Lue keskustelun säännöt.
Taas on "sovittu", että minä ostan kuusi joululahjaa ja kukaan ei osta mitään minulle
13.11.2018 |
Katsos kun jouluhan on lasten juhla! Oikein korostettiin, että ei siis osteta aikuisille yhtään mitään, ei edes viinipulloa tai villasukkia, ettei lapsiperheellisten tarvitse stressaantua.
Joulu Kanariansaarilla alkaa vaikuttaa oikeasti harkitsemisen arvoiselta idealta.
Kommentit (247)
Vierailija kirjoitti:
Siellä on kuulemma jouluna hirveä ruuhka kentällä ja pyhinä kaupat ja ravintolat kiinni. Oltais muutoin menty.
Ei pidä paikkaansa. Viime vuonna olin Kanarialla ja kaupat ja ravintolat auki läpi joulun. Jopa paremmin kuin Suomessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sun tarvitsee ostaa mitään niille lapsillekaan? Tai annat jotain ihan pientä, vaikka Aku Ankan taskukirjat jos jotain haluat antaa.
No juu eihän minua aseella uhaten tietenkään pakoteta ostamaan, mutta aika tarkkaan oli sanavalinnat tehty. "Päätettiin, että ME ostetaan", "anneTAAN lahjat vain lapsille", "muistetaan ME lapsia toistemme sijasta".
Menneestä oppineena tiedän, ettei mene kauaakaan, kun saan Whatsappissa toivelistan.
Jos on rahat tiukalla, ikävä idea. Mutta jos aiotaan lahjoja ostaa, mikä tuon parempaa, saat ajoissa jo ennen ruuhkia toivelistan, sen kanssa kauppaan ja oot kymmenessä minuutissa valmis. Ei aikaavievää haahuilua hikipäässä ja tuskassa, että mitäs sitä keksis.
Helpottaisiko ongelmaasi se, että sun pitäisi ostaa lahjat sekä lapsille että aikuisille? Mun mielestä siinä vasta tuliskin Kanaria mieleen... Lisäksi, koska sun ei tarvii ostaa niille aikuisille, etkö voi ostaa itsellesi nyt jonkin ihanan ja varmasti mieluisan lahjan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en kyllä lähtisi tuollaiseen lapselliseen ”näpäyttelyyn” ostamalla suklaarasioita. Kaikille jää vaan ikävä fiilis kun kukaan ei täysin tiedä että mistähän nyt tuulee. Lapset ihmettelee, että tykkäätkö heistä nyt jotenkin vähemmän. Hoida homma asiallisesti ja ilmoita, että olet päättänyt luopua lahjojen ostamisesta. Enemmän lapsetkin ihmettelee niitä ”krääsä”lahjoja, lahjattomuutta eivät välttämättä edes hoksaa.
Lapset oikeasti usein tykkää just krääsästä.
Joo mut sitä krääsääkään ei tarvita yli 10 pakettia.
Miten tämä nyt liittyi mihinkään? Ei kai kukaan täällä edes neuvonut ostamaan yli 10 krääsäpakettia?
Kuka siis on sopinut? Oletko itse osallistunut tähän sopimiseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä ihmettelen näitä ”voitte tunkea lahjalistanne perceeseen” -neuvoja. Joo, hyvä neuvo sellaiselta, jonka sosiaaliset suhteet ovat muutenkin ...ööh, kiusallisia? Kyllä aiheuttaisi ihmetystä, jos noin vastaisin läheisilleni, vaikka sitten karsisin rumat sanat tuosta pois.
Tottakai jokaisen tulee itse voida päättää, ostaako lahjoja ja kenelle, mutta ei se nyt käytännössä vaan ole niin helppoa kieltäytyä, ellei ole täys törppö käytökseltään muutenkin.
Ap:n kuvailema tilanne on ihan suoraa hyväksikäyttöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sun tarvitsee ostaa mitään niille lapsillekaan? Tai annat jotain ihan pientä, vaikka Aku Ankan taskukirjat jos jotain haluat antaa.
No juu eihän minua aseella uhaten tietenkään pakoteta ostamaan, mutta aika tarkkaan oli sanavalinnat tehty. "Päätettiin, että ME ostetaan", "anneTAAN lahjat vain lapsille", "muistetaan ME lapsia toistemme sijasta".
Menneestä oppineena tiedän, ettei mene kauaakaan, kun saan Whatsappissa toivelistan.
Mitä jos tänä vuonna vastaisit, että sovitaan, että tänä vuonna muistetaan vain aikuisia? Ja, että he itse hoitavat lastensa lahjat, kun parhaiten tietävät mitä nuo lapset haluavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ostat yhteisen suklaarasian koko perheelle. Ja sitten ihmettelee kuinka sinun ”perhettäsi” ei koskaan huomioida.
Vierailija kirjoitti:
Mä ihmettelen näitä ”voitte tunkea lahjalistanne perceeseen” -neuvoja. Joo, hyvä neuvo sellaiselta, jonka sosiaaliset suhteet ovat muutenkin ...ööh, kiusallisia? Kyllä aiheuttaisi ihmetystä, jos noin vastaisin läheisilleni, vaikka sitten karsisin rumat sanat tuosta pois.
Tottakai jokaisen tulee itse voida päättää, ostaako lahjoja ja kenelle, mutta ei se nyt käytännössä vaan ole niin helppoa kieltäytyä, ellei ole täys törppö käytökseltään muutenkin.
Ap:n kuvailema tilanne on ihan suoraa hyväksikäyttöä.
Minä voin ainakin sanoa et en osta, tai jos ostan, niin en tee siitä numeroa. Se on aikuisen ihmisen merkki että osaa myös sanoa ei. Eikä kaikki elämässä ole helppoa, mutta silti pitää pystyä pitämään puolensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse en kyllä lähtisi tuollaiseen lapselliseen ”näpäyttelyyn” ostamalla suklaarasioita. Kaikille jää vaan ikävä fiilis kun kukaan ei täysin tiedä että mistähän nyt tuulee. Lapset ihmettelee, että tykkäätkö heistä nyt jotenkin vähemmän. Hoida homma asiallisesti ja ilmoita, että olet päättänyt luopua lahjojen ostamisesta. Enemmän lapsetkin ihmettelee niitä ”krääsä”lahjoja, lahjattomuutta eivät välttämättä edes hoksaa.
Vai on joku vaatimattomampi perheelle yhteinen lahja nyt näpäyttämistä? Anna lasten ihmetellä, jos siltä tuntuu. Aina voi sanoa, että annan teille kun annatte minulle. Lahjojen antamisen pitäisi olla vastavuoroista tai sitten ei pidä ruikuttaa vaatimattomista lahjoista, koska nekin on aina enemmän kun ei mitään, jota se toinen tarjoaa.
Itse oon ihmetellyt etenkin vanhempien ja joidenkin perheiden pakonomaista suhtautumista jouluun. Sitä ei voi millään hyväksyä, että kaikki eivät halua tuhlata satasia turhiin lahjoihin tai ylipäätään ravata jouluna pitkin sukulaisia ja perhettä. Ja sitä paheksunnan määrää, jos joku joulu päätetään miehen kanssa olla kotona, eikä mennä kummankaan vanhemmille. Äitini hössöttää joulusta hulluna, pitää olla koko joulukuu valmistelemassa joulua ja syödä paljon, sekä "olla yhdessä", joka käytännössä tarkoittaa joka vuosi sitä, että äitini vetää herneen nenään jostain täysin typerästä asiasta ja kaikkia ärsyttää.
Ja tämä pakonomainen lahjojen ostaminen. Etsimällä pitää etsiä lahjoja, kun oikeasti sen pitäisi olla niin, että jos näkee jotain, joka olisi täydellinen tietylle henkilölle, niin sen voisi hankkia. Tai jos tietää, että kaveri on haaveillut kauan vaikkapa kampaamokäynnistä niin voisi ostaa lahjakortin sinne. Sellainen väkisinväännetty lahjojen etsiminen on jotenkin niin kammottavaa. Lopulta jouluna sitten saadaan lahjoja, jotka ovat sen viisi minuuttia kivoja ja lopulta unohtuvan kaappien kätköihin. Muutenkin kun itse olen vähentänyt turhaa ostamista ja yritän välttää turhaa muovirojua, niin aina inhottaa se syyllistäminen, kun sisarenlapselle ostan "vain" jonkun laadukkaan pyjaman tai virkkaan itse sukat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täti kirjoitti:
Sama minulla, tosin koska olen yleensä aaton töissä, marketin kassa kun olen, olen pariin kertaan ilmoittanut, etten tule aattoiltanakaan käymään (enkä vienyt lahjoja myöhemminkään). Vanhempani pahoittivat kuitenkin mielensä aalloillan poissaoloistani sen verran, etten enää tee niin, mutta nyt en sitten tosiaan tiedä miten tuon lahjojen hankkimisen kiertäisin. Itse olen sinkku, lapseton ja vain osa-aikatyössä, sisaruksia on kolme, kaikilla puolisoineen paljon parempi taloudellinen asema, mutta minun silti pitäisi muistaa niin lastensa syntymäpäivinä kuin jouluna. Onneksi ymmärsin sanoa kummiudesta, että se tarkoittaa että voin vaikka sunnuntaivapaanani viedä lapset pyhäkouluun tai tehdä jotain vastaavaan ja näköjään se on riittänyt (tai sitten vain kummeja on vaikea muuten löytää, moni ei enää kuulu ev.lut. kirkkoon taikka ei halua pelkäksi lahja-automaatiksi).
moni haluaa lapselleen "kummin" vaikka lapsi ei kastettaisi minuakin on pyydetty myös ns. haliakummiksi/aikuiseksi ysäväksi nimiäisissä
Vierailija kirjoitti:
Itse en kyllä lähtisi tuollaiseen lapselliseen ”näpäyttelyyn” ostamalla suklaarasioita. Kaikille jää vaan ikävä fiilis kun kukaan ei täysin tiedä että mistähän nyt tuulee. Lapset ihmettelee, että tykkäätkö heistä nyt jotenkin vähemmän. Hoida homma asiallisesti ja ilmoita, että olet päättänyt luopua lahjojen ostamisesta. Enemmän lapsetkin ihmettelee niitä ”krääsä”lahjoja, lahjattomuutta eivät välttämättä edes hoksaa.
mistä lapset tietää ostiko täti, kun pukki tuo lahjat
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis onko kyse sisarusten lapsista? Kyllä itse ainakin osta mieluusti siskonpojille joululahjat. Ihmeellistä nillittämistä, kun ei enää edes lapsille haluta joululahjoja ostaa. Eihän niiden tarvitse olla isoja. Mikä teitä ihmisiä vaivaa??
Kumpi tässä siis on ongelma: se että ap ei saa lahjoja vai että ap joutuu ostamaan lahjoja lapsille?
Eihän ne muutkaan sopimukseen liittyvät aikuiset saa lahjoja, ja ostaa silti lapsille, vai?
Vierailija kirjoitti:
Täti kirjoitti:
Sama minulla, tosin koska olen yleensä aaton töissä, marketin kassa kun olen, olen pariin kertaan ilmoittanut, etten tule aattoiltanakaan käymään (enkä vienyt lahjoja myöhemminkään). Vanhempani pahoittivat kuitenkin mielensä aalloillan poissaoloistani sen verran, etten enää tee niin, mutta nyt en sitten tosiaan tiedä miten tuon lahjojen hankkimisen kiertäisin. Itse olen sinkku, lapseton ja vain osa-aikatyössä, sisaruksia on kolme, kaikilla puolisoineen paljon parempi taloudellinen asema, mutta minun silti pitäisi muistaa niin lastensa syntymäpäivinä kuin jouluna. Onneksi ymmärsin sanoa kummiudesta, että se tarkoittaa että voin vaikka sunnuntaivapaanani viedä lapset pyhäkouluun tai tehdä jotain vastaavaan ja näköjään se on riittänyt (tai sitten vain kummeja on vaikea muuten löytää, moni ei enää kuulu ev.lut. kirkkoon taikka ei halua pelkäksi lahja-automaatiksi).
moni haluaa lapselleen "kummin" vaikka lapsi ei kastettaisi minuakin on pyydetty myös ns. haliakummiksi/aikuiseksi ysäväksi nimiäisissä
Ihan mielenkiinnosta kysyn, että miksi näin? Mitä odotat tällaiselta kummilta, joka ei ole kummi oikeasti? Itselle ei tää oikein aukea. Lapsen kanssa voi olla läheinen muutenkin. Jokainen tyylillään tietysti.
Vierailija kirjoitti:
Katsos kun jouluhan on lasten juhla! Oikein korostettiin, että ei siis osteta aikuisille yhtään mitään, ei edes viinipulloa tai villasukkia, ettei lapsiperheellisten tarvitse stressaantua.
Joulu Kanariansaarilla alkaa vaikuttaa oikeasti harkitsemisen arvoiselta idealta.
Ap on selvästi sinkku.
Meillä tehtiin jo vuosia sitten että ostetaan lahjoja vain lapsille. Ei ole mitään järkeä ostaa turhaa krääsää ihmisille joilla on puoliso ja sen lisäksi omat appivanhemmat ja puolison sisarukset.
Ei kuitenkaan tarkoita etteikö voisi ostaa jotain jos keksiä jotain tai tekee vaikkapa itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ihmettelen näitä ”voitte tunkea lahjalistanne perceeseen” -neuvoja. Joo, hyvä neuvo sellaiselta, jonka sosiaaliset suhteet ovat muutenkin ...ööh, kiusallisia? Kyllä aiheuttaisi ihmetystä, jos noin vastaisin läheisilleni, vaikka sitten karsisin rumat sanat tuosta pois.
Tottakai jokaisen tulee itse voida päättää, ostaako lahjoja ja kenelle, mutta ei se nyt käytännössä vaan ole niin helppoa kieltäytyä, ellei ole täys törppö käytökseltään muutenkin.
Ap:n kuvailema tilanne on ihan suoraa hyväksikäyttöä.
Minä voin ainakin sanoa et en osta, tai jos ostan, niin en tee siitä numeroa. Se on aikuisen ihmisen merkki että osaa myös sanoa ei. Eikä kaikki elämässä ole helppoa, mutta silti pitää pystyä pitämään puolensa.
No tottakai näin, jos ei halua ostaa, ei sitä aikuisen pidä väkisin tehdä. Ihmetykseni kohdistuu näihin tietyntyyppisiin kieltäytymisneuvoihin. 🙄
Minkälaisia lahjoja itse toivoisit?
Sanot, että sinä et osallistu enää lahjojen hankintaan tai joulunviettoon, jos et sitä halua. Sinulla on muita suunnitelmia. Muut saavat suunnitella omanlaisensa joulun, niin kuin parhaaksi katsovat. Sitten vaan suunnittelemaan sitä omaa joulua. Heti tulee mieleen kylpylä tai risteily tai tosiaan se matka.