Miten helvetissä muissa perheissä ratkotaan tälläiset ongelmat, kuukautis-siteet, rintaliivit...

Vierailija kirjoitti:

Olen kotihoidontuella kotona hoitamassa kolmea alle kouluikäistä lastamme. Rahat on "yhteiset" eli ensin käytetään mun tililtä kaikki ja sitten pyytelen mieheltä lisää.

Kuitenkin kksiteet, rintaliivit, meikit, vaatteet yms on sellaista mikä on vain mun tarvittavaa ostettavaa, mies ei käytä noita ja saa käyttää sen summan muualle tai sillä voi kiristää myöhemmin.

Toinen on työpaikan menot.. Kun töistä mennään syömään ja jääkiekkopeliin, niin se on töistä ja ilmaista, mä en pääse syömään (kuin lasten kanssa Burger Kingiin kun se on halpa) enkä peliin koska ei oo varaa. Se harmittaa..

Kolmas on vaatteet.. Mies on saanut isältään ja äitinsä mieheltä vanhoja ja uusia talvivaatteita ja ulkoiluvaatteita, minä en saa mistään mitään ilman, joten en voi ostaa kun mieskään ei osta, joten mulla ei ole ulkoiluvaatteita ja takit on vanhoja römppiä joissa kuljen.

Miten muut nää ratkaisee?

Apua ihan oikeasti!!

Silleen että muksut laitetaan hoitoon ja mennään itse töihin- sekä perustetaan taloustili jonne kumpikin laittaa rahaa niin että KAIKKI lasten kulut menevät puoliksi. Nythän mies ei tosiasiassa edes elätä  lapsiaan vaan luistaa maksuista ja käyttää rahat itseensä.Se on taloudellista väkivaltaa. Ja sä  teit tolle kolme lasta.Miksi??????

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai tommonen voi olla totta. Ei muuta kuin takaisin töihin, ero ja muutto lasten kanssa omaan asuntoon. Asuntoon missä kaikki elää samanlaista elämää, eikä yksi ole kuin joku kotiorja jonka pitää kulkea rääsyissä. Ihan kuin joissain rikkaissa maissa, missä kodeissa työskentelee köyhiä ympäri vuorokauden, palkka olematon ja passikin otetaan pois. Sama asia, eri paketti. 

Naisia aina syytetään siitä kun lapsia ei enää tehdä. Kuka itsenäinen ja fiksu nainen vapaaehtoisesti alkaisi elämään kuin orja? Vai haluavatko osa miehistä etteivät naiset enää opiskelisi eivätkä kulkisi töissä? Kotiapulaisena tai piikana pitäisi odotella aviomiestä? Naiset asuisi perheissä ja asuntoloissa? Sitten pelätään että toisen kulttuurin ihmiset olisivat takapajuisia, vaikka selkeästi myös täällä tämä olisi unelma monelle. Jotkut jo sitä harjoittavat, kun päättävät toisen vaatteista ja siitä ettei toinen saa halutessaan meikata.

Hävettäisi kyllä jos oma mies välittäisi lapsistamme noin vähän, ettei olisi arvostanut sitä kun olin äitiyslomalla ja kotihoidontuella. Ei tarvinnut lupaa pyydellä siihen saanko ostaa kuukautissiteitä.

Nyt taitaa mennä vähän puurot ja vellit sekaisin. Ne itsenäiset ja fiksut naiset pystyvät hankkimaan ihan omaakin rahaa, heillä ei ole tällaisia ongelmia. Nämä täysin miehen varassa elävät naiset ovat jotain ihan muuta.

Ne itsenäiset ja fiksut naiset ei sitten taida sitten kuitenkaan olla ihan niin fiksuja  jos kerran jäädessään äitiyslomalle/hoitovapaalle hoitamaan parin yhteisiä lapsia joutuvat  käyttämään ne "omat rahansa" ja vielä säästönsäkin perheeseen.  Kyllä kodinhoidontuella tulee ihan hyvin toimeen, jos mieskin maksaa oman osansa. Ei siinä tarvitse alkaa säästöjä käyttämään tai jokaista omaa euroa perheeseen laittamaan. Ja olenko ymmärtänyt väärin, vai luinko, että ap on hoitovapaalla TYÖPAIKASTAAN? Eli kyllähän ap on työllinen ihminen, nyt vain hoitamassa parin YHTEISIÄ lapsia joten miehen kuuluu osallistua enemmän. tai sitten mies hoitovapalle ja ap töihin.

Mä ja miesystävä ollaan kumpikin työmarkkinatuella, mutta mun kuukautissiteisiin on aina rahaa, oli kummasta tahansa kyse. Jos mulla ei just tuolloin oikein ole, niin mies maksaa. Samoin mä maksan ruuat ym, kun mulla on rahaa. Viimeksi just ostin hiusharjan ja shampoon miehelle. Jos mulla ehtii rahat loppua ennen kun seuraavat tuet tulee, niin tiedän miehen ostavan mun siteet ja tamppoonit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me ollaan sovittu, että mun siteet ja päivittäiskosmetiikka maksetaan yhteiseltä taloustililtä, sieltä mistä ruoat ja yhteiset laskutkin. Sittarista ne kosmetiikaat muutenkin ostan ruokaostosten ohella. Eikä niihin nyt hirveesti mene kuukausittain rahaa. Mies sitten vastaavasti syö mua enemmän, jos jotain tasoitusta pitää hakea.

Muutenkin teidän rahankäyttösysteemi kuulostaa oudolta, eiköhän sitä pitäisi päivittää.

Sopiiko avioparit/avoparit todellakin oikein suusanallisesti siitä, miltä tililtä SITEET maksetaan?

Ei ne nyt kyllä ihan maltaita maksa ja kerran kuussa tarvitaan. Eli aika pieni menoerä kuitenkin.

Tätä minäkin ihmettelen. Vähän sama, jos mies ja minä olisi vakavina istuttu keittiönpöydän ääreen pohtimaan, miltä tililtä miehen partavaahto ja partavesi maksetaan?

En tajua. Kun mieheni oli hoitovapaalla 2 vuotta, hän sai ihan yhtä lailla uusia vaatteita kuin minäkin. Molempien tulot menevät samalla tilille ja sieltä ostetaan sitä mitä tarvitaan. Samalla lailla toimitaan nyt kun mies on palannut töihin, mutta tienaa puolet vähemmän kuin minä. Juuri pari viikkoa sitten ostettin alennusmyynnistä hänelle 300 eurolla ulkovaatteita. Samalla reissulla ostettiin mulle vaatteita 150 eurolla ja lapselle 250 eurolla. Kaikille tarpeen mukaan!

Omat tilit. Ei kai kukaan niin hullu oo että yhteinen tili.

Vierailija kirjoitti:

Mä saan kotihoidontuen, lapsilisät ja niiden lisäksi mies maksaa mulle 200e/kk. Saan siis rahaa yhteensä 700e/kk ja tästä maksan omat sekä lasten vaatteet ja oman puhelinlaskuni, kampaamokäynnit jne. Mies maksaa lainat, bensat, ruoat, lasten harrastukset, vakuutukset, ihan kaikki muut. Mies tienaa n. 6000e/kk, minä töissä ollessani n. 1500e/kk joten rooleja ei voida ainakaan vaihtaa niin että minä menisin töihin ja mies lasten kanssa kotiin...

Mutta siis Kelankin mielestä se vanhempi, joka käy töissä on elatusvelvollinen. Miehesi pitäisi kustantaa sinulle paljon enemmän. Esim. Kksiteet ei maksa kuin muutaman euron/kk

Onko koti myös sinun ts omistat myös ts nimi paperissa. Ellei oo ja avoliitossa niin ai aijai.

Oletteko naimisissa? Lain mukaan rahat ovat yhteisiä. Vain ennen avioliittoa hankittu omaisuus tai täysin omiin nimiin otettu velka on omaa ja velassakin on sellainen rajoitus, että mikäli se on otettu yhteiseen elämiseen niin se on yhteistä, vaikka se olisi vain toisen nimissä.

Miehen palkka on siten myös sinun palkaasi.

Kuulostaa hirveältä parisuhteelta.

Vierailija kirjoitti:

Siriina kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

...Rahat on "yhteiset" eli ensin käytetään mun tililtä kaikki ja sitten pyytelen mieheltä lisää.

Kuitenkin kksiteet, rintaliivit, meikit, vaatteet yms on sellaista mikä on vain mun tarvittavaa ostettavaa, mies ei käytä noita ja saa käyttää sen summan muualle tai sillä voi kiristää myöhemmin.

Toinen on työpaikan menot.. Kun töistä mennään syömään ja jääkiekkopeliin, niin se on töistä ja ilmaista, mä en pääse syömään (kuin lasten kanssa Burger Kingiin kun se on halpa) enkä peliin koska ei oo varaa. Se harmittaa..

Kolmas on vaatteet.. Mies on saanut isältään ja äitinsä mieheltä vanhoja ja uusia talvivaatteita ja ulkoiluvaatteita, minä en saa mistään mitään ilman, joten en voi ostaa kun mieskään ei osta, joten mulla ei ole ulkoiluvaatteita ja takit on vanhoja römppiä joissa kuljen.

Vastaan oletuksella, ettet ole mikään ostoholisti.

Ykkönen - Molemmat pitää huolen siitä, että pakollisiin menoihin (asunto,ruoka,lääkkeet) löytyy tilitä rahaa. Jos rahat on yhteiset, niin ei tarvitse pyydellä toiselta lupaa tavismenoihin.

Kakkonen - Kohtuulliset menot sieltä yhteisistä rahoista. Kerran kuussa Leos leikkimaahan tai nukketeatteriin lasten kanssa. Jos kiekko on sinun intohimo, niin eiköhän yhteisistä rahoista liikene seisomalippu silloin tällöin?

Kolmonen - Se yhteinen tili taas. Kolmen lapsen äidillä (ja lapsilla) pitää  olla Suomen talveen sopivat ulkoilukamppeet. Vanha takki ei välttämättä ole huono  jos on lämmin. Kirpputori, naamakirjan annetaan ringit, tori.fi - näistä löytyy halpaa/ilmaista talvirompetta.

Jos on yhteiset rahat niin saako käyttää omaa ansaitsemaansa palkkaa kuitenkin siihen mihin haluaa vai täytyykö itse tienattujen rahojenkin osalta sitten pyytää lupa ostoksiin toiselta? Esim. alkoholiin, tupakkaan, tai vaikka sellaiseen autoon johon on varaa omilla tuloilla jos sen vaikka rahoituksella ostaa ja maksaa rahoituksen omasta palkastaan sitten ja loput palkasta yhteiselle tilille? Vai täytyykö itse tienaamisensa rahojen käyttöön anoa sitten lupa toiselta ja toisinpäin eli jos molemmat eivät ostosta hyväksy niin sitten sitä ei voida ollenkaan ostaa?

Jos olet avioliitossa ja avioehtoa ei ole niin kaikki rahat ovat yhteisiä. Se miten niiden käytöstä sovitaan on tietenkin jokaisen avioparin yhteinen asia. Eli itse tienaamatkin rahat ovat aina avioliitossa yhteiisä rahoja, jos avioehtoa ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Oletteko naimisissa? Lain mukaan rahat ovat yhteisiä. Vain ennen avioliittoa hankittu omaisuus tai täysin omiin nimiin otettu velka on omaa ja velassakin on sellainen rajoitus, että mikäli se on otettu yhteiseen elämiseen niin se on yhteistä, vaikka se olisi vain toisen nimissä.

Miehen palkka on siten myös sinun palkaasi.

Ei pidä paikkaansa Suomessa. En tiedä, missä maassa sinä kirjoitat, mutta Suomessa varat ja velat ovat AINA erillisiä, oltiinpa naimissa tai ei. Vasta erossa ja kuolemassa tehdään ositus ja köyhempi saa tasinkoa.

ELATUSVELVOLLISUUS kuitenkin on olemassa ja se voidaan vahvistaa oikeudessa myös avioliitossa. Sitäkin voi sattua, että reissutyötä tekevä mies ei edes ole kotona eikä vaimo älyä vaatia elatusta muuten kuin lastensuojelu joutuu puuttumaan asiaan. Aloittajan ja eräiden muidenkin kohdalla tilanne voi olla sellainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siriina kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

...Rahat on "yhteiset" eli ensin käytetään mun tililtä kaikki ja sitten pyytelen mieheltä lisää.

Kuitenkin kksiteet, rintaliivit, meikit, vaatteet yms on sellaista mikä on vain mun tarvittavaa ostettavaa, mies ei käytä noita ja saa käyttää sen summan muualle tai sillä voi kiristää myöhemmin.

Toinen on työpaikan menot.. Kun töistä mennään syömään ja jääkiekkopeliin, niin se on töistä ja ilmaista, mä en pääse syömään (kuin lasten kanssa Burger Kingiin kun se on halpa) enkä peliin koska ei oo varaa. Se harmittaa..

Kolmas on vaatteet.. Mies on saanut isältään ja äitinsä mieheltä vanhoja ja uusia talvivaatteita ja ulkoiluvaatteita, minä en saa mistään mitään ilman, joten en voi ostaa kun mieskään ei osta, joten mulla ei ole ulkoiluvaatteita ja takit on vanhoja römppiä joissa kuljen.

Vastaan oletuksella, ettet ole mikään ostoholisti.

Ykkönen - Molemmat pitää huolen siitä, että pakollisiin menoihin (asunto,ruoka,lääkkeet) löytyy tilitä rahaa. Jos rahat on yhteiset, niin ei tarvitse pyydellä toiselta lupaa tavismenoihin.

Kakkonen - Kohtuulliset menot sieltä yhteisistä rahoista. Kerran kuussa Leos leikkimaahan tai nukketeatteriin lasten kanssa. Jos kiekko on sinun intohimo, niin eiköhän yhteisistä rahoista liikene seisomalippu silloin tällöin?

Kolmonen - Se yhteinen tili taas. Kolmen lapsen äidillä (ja lapsilla) pitää  olla Suomen talveen sopivat ulkoilukamppeet. Vanha takki ei välttämättä ole huono  jos on lämmin. Kirpputori, naamakirjan annetaan ringit, tori.fi - näistä löytyy halpaa/ilmaista talvirompetta.

Jos on yhteiset rahat niin saako käyttää omaa ansaitsemaansa palkkaa kuitenkin siihen mihin haluaa vai täytyykö itse tienattujen rahojenkin osalta sitten pyytää lupa ostoksiin toiselta? Esim. alkoholiin, tupakkaan, tai vaikka sellaiseen autoon johon on varaa omilla tuloilla jos sen vaikka rahoituksella ostaa ja maksaa rahoituksen omasta palkastaan sitten ja loput palkasta yhteiselle tilille? Vai täytyykö itse tienaamisensa rahojen käyttöön anoa sitten lupa toiselta ja toisinpäin eli jos molemmat eivät ostosta hyväksy niin sitten sitä ei voida ollenkaan ostaa?

Jos olet avioliitossa ja avioehtoa ei ole niin kaikki rahat ovat yhteisiä. Se miten niiden käytöstä sovitaan on tietenkin jokaisen avioparin yhteinen asia. Eli itse tienaamatkin rahat ovat aina avioliitossa yhteiisä rahoja, jos avioehtoa ei ole.

Suomen lain mukaan näin ei ole. Ehkä sinun omassa perheessäsi ja aika monessa muussakin ajatellaan noin, mutta esimerkiksi ulosotto vie surutta hyvätuloisen puolison palkasta oman osansa ja laskee ottaa vain lasten elatuksen huomioon. Sitä en osaa sanoa, laskeeko ulosotto toisen aikuisen elatuksen varassa olevaksi silloin, jos hänellä ei ole lainkaan tuloja.

Sama tilanne kun APllä!!!!!

Mies ei ole itsekäs mutta oli täysin kyvytön ymmärtämään. Ei vaan jotenkin käsittänyt sitä että kotihoidintuella minun tulot on murto-osa siitä mitä ennen sain. Ja mie ajatteli edelleen, että kaikki puoliksi vaan! Kokoajan sain selittää, että ei pysty, tili on mulla jo tyhjä ja on vasta maksettu lainan lyhennys.

Paladin töihin. Aplle se ei ole nyt ehkä vaihtoehto mutta minulle oli. Lapsi hoitoon alle vuoden ikäsenä. Ja voi saatana sitä mäkätyksen, vittuilun ja arvostelun määrää, mikä kodin ulkopuolelta tuli!! No, nyt on totuteltu jo puoli vuotta ja tää on meille nyt se parempi ratkadu, joskin mies ajoittain harmittelee typeryyttään. Ja on pari kertaa sanonut, että jos toinen saadaan niin hoidetaan kotona hoitaminen eri tavalla. Tämä meni meillä kuitenkin hyvin näin. Raha on välillä hankala asia, ja meillä se ongelma oli se, että miehellä ei todellakaan ollut käsitystä siitä, mitä 0.12 euroa tarkoittaa, kun se näkyy pankkitilillä. Se tarkoittaa 12 senttiä. Kun päätin mennä töihin takaisin, niin mies oli sitä vastaan mutta ymmärsi lopulta, kun kuukauden ajan joka päivä kerroin pankkitilin saldon, joka oli tuo 0.12 euroa, koska olin pistänyt heti tukien tultua rahat yhteisen asuntolainan lyhennykseen. Kysyin, että mistä hän kuvittelee, että saldo kasvaisi. Ja hän sanoi, että voi "lainata" rahaa minulle ja joka ketta kertoin, ettei minulla ole vara maksaa sitä takaisin.

Lisättäköön, että kotityöt ja lapsen hoito ei meillä koskaan ole aiheuttanut riitoja, vaan ne on tehty aina suunnilleen tasan.

Kannattaa ap vielä harkita töihin menoa. Ymmärrän, ettei se kaikille ole vaihtoehto, kun puntarissa on muukin kuin raha. Huono äiti -leima tuli kyllä mutta itse en itseäni näe huonoksi äidiksi.

Ja tuota sinä luulet rakkaudeksi? Jätä se sika on taas se ainoa kommentti mitä tarvitaan...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me ollaan sovittu, että mun siteet ja päivittäiskosmetiikka maksetaan yhteiseltä taloustililtä, sieltä mistä ruoat ja yhteiset laskutkin. Sittarista ne kosmetiikaat muutenkin ostan ruokaostosten ohella. Eikä niihin nyt hirveesti mene kuukausittain rahaa. Mies sitten vastaavasti syö mua enemmän, jos jotain tasoitusta pitää hakea.

Muutenkin teidän rahankäyttösysteemi kuulostaa oudolta, eiköhän sitä pitäisi päivittää.

Sopiiko avioparit/avoparit todellakin oikein suusanallisesti siitä, miltä tililtä SITEET maksetaan?

Ei ne nyt kyllä ihan maltaita maksa ja kerran kuussa tarvitaan. Eli aika pieni menoerä kuitenkin.

Tätä minäkin ihmettelen. Vähän sama, jos mies ja minä olisi vakavina istuttu keittiönpöydän ääreen pohtimaan, miltä tililtä miehen partavaahto ja partavesi maksetaan?

Tiedän aika monta miestä, jotka tuskin koskaan ovat käyttäneet partavettä, eivätkä varsinkaan partavaahtoa. Katsos kun siitä ei ole mitään suurempaa haittaa, vaikka mies ei ajaisi partaansa. Se on vähän vaikeampaa, jos joutuu olemaan ilman kuukautissuojia. Vertaisin miehen partavaahtoa ja -vettä pikemminkin ripsiväriin, jota ilman eräät naiset eivät tule toimeen kuin kuukautissuojiin.

Vierailija kirjoitti:

Sama tilanne kun APllä!!!!!

Mies ei ole itsekäs mutta oli täysin kyvytön ymmärtämään. Ei vaan jotenkin käsittänyt sitä että kotihoidintuella minun tulot on murto-osa siitä mitä ennen sain. Ja mie ajatteli edelleen, että kaikki puoliksi vaan! Kokoajan sain selittää, että ei pysty, tili on mulla jo tyhjä ja on vasta maksettu lainan lyhennys.

Paladin töihin. Aplle se ei ole nyt ehkä vaihtoehto mutta minulle oli. Lapsi hoitoon alle vuoden ikäsenä. Ja voi saatana sitä mäkätyksen, vittuilun ja arvostelun määrää, mikä kodin ulkopuolelta tuli!! No, nyt on totuteltu jo puoli vuotta ja tää on meille nyt se parempi ratkadu, joskin mies ajoittain harmittelee typeryyttään. Ja on pari kertaa sanonut, että jos toinen saadaan niin hoidetaan kotona hoitaminen eri tavalla. Tämä meni meillä kuitenkin hyvin näin. Raha on välillä hankala asia, ja meillä se ongelma oli se, että miehellä ei todellakaan ollut käsitystä siitä, mitä 0.12 euroa tarkoittaa, kun se näkyy pankkitilillä. Se tarkoittaa 12 senttiä. Kun päätin mennä töihin takaisin, niin mies oli sitä vastaan mutta ymmärsi lopulta, kun kuukauden ajan joka päivä kerroin pankkitilin saldon, joka oli tuo 0.12 euroa, koska olin pistänyt heti tukien tultua rahat yhteisen asuntolainan lyhennykseen. Kysyin, että mistä hän kuvittelee, että saldo kasvaisi. Ja hän sanoi, että voi "lainata" rahaa minulle ja joka ketta kertoin, ettei minulla ole vara maksaa sitä takaisin.

Lisättäköön, että kotityöt ja lapsen hoito ei meillä koskaan ole aiheuttanut riitoja, vaan ne on tehty aina suunnilleen tasan.

Kannattaa ap vielä harkita töihin menoa. Ymmärrän, ettei se kaikille ole vaihtoehto, kun puntarissa on muukin kuin raha. Huono äiti -leima tuli kyllä mutta itse en itseäni näe huonoksi äidiksi.

En epäile, väitä vastaan tai kuittaile, mutta aidosti ihmettelen millaisia läheisiä sinulla on tai millaisissa ympyröissä elät. Minä menin vanhempainvapaan jälkeen töihin ja mies jäi isyyslomalle, lapsi vuoden iässä hoitoon. Seuraava syntyi reilu 1,5 v kohdalla ja esikoinen jäi edelleen osa-aikaiseen hoitoon. En ole kertaakaan kuullut tästä edes ihmettelyä tai vihjailua, suoranaisesta v*ttuilusta puhumattakaan. En, vaikka lähes kaikki lähipiirin naiset ovat olleet kotona pidempään. Harmi, että sinulla on noin ymmärtämättömiä tuttuja.

Vaikka koen eläväni tasavertaisessa suhteessa, missä molemmat tienaa ja molemmat saa säästöön, niin on otettava vielä enemmän puheeksi raha-asioiden hoito lapsen saamisen jälkeen.

Yhteiset kulut menevät nyt tasan puoliksi, koska siitä huolimatta kummankaan ei tarvitse jättää "mitään" ostamatta rahapulan takia. Eli nyt meillä on kaikki hyvin. Taloustililtä saan ostaa kuukautissuojat yhtälailla kuin mieskin jotain tarvitsemaansa päivittäisasiaa.

Mutta silti mietityttää mitä tulee tapahtumaan lapsen saamisen jälkeen. Ensi alkuun toki pärjätään hyvin, kun saa vielä kunnolla rahaakin äitiyslomalla.

Olen säästänyt jo hyvän summan rahaa mahdollista äitiyslomaa ja hoitovapaata varten, jotta voin kustantaa silloin omia menojani.

Silti hieman pelkään, että se menee siihen, että joudun käyttämään säästämiäni rahoja myös talouden yhteisiin menoihin, joihin hoitovapaalla saatava raha ei riitä. Eikä siis miin, että mies maksaisi niistä silloin isomman osan.

Säästöt ovat siis omiin menoihini. Jotta voin silloinkin ostaa kengät kun haluan kysymättä toiselta. Ei niin, että joudun käyttämään rahoja ruokaani.

Mutta tämä asia käydään läpi vielä hyvissä ajoin ja kirjataan mustaa valkoiselle. Onneksi tiedän todella hyvin sekä meidän talouden että omat menoni, joten ns. yllätyksiä ei tule minkään vakuutuslaskun tms. kanssa. Ja tällä hetkellä sekä yhteisessä että omassa taloudenpidossani on paljon sellaista, mistä pystyn pihistelemään ilman että se periaatteessa näkyy missään.

kaikkia tukia mitä saa kannattaa nostaa.kohta nitä ei saa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sama tilanne kun APllä!!!!!

Mies ei ole itsekäs mutta oli täysin kyvytön ymmärtämään. Ei vaan jotenkin käsittänyt sitä että kotihoidintuella minun tulot on murto-osa siitä mitä ennen sain. Ja mie ajatteli edelleen, että kaikki puoliksi vaan! Kokoajan sain selittää, että ei pysty, tili on mulla jo tyhjä ja on vasta maksettu lainan lyhennys.

Paladin töihin. Aplle se ei ole nyt ehkä vaihtoehto mutta minulle oli. Lapsi hoitoon alle vuoden ikäsenä. Ja voi saatana sitä mäkätyksen, vittuilun ja arvostelun määrää, mikä kodin ulkopuolelta tuli!! No, nyt on totuteltu jo puoli vuotta ja tää on meille nyt se parempi ratkadu, joskin mies ajoittain harmittelee typeryyttään. Ja on pari kertaa sanonut, että jos toinen saadaan niin hoidetaan kotona hoitaminen eri tavalla. Tämä meni meillä kuitenkin hyvin näin. Raha on välillä hankala asia, ja meillä se ongelma oli se, että miehellä ei todellakaan ollut käsitystä siitä, mitä 0.12 euroa tarkoittaa, kun se näkyy pankkitilillä. Se tarkoittaa 12 senttiä. Kun päätin mennä töihin takaisin, niin mies oli sitä vastaan mutta ymmärsi lopulta, kun kuukauden ajan joka päivä kerroin pankkitilin saldon, joka oli tuo 0.12 euroa, koska olin pistänyt heti tukien tultua rahat yhteisen asuntolainan lyhennykseen. Kysyin, että mistä hän kuvittelee, että saldo kasvaisi. Ja hän sanoi, että voi "lainata" rahaa minulle ja joka ketta kertoin, ettei minulla ole vara maksaa sitä takaisin.

Lisättäköön, että kotityöt ja lapsen hoito ei meillä koskaan ole aiheuttanut riitoja, vaan ne on tehty aina suunnilleen tasan.

Kannattaa ap vielä harkita töihin menoa. Ymmärrän, ettei se kaikille ole vaihtoehto, kun puntarissa on muukin kuin raha. Huono äiti -leima tuli kyllä mutta itse en itseäni näe huonoksi äidiksi.

En epäile, väitä vastaan tai kuittaile, mutta aidosti ihmettelen millaisia läheisiä sinulla on tai millaisissa ympyröissä elät. Minä menin vanhempainvapaan jälkeen töihin ja mies jäi isyyslomalle, lapsi vuoden iässä hoitoon. Seuraava syntyi reilu 1,5 v kohdalla ja esikoinen jäi edelleen osa-aikaiseen hoitoon. En ole kertaakaan kuullut tästä edes ihmettelyä tai vihjailua, suoranaisesta v*ttuilusta puhumattakaan. En, vaikka lähes kaikki lähipiirin naiset ovat olleet kotona pidempään. Harmi, että sinulla on noin ymmärtämättömiä tuttuja.

Pieni lisäys: läheisiltä ei tullut täystyrmäystä, ihan kannustavaa palautetta ja kommentteja. Mutta puolitutut ja sukulaisten ja ystävien ystävät ottivat asiakseen arvostella meidän ratkasua ja hanakasti. Mutta ei se haittaa. Jokanen tyylillään. Meillä lähipiirissä on yksi äiti, joka on jäänyt kotiin pitkäksi aikaa lapsensa kanssa. Ehkä toisen lapsen kanssa olisi toisin, tai sitten ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai tommonen voi olla totta. Ei muuta kuin takaisin töihin, ero ja muutto lasten kanssa omaan asuntoon. Asuntoon missä kaikki elää samanlaista elämää, eikä yksi ole kuin joku kotiorja jonka pitää kulkea rääsyissä. Ihan kuin joissain rikkaissa maissa, missä kodeissa työskentelee köyhiä ympäri vuorokauden, palkka olematon ja passikin otetaan pois. Sama asia, eri paketti. 

Naisia aina syytetään siitä kun lapsia ei enää tehdä. Kuka itsenäinen ja fiksu nainen vapaaehtoisesti alkaisi elämään kuin orja? Vai haluavatko osa miehistä etteivät naiset enää opiskelisi eivätkä kulkisi töissä? Kotiapulaisena tai piikana pitäisi odotella aviomiestä? Naiset asuisi perheissä ja asuntoloissa? Sitten pelätään että toisen kulttuurin ihmiset olisivat takapajuisia, vaikka selkeästi myös täällä tämä olisi unelma monelle. Jotkut jo sitä harjoittavat, kun päättävät toisen vaatteista ja siitä ettei toinen saa halutessaan meikata.

Hävettäisi kyllä jos oma mies välittäisi lapsistamme noin vähän, ettei olisi arvostanut sitä kun olin äitiyslomalla ja kotihoidontuella. Ei tarvinnut lupaa pyydellä siihen saanko ostaa kuukautissiteitä.

Nyt taitaa mennä vähän puurot ja vellit sekaisin. Ne itsenäiset ja fiksut naiset pystyvät hankkimaan ihan omaakin rahaa, heillä ei ole tällaisia ongelmia. Nämä täysin miehen varassa elävät naiset ovat jotain ihan muuta.

Ne itsenäiset ja fiksut naiset ei sitten taida sitten kuitenkaan olla ihan niin fiksuja  jos kerran jäädessään äitiyslomalle/hoitovapaalle hoitamaan parin yhteisiä lapsia joutuvat  käyttämään ne "omat rahansa" ja vielä säästönsäkin perheeseen.  Kyllä kodinhoidontuella tulee ihan hyvin toimeen, jos mieskin maksaa oman osansa. Ei siinä tarvitse alkaa säästöjä käyttämään tai jokaista omaa euroa perheeseen laittamaan. Ja olenko ymmärtänyt väärin, vai luinko, että ap on hoitovapaalla TYÖPAIKASTAAN? Eli kyllähän ap on työllinen ihminen, nyt vain hoitamassa parin YHTEISIÄ lapsia joten miehen kuuluu osallistua enemmän. tai sitten mies hoitovapalle ja ap töihin.

Edelleen, itsenäisyyttä on se että ottaa omaakin vastuuta perheen taloudesta ja toimeentulosta. Toki muitakin järjestelyitä voi olla jos niin halutaan sopia, mutta sitten on turha puhua siitä itsenäisyydestä. Sitten kannatetaan muita arvoja jotka varmasti on ihan yhtä hyviä. Toisen varassa eläminen ei ole kuitenkaan itsenäisyyttä vaikka asiaa kuinka vääntelisi.

Ja tuossa omia rahojaan(kin) käyttävien tyhmäksi leimaamisessasi on nyt niin moni asia pielessä etten tiedä edes mistä aloittaa. Kaikki eivät käytä omaa rahaansa siksi, ettei mies suostuisi elättämään, vaan siksi etteivät halua a) periaatteesta joutua toisen elätettäväksi tai b) kitsastella sellaisella elintasolla johon puolison palkka riittää. Otahan huomioon, että kaikissa perheissä se paremmin tienaava ei ole se mies. Ei edes kaikissa suurten tuloerojen perheissä.