me rohkeat jä äänekkäät osataan toki vaikka työntyä seuraan (vaikka meitä ei edes niihin haluttaisi, yleensä emme sitä edes huomaa).
Eli tyttäresi on siis ollut alunperin tanssiryhmässä, mutta jäänyt siellä ulkopuoliseksi. Nyt koululuokassa, jossa hyvä ryhmähenki, mutta jäänyt ulkopuoliseksi. Lisäksi oli kaveri, joka kuitenkin tuntui vähän liian ripustautuvaiselta, mutta kaverikin alkoi sitten hengata sellaisten kanssa, jotka ehkä kokivat hänen seuransa miellyttävämmäksi?
Yksinäisyys on hirveä tunne. Ymmärrän täysin, ettei halua kokea olevansa yksin. Mutta näiden tietojen pohjalta väittäisin, että ehkä tytöllä saattaa olla myös jotain epäsosiaalisia piirteitä? Olen itse ollut teininä aika vaikeasti lähestyttävä. Kukaan ei kiusannut, muttei kukaan kyllä erityisemmin halunnut hengatakaan. Nyt myöhemmin ymmärrän sen kyllä, koska en vain ollut mukavaa seuraa.
Suosittelen juuri, että keskustelette aidosti ja avoimesti. Myös kuraattori/terapia voisi auttaa miettimään sitä, miten yksinäisyyttä voisi purkaa ja samanhenkisiä ystäviä löytyä. Ehkä joku uusi sosiaalinen harrastus voisi olla hyvä juttu. Monet myös saavat apua yksinäisyyteen internet-foorumeilta.