Jumissa ”liian kalliin” talon kanssa
Rakennettiin 2010-luvun alussa okt ison kaupungin vieressä olevaan pienempään kuntaan. Nyt kun lapset lähdössä omilleen, niin voitasiin siirtyä kaupunkikeskusta asujiksi. Se ei vaan onnistukaan niin helposti. Rakennuskustannukset oli jotain 470000€. Kahteen vuoteen ei paikkakunnalla ole myyty asuntoa yli 400000€:lla. Viime vuonna taisi 365000€ olla paikkakunnan kallein talokauppa. Reilu 1.5 vuotta vaihtelevasti yritetty myydä. Yksi pariskunta meinasi tehdä tarjouksen mutta eivät tehneet. Pitäisikö vaan suosiolla ottaa 100000€ takkiin ja mennä elämässä eteenpäin?
Kommentit (247)
EI revitä. Monissa keskisuurissa kaupungeissa on myytävinä asuntoja jotka olleet siellä lähes 2 VUOTTA !!!
Näin Joensuussa , Oulussa , Kuopiossa ym ym ym samankokoisissa kaupungeissa.
Energiankulutus on avain sana myynnissä. Turhat neliöt maksavat. Tavalliselle perheelle yli 140 neliön asumisneliöt ovat turhia. Tai se kysyy ostajia. Siis ökyostajia. Usein jopa vuosia. Ja jos myynnillä on hitusenkin kiire,
HINTAA ON LASKETTAVA ja paljon.
Mites tuolla netissä näyttää vaan "kelluvan" samat asunnot, ja hintakin laskee ja laskee.
On asuntoesittelyjä joissa ei ole käynyt ainuttakaan katsojaa.
Vierailija kirjoitti:
Luin nämä ketjun viestit läpi. Ihan viime sivuilla asia oikeastaan hahmottui. Jäämme tähän emmekä myy. Tämä on meidän koti. Iso on, mutta onpahan lasten tai joskus kenties tulevien lastenlapsien sitten helppo käydä. Ja tässä on niin paljon hyviä juttuja muutenkin, joita tajusin jääväni kaipaamaan jos muuttaisimme pienempään. Kun jäämme kaksin, on paljon asioita tässä talossa joita voin tehdä toisin. Elämää itselleni. Esim. hankkia uudelleen nuoruuden rakkauteni pianon, jonka soittaminen jossakin vaiheessa jäi. Kun se tuli mieleen, aloin jo haaveilla flyygelistäkin.. Sen sijoittaminen olohuoneseen olisi mahdollista kun parveileva nuoriso häviää tästä. Se, että on tilaa ympärillä antaa myös vapauden sisustaa väljästi. Ja kun tietty epävarmuus asiasta hävisi, niin on suorastaan helpotus alkaa uudelleen suunnittelemaan tästä kahden aikuisen kotia.
Keskustaelämä tietyllä tapaa kiinnostaa mutta ehkä oikeastaan onkin järkevämpää tehdä viikonloppureissuja Helsinkiin sekä muihin kaupunkeihin ja yöpyä siellä hyvissä hotelleissa.
ap
Onnittelen teitä ap päätöksenne johdosta.Aivan loistavaa asua tilavassa talossa,joka on mieestäni vielä uudenkarhea,jos on normaalisti pidetty. Mitäs sitten ,jos pitää tehdä siellä sitä ja tätä.Sehän on hyvää vastapainoa ansiotyölle., normielämää. Sisustaminen ,pihan laitto kesällä jne ,ihan piristävää.
Pihat voi laittaa tyylikkäiksi ja helppohoitoiseksi. Talvella voi käyttää palveluita lumenaurauksiin jne.
Teilläkään ei liene ns pikkurahan puute.Ostatte palveluita ,kun/ jos siltä tuntuu. Kokemuksesta tiedän .Olemme jo ikääntyneitä,mutta homma pelaa.
Ei sinne kerrostalokämppään max 3h+k kovin mieluusti ystäväporukkaa voi kutsua ,joista jotkut vois jäädä yöksi,kun on hauska istua iltaa myöhäseen.Okt:ssa se onnistuu helposti,kun on tilaa paljon.
"Uuslapsettomista", ikääntymisestä ja kerrostaloon muuttamisesta: mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle. Tiedän useamman tapauksen jossa talosta on tullut taakka, liikaa hommaa ja ei apua jälkikasvusta koska asuvat satojen km päässä tai jopa toisessa maassa, huonot kulkuyhteydet ja autoa ei enää saa ajaa, kaikki palvelut kaukana, ehkä puoliso kuollut ja iso talo yhden huollettavana ja yksinäisyyskin vaivaa kun ei pääse ihmisten ilmoille muiden seuraan. Mutta myös monta tapausta joissa se talo on ollutkin onni, koska riittää intoa puuhastella sen parissa tai apua helposti saatavilla, sijainti hyvä ja palvelut kohtuullisen matkan päässä jne.
Eli vannomatta paras, ja muistakaamme ettei tässäkään asiassa ole vain yhtä oikeaa ratkaisua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin nämä ketjun viestit läpi. Ihan viime sivuilla asia oikeastaan hahmottui. Jäämme tähän emmekä myy. Tämä on meidän koti. Iso on, mutta onpahan lasten tai joskus kenties tulevien lastenlapsien sitten helppo käydä. Ja tässä on niin paljon hyviä juttuja muutenkin, joita tajusin jääväni kaipaamaan jos muuttaisimme pienempään. Kun jäämme kaksin, on paljon asioita tässä talossa joita voin tehdä toisin. Elämää itselleni. Esim. hankkia uudelleen nuoruuden rakkauteni pianon, jonka soittaminen jossakin vaiheessa jäi. Kun se tuli mieleen, aloin jo haaveilla flyygelistäkin.. Sen sijoittaminen olohuoneseen olisi mahdollista kun parveileva nuoriso häviää tästä. Se, että on tilaa ympärillä antaa myös vapauden sisustaa väljästi. Ja kun tietty epävarmuus asiasta hävisi, niin on suorastaan helpotus alkaa uudelleen suunnittelemaan tästä kahden aikuisen kotia.
Keskustaelämä tietyllä tapaa kiinnostaa mutta ehkä oikeastaan onkin järkevämpää tehdä viikonloppureissuja Helsinkiin sekä muihin kaupunkeihin ja yöpyä siellä hyvissä hotelleissa.
ap
.
Minustakin tämä on hyvä päätös. Myös lapset arvostavat tätä myöhemmin, varsinkin jos heille perheenlisäystä joskus siunaantuu. Mummolaan on mukava mennä kylään kun siellä on enemmän tilaa ja esim, Jouluisin on mukavaa, jos pystyy majoittamaan kyläilemään tulevat jouluvieraat tilavaan taloon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä jos ette meinaa odottaa tyyliin 10 vuotta josko markkinahinta muuttuu. Pinnathan tosta pitää uusia kuitenkin
Pinnat pitää uusia alle 10 vanhasta talosta, älä hullujas puhu!
Meidän 14 vuotta vanhassa talossa on uusittu jo keittiö, terassit ja kaikki yläkerran tapetit. Alakerran parketti on hiottu ja lakattu, ja vessan kiintokalusteet pyttyineen vaihdettu. Ei laadukas talo pysy laadukkaana, jos sitä ei jatkuvasti päivitetä.
Tilanne on se, että uusi trendi on ostaa kerrostalosta asunto tai ylipäätään pienempi kämppä ja läheltä palveluja. Rivarit ja omakotitalot eivät mene kaupaksi. Hetki sitten "uutena ostettu" on jo vanha, talojen kohdalla käy kuin autojen. Se on uusi talo ehkä vuoden ja sitten alkaa alamäki. Havahduin siihen, että joku 2000 rakennettu talohan on esimerkiksi jo ikivanha! Se on melkein parikymmenttä vuotta vanha. Jos siinä on lapsiperhe rellestänyt sen kakskytä vuotta, se näkyy kyllä.
En ihan ymmärrä miten se talo on just nyt liian kallis jos olette pärjänneet niin että lapsiakin ollut ruokittavana... kun lapset muuttavat pois niin eikös teille jää ylimääräistä rahaa käytettäväksi. Miksi PITÄISI siis muuttaa yhtään mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä jos ette meinaa odottaa tyyliin 10 vuotta josko markkinahinta muuttuu. Pinnathan tosta pitää uusia kuitenkin
Pinnat pitää uusia alle 10 vanhasta talosta, älä hullujas puhu!
Meidän 14 vuotta vanhassa talossa on uusittu jo keittiö, terassit ja kaikki yläkerran tapetit. Alakerran parketti on hiottu ja lakattu, ja vessan kiintokalusteet pyttyineen vaihdettu. Ei laadukas talo pysy laadukkaana, jos sitä ei jatkuvasti päivitetä.
Meidän talossa keittiö oli uudenveroinen vielä myyntihetkellä. Lattiat öljytty 2x, seiniin vaihdettu väri kerran.
Mitään muuta ei tarvinnut tehdä eikä uudetkaan asukkaat tehneet muuta kuin maalarivat yhden huonern
AP haaveiletko muutosta sinne Jyväskylän/Kuopion keskustaan vai ihan eri paikkakunnalle?
Kun alkaa nurmikonleikkuu, lumityöt tai siivous tökkimään, hankkikaa palveluita ulkopuolisilta. Liikaa ei kannata kenenkään rehkiä :) Tuo omakotitalo on kiva mahdollisia lapsenlapsia ajatellen. Jos mietin omaa tilannettani... vanhempani asuvat omakotitalossa, jossa poikkean lasten kanssa usein käymään. Lapset nauttivat kun saavat olla mummolassa kesällä pihalla, syödä marjoja yms ja leikkiä. Samaten talvellakin onnistuu ulkoleikit. Jos he asuisivat kerrostalossa keskustassa, en usko että niin paljoa tulisi edes käytyä heillä kylässä, mitä nyt käydään, kun on tilaa ja lääniä ympärillä.
Pintojen kunto riippuu hirveästi asukkaista. 2 omakohtaista esimerkkiä, olen siis muuttanut näiden jälkeen seuraavana asumaan:
-1 tapaus: asukkaat asuneet 2 v uudessa asunnossa. Vanhemmat, 2 tarhaikäistä, 2 isoa koiraa. Lopputulos: hämmästyttävän naarmuinen parketti, seinät täynnä tahroja ja kolhuja, ryönäinen jääkaappi ja uuni, keräämiseksi liesitasolla paljon jälkiä (naarmuja, pinttyneen palaneita tahroja), kylppärin silikonit ihan tummuneet suihkussa, joissain ovissa syviä kynsimisjälkiä koirien tuloksena
-2 tapaus: asukkaat asuneet 15 v, muuttaneet tuolloin uuteen asuntoon. Vanhemmat ja teini joka muutti pois muutaman vuoden sisällä, ei lemmikkejä. Parketti kuin uusi, ei pinttymiä missään paitsi kattilakaapin hyllyissä, seinissä muutama pikkujälki, keraaminen liesi ja uuni paremmassakuin 1 tapauksessa. Valittu vielä hillityt ja ajattomat materiaalit, eli ei tarvetta uudistaa mitään vaan koska on joku outo, vanha trendivalinta.
Pelkästään asunnon ikä ei siis suoraan kerro missä kunnossa pinnat ovat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä jos ette meinaa odottaa tyyliin 10 vuotta josko markkinahinta muuttuu. Pinnathan tosta pitää uusia kuitenkin
Pinnat pitää uusia alle 10 vanhasta talosta, älä hullujas puhu!
Meidän 14 vuotta vanhassa talossa on uusittu jo keittiö, terassit ja kaikki yläkerran tapetit. Alakerran parketti on hiottu ja lakattu, ja vessan kiintokalusteet pyttyineen vaihdettu. Ei laadukas talo pysy laadukkaana, jos sitä ei jatkuvasti päivitetä.
No huh huh, ei voi muuta sanoa.
Vierailija kirjoitti:
Muista, että sen asunnon arvo johon muutatte on myös tippunut.
Ei välttämättä. Keskustan asuntojen kysyntä on kasvanut ja sivummassa olevien isojen asuntojen hinta laskenut. Keskusta-asunnon hinta on voinut jopa nousta kaupungista riippuen.
Tuttu rakennutti törkeän kalliin megalukaaliin halvalle tontille Vantaalla.
Niinkuin arvasin, kaipaa nyt takaisin Helsinkiin.
Kukaan, jolla olisi ko. taloon varaa, ei halua ostaa sitä tuolta alueelta.
Ihmettelen, miten joku voi tehdä näin alkeellisen virheen halvan tontin sokaisemana?
Ovat nyt jumissa Vantaan perukoilla, tai vaihtoehtoisesti ottavat ihan h... takkiin myydessään talon.
Vierailija kirjoitti:
Tuttu rakennutti törkeän kalliin megalukaaliin halvalle tontille Vantaalla.
Niinkuin arvasin, kaipaa nyt takaisin Helsinkiin.
Kukaan, jolla olisi ko. taloon varaa, ei halua ostaa sitä tuolta alueelta.
Ihmettelen, miten joku voi tehdä näin alkeellisen virheen halvan tontin sokaisemana?
Ovat nyt jumissa Vantaan perukoilla, tai vaihtoehtoisesti ottavat ihan h... takkiin myydessään talon.
Onks tää se, joka on ollut vuosia myynnissä ja käytetään aina silloin tällöin tosi-tv tuotannoissa?
Jos talo on sisämaassa, niin ei kannata ainakaan odottaa ilmastomuutoksesta johtuvaa merenpinnan nousua. Muussa tapauksessa asunto voi tulla hyvinkin arvokkaaksi, jos sen ympärille rakentuu Helsingin kaltainen satamakaupunki.
ohis, mutta mikä on tämä ketjuun pesiytynyt väite että kerrostalokolmio 70-80 m2 olisi kamala koppi? Koppi!? Minusta tuo on kahdelle ihmiselle valtava määrä tilaa! Muutimme noin vuosi sitten vuokralta 40 m2 kämpästä tähän 88 m2 omistusasuntoomme ja vieläkään ei voi tajuta että on yksi ylimääräinen huone sille kaikelle (esim.taideharrastus) mikä oli ennen ahdettuna olohuoneen tai makuuhuoneen nurkkaan. Ihanaa väljää asumista. Olen etuoikeutettu en koppiin ahdettu.
Jotkut tosiaankin elävät vielä siinä KUPLASSA, että asunnot menevät kaupaksi tosta vaan.
Mikäpäs siinä. Totuus voi olla "isku" kasvoihin...... Harvassa on ne asunnot, jotka myydään alle 1/2 vuodessa.
Eikä niitä "revitä" käsistä, no joiltakin tosi halutuilta alueilta kyllä, ( esim. Hesassa) mutta ne nopean kaupan myynnit ovat erittäin harvassa näinä aikoina.
Kannattaa varautua enempi muutaman vuoden myyntiin, tai rajuun hinnan laskuun, jompi kumpi.
Vierailija kirjoitti:
ohis, mutta mikä on tämä ketjuun pesiytynyt väite että kerrostalokolmio 70-80 m2 olisi kamala koppi? Koppi!? Minusta tuo on kahdelle ihmiselle valtava määrä tilaa! Muutimme noin vuosi sitten vuokralta 40 m2 kämpästä tähän 88 m2 omistusasuntoomme ja vieläkään ei voi tajuta että on yksi ylimääräinen huone sille kaikelle (esim.taideharrastus) mikä oli ennen ahdettuna olohuoneen tai makuuhuoneen nurkkaan. Ihanaa väljää asumista. Olen etuoikeutettu en koppiin ahdettu.
Olen samaa mieltä, mutta toki tämäkin riippuu ihmisestä, tottumuksista ja tarpeista. Meitä on 3 ja neliöitä 80, eikä todellakaan tunnu kopilta. Toki tästä puuttuu esim vierashuone ja työhuone, mutta emme koe niitä välttämättömiksi. Jollekin toiselle ne voisivat taas olla pakolliset. Niin, ja olemme asuneet myös 160-neliöisessä talossa, joka tuntui meille aivan liian isolta, kun huomattava osa tilasta oli ihan vajaakäytöllä joten kokemusta on isommastakin asunnosta.
Jos olisitte asuneet tuon ajan vuokralla, rahaa olisi saattanut mennä sama 100000, mutta muut taloon sijoitetut rahat olis voinut sijoittaa tuottavammin ja olisitte vapaat lähtemään koska huvittaa.
Aivan päättömiä juttuja päästelet. Millä perusteella pistät 15 vuotiaat talot kosteusvaurioriskiryhmään? Tuon ikäisissä taloissa on jo kunnon kapilaarikatkot ja kosteussulut, suojaputkitetut vesijohdot jne. Jos rakennuslupa on myönnetty 1997 tai myöhemmin, niin niissä on rakennustekniset asiat ja valvonta ihan eri tasolla kuin sitä vanhemmissa.