Jumissa ”liian kalliin” talon kanssa
Rakennettiin 2010-luvun alussa okt ison kaupungin vieressä olevaan pienempään kuntaan. Nyt kun lapset lähdössä omilleen, niin voitasiin siirtyä kaupunkikeskusta asujiksi. Se ei vaan onnistukaan niin helposti. Rakennuskustannukset oli jotain 470000€. Kahteen vuoteen ei paikkakunnalla ole myyty asuntoa yli 400000€:lla. Viime vuonna taisi 365000€ olla paikkakunnan kallein talokauppa. Reilu 1.5 vuotta vaihtelevasti yritetty myydä. Yksi pariskunta meinasi tehdä tarjouksen mutta eivät tehneet. Pitäisikö vaan suosiolla ottaa 100000€ takkiin ja mennä elämässä eteenpäin?
Kommentit (247)
Vierailija kirjoitti:
Rakennuskulut 470te? No siinä on aikamoinen pytinki sitten. Tuolla rahalla rakentuu jo linna jos et Helsinkiin tee.
https://www.etuovi.com/kohde/1237629?sc=M1340440671&pos=2
Tuollaisen saisi Nurmijärjveltä. Onko mielestäsi aikamoinen pytinki tai linna?
hinnatnousseet kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä päin on vuosia ollut hyvin tiedossa jotta asunnoista ei saa omia pois. Silti vielä jotkut rakentaa niitä. Itse vasta ostin isomman talon, siihen kuuluu 20hehtaarin tontti, rantasaunaa jne.
Entinen pitäs vielä myydä, sijaitsee keskusta ja siihen kuuluu muitakin rakennuksia. Muutama vuosi sitten se on täysin rempappu. Jos vastaavat rakentas uutena sais noin 600000 euroa pulittaa. Mutta valitettavasti, jos ja jos edes saan entisen kaupaksi hinta jää pitkälti alle 100000.20 hehtaaria ei ole tontti vaan maatila... Jos sillä on täysikäinen puusto, puuston arvo on luokkaa muutama sata tuhatta. Jos se on taimikkoa, sillä on oma arvonsa taimikon iän mukaan. Jos sillä ei kasva puita ja se on pelkkää nurmikkoa, teillä on yksityinen golfkenttä.
No ei ole 20 hehtaarin puusto sataa tonnia. 20 hehtaaria hyväpuustoista metsää maksaa kaikkinensa noin 100 tonnia. 5000€/ha on mlko hyvää metsää hyvällä sijainnilla, se on korkea hinta.
Et ole tainnut seurata viimeaikoina hyväpuustoisten metsätilojen hintoja.
https://khr.maanmittauslaitos.fi/
Seuraan aktiivistesti, koska on ostohousut jo jalassa. Pyytäähän saa mitä haluaa, mutta ne jää myymättä.
Hyvä päätös ap!
En ole koskaan ymmärtänyt sitä tarvetta muuttaa pienempään kun lapset ovat lähteneet, ellei taloudellisesti ole pakko. Meillä on yli 200 neliötä halutulla paikalla, siitä saisi nykyään vähintään 150 000 enemmän kuin itse maksettiin reilu 12 v. sitten. Mutta ei tulisi mieleenkään myydä vaikka vain nuorin enää kotona.
Vierailija kirjoitti:
Luin nämä ketjun viestit läpi. Ihan viime sivuilla asia oikeastaan hahmottui. Jäämme tähän emmekä myy. Tämä on meidän koti. Iso on, mutta onpahan lasten tai joskus kenties tulevien lastenlapsien sitten helppo käydä. Ja tässä on niin paljon hyviä juttuja muutenkin, joita tajusin jääväni kaipaamaan jos muuttaisimme pienempään. Kun jäämme kaksin, on paljon asioita tässä talossa joita voin tehdä toisin. Elämää itselleni. Esim. hankkia uudelleen nuoruuden rakkauteni pianon, jonka soittaminen jossakin vaiheessa jäi. Kun se tuli mieleen, aloin jo haaveilla flyygelistäkin.. Sen sijoittaminen olohuoneseen olisi mahdollista kun parveileva nuoriso häviää tästä. Se, että on tilaa ympärillä antaa myös vapauden sisustaa väljästi. Ja kun tietty epävarmuus asiasta hävisi, niin on suorastaan helpotus alkaa uudelleen suunnittelemaan tästä kahden aikuisen kotia.
Keskustaelämä tietyllä tapaa kiinnostaa mutta ehkä oikeastaan onkin järkevämpää tehdä viikonloppureissuja Helsinkiin sekä muihin kaupunkeihin ja yöpyä siellä hyvissä hotelleissa.
ap
Tää on ihan kuin me tehtiin. Lasten lähdettyä jäätiin kaksistaan isoon omakotitaloomme. Toki mietimme myös myyntiä ja muuttoa kaupunkiin. Mutta juuri viime hetkillä tajusin miten hienoa onkin asua omakotitalossa. Elokuvien katselu ja musiikin kuuntelu äänenvoimakkuuksilla, joista kerrostalossa voi vaan haaveilla. Meillä piano oli jo olemassa mutta mies hankki saksofonin ja veresteli nuoruuden harrastustaan. Mielettömän hienoja hetkiä ollut nyt viikonloppuisin kun takkatulen ääressä soitamme kaksistaan ihan vaan omaksi iloksi. Ihan hevillä (sic!) en lähtisi tästä enää kerrostaloasujaksi.
Ettehän te mitenkään voi odottaa saavanne rakennuskustannuksia pois. Kuka edes kuvittelee moista 😮 luultavasti ette olisi saaneet, vaikka olisitte yrittäneet uudenkarheana vastavalmistuneena sen myydä.
eilainkaanvielävanhatalo kirjoitti:
Ihmettelen vain millä summalla täällä keskustelevat ovat saaneet talonsa rakennettua, kun pitävät aloittajan talonrakennuskustannuksia korkeina ja taloa hulppeana. No eihän se nyt sentään mikään parakki ole.
Rakentamisessa tarvitaan nykypäivänä paljon kaikenlaisia lupia, jotka maksavat.
Mielestäni hyvin rakennettu talo ei todellakaan ole vanha 20 vuotiaana. Oikeastaan vastaa täysin uutta taloa.
En myöskään ymmärrä, miksi pitäisi muuttaa pienempään taloon, kun lapset muuttavat pois kotoa. Onhan se mukava, kun on tilaa ottaa lapset vierailuille mahdollisten lastenlasten kanssa. Tämä pätee myös tuttavien yökyläilyihin.
20 vuotta vanhan talon ei myöskään pitäisi olla energiasyöppö, riippuen tietysti lämmitystavasta, joten käyttökustannuksien pitäisi olla siedettävät. No Helsingissä kiinteistöverot ovat usein yli 1000€/vuosi. On myös totta, että täällä monissa asioissa tyhmyys tiivistyy.
Samaa mieltä. 20 vuotta vanha talohan on vielä uudehko. Meillä on 200 neliön talo ja se oli ihan passeli viisihenkiselle perheelle. Nyt se on kolmihenkisen perheen talo, eikä tilaa ole yhtään liikaa. Yksi makuuhuone muutettiin vaatehuoneeksi ja toinen vierashuoneeksi. Nyt odotellaan että kolmas lapsi lähtee maailmalle ja hänen huoneestaan tulee kotikonttori.
Vierailija kirjoitti:
Ettehän te mitenkään voi odottaa saavanne rakennuskustannuksia pois. Kuka edes kuvittelee moista 😮 luultavasti ette olisi saaneet, vaikka olisitte yrittäneet uudenkarheana vastavalmistuneena sen myydä.
No älä nyt hulluja puhu. Se on aika huono tilanne jos ei saa rakennuskuluja pois ja voi toteutua, jos alueen työllisyystilanne on romahtanut ja asuntojen kysyntä sen myötä ja kyseessä on vain vähän aikaa sitten rakennettu talo.
Normaalitilanteessa talosta saa enemmän mitä rakentaminen on maksanut, koska hinnat nousee ja uuden rakentaminen on aina yhä kalliimpaa.
Asunnon ostajat(kin) ovat tietoisia energiataloudesta. Jos talo alkaa olla asumisneliöiltään reilusti yli 140 neliötä, niin kaupanteko on tosi nihkeetä. Ja lämmitysmuoto vaikuttaa. Pelkällä sähköllä lämpiävä iso talo ei ketään houkuta.
Täällä kaukana ( jotain 500km) Hesasta, KAIKKI KIINTEISTÖMYYNTI ON JUMISSA. Olipa asunto mikätahansa.
Ja jokainen täälläpäin joutuu myymään aina reilusti alle sen millä osti tai rakensi. Ja ei ole maaseutu kysymyksessä, vaan keskikokoinen kaupunki alue.
Pankit eivät anna lainaa, ellei molemmat ostajat ole vakituisessa työssä, tai rahaa rutkasti.
Siinäpä sitä mietittävää.
Onko taloa remontoitu, se vaikuttaa myös kiinnostukseen, tosin remonttiin mennyttä rahaa ei voi laittaa myyntihintaan, koska ostajat eivät sitä huomio, vaan pitävät liian kalliina, ja menevät seuraavaan.
Enää ei kiinteisöillä kikkailla samassa mittakaavassa. Sukaisnuoripari jouti myymään rivitalo kolmionsa
Oulussa noin 20 000 € HALVEMMALLA kuin itse noin 6 v sitten ostivat. Että silleen.
Kerrostalossa se ihanaa onkin, kun yläpuolella, sivuilla ja alapuolellakin metelöidään. Jatkuvasti pitää käyttää korvatulppia, että pää pysyy selvänä. On monta naapuria talossa jotka ovat aina tosi "miellyttäviä".
Niin kauan kuin suinkin kykenen tulen asumaan omakotitalossa. Minulla on omenapuita sekä luumupuita ja marjapensaita. On mukava nauttia niiden hedelmiä syksyisin. Noin 16 km on keskustan rautatieasemalle. Asun kuin maaseudulla vanhassa talossa hesassa. Ei mihinkään luukkuun ellei ole ihan pakko.
Espoossakin näyttää olevan aikalailla jumissa vanhojen isojen rivarien ja erillistalojen myynti. On kaikenlaista kapillaarinousua ja muuta alapohjaongelmaa, muutenkin hyvin kalliita remontteja tulossa ja silti hintapyyntö ihan älytön. Harva tuollaiseen lähtee oman terveyden kanssa riskeeraamaan ja isoja remontteja maksamaan. Neliöitä paljon niin saa varautua kovaan sähkölaskuunkin. Nuorissa perheissä on niin vähän lapsia, että harva haluaa isoa asuntoa ylipäätään.
Nykyään ylipäätään stressiä on niin paljon töissäkin, joten asumisen haluaa olevan huoletonta. Ymmärrän täysin, että nuoret, paljon ulkona käyvät ihmiset haluavat asua huolettomasti kerrostalossa
eimihinkäänluukkuun kirjoitti:
Kerrostalossa se ihanaa onkin, kun yläpuolella, sivuilla ja alapuolellakin metelöidään. Jatkuvasti pitää käyttää korvatulppia, että pää pysyy selvänä. On monta naapuria talossa jotka ovat aina tosi "miellyttäviä".
Niin kauan kuin suinkin kykenen tulen asumaan omakotitalossa. Minulla on omenapuita sekä luumupuita ja marjapensaita. On mukava nauttia niiden hedelmiä syksyisin. Noin 16 km on keskustan rautatieasemalle. Asun kuin maaseudulla vanhassa talossa hesassa. Ei mihinkään luukkuun ellei ole ihan pakko.
HEH - taidat puhua kaupungin vuokratalosta jossain Suomen pahimmassa ghetossa. Kerrostaloissa asuu paljon varakkaita eläkeläisiä (myyneet sen rivarin/okt pois) ja monissa on hiljaista kuin haudassa :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä päin on vuosia ollut hyvin tiedossa jotta asunnoista ei saa omia pois. Silti vielä jotkut rakentaa niitä. Itse vasta ostin isomman talon, siihen kuuluu 20hehtaarin tontti, rantasaunaa jne.
Entinen pitäs vielä myydä, sijaitsee keskusta ja siihen kuuluu muitakin rakennuksia. Muutama vuosi sitten se on täysin rempappu. Jos vastaavat rakentas uutena sais noin 600000 euroa pulittaa. Mutta valitettavasti, jos ja jos edes saan entisen kaupaksi hinta jää pitkälti alle 100000.20 hehtaaria ei ole tontti vaan maatila... Jos sillä on täysikäinen puusto, puuston arvo on luokkaa muutama sata tuhatta. Jos se on taimikkoa, sillä on oma arvonsa taimikon iän mukaan. Jos sillä ei kasva puita ja se on pelkkää nurmikkoa, teillä on yksityinen golfkenttä.
No ei ole 20 hehtaarin puusto sataa tonnia. 20 hehtaaria hyväpuustoista metsää maksaa kaikkinensa noin 100 tonnia. 5000€/ha on mlko hyvää metsää hyvällä sijainnilla, se on korkea hinta.
Lasketaanpa. Tukkipuun hinta jotain 50-65 euroa kuutio, täysikasvuinen metsä hakkuukertymä 200-350 kuutiota tukkia, ja lisäksi kuitua ja muuta vähempiarvoista. 20 hehtaarin tontista täysikasvuista metsää vaikka 15 hehtaaria. Nämä kerrotaan keskenään. Puustosta pelkän tukkipuun arvo on 150 000 - 340 000. Kyse on tietysti siitä, mikä määritellään hyväpuustoiseksi, mutta sadalla tonnilla 20 hehtaaria saat korkeintaan ensiharvennusikäistä metsää ja taimikoita. Jos myyjä yhtään tietää mitä on tekemässä.
Maapohjahan ei paljoa maksa, puuston arvo määrää metsämaan hinnan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viidentoista vuoden jälkeen ei saa uuden hintaa
Kyllä saa, sillä käytettyjenkin asuntojen nimellishinnat nousee koko ajan. Samaa taloa ei enää rekenna uudestaan samalla hinnalla kuin vuonna 2018.
Jos talo on sijainniltaan ok, niin en hätiköisi myynnin kanssa vaikka olisi liian suuri. Sadan tonnilla lämmittelee niitä ylimääräisiä neliötä lopun ikäänsä, eli ei sellaista tappiota kannata ihan helposti mennä realisoimaan.
Mutta hinta kannattaa miettiä tarkaan kun pistää asunnon myyntiin ja unohtaa kokonaan sellainen että yrittää ensin saada parempaa hintaa.
Tämäpä oli tyhmä toteamus.
15 vuotta sitten rakennetut talot ovat juuri niitä johon kukaan ei koskisi pitkällä tikullakaan. Kosteusvauriot hyvässä vauhdissa jos ovat tullakseen ja vähintäänkin täysi pintaremontti luvassa - ja siltikin remontin jälkeen saa 15 vuotta vanhaa K-rauta-estetiikkaa josta en ainakaan itse maksaisi ikinä pennin hyrkkääkään.
Toki näillekin on ostajansa, mutta heitä on kuitenkin paljon pienempi joukko, joten hintakin on siten alhaisempi kuin aivan uudella tai vaikka hyvätasoiseksi remontoidulla oikeasti vanhalla.
Vierailija kirjoitti:
Eläkeiässä ei ainakaan kannata rynniä kerrostaloon, jos on paikallaan viihtyvää sorttia eikä juokse koko ajan riennoissa aktivoitumassa. Eri asia nämä Portugalin porukat. Myy talon pois ja saa pienen kopin tilalle. Sitten siellä kerrostalossa voi demontoitua kaikessa rauhassa. Omakotitalo töineen pitää kunnossa. On elintilaa, joutuu vähän pinnistelemään vielä korkeammallakin iällä. On lumitöitä, nurmikkoa, pensasaitaa ja taloa pitää aina fiksata jostain. Joskus katselin naapurin mummua 91v., kun on selkä ihan linkussa ja poimii marjojaan röttelönsä pihalla. ei pääse mummu kuolemaan tai tulemaan huonoksi liikkumaan, kun pitää vähän tsempata kanssa. Ei vanhalle ihmiselle ole mikään autuus istua toimettomana. Nykyään ne työt talossakin on aika vähäiset, kun on koneet hoitamassa kaikkea pyykistä lähtien ja ihminen rapistuu ja kuolee vaan pois, jos ei ole mitään tekemistä. Tottakai vanha ihminen valitsee itse asuinmuotonsa, mutta ihmetyttää lasten vinku tunkea niitä vanhuksia johonkin kerrostalokämppään. Elämänlaatu omakotitalossa on monella vanhalla paljon parempi ja ei sitä pihaa tarvi niin presiis aina hoitaa. Tekee sen verran kuin jaksaa ja lapset jeesii tarvittaessa.
70+-vuotiaalle riittää liikunnaksi hyötyliikunta esim. kauppaan ja kirjastoon, erilaiset liikuntakerhot tai vaikka uiminen ja asunnon siivous (pieni pitää siivota useammin kuin iso). Marjastamaan pääsee metsänkin.
Isoa taloa ei kannata pitää kunnon takia ellei muuten tykkää. Lisää helposti stressiä, kun on aina jotain pakollista tekemistä.
Aiheeseen, AP:n ratkaisu on järkevä.
Me rakensimme 2005 ison kivitalon pk seudun kehykseen. Myyntiin meni viimevuonna 7kk ja tingimme 30 000e. Hintapyyntö 670 000.
Mutta tosiaan meiilä oli upeat kuvat, hieno video ja erinomainen myyjä
Onhan noita hienoja viedoita myytävissä kohteissa aina......
Ostajaa kiinnostaa faktat, eikä komea video pelkästään.
mm. nämä, energiankulutus, siis lämmityskulut, pelkällä sähköllä lämmittäminen on kallista,kaikki rakennus- ja sisustusmateriaalit,
onko tontti oma vai vuokra, tontin vuokra voi nopeasti nousta pilviin, tontin sijainti,
Hinta/laatusuhde merkkaa kaupassa. Stailattu talo ei ole välttämättä paras talo.
Jokatapauksessa kiinteistöjen myynti jo jäissä.
Vierailija kirjoitti:
Onhan noita hienoja viedoita myytävissä kohteissa aina......
Ostajaa kiinnostaa faktat, eikä komea video pelkästään.
mm. nämä, energiankulutus, siis lämmityskulut, pelkällä sähköllä lämmittäminen on kallista,kaikki rakennus- ja sisustusmateriaalit,
onko tontti oma vai vuokra, tontin vuokra voi nopeasti nousta pilviin, tontin sijainti,
Hinta/laatusuhde merkkaa kaupassa. Stailattu talo ei ole välttämättä paras talo.
Jokatapauksessa kiinteistöjen myynti jo jäissä.
Energian kulutus on hyvin pitkälti asukkaasta ja hänen tavoistaan kiinni, edellisen asukkaan kulutus ei paljon kerro. Sähkölämmitystä demonisoidaan suotta, ei se niin kallista ole ja se on huomitoitu myyntihinnassa. Tontinvuokra nousee kuten sopparissa lukee, ei siinä voi tulla yllätyksiä, ennen kuin on aika tehdä uusi sopimus (onkos se 60 vuotta minimisopimus), jolloin siihen voi tulla tasokorotus.
Kiinteistövälittäjät ovat kusessa jos myyntiä on vaikka 20% vähemmän kuin normaalisti, mutta ei se juuri asunnon ostamista ja myymistä haittaa. Kauppa käy edelleen, hyvät kohteet jopa revitään käsistä.
Vierailija kirjoitti:
Asunnon ostajat(kin) ovat tietoisia energiataloudesta. Jos talo alkaa olla asumisneliöiltään reilusti yli 140 neliötä, niin kaupanteko on tosi nihkeetä. Ja lämmitysmuoto vaikuttaa. Pelkällä sähköllä lämpiävä iso talo ei ketään houkuta.
Täällä kaukana ( jotain 500km) Hesasta, KAIKKI KIINTEISTÖMYYNTI ON JUMISSA. Olipa asunto mikätahansa.
Ja jokainen täälläpäin joutuu myymään aina reilusti alle sen millä osti tai rakensi. Ja ei ole maaseutu kysymyksessä, vaan keskikokoinen kaupunki alue.
Pankit eivät anna lainaa, ellei molemmat ostajat ole vakituisessa työssä, tai rahaa rutkasti.
Siinäpä sitä mietittävää.
Onko taloa remontoitu, se vaikuttaa myös kiinnostukseen, tosin remonttiin mennyttä rahaa ei voi laittaa myyntihintaan, koska ostajat eivät sitä huomio, vaan pitävät liian kalliina, ja menevät seuraavaan.
Enää ei kiinteisöillä kikkailla samassa mittakaavassa. Sukaisnuoripari jouti myymään rivitalo kolmionsa
Oulussa noin 20 000 € HALVEMMALLA kuin itse noin 6 v sitten ostivat. Että silleen.
Oulua kehnompi tilanne on Salossa. Mistähän mahtaa johtua?
Vierailija kirjoitti:
eimihinkäänluukkuun kirjoitti:
Kerrostalossa se ihanaa onkin, kun yläpuolella, sivuilla ja alapuolellakin metelöidään. Jatkuvasti pitää käyttää korvatulppia, että pää pysyy selvänä. On monta naapuria talossa jotka ovat aina tosi "miellyttäviä".
Niin kauan kuin suinkin kykenen tulen asumaan omakotitalossa. Minulla on omenapuita sekä luumupuita ja marjapensaita. On mukava nauttia niiden hedelmiä syksyisin. Noin 16 km on keskustan rautatieasemalle. Asun kuin maaseudulla vanhassa talossa hesassa. Ei mihinkään luukkuun ellei ole ihan pakko.
HEH - taidat puhua kaupungin vuokratalosta jossain Suomen pahimmassa ghetossa. Kerrostaloissa asuu paljon varakkaita eläkeläisiä (myyneet sen rivarin/okt pois) ja monissa on hiljaista kuin haudassa :)
Eläkeläiskyttääjien valtaama talo on kaikista viimeisin vaihtoehto, jossa haluaisin asua.
Et ole tainnut seurata viimeaikoina hyväpuustoisten metsätilojen hintoja.