Jumissa ”liian kalliin” talon kanssa

markkinat kirjoitti:

Eikös se kannattaisi laittaa vuokralle? Varmasti löytyy porukkaa, jotka mielellään vuokraisivat omakotitalon sopivaan hintaan. Se ei ole ihan jokapäiväinen vuokratalo, joten voi hyvinkin saada ihan käypää hintaa sellaiselta perheeltä, joka tienaa hyvin, muttei välttämättä uskalla vielä ostaa omaa. Tai on muutaman vuoden "komennuksella" siellä päin eli ei kannata ostaa omaa, mutta ehkä haluaa pientä luksusta.

Ei oo helppoa jossain Siilinjärvellä tai mitä näitä on. Jotta vuokraaminen kannattaisi, vuokran pitäisi suunnilleen kattaa kulut ja tuottaa sen verran mitä oma asuminen maksaa toisaalla. Ei kukaan maksa tonnia tai ainakaan enempää kuussa vuokraa syrjäseudulla. Kuvitteellinen perhe ostaa mieluummin oman tai vuokraa läheltä keskustaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ette suunnitelleet tuota pitkälle eteenpäin? Rakensitte talon ja ette ole asuneet siinä edes kymmentä vuotta.

Tämä, miten ihmeessä ihminen voi olla noin hölmö ettei ajattele tulevaisuutta yhtään eteenpäin..

Luulen, että kovin harvalla ihmisellä on täysin selvä suunnitelma elämänkulustaan 10-20-30 vuotta eteenpäin. Emme myöskään ole missään pakkotilanteessa. Voimme aivan hyvin jatkaa asumista tässäkin. Varallisuus toisaalta antaa myöden esim keskustakaksion tai kolmion hankkimisesta niin halutessamme. Toki emme vajaa kymmenen vuotta sitten osanneet ajatella, että tämän tyyppisten perheasuntojen kysyntä sakkaa vaikka etäisyyttä yli 100000 asukkaan kaupungin keskustaan on alle 15km.

Näitä vastaavia taloja on alueella rivissä satoja.

Siis kyseessä on asemakaava-alue. Silloin talonne käypä arvo on se, mitä sillä alueella ovat toteutuneiden samankokoisten talojen kauppojen hinnat viimeaikoina.

Talonne käypä arvo ei muuten koskaan ole ollut se, mitä te olette siitä maksaneet. Se, mitä olette maksaneet laadukkaammista materiaaleista ja teille erikseen sovitetusta tilasuunnittelusta on ollut plussaa teidän omassa käytössänne, mutta myyntihintaan se ei oleellisesti vaikuta. Ei lähellekään tuota sadantonnin luokkaa, mitä oma käsityksenne eroaa alueen yleisestä hintatasosta.

Vierailija kirjoitti:

markkinat kirjoitti:

Eikös se kannattaisi laittaa vuokralle? Varmasti löytyy porukkaa, jotka mielellään vuokraisivat omakotitalon sopivaan hintaan. Se ei ole ihan jokapäiväinen vuokratalo, joten voi hyvinkin saada ihan käypää hintaa sellaiselta perheeltä, joka tienaa hyvin, muttei välttämättä uskalla vielä ostaa omaa. Tai on muutaman vuoden "komennuksella" siellä päin eli ei kannata ostaa omaa, mutta ehkä haluaa pientä luksusta.

Ei oo helppoa jossain Siilinjärvellä tai mitä näitä on. Jotta vuokraaminen kannattaisi, vuokran pitäisi suunnilleen kattaa kulut ja tuottaa sen verran mitä oma asuminen maksaa toisaalla. Ei kukaan maksa tonnia tai ainakaan enempää kuussa vuokraa syrjäseudulla. Kuvitteellinen perhe ostaa mieluummin oman tai vuokraa läheltä keskustaa.

Siilinjärvi on sentään niin lähellä aluekeskusta että talo menee kyllä kaupaksi, kunhan ap luopuu epärealistisista hintapyynnöistään. Toista olis jossain Sonkajärvellä.

Oma tilanne lähes sama, mutta olen alusta asti tiennyt ettei tästä omiaan tule koskaan saamaan pois. Eli iso talo maalla, lähimpään pikkukaupunkiin matkaa n. 15 km ja isoon kaupunkiin 100 km. Ostettiin puoliksi rakennettu reilu 200 neliön talo ja tehtiin se valmiiksi, nyt olemme asuneet 15 vuotta ja viimeistään 5 vuoden päästä viimeinenkin lapsi muuttanut pois ja tilan tarve vähenee sekä asuntolaina on maksettu pois.

Lähistöllä oli vastaava, hiukan uudempi talo kolme vuotta myynnissä, lopulta meni kaupaksi melkein 100 000 e halvemmalla kuin pyyntihinta. Realistinen arvio on, että takkiin tästä tulee reilusti (tai 20 vuoden asumiselle paljon hintaa), mutta koska velka on maksettu pois, jää edes joku pesämuna uutta asuntoa varten.

Älkää ikinä KOSKAAN MILLOINKAAN rakentako omakotitaloa pikkupaikkakunnille keskelle ei mitään. Hirveitä juttuja tullut nähtyä.

t. pankkitäti

Vierailija kirjoitti:

Siis kuka maksaa itse rakennetusta mahdollisesta homepommista puolimiljoonaa? En minä ainakaan. Mieluummin rakennan sen talon itse jotta tiedän mitä saan.

Et luota itse rakennettuun, joten rakennat itse?

Aika ison virheen olette tehneet siinä, että rakensitte noin halvalle tontille niin kalliin talon. Eikö pankissakaan asiaa ihmetelty? Halvalle tontille ei kannata rakentaa kallista taloa eikä myöskään kalliille tontille tosi halpaa taloa, täytyy joku suhde noiden välillä olla.

Hyvin täällä verrattiin Mikkoloiden taloon. Hankala sitäkin oli realisoida. Itse yrittäisin kyllä laittaa myyntiin ja ottaa vähän takkiin. Tuskin arvo enää nousee. Vuokralaisissakin oma riskinsä.

Pitäisi lailla taata asuntotuotto. Moni ostaa kun uskoo että arvo nousee. Monesti on lyhennysvapaata sun muuta. Myydessä pahimmillaan velkaa on enemmän kuin asunnon arvo. Missä on yhteiskunnan vastuu? Miksi arvon annetaan tippua eikä hintoja säädellä?

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä lainkaan tuota keski-ikäisten parien hinkua myydä sitä kallista unelmiensa taloa.Jos se on ollut unelma (luusis niin,kun on satsattu siihen rahaa ja paljon). Lapsia on kuljetettu harrastuksiin ja muutenkin elämä ollut ruuhkaisaa.

Miks ihmeessä ei siellä voi edelleenkin asua kaksi ihmistä.Mikä vaikeus on käydä siellä keskikaupungin riennoissa. Nauttia kotona omasta tilasta( sitä omaa

TILAA

tarvitsee VANHETESSA ) ,koettu on. Siivoaminenkin on helppoa,kun roudaa vanhat ja turhat roinat pois ja tilalle uutta ilmavaa. Ei sen takia tarvitse ryhtyä muuttoruljanssiin. Monella on keräänynyt rahaa ,jotta se on mahdollista.

Ei voi ymmärtää,miksi muuttaa ahtaaseen keskustan purkkiin pakokaasujen keskelle.

Netin kautta saa nykyään kauppakassit ym ostokset ja miks ei voi mennä sinne isollekirkolle humputtelemaan kuka tahtoo.

Vaihtelunhalu? Kun koko elämä on asutttu eri asunnoissa eri elämänvaiheissa ei haluta jumittaa perheasunnossa, kun lapset on lentämässä pesästä.

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi lailla taata asuntotuotto. Moni ostaa kun uskoo että arvo nousee. Monesti on lyhennysvapaata sun muuta. Myydessä pahimmillaan velkaa on enemmän kuin asunnon arvo. Missä on yhteiskunnan vastuu? Miksi arvon annetaan tippua eikä hintoja säädellä?

Päättömämpää en ole koskaan kuullut. Yhteiskunnan tulisi taata, että hankkimasi omaisuuden arvo ei koskaan laske?

- Asuntotuotannossa kyllä on olemassa tuon takaava järjestelmä, nimittäin hitas.

Itselleni muuten parhaita koskaan tekemiäni sijoituksia ovat olleet jokaikinen samppanjapullo, jonka olen koskaan ostanut. Niiden tuotto sosiaalisena pääomana ja elämänlaatua lisäävänä tekijänä on aina ollut vertaansa vailla.

Kukin elää tavallaan ja tekee omat päätöksensä. Ottaa riskejä minkä ottaa, ja joskus voittaa, joskus häviää. Osaamisensa ja tuurinkin mukaan.

Vanha sijoitusneuvo pätee tässäkin: Realisoi tappiot nopeasti, voitot hitaasti. Yksi tuttu rakensi typeryyttään omakotitalon maalle, taantuvalle alueelle ja tiesi vielä rakentaessaan, ettei välttämättä asu siellä koko ikäänsä. Noin viiden vuoden asumisen jälkeen sai hyvän työn isosta kaupungista ja laitti talon myyntiin. Taloon oli mennyt rahaa ilman valtavaa omaa työtä joku 320 000, pyysi 300 000. Talo oli myynnissä 3,5 vuotta. 3,5 vuotta ne maksoi siitä kuluja, kävivät huoltamassa, talon ikä lähestyi 10 vuoden ikää, puuverhoilu alkoi jo kulahtaa ja maalausväli lähestyä jne. Lopulta sai noin 200 000 Euroa. Olisi kannattanut heti vaan laittaa siihen hintaan menemään, kun se lähtee ja sen 3,5 vuoden aikana olisi pörssinousussa saanut sen hävityt 100 000 takaisin. Eli irti rahat tappiollisesta ja parempaan sijoitukseen vaan. Tappio saattaa korjautua itsellään yllättävän nopeasti.

Sama kuin pörssiosakkeissa. Kun tiedät tehneesi typerän sijoituksen ja usko alkaa loppua, niin äkkiä vaan lihoiksi ja parempaan kohteeseen. Voi olla, että se parempi kohde korjaa hetkessä sen tappion pois.

Ymmärrän kyllä ap sinua, ottaahan se päähän hävitä, mutta mieti sitä, että kun sen rahan on valmis häviämään (jos haluatte oikeasti muuttaa, ettekä usko isoon muutokseen hintatasossa lähivuosina), niin kerran se vaan kirpaisee ja sitten voi rakentaa taas uutta elämää. Ajattele niin, että olet ehkä edellisissä asuntokaupoissa voittanut ja nyt sitten häviät vain ne rahat. Suomi on piukassa ihmisiä, jotka saavat nipin napin "omansa pois", kun ovat rakentaneet vuonna 1980 talonsa väärälle paikkakunnalle ja toiset taas laittaa rahoiksi urakalla paremmalla paikalla. Jos joutuisin myymään tämän asunnon tappiolla, voisin aina lohduttautua sillä, että vanhempani eivät netonneet pennin hyörylää ensiasunnostaan, jossa asuivat 24 vuotta. Saivat just tasan sen, mitä oli mennyt aikanaan. Minä olen taas kahdessa edellisessä asuntokaupassa saanut voittoa, joten häviäisin vain esimerkiksi sen.

Vierailija kirjoitti:

Niin se on nykyään, että oma asunto ei ole sijoituskohde, jonka arvo aina nousee, vaan köyttöhyödykse, kulutusmeno.

Vanhemmat sukupolbet ovat kasvaneet toisenlaiseen masilmaan, jossa asuntokaupoilla saattoi rikastua. Nykyään niin ei ole edes isojen kauunkien keskustoissa kerrostaloissa. Niissä asunnosta pääsee aina tosin eroon, jos hyväksyy tappiot. Pahin tilanne on tietysti syrjäseuduilla, joissa talo ei mene välttämättä kaupaksi mihinkään hintaan. Sen arvo voi olla negatiivinen jopa, sillä sen purkukustannus voi olla esim 30 000 euroa. Vähän kuin golf-osakkeiden kauppa nykyään, jotkut myyjät jopa joutuvat maksamaan ostajalle, jotta ottaja suostuu ottamaan sen vastaan.

Syrjäseuduilla joo, mutta ehdotatko että kaksioni Ullanlinnassa koituisi tappioksi, kun sen myisin? Olen asunut 10+ vuotta. Taloyhtiön tulot yli sata tonnia vuodessa.

Asunnot esim. Helsingissä ovat hyviä sijoituksia. En usko järisyttävään nousuun lähivuosina, mutta eipä noista ole vaikea päästä eroonkaan hyvään hintaan. Muistan, kun sukulainen osti joskus vuonna 89 miljoonalla luukun Helsingin kantakaupungista. Siis hinta oli niin posketon, että kaikki suvussa piti ko. herraa seonneena. Miljoona MARKKAA jostain kolmiosta Helsingissä. En tiedä tarkemmin osoitetta tai näkyykö meri yms. Mutta miljoona, se oli seonnut kaikkien mielestä. No, asunto on ollut vuokralla, välillä omassa käytössä, lapsilla jne. Maksoi siis 160 000 Euroa siitä. Aika hyvä kauppa nykynäkökulmasta. Toisaalta joku toinen osti komean omakotitalon maalta 500 000 markalla ja voi olla tuskaa saada siitä talosta edes 80 000 Euroa nykyään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuopion tai Jyväskylän lähellä tämä? Etelässä ei voi olla noin halpa tontti ison kaupungin lähellä.

Toinen näistä.

ap

Jos on Kuopio niin valiettavasti voin sano että hyvin epätodennäköistä on saada asunto kaupaksi tuolla hinnalla. Me ollaan katseltu asuntoa nyt Kuopiosta noin kolmisen vuotta koska tämän kevään muutto on ollut tiedossa jo sen aikaa, ja kyllä siellä pyörii samat yli 400 000€ asunnot kuin 2016. Justiinsa puolison kanssa kauhisteltiin että miten ihmiset kuvittelevat saavansa rahansa takaisin, ei Kuopiossa kuitenkaan niille 400 000-600 000€ hintaisille taloille ostajia löydy hirveästi. Meilläkin hintakatto 390 000€ ja siihen hintaan löytyy uusia ja hyviä taloja (2010 <) sekä vanhoja hyväkuntoisia helmiä.

Taidat olla erikoistuva lääkäri, runkokoulutuksen jälkeen menossa suorittamaan yo-palvelua..? Ajattelin tuosta aikataulusta. Jos kolme vuotta ollut tiedossa Kuopioon (KYSiin) meno.. Ja 390k€ voisi olla siihen tuloluokkaan (erikoistuva lääkäripariskunta?) mietitty sopiva asunnonhinta. Ei kuitenkaan ole mikään duunariveto täräyttää 390k€ asuntokauppaa Kuopiossa.

Lähes oikein, puoliso on erikoistuva lääkäri, itse olen muulla alalla vaikkakin nyt äippälomalla. Saat silti papukaijamerkin! 🐦

Todella vaikea ymmärtää tätä kuviota. Ap asunut alle 10 vuotta talossaan ja haluaa muuttaa pois? Miksi ette jäisi taloonne, luulisi että siellä olisi mukava viettää eläkepäiviä lastenlasten kanssa. Ainakin olisi tilaa.

Nykyihmiset etsivät minitaloja, joista mahdollisimman vähän velkaa, ei kalliita maksitaloja.

Juuri tämän takia muutettiin suoraan osakkeeseen keskustaan. Tämä apn tilanne olkoon kaikille varoituksena! Toisten ylikalliita unelmia eivät muut välttämättä halua ostaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on erinomainen esimerkki siitä, että periferiaan ei kannata rakennuttaa linnaa. Eli: jos sulla on 30ke:n tontti, älä rakenna siihen 500ke:n kivilinnaa, vaan 200ke:n puu- tai tiiliverhotun 90-130m2 normitalon.

Jos sulla on 100-200ke:n tontti kasvukeskuksen läheisyydessä, voit harkita rakentavasi siihen 300-400ke:n kivilinnan. Tiedosta kuitenkin, että tämmöisten ostajat (ne kellä rahaa taloon 400-600ke) ovat harvassa Hgin, Tren ja Tkun ulkopuolella.

Tämäkin on vähän suhteellista. Jos haluaa rakentaa sukukartanon, joka siirtyy sukupolvelta toiselle ja jos ei rahasta ole niin väliä, niin oikein hyvä idea :)

Todella harvalla talonrakentajalla tällaista ajatusta. Aika harvalla myöskään on varaa + halua heitellä 100ke suoraan kaivoon.

Jääkää asumaan siihen. Jos teillä ei ole kuin 15km Kuopion/Jyväskylän keskustaan, niin eihän se ole matka eikä mikään! Omat vanhempani meinasivat myydä lapsuudenkotimme heti kun me lapset muutimme pois, mutta tulivatkin toisiin ajatuksiin. Nyt ovat tyytyväisiä että pitivät isohkon talon, jossa on kiva lastenlasten ja meidän lasten vierailla ja yöpyä (Asumme eri paikkakunnilla) Jos ajattelisin, että vanhempani olisivat ostaneet sen 70-neliön pienen kerrostalokopin keskustasta, ei kiinnostaisi lasten kanssa niin usein vierailla "vanhuksilla" pienissä tiloissa. Kannattaa muistaa tämä optio...jos talo tuntuu isolta nyt, sille voi olla tulevaisuudessa ihan uutta käyttöä lastenlasten myötä.

Noi on kuluttanut taloa kymppitonnilla per vuosi. Ainakin.