Ultran mukasn kolmas poika tulossa ja itkettää

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Törkeetä tuollainen sukupuolitärkeily. Vahva mielikuva, että tyttö on äidin kaveri, kiltti ja kiva. Mut tiedätkös, kun naiset on vahvoja ja itsenäisiä, niin sellaisia ne ovat jo pieninä. Jos isä on lasten "käytettävissä" ja lähellä, tytöille terveintä kehitystä itsetunnolle on juuri isän ihailu, kannustus ja hyväksyntä. Meillä tytär on koko 25-vuotisen elämänsä ollut " minä ite, ihan ite" - tapaus. Ai että, kun on hermoja juilinut tämä kovapäisyys, välillä ei tiennyt kuka kasvattaa ja ketä.

Poika on vastaanottavaisempi ja sensitiivisempi, ollut aina. Jos sen kolmannen olisin saanut, hiljainen toive olisi mennyt kohtalolle, että jospa kuitenkin se poika.....Meidän rahkeet riitti kahteen ja näin on oikein hyvä. Enkä ikinä olisi selvittänyt sukupuolta etukäteen, ei ollut tapana siihen aikaan. Eihän lahja tunnu lahjalta, jos sen etukäteen on kurkkinut.

Hehe, juuri siksi minä halusinkin tyttöjä. Että voin kasvattaa tähän maailman muutaman itsenäisen, vahvan naisen lisää jotka tietävät oman arvonsa :) luulet että siksi että joku leipoo kanssani ja siivoaa isänsä jälkiä?! Hehe, ei kuule.

Olisit huono äiti tyttärelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Törkeetä tuollainen sukupuolitärkeily. Vahva mielikuva, että tyttö on äidin kaveri, kiltti ja kiva. Mut tiedätkös, kun naiset on vahvoja ja itsenäisiä, niin sellaisia ne ovat jo pieninä. Jos isä on lasten "käytettävissä" ja lähellä, tytöille terveintä kehitystä itsetunnolle on juuri isän ihailu, kannustus ja hyväksyntä. Meillä tytär on koko 25-vuotisen elämänsä ollut " minä ite, ihan ite" - tapaus. Ai että, kun on hermoja juilinut tämä kovapäisyys, välillä ei tiennyt kuka kasvattaa ja ketä.

Poika on vastaanottavaisempi ja sensitiivisempi, ollut aina. Jos sen kolmannen olisin saanut, hiljainen toive olisi mennyt kohtalolle, että jospa kuitenkin se poika.....Meidän rahkeet riitti kahteen ja näin on oikein hyvä. Enkä ikinä olisi selvittänyt sukupuolta etukäteen, ei ollut tapana siihen aikaan. Eihän lahja tunnu lahjalta, jos sen etukäteen on kurkkinut.

Hehe, juuri siksi minä halusinkin tyttöjä. Että voin kasvattaa tähän maailman muutaman itsenäisen, vahvan naisen lisää jotka tietävät oman arvonsa :) luulet että siksi että joku leipoo kanssani ja siivoaa isänsä jälkiä?! Hehe, ei kuule.

Ja sinä luulet, että tyttäresi haluaa olla just sellainen nainen kuin sinä sanot?

On teillä murheet. Minulla ei ole yhtään lasta. Yhdestäkin olisin ollut niin kiitollinen ja onnellinen.

Vierailija kirjoitti:

Tästä muistuu mieleen pariskunta äiti odotti tyttölasta. Mutta mies ei halunnut tyttöä, joten tekivät abortin.

Miten vastenmielistä.

Vierailija kirjoitti:

Voithan sä ap käyttää nuorimmalla vaaleanpunaisia vaatteita ja leikkii, että se on tyttö.

Typerä vitsi. Lapsi ei ole lelu. Lapsella on oikeus sukupuolensa mukaiseen identiteettiin.

Minä olen aina halunnut tyttöä. Olin pinnallinen ja halusin nimenomaan tytön. Itkin onnesta ultrassa kun kuulin että tulen saamaan pienen tyttöni. Ei mennyt kauaa syntymän jälkeen kun paljastui että lapseni on erikoislapsi. Sanonta: "ihan sama kumpi tulee, kunhan on terve" on kliseinen mutta niin totta.

Pettymys on normaalia, mutta toivon että kaikki osaisivat iloita siitä mikä on pääasia - terve lapsi. Jos saamme ikinä toista lasta niin voin ihan rehellisesti sanoa että ihan sama kumpaa sukupuolta, kunhan on terve.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä muistuu mieleen pariskunta äiti odotti tyttölasta. Mutta mies ei halunnut tyttöä, joten tekivät abortin.

Miten vastenmielistä.

Ei kannata uskoo. Siinä vaiheessa kun sukupuoli selviää, on jo myöhäistä.

Olin synnärillä kun viereisessä punkassa oli jo varsin varttunut synnyttäjä.

Hän itki kaikki kolme päivää kun olimme siinä saman aikaa.

Viimeisenä päivänä ymmärsin, häntä tuli hakemaan mies ja 5 poikaa. Olivat saaneet pikkuveljen. Minun silmään se oli jotenkin hellyttävää, äiti taisi itkeä ettei tullut tyttöä..

Vierailija kirjoitti:

Pojat on asiallisia ja helppoja. Tytöt vaativia kitisijöitä, ainaista draamaa. Näin meillä.

Meillä toisinpäin. Luojan kiitos vain yksi poika ja kolme tyttöä. 😅

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Törkeetä tuollainen sukupuolitärkeily. Vahva mielikuva, että tyttö on äidin kaveri, kiltti ja kiva. Mut tiedätkös, kun naiset on vahvoja ja itsenäisiä, niin sellaisia ne ovat jo pieninä. Jos isä on lasten "käytettävissä" ja lähellä, tytöille terveintä kehitystä itsetunnolle on juuri isän ihailu, kannustus ja hyväksyntä. Meillä tytär on koko 25-vuotisen elämänsä ollut " minä ite, ihan ite" - tapaus. Ai että, kun on hermoja juilinut tämä kovapäisyys, välillä ei tiennyt kuka kasvattaa ja ketä.

Poika on vastaanottavaisempi ja sensitiivisempi, ollut aina. Jos sen kolmannen olisin saanut, hiljainen toive olisi mennyt kohtalolle, että jospa kuitenkin se poika.....Meidän rahkeet riitti kahteen ja näin on oikein hyvä. Enkä ikinä olisi selvittänyt sukupuolta etukäteen, ei ollut tapana siihen aikaan. Eihän lahja tunnu lahjalta, jos sen etukäteen on kurkkinut.

Hehe, juuri siksi minä halusinkin tyttöjä. Että voin kasvattaa tähän maailman muutaman itsenäisen, vahvan naisen lisää jotka tietävät oman arvonsa :) luulet että siksi että joku leipoo kanssani ja siivoaa isänsä jälkiä?! Hehe, ei kuule.

Olisit huono äiti tyttärelle.

En ole, minulla on 2 tyttöä ja molemmat oppivat arvostamaan itseään, pitämään puolensa ja olemaan ylpeitä siitä että ovat naisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Törkeetä tuollainen sukupuolitärkeily. Vahva mielikuva, että tyttö on äidin kaveri, kiltti ja kiva. Mut tiedätkös, kun naiset on vahvoja ja itsenäisiä, niin sellaisia ne ovat jo pieninä. Jos isä on lasten "käytettävissä" ja lähellä, tytöille terveintä kehitystä itsetunnolle on juuri isän ihailu, kannustus ja hyväksyntä. Meillä tytär on koko 25-vuotisen elämänsä ollut " minä ite, ihan ite" - tapaus. Ai että, kun on hermoja juilinut tämä kovapäisyys, välillä ei tiennyt kuka kasvattaa ja ketä.

Poika on vastaanottavaisempi ja sensitiivisempi, ollut aina. Jos sen kolmannen olisin saanut, hiljainen toive olisi mennyt kohtalolle, että jospa kuitenkin se poika.....Meidän rahkeet riitti kahteen ja näin on oikein hyvä. Enkä ikinä olisi selvittänyt sukupuolta etukäteen, ei ollut tapana siihen aikaan. Eihän lahja tunnu lahjalta, jos sen etukäteen on kurkkinut.

Hehe, juuri siksi minä halusinkin tyttöjä. Että voin kasvattaa tähän maailman muutaman itsenäisen, vahvan naisen lisää jotka tietävät oman arvonsa :) luulet että siksi että joku leipoo kanssani ja siivoaa isänsä jälkiä?! Hehe, ei kuule.

Ja sinä luulet, että tyttäresi haluaa olla just sellainen nainen kuin sinä sanot?

Oletpa hölmö. Hyvä itsetunto ja arvonsa tunteminen tulee lapsuudesta. Harvasta tulee mikään huono itsetuntoinen kynnysmatto nyrkin ja hellan väliin jos kasvatus ja suhteet vanhempiin on kunnossa. Eli juu, luotan kyllä siihen että sellaisia heistä tulee :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Törkeetä tuollainen sukupuolitärkeily. Vahva mielikuva, että tyttö on äidin kaveri, kiltti ja kiva. Mut tiedätkös, kun naiset on vahvoja ja itsenäisiä, niin sellaisia ne ovat jo pieninä. Jos isä on lasten "käytettävissä" ja lähellä, tytöille terveintä kehitystä itsetunnolle on juuri isän ihailu, kannustus ja hyväksyntä. Meillä tytär on koko 25-vuotisen elämänsä ollut " minä ite, ihan ite" - tapaus. Ai että, kun on hermoja juilinut tämä kovapäisyys, välillä ei tiennyt kuka kasvattaa ja ketä.

Poika on vastaanottavaisempi ja sensitiivisempi, ollut aina. Jos sen kolmannen olisin saanut, hiljainen toive olisi mennyt kohtalolle, että jospa kuitenkin se poika.....Meidän rahkeet riitti kahteen ja näin on oikein hyvä. Enkä ikinä olisi selvittänyt sukupuolta etukäteen, ei ollut tapana siihen aikaan. Eihän lahja tunnu lahjalta, jos sen etukäteen on kurkkinut.

Hehe, juuri siksi minä halusinkin tyttöjä. Että voin kasvattaa tähän maailman muutaman itsenäisen, vahvan naisen lisää jotka tietävät oman arvonsa :) luulet että siksi että joku leipoo kanssani ja siivoaa isänsä jälkiä?! Hehe, ei kuule.

Olisit huono äiti tyttärelle.

En ole, minulla on 2 tyttöä ja molemmat oppivat arvostamaan itseään, pitämään puolensa ja olemaan ylpeitä siitä että ovat naisia.

Ja jotka siivoavat isänsä jälkiä, he he :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Törkeetä tuollainen sukupuolitärkeily. Vahva mielikuva, että tyttö on äidin kaveri, kiltti ja kiva. Mut tiedätkös, kun naiset on vahvoja ja itsenäisiä, niin sellaisia ne ovat jo pieninä. Jos isä on lasten "käytettävissä" ja lähellä, tytöille terveintä kehitystä itsetunnolle on juuri isän ihailu, kannustus ja hyväksyntä. Meillä tytär on koko 25-vuotisen elämänsä ollut " minä ite, ihan ite" - tapaus. Ai että, kun on hermoja juilinut tämä kovapäisyys, välillä ei tiennyt kuka kasvattaa ja ketä.

Poika on vastaanottavaisempi ja sensitiivisempi, ollut aina. Jos sen kolmannen olisin saanut, hiljainen toive olisi mennyt kohtalolle, että jospa kuitenkin se poika.....Meidän rahkeet riitti kahteen ja näin on oikein hyvä. Enkä ikinä olisi selvittänyt sukupuolta etukäteen, ei ollut tapana siihen aikaan. Eihän lahja tunnu lahjalta, jos sen etukäteen on kurkkinut.

Hehe, juuri siksi minä halusinkin tyttöjä. Että voin kasvattaa tähän maailman muutaman itsenäisen, vahvan naisen lisää jotka tietävät oman arvonsa :) luulet että siksi että joku leipoo kanssani ja siivoaa isänsä jälkiä?! Hehe, ei kuule.

Olisit huono äiti tyttärelle.

En ole, minulla on 2 tyttöä ja molemmat oppivat arvostamaan itseään, pitämään puolensa ja olemaan ylpeitä siitä että ovat naisia.

Ja jotka siivoavat isänsä jälkiä, he he :)

Opettelepa lukemaan ;)

Ap kysy sun vanhemmilta miten niitä tyttöjä tehdään ;) 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Törkeetä tuollainen sukupuolitärkeily. Vahva mielikuva, että tyttö on äidin kaveri, kiltti ja kiva. Mut tiedätkös, kun naiset on vahvoja ja itsenäisiä, niin sellaisia ne ovat jo pieninä. Jos isä on lasten "käytettävissä" ja lähellä, tytöille terveintä kehitystä itsetunnolle on juuri isän ihailu, kannustus ja hyväksyntä. Meillä tytär on koko 25-vuotisen elämänsä ollut " minä ite, ihan ite" - tapaus. Ai että, kun on hermoja juilinut tämä kovapäisyys, välillä ei tiennyt kuka kasvattaa ja ketä.

Poika on vastaanottavaisempi ja sensitiivisempi, ollut aina. Jos sen kolmannen olisin saanut, hiljainen toive olisi mennyt kohtalolle, että jospa kuitenkin se poika.....Meidän rahkeet riitti kahteen ja näin on oikein hyvä. Enkä ikinä olisi selvittänyt sukupuolta etukäteen, ei ollut tapana siihen aikaan. Eihän lahja tunnu lahjalta, jos sen etukäteen on kurkkinut.

Hehe, juuri siksi minä halusinkin tyttöjä. Että voin kasvattaa tähän maailman muutaman itsenäisen, vahvan naisen lisää jotka tietävät oman arvonsa :) luulet että siksi että joku leipoo kanssani ja siivoaa isänsä jälkiä?! Hehe, ei kuule.

Olisit huono äiti tyttärelle.

En ole, minulla on 2 tyttöä ja molemmat oppivat arvostamaan itseään, pitämään puolensa ja olemaan ylpeitä siitä että ovat naisia.

Ja jotka siivoavat isänsä jälkiä, he he :)

Opettelepa lukemaan ;)

Miksi tyttäresi pitää kasvattaa vahvoiksi? Eivät siis saa olla sellaisia, miksi ovat syntyneet? Tytöillä on muutenkin kovat paineet, ja vielä äiti rummuttaa että vahva oltava kuten Minä, minä, minä!! Helpompi hevostakin ohjastaa siihen suuntaan minne se on menossa. Viimeinen lause on sitten vertauskuva.

Itselläni oli vaikea äiti-tytärsuhde. Olisin halunnut saada tilaisuuden kokea uudenlainen äiti-tytärsuhde oman tyttären kanssa, mutten koskaan saanut tyttölasta. Aina elämä ei tarjoa sitä mitä toivoisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Törkeetä tuollainen sukupuolitärkeily. Vahva mielikuva, että tyttö on äidin kaveri, kiltti ja kiva. Mut tiedätkös, kun naiset on vahvoja ja itsenäisiä, niin sellaisia ne ovat jo pieninä. Jos isä on lasten "käytettävissä" ja lähellä, tytöille terveintä kehitystä itsetunnolle on juuri isän ihailu, kannustus ja hyväksyntä. Meillä tytär on koko 25-vuotisen elämänsä ollut " minä ite, ihan ite" - tapaus. Ai että, kun on hermoja juilinut tämä kovapäisyys, välillä ei tiennyt kuka kasvattaa ja ketä.

Poika on vastaanottavaisempi ja sensitiivisempi, ollut aina. Jos sen kolmannen olisin saanut, hiljainen toive olisi mennyt kohtalolle, että jospa kuitenkin se poika.....Meidän rahkeet riitti kahteen ja näin on oikein hyvä. Enkä ikinä olisi selvittänyt sukupuolta etukäteen, ei ollut tapana siihen aikaan. Eihän lahja tunnu lahjalta, jos sen etukäteen on kurkkinut.

Hehe, juuri siksi minä halusinkin tyttöjä. Että voin kasvattaa tähän maailman muutaman itsenäisen, vahvan naisen lisää jotka tietävät oman arvonsa :) luulet että siksi että joku leipoo kanssani ja siivoaa isänsä jälkiä?! Hehe, ei kuule.

Olisit huono äiti tyttärelle.

En ole, minulla on 2 tyttöä ja molemmat oppivat arvostamaan itseään, pitämään puolensa ja olemaan ylpeitä siitä että ovat naisia.

Ja jotka siivoavat isänsä jälkiä, he he :)

Opettelepa lukemaan ;)

He, samaa toivoin sulle, he he :)

Vierailija kirjoitti:

Kolme teini-ikäistä poikaa , toivottavasti rahasi riittävät ruokaan tulevaisuudessa, sitä nimittäin kuluu!

Näin just. Itsellä kolme poikaa ja en olisi uskonut, että saan näihin ihanat lapset.

Vierailija kirjoitti:

Itselläni oli vaikea äiti-tytärsuhde. Olisin halunnut saada tilaisuuden kokea uudenlainen äiti-tytärsuhde oman tyttären kanssa, mutten koskaan saanut tyttölasta. Aina elämä ei tarjoa sitä mitä toivoisi.

Todennäköisesti olisit toistanut äitisi virheet...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni oli vaikea äiti-tytärsuhde. Olisin halunnut saada tilaisuuden kokea uudenlainen äiti-tytärsuhde oman tyttären kanssa, mutten koskaan saanut tyttölasta. Aina elämä ei tarjoa sitä mitä toivoisi.

Todennäköisesti olisit toistanut äitisi virheet...

Tuskin. En kärsi tunne-elämältään epävakaasta persoonallisuudesta.