Miten helvetissä muissa perheissä ratkotaan tälläiset ongelmat, kuukautis-siteet, rintaliivit...
Olen kotihoidontuella kotona hoitamassa kolmea alle kouluikäistä lastamme. Rahat on "yhteiset" eli ensin käytetään mun tililtä kaikki ja sitten pyytelen mieheltä lisää.
Kuitenkin kksiteet, rintaliivit, meikit, vaatteet yms on sellaista mikä on vain mun tarvittavaa ostettavaa, mies ei käytä noita ja saa käyttää sen summan muualle tai sillä voi kiristää myöhemmin.
Toinen on työpaikan menot.. Kun töistä mennään syömään ja jääkiekkopeliin, niin se on töistä ja ilmaista, mä en pääse syömään (kuin lasten kanssa Burger Kingiin kun se on halpa) enkä peliin koska ei oo varaa. Se harmittaa..
Kolmas on vaatteet.. Mies on saanut isältään ja äitinsä mieheltä vanhoja ja uusia talvivaatteita ja ulkoiluvaatteita, minä en saa mistään mitään ilman, joten en voi ostaa kun mieskään ei osta, joten mulla ei ole ulkoiluvaatteita ja takit on vanhoja römppiä joissa kuljen.
Miten muut nää ratkaisee?
Apua ihan oikeasti!!
Kommentit (288)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama tilanne kun APllä!!!!!
Mies ei ole itsekäs mutta oli täysin kyvytön ymmärtämään. Ei vaan jotenkin käsittänyt sitä että kotihoidintuella minun tulot on murto-osa siitä mitä ennen sain. Ja mie ajatteli edelleen, että kaikki puoliksi vaan! Kokoajan sain selittää, että ei pysty, tili on mulla jo tyhjä ja on vasta maksettu lainan lyhennys.
Paladin töihin. Aplle se ei ole nyt ehkä vaihtoehto mutta minulle oli. Lapsi hoitoon alle vuoden ikäsenä. Ja voi saatana sitä mäkätyksen, vittuilun ja arvostelun määrää, mikä kodin ulkopuolelta tuli!! No, nyt on totuteltu jo puoli vuotta ja tää on meille nyt se parempi ratkadu, joskin mies ajoittain harmittelee typeryyttään. Ja on pari kertaa sanonut, että jos toinen saadaan niin hoidetaan kotona hoitaminen eri tavalla. Tämä meni meillä kuitenkin hyvin näin. Raha on välillä hankala asia, ja meillä se ongelma oli se, että miehellä ei todellakaan ollut käsitystä siitä, mitä 0.12 euroa tarkoittaa, kun se näkyy pankkitilillä. Se tarkoittaa 12 senttiä. Kun päätin mennä töihin takaisin, niin mies oli sitä vastaan mutta ymmärsi lopulta, kun kuukauden ajan joka päivä kerroin pankkitilin saldon, joka oli tuo 0.12 euroa, koska olin pistänyt heti tukien tultua rahat yhteisen asuntolainan lyhennykseen. Kysyin, että mistä hän kuvittelee, että saldo kasvaisi. Ja hän sanoi, että voi "lainata" rahaa minulle ja joka ketta kertoin, ettei minulla ole vara maksaa sitä takaisin.
Lisättäköön, että kotityöt ja lapsen hoito ei meillä koskaan ole aiheuttanut riitoja, vaan ne on tehty aina suunnilleen tasan.
Kannattaa ap vielä harkita töihin menoa. Ymmärrän, ettei se kaikille ole vaihtoehto, kun puntarissa on muukin kuin raha. Huono äiti -leima tuli kyllä mutta itse en itseäni näe huonoksi äidiksi.
En epäile, väitä vastaan tai kuittaile, mutta aidosti ihmettelen millaisia läheisiä sinulla on tai millaisissa ympyröissä elät. Minä menin vanhempainvapaan jälkeen töihin ja mies jäi isyyslomalle, lapsi vuoden iässä hoitoon. Seuraava syntyi reilu 1,5 v kohdalla ja esikoinen jäi edelleen osa-aikaiseen hoitoon. En ole kertaakaan kuullut tästä edes ihmettelyä tai vihjailua, suoranaisesta v*ttuilusta puhumattakaan. En, vaikka lähes kaikki lähipiirin naiset ovat olleet kotona pidempään. Harmi, että sinulla on noin ymmärtämättömiä tuttuja.
Pieni lisäys: läheisiltä ei tullut täystyrmäystä, ihan kannustavaa palautetta ja kommentteja. Mutta puolitutut ja sukulaisten ja ystävien ystävät ottivat asiakseen arvostella meidän ratkasua ja hanakasti. Mutta ei se haittaa. Jokanen tyylillään. Meillä lähipiirissä on yksi äiti, joka on jäänyt kotiin pitkäksi aikaa lapsensa kanssa. Ehkä toisen lapsen kanssa olisi toisin, tai sitten ei.
Ymmärrän. Ja enhän minäkään toki tiedä kuinka moni selän takana pyörittelee silmiään, mutta päin naamaa ei ole kukaan mitään kehdannut sanoa.
Miehesi on kusipää, ootko sitä ajatellut? Varaa aika sexpon tai seurakunnan pariterapeutille, se ehkä saa ukkosta ajattelee.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa hirveältä parisuhteelta.
Niin kuulostaa, jos tamponeista saadaan aikaan talous - ja parisuhde kriisi. Ei tuollaisia voi oikeasti olla ?
Meillä on omat tilit ja rahat. Sillä se ratkeaisi teilläkin.
Menet töihin. Kai sinulla nyt on sen yhteisen tilin käyttöoikeus? Vai miksi et voi ostaa puuttuvia vaatteira tai siteitä?
Kannattaa mennä töihin. Työstä saa rahaa ja huolet helpottaa sitten. Toinen on, että ala kevytyrittäjäksi. Tee vaikka 2h viikossa töitä kevytyrittäjänä ja nuo ongelmat ratkeaa.
Todellakin alistamista ja taloudellista väkivaltaa, kuten on jo aiemmin kommentoitukin. En ymmärrä tuota yhtään, että jos toinen ei tarvitse jotain niin toisellekaan ei osteta ja että siitä joutuisi vielä maksamaan jotain "tasinkoa." Jos oikein överiksi vedetään, niin silloinhan toiselle ei tarvitsisi ostaa edes lääkkeitä kipeänä, jos toinen on terveenä. Ihmettelen myös sitä, eikö mies välitä, että perheellään ja puolisollaan on kaikki tarvitsemansa ja hyvä olla (eikä tarvitse palella ulkona huonoissa varusteissa)?
Vierailija kirjoitti:
Olen kotihoidontuella kotona hoitamassa kolmea alle kouluikäistä lastamme. Rahat on "yhteiset" eli ensin käytetään mun tililtä kaikki ja sitten pyytelen mieheltä lisää.
Kuitenkin kksiteet, rintaliivit, meikit, vaatteet yms on sellaista mikä on vain mun tarvittavaa ostettavaa, mies ei käytä noita ja saa käyttää sen summan muualle tai sillä voi kiristää myöhemmin.
Toinen on työpaikan menot.. Kun töistä mennään syömään ja jääkiekkopeliin, niin se on töistä ja ilmaista, mä en pääse syömään (kuin lasten kanssa Burger Kingiin kun se on halpa) enkä peliin koska ei oo varaa. Se harmittaa..
Kolmas on vaatteet.. Mies on saanut isältään ja äitinsä mieheltä vanhoja ja uusia talvivaatteita ja ulkoiluvaatteita, minä en saa mistään mitään ilman, joten en voi ostaa kun mieskään ei osta, joten mulla ei ole ulkoiluvaatteita ja takit on vanhoja römppiä joissa kuljen.
Miten muut nää ratkaisee?
Apua ihan oikeasti!!
Tämän sun viestin perusteella vain SUN rahat on yhteiset, koska joudut pyytämään mieheltä rahaa. Käykää uusi neuvottelu rahojen käytöstä. Jos raht on yhteiset, niin se joka tienaa enemmän maksaa myös enemmän. Lisäksi hoidat YHTEISIÄ lapsia kotona. Oletteko päättäseet siitä YHDESSÄ.
AIna näitä viestejä lukiessa ihmettelen millasten mulkkujen kanssa naiset menee yhteen.
Osta kuukuppi ja kestositeet oheen. USAsta saa myös tilattua menkka-alushousuja. Säästö on pitkässä juoksussa iso. Vähennä meikkejä, esim itse kestovärjäät kulmat.
Toisekseen kotiäitinä ehtii (kokemusta) kierrellä kirppiksiä ja seurata alennusmyyntejä aivan eri tavalla kuin työssäkäyvä. Osta takit yms aina kun ei ole sesonki ja säästät pitkän pennin. Itse olen hyvin tyylitietoinen ja kirppiksiltä olen löytänyt kivoja vaatteita. Liity pikkukuntien FB kirppistyhmiin. Niissä on halpoja vaatteita.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka koen eläväni tasavertaisessa suhteessa, missä molemmat tienaa ja molemmat saa säästöön, niin on otettava vielä enemmän puheeksi raha-asioiden hoito lapsen saamisen jälkeen.
Yhteiset kulut menevät nyt tasan puoliksi, koska siitä huolimatta kummankaan ei tarvitse jättää "mitään" ostamatta rahapulan takia. Eli nyt meillä on kaikki hyvin. Taloustililtä saan ostaa kuukautissuojat yhtälailla kuin mieskin jotain tarvitsemaansa päivittäisasiaa.
Mutta silti mietityttää mitä tulee tapahtumaan lapsen saamisen jälkeen. Ensi alkuun toki pärjätään hyvin, kun saa vielä kunnolla rahaakin äitiyslomalla.
Olen säästänyt jo hyvän summan rahaa mahdollista äitiyslomaa ja hoitovapaata varten, jotta voin kustantaa silloin omia menojani.
Silti hieman pelkään, että se menee siihen, että joudun käyttämään säästämiäni rahoja myös talouden yhteisiin menoihin, joihin hoitovapaalla saatava raha ei riitä. Eikä siis miin, että mies maksaisi niistä silloin isomman osan.Säästöt ovat siis omiin menoihini. Jotta voin silloinkin ostaa kengät kun haluan kysymättä toiselta. Ei niin, että joudun käyttämään rahoja ruokaani.
Mutta tämä asia käydään läpi vielä hyvissä ajoin ja kirjataan mustaa valkoiselle. Onneksi tiedän todella hyvin sekä meidän talouden että omat menoni, joten ns. yllätyksiä ei tule minkään vakuutuslaskun tms. kanssa. Ja tällä hetkellä sekä yhteisessä että omassa taloudenpidossani on paljon sellaista, mistä pystyn pihistelemään ilman että se periaatteessa näkyy missään.
Teidän pitäisi yhdessä säästää vanhempainvapaita varten, miksi säätäminen olisi vain sinun vastuullasi? Kyse on yhteisestä lapsesta, eli pitäisi ajatella, että perheen tulot pienenevät, ei niin, että sinun tulosi pienenevät.
Meillä parisuhdetta takana yli 30wee ja aina rahat olleet yhteisiä. Käytännössä palkat on menneet välillä eri ja välillä samalle tilille. Arjessa juoksevat menot on maksettu toiselta ja lainat ja laskut toiselta. Ei ole mun ja sun rahoja kun tässä tätä elämää yhdessä eletään. Vaihtelevasti ollaan oltu se isompi tai pienempituloinen, nykyisin suht samassa. Tuollainen sulle-mulle on ihan typerää.
Kotona olijahan säästää joka kuukausi hoitomaksun. Se summa siis sun tilille tai käyttöön. Tuet joita saat lasten hoitamisesta ja lapsilisät sulle koska hoidat sen puolen. Tämän jälkeen yhteiset menot puoliksi. Mikä olisi lopputulos? Vieläkö mies on samaa mieltä? Ja jos sinä et saa uusia vaatteita niin ei mieskään saa niitä käyttää, se olisi epäreilua. Kumpikin vaan vanhoissa lumpuissa. Ja jos et pääse ulos niin ei mieskään, jälleen epistä. Kuukautissuojista pääsee eroon steriloinnilla tai hormoonikierukalla, anna miehen valita ja koska kyse on myös ehkäisystä eli seksin saamisesta niin maksaa siitä puolet. Tietty kuukautiskuppi on edullinen käyttää jos tykkää.
No mutta asiaan. En vanhenisi tuollaisessa suhteessa päivääkään! Jos mun onnellisuus ja hyvinvointi ei liikuta miestä vaan oma napa ainoastaan niin huolehtikoon siitä keskenään. Meillä on aina pyritty siihen että kumpikin saa asioita jotka tekee onnelliseksi. Joskus ne on samoja asioita ja joskus ei. Äärimmillään tämä on tarkoittanut sitä että kun minä ja lapset lähdemme lomaviikolle jonnekin niin mies on kotona koirien vahtina joko lomalla tai töissä. Nauttii kun saa touhuta omiaan ja olla itsekseen. Lomalla ei viihdy yhtään kun ei tykkää mistään lomakohteiden jutuista oli se kohde sitten etelä tai pohjoinen. Meidän perheellä tämäkin on fine, kaikki on onnellisia. Ja kotiinpaluu on aina yhtä mukava.
Halvin sidepaketti on alle euron. Juu ei oo varaa...
Meillä on yhteiset rahat, mutta ei mitään yhteistä tiliä. Olen kotihoidontuella kotona hoitamassa lapsiamme. Ei meillä kyllä koskaan ole mitään riitaa ollut, saanko ostaa talvitakin tai jotain vastaavaa. Jos omat rahani on loppu, niin mies ostaa. Monesti itse makselen niin pitkään, kun rahat riittää ja sitten maksaa mies ja sen on aivan sama mitä tarvitsen/haluan ostaa, niin ilman kitinää mies maksaa. Tämä on tällä hetkellä minun työtäni ja mies on itsekkin sanonut, että pääsee varmasti monesttikkin helpommalla töissä, kuin että olisi kotona hoitamassa lapsia. Minun mieheni todellakin arvostaa sitä, kun hoidan lapsia kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siriina kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
...Rahat on "yhteiset" eli ensin käytetään mun tililtä kaikki ja sitten pyytelen mieheltä lisää.
Kuitenkin kksiteet, rintaliivit, meikit, vaatteet yms on sellaista mikä on vain mun tarvittavaa ostettavaa, mies ei käytä noita ja saa käyttää sen summan muualle tai sillä voi kiristää myöhemmin.
Toinen on työpaikan menot.. Kun töistä mennään syömään ja jääkiekkopeliin, niin se on töistä ja ilmaista, mä en pääse syömään (kuin lasten kanssa Burger Kingiin kun se on halpa) enkä peliin koska ei oo varaa. Se harmittaa..
Kolmas on vaatteet.. Mies on saanut isältään ja äitinsä mieheltä vanhoja ja uusia talvivaatteita ja ulkoiluvaatteita, minä en saa mistään mitään ilman, joten en voi ostaa kun mieskään ei osta, joten mulla ei ole ulkoiluvaatteita ja takit on vanhoja römppiä joissa kuljen.Vastaan oletuksella, ettet ole mikään ostoholisti.
Ykkönen - Molemmat pitää huolen siitä, että pakollisiin menoihin (asunto,ruoka,lääkkeet) löytyy tilitä rahaa. Jos rahat on yhteiset, niin ei tarvitse pyydellä toiselta lupaa tavismenoihin.
Kakkonen - Kohtuulliset menot sieltä yhteisistä rahoista. Kerran kuussa Leos leikkimaahan tai nukketeatteriin lasten kanssa. Jos kiekko on sinun intohimo, niin eiköhän yhteisistä rahoista liikene seisomalippu silloin tällöin?
Kolmonen - Se yhteinen tili taas. Kolmen lapsen äidillä (ja lapsilla) pitää olla Suomen talveen sopivat ulkoilukamppeet. Vanha takki ei välttämättä ole huono jos on lämmin. Kirpputori, naamakirjan annetaan ringit, tori.fi - näistä löytyy halpaa/ilmaista talvirompetta.
Jos on yhteiset rahat niin saako käyttää omaa ansaitsemaansa palkkaa kuitenkin siihen mihin haluaa vai täytyykö itse tienattujen rahojenkin osalta sitten pyytää lupa ostoksiin toiselta? Esim. alkoholiin, tupakkaan, tai vaikka sellaiseen autoon johon on varaa omilla tuloilla jos sen vaikka rahoituksella ostaa ja maksaa rahoituksen omasta palkastaan sitten ja loput palkasta yhteiselle tilille? Vai täytyykö itse tienaamisensa rahojen käyttöön anoa sitten lupa toiselta ja toisinpäin eli jos molemmat eivät ostosta hyväksy niin sitten sitä ei voida ollenkaan ostaa?
Jos olet avioliitossa ja avioehtoa ei ole niin kaikki rahat ovat yhteisiä. Se miten niiden käytöstä sovitaan on tietenkin jokaisen avioparin yhteinen asia. Eli itse tienaamatkin rahat ovat aina avioliitossa yhteiisä rahoja, jos avioehtoa ei ole.
Älä jaa väärää tietoa. Avioehdolla ei ole mitään merkitystä avioliiton aikana. Avioehto otetaan huomioon vasta avioliiton loputtua. Avioliitossa on kyllä elatusvelvollisuus toista kohtaan.
Miten joku voi olla näin tietämätön avioehdon merkityksestä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka koen eläväni tasavertaisessa suhteessa, missä molemmat tienaa ja molemmat saa säästöön, niin on otettava vielä enemmän puheeksi raha-asioiden hoito lapsen saamisen jälkeen.
Yhteiset kulut menevät nyt tasan puoliksi, koska siitä huolimatta kummankaan ei tarvitse jättää "mitään" ostamatta rahapulan takia. Eli nyt meillä on kaikki hyvin. Taloustililtä saan ostaa kuukautissuojat yhtälailla kuin mieskin jotain tarvitsemaansa päivittäisasiaa.
Mutta silti mietityttää mitä tulee tapahtumaan lapsen saamisen jälkeen. Ensi alkuun toki pärjätään hyvin, kun saa vielä kunnolla rahaakin äitiyslomalla.
Olen säästänyt jo hyvän summan rahaa mahdollista äitiyslomaa ja hoitovapaata varten, jotta voin kustantaa silloin omia menojani.
Silti hieman pelkään, että se menee siihen, että joudun käyttämään säästämiäni rahoja myös talouden yhteisiin menoihin, joihin hoitovapaalla saatava raha ei riitä. Eikä siis miin, että mies maksaisi niistä silloin isomman osan.Säästöt ovat siis omiin menoihini. Jotta voin silloinkin ostaa kengät kun haluan kysymättä toiselta. Ei niin, että joudun käyttämään rahoja ruokaani.
Mutta tämä asia käydään läpi vielä hyvissä ajoin ja kirjataan mustaa valkoiselle. Onneksi tiedän todella hyvin sekä meidän talouden että omat menoni, joten ns. yllätyksiä ei tule minkään vakuutuslaskun tms. kanssa. Ja tällä hetkellä sekä yhteisessä että omassa taloudenpidossani on paljon sellaista, mistä pystyn pihistelemään ilman että se periaatteessa näkyy missään.
Teidän pitäisi yhdessä säästää vanhempainvapaita varten, miksi säätäminen olisi vain sinun vastuullasi? Kyse on yhteisestä lapsesta, eli pitäisi ajatella, että perheen tulot pienenevät, ei niin, että sinun tulosi pienenevät.
Olen eri, mutta kuka sanoo että pitäisi? Ei yhteiset rahat ole mikään ainoa oikea parisuhdemalli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehesi on m**lkku. Hänellä on elatusvelvollisuus sinua kohtaan.
Miks naisella ei ole ikinä elatusvelvollisuutta miestä kohtaan
Ikinä? Älä puhu kun et tiedä. Minä (N) olen huomattavasti parempituloinen kuin mieheni. Kun mies opiskeli, minun vastuullani oli kaikki elatus koko perheestä. Sen jälkeenkin minun rahoistani tulee suurin osa elintasostamme.
Aloittajalle: Ei todellakaan kuulu kysellä ootko ostanut siteitä. Niitä ostetaan kun tarvitaan. Minun ei olisi tullut mieleenkään kysellä mitä mieheni on ostanut ja miettiä oliko sillä nyt tuohon varaa ja mitä otan itselleni sen edestä....se on sairasta.
Jos tarvitset talvitakin, sinä tarvitset sen! Ei sun kuulu odottaa tuomiopäivään jos miehesi jotain sattuu ostamaan. Älä hyväksy tuollaista p.skaa!!
Yhteisen elämän eteen kuuluu molempien sitoutua, ja molempien hyvään elämään nimenomaan! Se tarkoittaa sitä että tarpeelliset asiat ostetaan kitisemättä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä parisuhdetta takana yli 30wee ja aina rahat olleet yhteisiä. Käytännössä palkat on menneet välillä eri ja välillä samalle tilille. Arjessa juoksevat menot on maksettu toiselta ja lainat ja laskut toiselta. Ei ole mun ja sun rahoja kun tässä tätä elämää yhdessä eletään. Vaihtelevasti ollaan oltu se isompi tai pienempituloinen, nykyisin suht samassa. Tuollainen sulle-mulle on ihan typerää.
Kotona olijahan säästää joka kuukausi hoitomaksun. Se summa siis sun tilille tai käyttöön. Tuet joita saat lasten hoitamisesta ja lapsilisät sulle koska hoidat sen puolen. Tämän jälkeen yhteiset menot puoliksi. Mikä olisi lopputulos? Vieläkö mies on samaa mieltä? Ja jos sinä et saa uusia vaatteita niin ei mieskään saa niitä käyttää, se olisi epäreilua. Kumpikin vaan vanhoissa lumpuissa. Ja jos et pääse ulos niin ei mieskään, jälleen epistä. Kuukautissuojista pääsee eroon steriloinnilla tai hormoonikierukalla, anna miehen valita ja koska kyse on myös ehkäisystä eli seksin saamisesta niin maksaa siitä puolet. Tietty kuukautiskuppi on edullinen käyttää jos tykkää.
No mutta asiaan. En vanhenisi tuollaisessa suhteessa päivääkään! Jos mun onnellisuus ja hyvinvointi ei liikuta miestä vaan oma napa ainoastaan niin huolehtikoon siitä keskenään. Meillä on aina pyritty siihen että kumpikin saa asioita jotka tekee onnelliseksi. Joskus ne on samoja asioita ja joskus ei. Äärimmillään tämä on tarkoittanut sitä että kun minä ja lapset lähdemme lomaviikolle jonnekin niin mies on kotona koirien vahtina joko lomalla tai töissä. Nauttii kun saa touhuta omiaan ja olla itsekseen. Lomalla ei viihdy yhtään kun ei tykkää mistään lomakohteiden jutuista oli se kohde sitten etelä tai pohjoinen. Meidän perheellä tämäkin on fine, kaikki on onnellisia. Ja kotiinpaluu on aina yhtä mukava.
Sterilisaatio ei vaikuta kuukautisiin, ne tulevat ihan kuten aiemminkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kotihoidontuella kotona hoitamassa kolmea alle kouluikäistä lastamme. Rahat on "yhteiset" eli ensin käytetään mun tililtä kaikki ja sitten pyytelen mieheltä lisää.
Kuitenkin kksiteet, rintaliivit, meikit, vaatteet yms on sellaista mikä on vain mun tarvittavaa ostettavaa, mies ei käytä noita ja saa käyttää sen summan muualle tai sillä voi kiristää myöhemmin.
Toinen on työpaikan menot.. Kun töistä mennään syömään ja jääkiekkopeliin, niin se on töistä ja ilmaista, mä en pääse syömään (kuin lasten kanssa Burger Kingiin kun se on halpa) enkä peliin koska ei oo varaa. Se harmittaa..
Kolmas on vaatteet.. Mies on saanut isältään ja äitinsä mieheltä vanhoja ja uusia talvivaatteita ja ulkoiluvaatteita, minä en saa mistään mitään ilman, joten en voi ostaa kun mieskään ei osta, joten mulla ei ole ulkoiluvaatteita ja takit on vanhoja römppiä joissa kuljen.
Miten muut nää ratkaisee?
Apua ihan oikeasti!!Tämän sun viestin perusteella vain SUN rahat on yhteiset, koska joudut pyytämään mieheltä rahaa. Käykää uusi neuvottelu rahojen käytöstä. Jos raht on yhteiset, niin se joka tienaa enemmän maksaa myös enemmän. Lisäksi hoidat YHTEISIÄ lapsia kotona. Oletteko päättäseet siitä YHDESSÄ.
AIna näitä viestejä lukiessa ihmettelen millasten mulkkujen kanssa naiset menee yhteen.
Niin, minusta tuo viimeinen ap:lle esittämäsi kysymys on tässä oleellinen. Onko hoitovapaasta ja talouden tulojen merkittävästä pienenemisestä sovittu yhdessä. Entä onko yhdessä sovittu kumpi sinne kotiin jää, vai onko vaimo vaan ilmoittanut ettei aio mennä moneen vuoteen töihin ja miehen pitää maksaa. Tähän en ole ketjusta vielä löytänyt vastausta.
Voisiko joku nyt laittaa laskelman siitä paljonko ne siteet oikein maksavat, jos se on kerran ongelma? Vai miten tuhottomasti oikein vuodatte?
No teillähän on hyvin jos tuon keskustelun aijotte käydä sitten vasta kun lapsi on syntynyt. Ja joudutte vielä ihan mustaa valkoiselle laittamaan. Luottamus on näemmä kunnossa. Varo vaan, tuo apn tilanne näyttäis olevan sinunki kohalla kohta täyttä totta.