Lue keskustelun säännöt.
Yli 60 % ei syö koulun ruokaa
28.09.2018 |
Pääkaupunkiseudulla luku yli 90%. Ei kauheesti järkeä koulun ruuassa.
Kommentit (243)
Juu, ei se tarha- ja kouluruoka ilmaista ole.
--
Olen iloinen veronmaksaja, koska lapseni tarharuoka maksettiin ja nykyään kouluruoka maksetaan verovaroista.
Miettikääpäs kuinka helppoa on pistää jengi päiväkotiin/kouluun tietäen, että jengi saa siellä hyvät ruuat!
Ei tarvitse aamu aamun perään pakata mitään eväslaatikoita, kuten hyvin paljon täytyy tuolla muualla maailmassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pääkaupunkiseudulla aika monet tottunut syömään erilaisia ruokia. Suomalaista ruokaa aika harva menee ravintolaan syömään. Niitä ruokia ei sitten osaa kukaan valmistaa. Pitäiskö siirtyä tilaukseen että toimitettais ruuat kouluun niinkun nytkin tehdään kotona tai luokka menee syömään ravintolaan. Burger kingissä olis nytkin euron viikot et eipä tulis kun halvemmaks mitä nyt ja ne söis. Äitinä tärkeintä on että ne syö
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaverin lapsi ei ole koskaan syönyt kouluruokaa ja syy on kun isä on kokki. Tottunu saamaan aina hyvää ruokaa, niin ei suostu lapioimaan kouluruokaa.
Olisko tuo asenne opittu kotona? Tunnen myös kokin, jonka lapset syövät koulutuokaa. Tämä isä itse kertonut, että hän ei jatkuvasti kokkaile mitään gurmee ruokaa kotona, kun ei jaksa ja ei ole aikaa. Syövät kuten muutkin eineksiä ja puolivalmisteita.
Eli siis on toivottava kansalaistaito osata syödä eineksiä ja puolivalmisteita. Kas, siinäpä kunnon kansalainen!
En tajua. Miksi pitää osata syödä huonoa ruokaa. Eikö olis parempi osata syödä runsaita ja monipuolisia makuja? No eipä meillä tietenkään. Niiden toivominen ja haluaminen on nirsoutta ja huono homma.
Tiedän, että monet käyttävät arjen kiireen keskellä eineksiä ja puolivalmisteita. Itse en ainakaan pysty joka päivä tekemään ihan alkutekijöistä aterioita. Töiden ja koulujen jälkeen on kiire viemään lapsia harrastuksiin. Elämä on valintoja, jos olisin kotona, tilanne voisi olla eri.
Vierailija kirjoitti:
Olen opettaja pääkaupunkiseudulla ja syön kouluruokaa joka päivä. Ja se on hyvää. Joten täällä huutelevilla ei taida olla käsitystä tämän päivän kouluruuasta, muistot on jostain yli 20 vuoden takaa.
Valitettavasti on tuoretta kokemusta. Sieltä päiväkodin puolelta, muroja joissa on glukoosisiirappia, lounaalla ei mausteita, ei suolaa ruuassa. On kyllä e-koodeja eli lihaliemijauheita ja hiivauutetta. Leipä on aina pakastimen kautta käynyttä, ei koskaan vastaleivottua. Juusto 17% kumijuustoa ja sitäkin puoli siivua per nuppi. Kasvikset ruuan sekaan tungettuina, ei maistu lapsille. Lihaa saattaa olla kastikkeessa tai keitossa 2 kuutiota per lapsi. Kuinka moni meistä aikuisista voi sanoa valmiita liha- tai kalakuutioita hyviksi?
Mitäpä jos kuunneltaisiin oikeasti enemmän asiakkaita ja hieman panostettaisiin ruokaa, veikkaan että aterian hinta ei edes paljoa nousisi jos lapsille tarjottaisiin kunnollista ruokaa, aitoja makuja, enemmän hedelmiä ja kasviksia, lähiruokaa ja tuoreutta. Makuja jotka maistuvat 2010-luvun lapsille.
Eines tarkoittaa teollisesti valmistettua ruokaa. Mikä sitten lasketaan teollisesti valmistetuksi. Joissain kouluissa on vielä omat keittiöt, jossa ruoka valmistuu. Ruoka tehdään 3 litran kotikattilan sijaan 50 litran kattiloissa. Onko kattilan koon suureneminen määritelmä, että ruoka muuttuu teolliseksi einekseksi? No entäoä useimpien kuntien keskuskeittiöt. "Kattilan" koko taas suurenee, siis nyt voidaan jo puhua teollisuudesta?
Kouluruoka on kaukana tämän erään trollin mainitsemista eineksistä ja on ravintoarvoiltaan erittäin hyvää. Parempaa kuin moni kotiruoka. Se että se tehdään isossa erässä, ei muuta sitä vielä "einekseksi".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluruokailu on syy miksi Suomessa on maailman mauttomin ruoka. Lapsesta asti opetetaan että mikään ei maistu millekään.
Työpaikkaravintolassakin on näitä mauttomia sotkuja. Osa ruuista on rehellisesti sanottuna paskaa mistä en maksa centtiäkään.
Siitä tehdään neutraalia, jotta mahdollisimman monelle maistuu niistä sadoista oppilaista. Koulussa on kyllä erilaisia maustepurkkeja, niistä jokainen voi ripotella annoksensa päälle niin, että saa omaan makuun sopivasti maustettua. Kotona voidaan heti alkuunsa tehdä sitten niillä päivän muilla neljällä aterialla sellaista, mikä sopii etukäteen tiedetysti kaikille neljälle perheenjäsenelle.
Ahaa.
Eli kouluruoka ei olekaan tarkoitettu kasvatukselliseksi uusien makujen opetteluksi.
Se tehdään tarkoituksella tylsäksi ja pahaksi ajatuksella että maistuu kaikille ja sitten sen akia kukaan ei syö sitä.
Silti koulussa ei voi tarjota mitään lapsille mieleustä koska kasvatus.
En ihan heti olisi osannut näin kryptistä logiikkaa kehittääkään.
Miksi sinä teet kotona ruokaa?
Kouluruualla on monia tavoitteita. Kouluruoka on lakisääteinen. Sen pitää olla monipuolinen ja terveellinen ja täyttää tietty ravintoarvomäärä, ja lain mukaan oppilaalle on tarjottava myös vähintään puoli tuntia pöydässäoloa ruuan syömiseen. Yksi ops:ssa määrätty asia on se, että ruokailun on oltava oppilaalle vapaa ja sosiaalinen tapahtuma. Oppilasta ei esimerkiksi saa rangaistukseksi laittaa järjestelmällisesti syömään yksinään erilleen muista.
Ruokaa tehdään monipuolisesti ja maustetaan yksinkertaisesti, jokainen saa maustaa itse lisää. Kouluruuassa on teemaviikkoja, ja siinä pyritään ottamaan huomioon myös suomalaiset vuotuisjuhlat. Usein on myös jälkiruokaa.
Ruokavastaavat seuraavat tarkasti, millainen ruoka menee ja millainen ei, ja toimikunta päättää ruokalistat. Inhokkiruokia, joita heitetään paljon pois, jätetään pois ruokalistoilta. Miksi kunta uhraisi rahaa tahallaan sellaisiin ruokalajeihin, joita oppilaat järjestelmällisesti kieltäytyvät syömästä? Tillilihaa tai silakkalaatikkoa ei varmaan nykypäivänä kovin monesta koulusta enää löydy.
Oppilaat ovat muuten mukana koulujen ruokalistojen teossa. Oppilaskunnalta kysytään vuosittain, mitä ruokia he haluavat koulun listoille. Tämäkin on lakisääteinen juttu, ops:ssa on mainittu velvollisuus osallistaa oppilaita, esimerkiksi juuri tällä tavoin.
Ei tuota hirveästi kyllä noudateta kun puuroa on melkein joka viikko ja ei kyllä mitään jälkiruokia saada kuin korkeintaan jouluna ja koulujenloppuna. Höpöhöpöä
ON se kauheeta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluruokailu on syy miksi Suomessa on maailman mauttomin ruoka. Lapsesta asti opetetaan että mikään ei maistu millekään.
Työpaikkaravintolassakin on näitä mauttomia sotkuja. Osa ruuista on rehellisesti sanottuna paskaa mistä en maksa centtiäkään.
Siitä tehdään neutraalia, jotta mahdollisimman monelle maistuu niistä sadoista oppilaista. Koulussa on kyllä erilaisia maustepurkkeja, niistä jokainen voi ripotella annoksensa päälle niin, että saa omaan makuun sopivasti maustettua. Kotona voidaan heti alkuunsa tehdä sitten niillä päivän muilla neljällä aterialla sellaista, mikä sopii etukäteen tiedetysti kaikille neljälle perheenjäsenelle.
Ahaa.
Eli kouluruoka ei olekaan tarkoitettu kasvatukselliseksi uusien makujen opetteluksi.
Se tehdään tarkoituksella tylsäksi ja pahaksi ajatuksella että maistuu kaikille ja sitten sen akia kukaan ei syö sitä.
Silti koulussa ei voi tarjota mitään lapsille mieleustä koska kasvatus.
En ihan heti olisi osannut näin kryptistä logiikkaa kehittääkään.
Miksi sinä teet kotona ruokaa?
Kouluruualla on monia tavoitteita. Kouluruoka on lakisääteinen. Sen pitää olla monipuolinen ja terveellinen ja täyttää tietty ravintoarvomäärä, ja lain mukaan oppilaalle on tarjottava myös vähintään puoli tuntia pöydässäoloa ruuan syömiseen. Yksi ops:ssa määrätty asia on se, että ruokailun on oltava oppilaalle vapaa ja sosiaalinen tapahtuma. Oppilasta ei esimerkiksi saa rangaistukseksi laittaa järjestelmällisesti syömään yksinään erilleen muista.
Ruokaa tehdään monipuolisesti ja maustetaan yksinkertaisesti, jokainen saa maustaa itse lisää. Kouluruuassa on teemaviikkoja, ja siinä pyritään ottamaan huomioon myös suomalaiset vuotuisjuhlat. Usein on myös jälkiruokaa.
Ruokavastaavat seuraavat tarkasti, millainen ruoka menee ja millainen ei, ja toimikunta päättää ruokalistat. Inhokkiruokia, joita heitetään paljon pois, jätetään pois ruokalistoilta. Miksi kunta uhraisi rahaa tahallaan sellaisiin ruokalajeihin, joita oppilaat järjestelmällisesti kieltäytyvät syömästä? Tillilihaa tai silakkalaatikkoa ei varmaan nykypäivänä kovin monesta koulusta enää löydy.
Oppilaat ovat muuten mukana koulujen ruokalistojen teossa. Oppilaskunnalta kysytään vuosittain, mitä ruokia he haluavat koulun listoille. Tämäkin on lakisääteinen juttu, ops:ssa on mainittu velvollisuus osallistaa oppilaita, esimerkiksi juuri tällä tavoin.
No esim jo tuo ruokatunnin pituus mättää Helsingissä. Se on molemmilla lapsillani vartti. Kyllä. 15 minuuttia. Mitään mausteita ei ole. Se on se kylmä mauton jähmettynyt rasvamättö kurkusta pikaisesti ja ulos.
Kuinka usein käyt itse siellä syömässä, kun tiedät, että se on aina tuollaista?
Ruokailun pituus on määrätty. Jos lapsesi koulussa ruokatunnin pituus (ja nimenomaan se pöydässäolon vähimmäispituus) ei täyty, voit tehdä rehtorista valituksen. Hän järjestää oman koulunsa työajat virka-ajan sisällä, ja näyttää siltä, että tuossa koulussa ruokatuntia on pidennettävä tai ruokailua porrastettava uudelleen.
Tämä on opetushallituksen määräys, eikä rehtori voi poiketa siitä.
Miksi te ette pidä lastenne puolta vaan alistutte kuin lampaat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluruokailu on syy miksi Suomessa on maailman mauttomin ruoka. Lapsesta asti opetetaan että mikään ei maistu millekään.
Työpaikkaravintolassakin on näitä mauttomia sotkuja. Osa ruuista on rehellisesti sanottuna paskaa mistä en maksa centtiäkään.
Siitä tehdään neutraalia, jotta mahdollisimman monelle maistuu niistä sadoista oppilaista. Koulussa on kyllä erilaisia maustepurkkeja, niistä jokainen voi ripotella annoksensa päälle niin, että saa omaan makuun sopivasti maustettua. Kotona voidaan heti alkuunsa tehdä sitten niillä päivän muilla neljällä aterialla sellaista, mikä sopii etukäteen tiedetysti kaikille neljälle perheenjäsenelle.
Ahaa.
Eli kouluruoka ei olekaan tarkoitettu kasvatukselliseksi uusien makujen opetteluksi.
Se tehdään tarkoituksella tylsäksi ja pahaksi ajatuksella että maistuu kaikille ja sitten sen akia kukaan ei syö sitä.
Silti koulussa ei voi tarjota mitään lapsille mieleustä koska kasvatus.
En ihan heti olisi osannut näin kryptistä logiikkaa kehittääkään.
Miksi sinä teet kotona ruokaa?
Kouluruualla on monia tavoitteita. Kouluruoka on lakisääteinen. Sen pitää olla monipuolinen ja terveellinen ja täyttää tietty ravintoarvomäärä, ja lain mukaan oppilaalle on tarjottava myös vähintään puoli tuntia pöydässäoloa ruuan syömiseen. Yksi ops:ssa määrätty asia on se, että ruokailun on oltava oppilaalle vapaa ja sosiaalinen tapahtuma. Oppilasta ei esimerkiksi saa rangaistukseksi laittaa järjestelmällisesti syömään yksinään erilleen muista.
Ruokaa tehdään monipuolisesti ja maustetaan yksinkertaisesti, jokainen saa maustaa itse lisää. Kouluruuassa on teemaviikkoja, ja siinä pyritään ottamaan huomioon myös suomalaiset vuotuisjuhlat. Usein on myös jälkiruokaa.
Ruokavastaavat seuraavat tarkasti, millainen ruoka menee ja millainen ei, ja toimikunta päättää ruokalistat. Inhokkiruokia, joita heitetään paljon pois, jätetään pois ruokalistoilta. Miksi kunta uhraisi rahaa tahallaan sellaisiin ruokalajeihin, joita oppilaat järjestelmällisesti kieltäytyvät syömästä? Tillilihaa tai silakkalaatikkoa ei varmaan nykypäivänä kovin monesta koulusta enää löydy.
Oppilaat ovat muuten mukana koulujen ruokalistojen teossa. Oppilaskunnalta kysytään vuosittain, mitä ruokia he haluavat koulun listoille. Tämäkin on lakisääteinen juttu, ops:ssa on mainittu velvollisuus osallistaa oppilaita, esimerkiksi juuri tällä tavoin.
Tässä on nyt sellainen ikävä juttu, että suomalaisten lasten ja nuorten makutottumukset eivät kohtaa niitä rajoitteita, jotka uusi erittäin tiukka kouluruokasuositus ja määrärahojen vähäisyys tuovat. Makua ei enää tule rasvasta ja suolasta, mutta meillä ei ole varaa korjata niiden puutetta kalliimmilla ja paremman makuisilla raaka-aineilla. Ruoka on yksinkertaisesti vähärasvaista, vähäsuolaista ja vähämakuista.
Ruoan valmistaminen kylmävalmistuksena, cap-and-fill - menetelmällä tai cook-kuljetapitkämatkalämpölaatikossa-serve -menetelmällä tuhoavat ne vähätkin maut, jotka ruokaan on saatu.
Jos käyttäisimme edes joskus tuoreita kasviksia lämpimään ruokaan, jos edes joskus porkkanaraaste ei olisi tehtaassa raastettua ja pestyä, jos edes joskus joku kuorisi ja silppuaisi sipulin itse, jos edes joskus joku paistaisi paikanpäällä ne kasvispihvit... Ei. Meillä ei ole rahaa siihen. Siksi syömme tehtaassa pakastekasviksia kesät talvet, syömme sen kuivan porkkanaraasteen, käytämme sipulijauhetta ja syömme tehtaassa paistetut kuivat ja mauttomat kasvispihvit. Ja olemme kunnon kansalaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluruokailu on syy miksi Suomessa on maailman mauttomin ruoka. Lapsesta asti opetetaan että mikään ei maistu millekään.
Työpaikkaravintolassakin on näitä mauttomia sotkuja. Osa ruuista on rehellisesti sanottuna paskaa mistä en maksa centtiäkään.
Siitä tehdään neutraalia, jotta mahdollisimman monelle maistuu niistä sadoista oppilaista. Koulussa on kyllä erilaisia maustepurkkeja, niistä jokainen voi ripotella annoksensa päälle niin, että saa omaan makuun sopivasti maustettua. Kotona voidaan heti alkuunsa tehdä sitten niillä päivän muilla neljällä aterialla sellaista, mikä sopii etukäteen tiedetysti kaikille neljälle perheenjäsenelle.
Ahaa.
Eli kouluruoka ei olekaan tarkoitettu kasvatukselliseksi uusien makujen opetteluksi.
Se tehdään tarkoituksella tylsäksi ja pahaksi ajatuksella että maistuu kaikille ja sitten sen akia kukaan ei syö sitä.
Silti koulussa ei voi tarjota mitään lapsille mieleustä koska kasvatus.
En ihan heti olisi osannut näin kryptistä logiikkaa kehittääkään.
Miksi sinä teet kotona ruokaa?
Kouluruualla on monia tavoitteita. Kouluruoka on lakisääteinen. Sen pitää olla monipuolinen ja terveellinen ja täyttää tietty ravintoarvomäärä, ja lain mukaan oppilaalle on tarjottava myös vähintään puoli tuntia pöydässäoloa ruuan syömiseen. Yksi ops:ssa määrätty asia on se, että ruokailun on oltava oppilaalle vapaa ja sosiaalinen tapahtuma. Oppilasta ei esimerkiksi saa rangaistukseksi laittaa järjestelmällisesti syömään yksinään erilleen muista.
Ruokaa tehdään monipuolisesti ja maustetaan yksinkertaisesti, jokainen saa maustaa itse lisää. Kouluruuassa on teemaviikkoja, ja siinä pyritään ottamaan huomioon myös suomalaiset vuotuisjuhlat. Usein on myös jälkiruokaa.
Ruokavastaavat seuraavat tarkasti, millainen ruoka menee ja millainen ei, ja toimikunta päättää ruokalistat. Inhokkiruokia, joita heitetään paljon pois, jätetään pois ruokalistoilta. Miksi kunta uhraisi rahaa tahallaan sellaisiin ruokalajeihin, joita oppilaat järjestelmällisesti kieltäytyvät syömästä? Tillilihaa tai silakkalaatikkoa ei varmaan nykypäivänä kovin monesta koulusta enää löydy.
Oppilaat ovat muuten mukana koulujen ruokalistojen teossa. Oppilaskunnalta kysytään vuosittain, mitä ruokia he haluavat koulun listoille. Tämäkin on lakisääteinen juttu, ops:ssa on mainittu velvollisuus osallistaa oppilaita, esimerkiksi juuri tällä tavoin.
Luepa viralliset ohjeet kouluruuasta, ne kun tulivat niin hävisi maustepurkit koulusta. Se että kysytään, ei vielä tarkoita että toiveruuat ilmestyisivät listoille. Raha sanelee ja kouluruoka on se mistä säästetään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikille kriitikoille:
Tehkää oma tarjouksenne kaupungille, käytössänne reilu 2,- / ateria, eli itse ruoan materiaalit noin 1,-
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluruokailu on syy miksi Suomessa on maailman mauttomin ruoka. Lapsesta asti opetetaan että mikään ei maistu millekään.
Työpaikkaravintolassakin on näitä mauttomia sotkuja. Osa ruuista on rehellisesti sanottuna paskaa mistä en maksa centtiäkään.
Siitä tehdään neutraalia, jotta mahdollisimman monelle maistuu niistä sadoista oppilaista. Koulussa on kyllä erilaisia maustepurkkeja, niistä jokainen voi ripotella annoksensa päälle niin, että saa omaan makuun sopivasti maustettua. Kotona voidaan heti alkuunsa tehdä sitten niillä päivän muilla neljällä aterialla sellaista, mikä sopii etukäteen tiedetysti kaikille neljälle perheenjäsenelle.
Ahaa.
Eli kouluruoka ei olekaan tarkoitettu kasvatukselliseksi uusien makujen opetteluksi.
Se tehdään tarkoituksella tylsäksi ja pahaksi ajatuksella että maistuu kaikille ja sitten sen akia kukaan ei syö sitä.
Silti koulussa ei voi tarjota mitään lapsille mieleustä koska kasvatus.
En ihan heti olisi osannut näin kryptistä logiikkaa kehittääkään.
Miksi sinä teet kotona ruokaa?
Kouluruualla on monia tavoitteita. Kouluruoka on lakisääteinen. Sen pitää olla monipuolinen ja terveellinen ja täyttää tietty ravintoarvomäärä, ja lain mukaan oppilaalle on tarjottava myös vähintään puoli tuntia pöydässäoloa ruuan syömiseen. Yksi ops:ssa määrätty asia on se, että ruokailun on oltava oppilaalle vapaa ja sosiaalinen tapahtuma. Oppilasta ei esimerkiksi saa rangaistukseksi laittaa järjestelmällisesti syömään yksinään erilleen muista.
Ruokaa tehdään monipuolisesti ja maustetaan yksinkertaisesti, jokainen saa maustaa itse lisää. Kouluruuassa on teemaviikkoja, ja siinä pyritään ottamaan huomioon myös suomalaiset vuotuisjuhlat. Usein on myös jälkiruokaa.
Ruokavastaavat seuraavat tarkasti, millainen ruoka menee ja millainen ei, ja toimikunta päättää ruokalistat. Inhokkiruokia, joita heitetään paljon pois, jätetään pois ruokalistoilta. Miksi kunta uhraisi rahaa tahallaan sellaisiin ruokalajeihin, joita oppilaat järjestelmällisesti kieltäytyvät syömästä? Tillilihaa tai silakkalaatikkoa ei varmaan nykypäivänä kovin monesta koulusta enää löydy.
Oppilaat ovat muuten mukana koulujen ruokalistojen teossa. Oppilaskunnalta kysytään vuosittain, mitä ruokia he haluavat koulun listoille. Tämäkin on lakisääteinen juttu, ops:ssa on mainittu velvollisuus osallistaa oppilaita, esimerkiksi juuri tällä tavoin.
No esim jo tuo ruokatunnin pituus mättää Helsingissä. Se on molemmilla lapsillani vartti. Kyllä. 15 minuuttia. Mitään mausteita ei ole. Se on se kylmä mauton jähmettynyt rasvamättö kurkusta pikaisesti ja ulos.
Kuinka usein käyt itse siellä syömässä, kun tiedät, että se on aina tuollaista?
Ruokailun pituus on määrätty. Jos lapsesi koulussa ruokatunnin pituus (ja nimenomaan se pöydässäolon vähimmäispituus) ei täyty, voit tehdä rehtorista valituksen. Hän järjestää oman koulunsa työajat virka-ajan sisällä, ja näyttää siltä, että tuossa koulussa ruokatuntia on pidennettävä tai ruokailua porrastettava uudelleen.
Tämä on opetushallituksen määräys, eikä rehtori voi poiketa siitä.Miksi te ette pidä lastenne puolta vaan alistutte kuin lampaat?
Näin siis sanoo opetushallituksen ohje: "Ruokailu on jaksotettava ja koulun lukujärjestys suunniteltava erilaisille ja eri-ikäisille ryhmille siten, että oppilailla on riittävästi aikaa rauhalliseen syömiseen.
Vähimmäisaika ateriointiin on 30 minuuttia. Lisäksi on suositeltavaa, että oppilailla on mahdollisuus
esimerkiksi 10–15 minuutin ulkoilu- ja liikuntahetkeen ennen ruokailua tai ruokailun jälkeen sen mukaan, mikä koetaan koulun arjessa ja ruokailun järjestämisessä toimivimmaksi."
Myöhemmin on erikseen painotettu, että se puoli tuntia ei saa kulua jonottamiseen vaan se aika on erikseen. Lisäksi ohjeissa on mainittu, että ruokailu on järjestettävä siihen aikaan, kun oppilailla on nälkä (noin klo 11-12) eikä esimerkiksi liian aikaisin tai liian myöhään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä ihme ihmisillä on eineksiä vastaan. Esim. Kokkikartanon ruoat ovat aivan mahtavan makuisia ja eipä niissä nyt hirveästi lisäaineitakaan ole. Ja nekin lisäaineet, joita on, ovat takuulla myrkyttömiä. Eineksistähän oli jokunen vuosi sitten tutkimuskin, jossa todettiin niiden ravintoarvojen olevan jopa parempia kuin useimpien "kotiruokien".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluruokailu on syy miksi Suomessa on maailman mauttomin ruoka. Lapsesta asti opetetaan että mikään ei maistu millekään.
Työpaikkaravintolassakin on näitä mauttomia sotkuja. Osa ruuista on rehellisesti sanottuna paskaa mistä en maksa centtiäkään.
Siitä tehdään neutraalia, jotta mahdollisimman monelle maistuu niistä sadoista oppilaista. Koulussa on kyllä erilaisia maustepurkkeja, niistä jokainen voi ripotella annoksensa päälle niin, että saa omaan makuun sopivasti maustettua. Kotona voidaan heti alkuunsa tehdä sitten niillä päivän muilla neljällä aterialla sellaista, mikä sopii etukäteen tiedetysti kaikille neljälle perheenjäsenelle.
Ahaa.
Eli kouluruoka ei olekaan tarkoitettu kasvatukselliseksi uusien makujen opetteluksi.
Se tehdään tarkoituksella tylsäksi ja pahaksi ajatuksella että maistuu kaikille ja sitten sen akia kukaan ei syö sitä.
Silti koulussa ei voi tarjota mitään lapsille mieleustä koska kasvatus.
En ihan heti olisi osannut näin kryptistä logiikkaa kehittääkään.
Miksi sinä teet kotona ruokaa?
Kouluruualla on monia tavoitteita. Kouluruoka on lakisääteinen. Sen pitää olla monipuolinen ja terveellinen ja täyttää tietty ravintoarvomäärä, ja lain mukaan oppilaalle on tarjottava myös vähintään puoli tuntia pöydässäoloa ruuan syömiseen. Yksi ops:ssa määrätty asia on se, että ruokailun on oltava oppilaalle vapaa ja sosiaalinen tapahtuma. Oppilasta ei esimerkiksi saa rangaistukseksi laittaa järjestelmällisesti syömään yksinään erilleen muista.
Ruokaa tehdään monipuolisesti ja maustetaan yksinkertaisesti, jokainen saa maustaa itse lisää. Kouluruuassa on teemaviikkoja, ja siinä pyritään ottamaan huomioon myös suomalaiset vuotuisjuhlat. Usein on myös jälkiruokaa.
Ruokavastaavat seuraavat tarkasti, millainen ruoka menee ja millainen ei, ja toimikunta päättää ruokalistat. Inhokkiruokia, joita heitetään paljon pois, jätetään pois ruokalistoilta. Miksi kunta uhraisi rahaa tahallaan sellaisiin ruokalajeihin, joita oppilaat järjestelmällisesti kieltäytyvät syömästä? Tillilihaa tai silakkalaatikkoa ei varmaan nykypäivänä kovin monesta koulusta enää löydy.
Oppilaat ovat muuten mukana koulujen ruokalistojen teossa. Oppilaskunnalta kysytään vuosittain, mitä ruokia he haluavat koulun listoille. Tämäkin on lakisääteinen juttu, ops:ssa on mainittu velvollisuus osallistaa oppilaita, esimerkiksi juuri tällä tavoin.
No esim jo tuo ruokatunnin pituus mättää Helsingissä. Se on molemmilla lapsillani vartti. Kyllä. 15 minuuttia. Mitään mausteita ei ole. Se on se kylmä mauton jähmettynyt rasvamättö kurkusta pikaisesti ja ulos.
Kuinka usein käyt itse siellä syömässä, kun tiedät, että se on aina tuollaista?
Ruokailun pituus on määrätty. Jos lapsesi koulussa ruokatunnin pituus (ja nimenomaan se pöydässäolon vähimmäispituus) ei täyty, voit tehdä rehtorista valituksen. Hän järjestää oman koulunsa työajat virka-ajan sisällä, ja näyttää siltä, että tuossa koulussa ruokatuntia on pidennettävä tai ruokailua porrastettava uudelleen.
Tämä on opetushallituksen määräys, eikä rehtori voi poiketa siitä.Miksi te ette pidä lastenne puolta vaan alistutte kuin lampaat?
Helsingin koulut pullistelevat oppilaista. Ne ovat täynnä. Koulurakennus on voitu mitoittaa 400 oppilaalle ja siellä on 800.
Helsingin opetusvirasto luuli että kaikki Helsingin lapsiperheet muuttaa Nurmijärvelle.
Täällä mättää koulumaailmassa likimain kaikki, joten tuo vartin einesmättötuokio on siitä pienimmästä päästä murheita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluruokailu on syy miksi Suomessa on maailman mauttomin ruoka. Lapsesta asti opetetaan että mikään ei maistu millekään.
Työpaikkaravintolassakin on näitä mauttomia sotkuja. Osa ruuista on rehellisesti sanottuna paskaa mistä en maksa centtiäkään.
Siitä tehdään neutraalia, jotta mahdollisimman monelle maistuu niistä sadoista oppilaista. Koulussa on kyllä erilaisia maustepurkkeja, niistä jokainen voi ripotella annoksensa päälle niin, että saa omaan makuun sopivasti maustettua. Kotona voidaan heti alkuunsa tehdä sitten niillä päivän muilla neljällä aterialla sellaista, mikä sopii etukäteen tiedetysti kaikille neljälle perheenjäsenelle.
Ahaa.
Eli kouluruoka ei olekaan tarkoitettu kasvatukselliseksi uusien makujen opetteluksi.
Se tehdään tarkoituksella tylsäksi ja pahaksi ajatuksella että maistuu kaikille ja sitten sen akia kukaan ei syö sitä.
Silti koulussa ei voi tarjota mitään lapsille mieleustä koska kasvatus.
En ihan heti olisi osannut näin kryptistä logiikkaa kehittääkään.
Miksi sinä teet kotona ruokaa?
Kouluruualla on monia tavoitteita. Kouluruoka on lakisääteinen. Sen pitää olla monipuolinen ja terveellinen ja täyttää tietty ravintoarvomäärä, ja lain mukaan oppilaalle on tarjottava myös vähintään puoli tuntia pöydässäoloa ruuan syömiseen. Yksi ops:ssa määrätty asia on se, että ruokailun on oltava oppilaalle vapaa ja sosiaalinen tapahtuma. Oppilasta ei esimerkiksi saa rangaistukseksi laittaa järjestelmällisesti syömään yksinään erilleen muista.
Ruokaa tehdään monipuolisesti ja maustetaan yksinkertaisesti, jokainen saa maustaa itse lisää. Kouluruuassa on teemaviikkoja, ja siinä pyritään ottamaan huomioon myös suomalaiset vuotuisjuhlat. Usein on myös jälkiruokaa.
Ruokavastaavat seuraavat tarkasti, millainen ruoka menee ja millainen ei, ja toimikunta päättää ruokalistat. Inhokkiruokia, joita heitetään paljon pois, jätetään pois ruokalistoilta. Miksi kunta uhraisi rahaa tahallaan sellaisiin ruokalajeihin, joita oppilaat järjestelmällisesti kieltäytyvät syömästä? Tillilihaa tai silakkalaatikkoa ei varmaan nykypäivänä kovin monesta koulusta enää löydy.
Oppilaat ovat muuten mukana koulujen ruokalistojen teossa. Oppilaskunnalta kysytään vuosittain, mitä ruokia he haluavat koulun listoille. Tämäkin on lakisääteinen juttu, ops:ssa on mainittu velvollisuus osallistaa oppilaita, esimerkiksi juuri tällä tavoin.
Ei tuota hirveästi kyllä noudateta kun puuroa on melkein joka viikko ja ei kyllä mitään jälkiruokia saada kuin korkeintaan jouluna ja koulujenloppuna. Höpöhöpöä
Meidän kaupungissamme ei rahalla pröystäillä. Siitä huolimatta meillä on oppilaille jälkiruokaa vähintään kaksi kertaa viikossa. Se voi olla hedelmä, jäätelö, pulla ja kaakao, kiisseli, vanukas, lettu ja hillo jne. Noinakin päivinä on ihan tavallinen pääruoka salaatteineen ja leipineen. Jos ei ole jälkkäriä, on leivän päälle jotain siivua tms.
Vierailija kirjoitti:
Eines tarkoittaa teollisesti valmistettua ruokaa. Mikä sitten lasketaan teollisesti valmistetuksi. Joissain kouluissa on vielä omat keittiöt, jossa ruoka valmistuu. Ruoka tehdään 3 litran kotikattilan sijaan 50 litran kattiloissa. Onko kattilan koon suureneminen määritelmä, että ruoka muuttuu teolliseksi einekseksi? No entäoä useimpien kuntien keskuskeittiöt. "Kattilan" koko taas suurenee, siis nyt voidaan jo puhua teollisuudesta?
Kouluruoka on kaukana tämän erään trollin mainitsemista eineksistä ja on ravintoarvoiltaan erittäin hyvää. Parempaa kuin moni kotiruoka. Se että se tehdään isossa erässä, ei muuta sitä vielä "einekseksi".
Sinulle kun on tämä laitosruoan valmistus niin tuttua, niin kerropa että mitä mieltä olet kylmävalmistusmenetelmän vaikutuksesta ruoan ravintoarvoihin, makuun ja rakenteeseen? Kuinka positiivisena pidät verrattuna cook-and-chill -menetelmään?
Vierailija kirjoitti:
Syömättömyys alkaa jo päiväkodissa. Olen päiväkodin laitoshuoltaja ja monena päivänä puolet ruoasta saa mättää bioroskikseen. Järkyttävän kokoisia pusseja saa kantaa roskiin joka päivä. Varsinkin jos on kasvisruokapäivä. Kun lapsi maistaa ja ei tykkää, hoitajat antaa sitten leipää, sillä ne elää. Makkarat ja lihapullat yms. maistuu.
Joo leipää kyllä annetaan, jos ruoka ei maistu. Parempi että saa vatsaansa edes jotakin (maito, leipä) kuin olla tyhjin vatsoin. KETÄÄN EI PAKOTETA SYÖMÄÄN, onneksi.
Vierailija kirjoitti:
Kaikille kriitikoille:
Tehkää oma tarjouksenne kaupungille, käytössänne reilu 2,- / ateria, eli itse ruoan materiaalit noin 1,-
Tarvitseeko noudattaa kouluruokasuositusta?
Vierailija kirjoitti:
Eines tarkoittaa teollisesti valmistettua ruokaa. Mikä sitten lasketaan teollisesti valmistetuksi. Joissain kouluissa on vielä omat keittiöt, jossa ruoka valmistuu. Ruoka tehdään 3 litran kotikattilan sijaan 50 litran kattiloissa. Onko kattilan koon suureneminen määritelmä, että ruoka muuttuu teolliseksi einekseksi? No entäoä useimpien kuntien keskuskeittiöt. "Kattilan" koko taas suurenee, siis nyt voidaan jo puhua teollisuudesta?
Kouluruoka on kaukana tämän erään trollin mainitsemista eineksistä ja on ravintoarvoiltaan erittäin hyvää. Parempaa kuin moni kotiruoka. Se että se tehdään isossa erässä, ei muuta sitä vielä "einekseksi".
Eines ei todellakaan tarkoita suuressa kattilassa tehtyä ruokaa.
Kouluruoka on kyllä einesruokaa, se on lisäaineilla kyllästettyä moskaa. Turha sun on totuutta kieltää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap jätti laittamatta linkin. Tässäpä on:
https://yle.fi/uutiset/3-10411104
Ei se apn luku ihan hihasta vetäisty ole. Erot on suuria, katsokaapa listasta.
On ihan turha sanoa, että kyllä ysärillä oli hyvää kouluruokaa. Niin olikin. Nykyinen kouluruoka on kaukana siitä, muutos on suuri. Itselläni on kokemusta jo neljältä vuosikymmeneltä kouluruoasta ja silloin ysärillä se oli parasta. Silloin oli vielä makua ja monipuolisuutta. Sitä ennen puuttui monipuolisuus, nyt mikään ei maistu enää oikein miltään.
Minusta kouluruoasta päättäjien ja THLn pitäisi nyt tarkkaan pohtia, että joko se tämä terveysbuumi meni yli. Onko ruoka jo niin vähärasvaista, vähäsuolaista ja kasviksilla ympättyä, että lapset ja nuoret iåeivät enää syö? Onko parempi, että eivät syö ollenkaan vai se, että suolaa ja rasvaa olisi himpun verran enemmän. Toivottavasti se eka ei ole parempi.
No ei AP ole ainakaan ymmärtänyt juttua oikein. On vain poiminut yhden luvun otsikosta (60%) ja repäissyt toisen hiastaan (90%). Etkä tainnut sinäkään ymmärtää juttua aivan oikein. Siis yhdellä paikkakunnalla 60% oppilaista jättää jonkun lounaan syömättä viikon aikana. Näistä saattaa suurin osa syödä esim. 3 kertaa viikossa. Uutisen otsikko puolestaan kuuluu sarjaan clickbait ja kilpailee jopa iltapäivälehtien kanssa huonoimman otsikon sarjassa.
Jutun mukaan jopa 60% jättää vähintään yhden aterian viikossa syömättä. Kermatakapuolet tulee kotona opettaa, että ruoka syödään, eikä nirsoilla. Kouluruoka on aina ollut ihan riittävän hyvää. Laitosruokaa on syöty kolmella vuosikymmenellä, enkä ole huomannut siinä vikaa.
Tai sitten on niin, että sinä et ymmärrä hyvästä ja ravitsevasta ruoasta mitään. Voisko olla?
Tai voisko kuule olla niin, että sen epäterveellisen ja suorastaan haitallisen kouluruoan sijaan ne lapset sitten mussuttavatkin ravitsevaa hesemättöä, sipsejä, limuja, ES:ää, karkkia? Onhan se upeaa, että lähi-Alepasta löytyy aina näitä terveellisiä vaihtoehtoja vaarallisella ja aivoja tuhoavalle kouluruoalle.
Muistan kun suoritin opettajan pedagogisia ja riemuitsin miten saisin joskus syödä valmiissa pöydäsäs. Oikein tutkin harjoittelukoulun ruokalistankin etukäteen.
Mutta se ruoka oli oikeasti ihan hirveää. Sain kamalat vatsakivut, röyhtäytti koko iltapäivän. Salaatit ja erilaiset kasvispyörykät ja -pihvit teki tosi pahan olon.
Tuli mieleen aasialaisten ravintoloiden muoviset malliateriat, jotka näyttää oikealta ruoalta, mutta on muovia. Se ruokalista esitteli hienoilla nimillä niitä ruokia, mutta ei ne olleet oikeita.