Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Oudoin asia mistä teille on suututtu?
Tuli mieleen tässä aamutuimaan kun kaveri suuttui siitä kun tänä aamuna ilmoitin hänelle etten pääsekään aamulla kahville hänen kanssaan koska heräsin aivan kamalaan päänsärkyyn. Sanoin että josko siirrettäisiin esim lounasaikaan koska tiedän että hänellä ei ole menoja. Sai aivan hirveän raivokohtauksen tästä asiasta.
On oudoimpiakin asioita tapahtunut (esim työkaveri suuttui kun sairastuin enkä päässyt töihin) ja kerran mies raivostui siitä kun olin laittanut kokonaisia mustapippureita keittoon (ennen ei ollut tästä valittanut) Haukkui mut ja mökötti koko illan olkkarin nurkassa :D
Kommentit (6330)
Ei sattunut minulle, mutta näimme tämän aitiopaikalta: olimme syömässä pizzaa ravintolassa ja joku hemmo tilasi pari kebapia mukaan. Myyjä laittoi ne niihin styroksipakkauksiin ja paketit päällekkäin valkoiseen muovipussiin. Asiakas sai hullun kilarin: "Ei niitä nyt samaan pussiin tarvitse laittaa!" Alkoi huutaa ihan kunnolla. Ehkä missasin jotakin, mutta miksi ihmeessä niitä ei silti olisi saanut samaan pussiin laittaan? Tästä on jo 15 vuotta aikaa, mutta en unohda sitä koskaan. En keksi asiakkaan räjähtämiselle mitään järkiperäistä selitystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies väitti suutuksissaan humalassa , että olen ottanut kiukaalta kiven ja missä se nyt on No koetin sanoa etten ole vienyt Ei se auttanut joten annoin asian olla ja hermoilla oman aikansa Menihän se kuitenkin ohi
Tarjosin oikein kuumalla säällä pihalla mies työkaverille mehua ihan omana vapaapäivänä Kiinteistöhuollolla ollaan töissä Tyhmä kun olin niin miehellenituon kerroin Odoin sitten myöhemmin tuosta johtuvana kuulemma hänelle lastasta Meinasi tuolle miehelle humalassa soittaaki Ei onneksi soittanut
Ystävä suuttui kun puhuin eräästä asiasta josta hän ei paljoa tiedä ja sanoin olevani todella iloinen ja innostunut.
Sen sijaan että olisi puolestani iloinen suuttui koska ei tiennyt mistä puhun ja kuulemma pitäisi puhua vain asioista joista hän tietää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle suututtiin kun sanoin sananvapaudesta kiihkolla raivoavalle tutulleni että sama sanavapaus koskee kaikkia muitakin eikä vain häntä ja hänen mielipiteitään.
Näiltä usein myös unohtuu että sananvapaus ja vastuu sanomisistaan eivät sulje toisiaan pois. Kannattaa siis kahteen kertaan miettiä mitä sanoo ja missä.
Niin, ne ovat toisistaan riippumattomia.
Am I the asshole seuraavassa tilanteessa?
Omistimme puolison kanssa molemmat erään käyttöesineen. Sanotaan nyt vaikka, että meillä molemmilla oli musta sateenvarjo. Unohdin omani bussiin. Vähän ajan päästä puoliso hukkasi toisen. Tämän jälkeen puoliso syytti minua minun oman sateenvarjoni hukkaamisesta, sillä nyt hän ei voisi oman varjonsa hukattuaan lainata minun.
Ostin itselleni tilalle kirkkaankeltaisen varjon, jotta se varmasti erottuu ja on helppo löytää. Vähän aikaa myöhemmin kaverini lainasi minulle punaista varjoa, ja sanoo, että voin pitää sen. Punaisesta tulee varavarjo, jota käytän joskus. Ostin puolisolle mustan varjon, ja sanoin, että se on hänen enkä tule lainaamaan sitä koska minulla on keltainen.
Joitain kuukausia myöhemmin puoliso lähetti minulle viestiä töihin, että missä ovat sateenvarjot. Hän on lähdössä ulos ja ulkona sataa kaatamalla. Sanon puolisolle, että keltainen varjo on mukanani olevassa laukussa, ja punaisen varjon oletan olevan eteisessä. En tiedä sen tarkkaa olinpaikkaa, sillä en ole sitä vähään aikaan käyttänyt. Puolison mustan sateenvarjon olinpaikkaa en tiedä, kun en sitä itse käytä. Puoliso ei löydä punaista varjoa, eikä myöskään omaa mustaa varjoaan. Hän suutahtaa minulle, ja syyttää minua huonosta organisoinnista ja päivänsä pilaamisesta kastuessaan vesisateessa.
Am I the asshole?
Olenko itse toiminut väärin, koska en tiennyt punaisen varavarjon tarkkaa olinpaikkaa (enkä myöskään puolison mustan varjon)?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä rouva tekee noin tosi usein, olen vaan hiljaa etten aiheuttaisi lisää huutoa. Mutta ei edes ymmärrä pyytää anteeksi. Joskus hänellä menee viikko sitä mykkäkoulua pitäessä tuollaisen kilahtamisen jälkeen...
Rouvasi on samanlainen kun mun mies.
Kaverini suutahti kun näki ostoskärryni kun olin viikonlopun ostoksilla ruokakaupassa. Hän tuli yllättäen vastaan ja alkoi samantien kysellä miksi ihmeessä hamstraan ruokaa noin paljon, korona-aika meni jo. Valitti hukkaan menevästä ruuasta, siitä että syön selvästi liikaa, mihin aion kaiken oikein laittaa, ällistyi isolle wc-paperi pakkaukselle jne. Muisti myös kertoa että kyllä vähempikin riittäisi, häpeää ostosmäärääni, olen kerskakuluttaja joka tuhlaa luonnonvaroja.
Sitten hän häipyi paikalta suurinpiirtein yksi maitopurkki, vähän vihanneksia ja pieni jauhelihapaketti korissaan. Hän asuu yksin, minulla on 5 henkinen perhe. Jäin kyllä aika sanattomaksi tuossa tilanteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhempani suuttui minulle koska käytin nettipankkia. Minun olisi pitänyt mennä jonottamaan pankkiin työaikana "koska se on oikeus".
He suuttuivat myös kun kerroin pyytäneeni puudutusta käydessäni juurihoidossa.
He suuttuivat kun erosin kirkosta.
Isäni suuttui minulle verisesti kun jäin kadulla rattijuopon kolhimaksi.
Veljeni sai käsittämättömät raivarit kun tulin kutsun saaneena sukujuhliin.
Vierailija kirjoitti:
Minulla todettiin syyhypunkki ja koko perhe piti hoitaa samaan aikaan, vaikka olisivat oireettomia. Mieheni suuttui ja kieltäytyi. Yritti tehdä myyräntyötä hoitoprosessia vastaan koko ajan sabotoimalla siivousta ja pyykkäystä ja lääkkeenkäyttöä.
Onko muissakin asioissa yhtä älytön mies?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perheeni (isovanhemmat, sisko, vanhemmat) suuttui kun erosin miehstä kenen kanssa oli jo pitkään mennyt huonosti. Olin muutenkin huonona ja surullinen pitkän suhteen päättymisestä niin he kehtasivat valittaa ja suuttua asiasta minulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ex-mieheni petti ja jätti. Petti sitten tätä uuttakin, mistä tuohtuneena nainen otti minuun yhteyttä Facebookin kautta ja valitti raivoissaan miten "Jukka" petti. Eli oli vihainen minulle siitä että petturi ei päässyt nahoistaan!
Naapuri suuttui kun laitoin puutarhavajan oveen lukon. Selvisi sitten samalla mihin lapioni ja muita työkaluja katosi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työpaikan pohjalainen "huumorimies", joka oli koulutukseltaan Diplomi-insinööri, suuttui minulle kun vaihdoin jekkumielessä Juhla-Mokka (aivan saatanan paskaa kahvia muuten ) kahvipussiin Löfsberg Lila kahvia tilalle. Kaveri kiehui niin, ettei puhunut minulle enää koskaan. Muutuin ilmaksi eikä hän enää suostunut tervehtimään :). Äijä kertoili aina, että on ns. teekkarihenkinen...;). Aikas mulkku, olisin vetänyt mielelläni turpaan, mutta säälitti koko surkimus.
Nämä on niitä, joilla on jekku jos toinenkin muille ja on niiiiin hauskaa. Auta armias jos jekku kohdistuu itseensä, niin maailman kirjat on sekaisin. Tyypillistä käytöstä, tunnen useammankin suuren humoristin, joka vetää herneen nenään vastaavassa. Jos ois itse keksinyt sulle tehdä tuon, asia olisi ihan ok.
Vierailija kirjoitti:
Mun miehen sisko suuttui mulle, kun mun synnytys meni liian hyvin. Saatiin terve pieni vauva, synnytin ilman kipulääkkeitä ja ilman miestä, koska ei ehtinyt paikalle. Ei tullut mitään jälkiseuraamuksia ja voin hyvin heti synnytyksen jälkeen. Se oli kuulemma ensisynnyttäjän hyvää tuuria että kaikki meni hyvin. "Odotapas vaan kun teette toisen, sit ei varmaan olekaan niin helppoa." Joo, ei tullut kummia hänestä meidän lapselle. Ja valitettavasti toinenkin lapsi syntyi ihan yhtä hyvin. Voi sitä närkästyksen määrää.
Minulle on myös suututta helpoista raskauksista, helpoista synnytyksistä ja helposti menneistä, pitkistä imetyksistä. Kun olen yrittänyt sanoa, että raskaudet on kyllä vaikuttaneet mm. yöuniin niin, että aloin olla aivan loppu jo puolessa välissä, minua ei uskottu vaan naurettiin päin naamaa.
Kun kerroin, että nopea synnytys on nopeuden vuoksi toki helppo, mutta että en ole ehtinyt saamaan kivunlievitystä, niin siitä suututtiin. Että kuulemma "helppohan sun on sanoa". En edelleenkään ymmärrä, mihin tällä loppujen lopuksi viitattiin. Olisiko minun pitänyt kärsiä kivuista pidempään?
Ja imetyksestä kun joku toinen on aloittanut keskustelun, ja olen siihen sitten liittynyt ja mahdollisimman neutraalisti sanonut, että alkuvaikeuksien ja opettelun jälkeen kaikki sujuikin tosi hyvin, niin siitä on suututtu.
Kaikkein ilkeimmät kommentit on tulleet kahdelta lähisukulaiselta jotka molemmat kärsivät lapsettomuudesta. Ihan on sanottu kasvotusten, etten tiedä äitiyden huolista mitään ja että jos joku tulee niin helposti raskaaksi kuin minä, niin kelpaisin enemmin siitosemäksi kuin työelämään. (Terkkuja vaan T:lle Turkuun ja E:lle Kuopioon, en ikinä unohda näitä kommentteja).
Työkaveri selvästi otti nokkiinsa kun kerroin minulle edellisen päivänä sattuneesta hassusta ja erikoisesta kohtaamisesta. En selitä tarkemmin mutta kohtaaminen oli tyyliä " pyydettiin treffeille erikoisessa tilanteessa ihan spontaanisti"
En tiedä mikä sai työkaverin närästämään mutta mielestäni se oli pelkästään hassu sattumus, olen onnellisesti avioliiitossa ja toivotin tilanteessa vaan hyvää jatkoa tälle tyypille. Komea mies, jos olisin ollut sinkku niin olisin saattanut suostuakin.
Olisko ollut se, että työkaveri on sinkku eikä ilmeisesti treffikutsuja juuri tule? Kerroin saman jutun muutamille muillekin tutuille ja heistä se oli vaan lähinnä hauska tilanne- työkaveri epäili koko tarinaa ja hän ei joko halunnut uskoa sitä tai sitten olen hänen mielestään niin epviehättävä ettei minulle voisi käydä niin... Outoa tosiaan, mistä kaikesta ihmiset voikaan suuttua.
Serkkuni suuttui ja nälvi jotain ilkeää kun kerroin että olen aloittanut opiskelun ammattikorkeakoulussa. Ilmeisesti hänen mielestään ammattikoulu riittää ja esimerkiksi paremman palkan ja mukavamman työn tavoittelu on turhaa... Hänestä ei ole paljoa kuulunut sen jälkeen. Ilmeisesti kokee jotain alemmuuskompleksia vieläkin- tästä on jo useampi vuosi.
Ei ole minun ongelmani jos hän ei halua tavoitella vastaavia unelmia. Jos hän on nykyisessä työssään onnellinen niin sehän on hyvä. Kaikkien ammatit on tärkeitä. En ymmärrä hänen kiukkuaan ollenkaan- sama ihminen minä olen enkä sen koulutuksen myötä muuttunut sisältä mitenkään.
Tapasin mukavan miehen, aloimme seurustella ja menimme naimisiin. Kaverini katkaisi välit lähettämällä pitkän kirjeen jossa kertoi että voimme olla ystäviä taas kun tulen järkiini ja jätän mieheni. Syynä ole se että en mennyt naimisiin sen miehen kanssa jota hän piti parhaana minulle. Avioliitto oman valintani kanssa on kestänyt jo 12v..
Siitä, kun yritin herättää ruokalevolta kuten pyydettyä.
Totuuden kertomisesta.
Alue: Aihe vapaa
Meillä rouva tekee noin tosi usein, olen vaan hiljaa etten aiheuttaisi lisää huutoa. Mutta ei edes ymmärrä pyytää anteeksi. Joskus hänellä menee viikko sitä mykkäkoulua pitäessä tuollaisen kilahtamisen jälkeen...