Miten helvetissä muissa perheissä ratkotaan tälläiset ongelmat, kuukautis-siteet, rintaliivit...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On melkoista taloudellista väkivaltaa laittaa puolisoa anelemaan rahaa johonkin sellaiseen kuin kuukautissiteet tai alusvaatteet. Tällaisenko esimerkin haluat antaa tyttärellesi miten naisia kohdellaan perheissä?

Tämä. Lisäksi ap mene töihin asap. Kyllä lapset pärjää päiväkodissa, jos mies kuvittelee, että kotihoidontuellakin nainen maksaa kaikesta puolet.

Kun sinne töihin ei voinut mennä, koska silloin miehen pitäisi tehdä kotihommia aloittajan ollessa töissä (työajat pitkiä) ja sehän ei myöskään käynyt miehelle.

Vierailija kirjoitti:

Miehesi on m**lkku. Hänellä on elatusvelvollisuus sinua kohtaan.

valitettavasti jopa totta:

Puolisoiden elatusvelvollisuus avioliiton aikana

Avioliiton aikana kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Tarvittaessa voidaan myös avioliiton aikana vahvistaa, että toisen puolisoista on maksettava toiselle elatusapua. Elatusavun määrä ja sen maksutapa voidaan vahvistaa joko sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä.

https://oikeus.fi/fi/index/esitteet/avioliittolaki/puolisoidenoikeudetj…

Onhan kyseessä siis puoliso?

Meillä teen äitinä osa-aikaisesti töitä ja puoliso on lapsen kanssa kotona. Maksan asumiskulut ja puoliso saa kotihoidontuen. Rahaa meillä on käytössä asumiskulujen jälkeen suurin piirtein yhtä paljon. Ruokarahaa maksan 240 €/kk, jonka mielestäni pitäisi olla puolet ruokakuluista. Puoliso omasta tahdostaan ostelee kalliimpia tuotteita, kuten kahveja, juustoja ja pähkinöitä, joten ruokabudjetti ylittyy. Puoliso siis hoitaa kauppareissut pääsääntöisesti. Puoliso kuluttaa aina kaikki rahansa ja hänellä on usein rahat lopussa. Itsellä jää säästöön pari sataa kuukausittain. Meillä ei voisi olla yhteiset rahat, sillä rahankäyttömme on niin erilaista. Pidän lasten hoitoa kuitenkin yhtä arvokkaana kuin töissä olemista, joten tulotkin siitä ovat tasapuoliset.

Lasten hoitaminen kotona on arvokasta. Ei kannata mennä töihin sen takia, että pääsee ravintolaan tai saa jotain luksustuotteita. Nauttikaa elämästä, älkää materiasta ja rahasta.

Vierailija kirjoitti:

Meillä teen äitinä osa-aikaisesti töitä ja puoliso on lapsen kanssa kotona. Maksan asumiskulut ja puoliso saa kotihoidontuen. Rahaa meillä on käytössä asumiskulujen jälkeen suurin piirtein yhtä paljon. Ruokarahaa maksan 240 €/kk, jonka mielestäni pitäisi olla puolet ruokakuluista. Puoliso omasta tahdostaan ostelee kalliimpia tuotteita, kuten kahveja, juustoja ja pähkinöitä, joten ruokabudjetti ylittyy. Puoliso siis hoitaa kauppareissut pääsääntöisesti. Puoliso kuluttaa aina kaikki rahansa ja hänellä on usein rahat lopussa. Itsellä jää säästöön pari sataa kuukausittain. Meillä ei voisi olla yhteiset rahat, sillä rahankäyttömme on niin erilaista. Pidän lasten hoitoa kuitenkin yhtä arvokkaana kuin töissä olemista, joten tulotkin siitä ovat tasapuoliset.

Lasten hoitaminen kotona on arvokasta. Ei kannata mennä töihin sen takia, että pääsee ravintolaan tai saa jotain luksustuotteita. Nauttikaa elämästä, älkää materiasta ja rahasta.

Ei se ole "materiasta nauttimista", jos ostaa tarvitsemansa vaatteet ja muut välttämättömyydet. Ap:n tapauksessa ei näytä voivan oikein puhua mistään elämästä nauttimisesta... 

Sen takia kyllä kannattaa mennä töihin, että saa vaatteita ja muita tarpeellisia asioita itselleen. Johan tuosta tilanteesta lapsetkin kärsii enemmän kuin hoitoon menemisestä. Tuskinpa ap:lla ihan vauvaikäistä on jos kerran on kotihoidontuella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tekisin niin että ostaisin omilla rahoilla ne mitä tarvitsee, myös ne siteet ym. , sen jälkeen ostaisin sen mihin mies antaa rahaa pyytämättä. Eiköhän tuo aika pian ala ihmettelemään kun ei olekaan mitään ruokaa kaapissa, eikä pyykkivuori katoa kun ei ole pesuainetta ja kun vessapaperi loppuu. En kerjäisi rahaa. Odottaisin vain. Toteaisin sitten mistä johtuu.

Tuossa on se huono puoli, että ap olisi itsekin nälässä, ilman puhtaita vaatteita ja vailla vessapaperia.

Ehkä hänen järkensä siinä vaiheessa kirkastuisi niin paljon, että älyäisi vaatia mieheltä elatusmaksut. Se olisi vähintään 155€/ lapsi eli 465€/kk, ynnä lapsilisät kolmesta lapsesta ja kotihoidontuki. Se tekisi noin tonnin kuussa ja sillä rahalla kyllä ostaisi itselleen ja lapsille aika paljon, jos  mies kustantaisi asumisen ja omat ruuat ym.

Olen nelikymppinen nainen ja koskaan ei ole kukaan mies mulle menkkarättejä tai rintaliivejä ostanut. Ihan itse omilla rahoillani olen aina tarvitsemani asiat hankkinut. Kotihoidon tuella ollessani kävin iltaisin muutamana päivänä viikosta töissä, miehen kanssa heitettiin läpyt eteisessä kun hän tuli töistä.

OT mutta tässäkin ketjussa monelta unohtuu se, että läheskään kaikissa ammateissa ei ole mahdollista käydä töissä satunnaisesti silloin tällöin pari päivää esimerkiksi hoitovapaan aikana. Esimerkiksi omalla alallani töihin joko palataan tai sitten ei. Ei voi tehdä mitään keikkatöitä.

Vierailija kirjoitti:

Olen nelikymppinen nainen ja koskaan ei ole kukaan mies mulle menkkarättejä tai rintaliivejä ostanut. Ihan itse omilla rahoillani olen aina tarvitsemani asiat hankkinut. Kotihoidon tuella ollessani kävin iltaisin muutamana päivänä viikosta töissä, miehen kanssa heitettiin läpyt eteisessä kun hän tuli töistä.

Niin. Eli sinun miehesi hoiti lapsiaan sillä aikaa kun olit siellä töissä. Aloittajan mies taas ei kotihommia tee. Miten sinun tilanteesi liittyy tähän ketjuun? Aivan, ei mitenkään.

Toivottavasti et kuvittele, että ne, jotka eivät voi käydä iltaisin töissä hoitovapaalla jotenkin ”ansaitsisisvat” tuollaista taloudellista pahoinpitelyä, mitä aloittaja kuvaa.