Lue keskustelun säännöt.
Yli 60 % ei syö koulun ruokaa
28.09.2018 |
Pääkaupunkiseudulla luku yli 90%. Ei kauheesti järkeä koulun ruuassa.
Kommentit (243)
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihme ihmisillä on eineksiä vastaan. Esim. Kokkikartanon ruoat ovat aivan mahtavan makuisia ja eipä niissä nyt hirveästi lisäaineitakaan ole. Ja nekin lisäaineet, joita on, ovat takuulla myrkyttömiä. Eineksistähän oli jokunen vuosi sitten tutkimuskin, jossa todettiin niiden ravintoarvojen olevan jopa parempia kuin useimpien "kotiruokien".
Voi hyvä ystävä, kun ei ne Kokkikartanon ruoat millään mahdu niihin kouluruokasuosituksiin. Niissä on aivan liikaa suolaa, rasvaa ja tyydyttyneitä rasvahappoja. Niitä ei saa syöttää koululaisille, vaikka olisi rahaakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eines tarkoittaa teollisesti valmistettua ruokaa. Mikä sitten lasketaan teollisesti valmistetuksi. Joissain kouluissa on vielä omat keittiöt, jossa ruoka valmistuu. Ruoka tehdään 3 litran kotikattilan sijaan 50 litran kattiloissa. Onko kattilan koon suureneminen määritelmä, että ruoka muuttuu teolliseksi einekseksi? No entäoä useimpien kuntien keskuskeittiöt. "Kattilan" koko taas suurenee, siis nyt voidaan jo puhua teollisuudesta?
Kouluruoka on kaukana tämän erään trollin mainitsemista eineksistä ja on ravintoarvoiltaan erittäin hyvää. Parempaa kuin moni kotiruoka. Se että se tehdään isossa erässä, ei muuta sitä vielä "einekseksi".
Eines ei todellakaan tarkoita suuressa kattilassa tehtyä ruokaa.
Kouluruoka on kyllä einesruokaa, se on lisäaineilla kyllästettyä moskaa. Turha sun on totuutta kieltää.
Kerropa, mistä juontaa pelkosi losäaineita kohtaan. Kerropa myös, mikä tekee lisäaineista vaarallisia. Kerropa myös ruoka, jossa ei ole lisäaineita.
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihme ihmisillä on eineksiä vastaan. Esim. Kokkikartanon ruoat ovat aivan mahtavan makuisia ja eipä niissä nyt hirveästi lisäaineitakaan ole. Ja nekin lisäaineet, joita on, ovat takuulla myrkyttömiä. Eineksistähän oli jokunen vuosi sitten tutkimuskin, jossa todettiin niiden ravintoarvojen olevan jopa parempia kuin useimpien "kotiruokien".
Ja paskat!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eines tarkoittaa teollisesti valmistettua ruokaa. Mikä sitten lasketaan teollisesti valmistetuksi. Joissain kouluissa on vielä omat keittiöt, jossa ruoka valmistuu. Ruoka tehdään 3 litran kotikattilan sijaan 50 litran kattiloissa. Onko kattilan koon suureneminen määritelmä, että ruoka muuttuu teolliseksi einekseksi? No entäoä useimpien kuntien keskuskeittiöt. "Kattilan" koko taas suurenee, siis nyt voidaan jo puhua teollisuudesta?
Kouluruoka on kaukana tämän erään trollin mainitsemista eineksistä ja on ravintoarvoiltaan erittäin hyvää. Parempaa kuin moni kotiruoka. Se että se tehdään isossa erässä, ei muuta sitä vielä "einekseksi".
Eines ei todellakaan tarkoita suuressa kattilassa tehtyä ruokaa.
Kouluruoka on kyllä einesruokaa, se on lisäaineilla kyllästettyä moskaa. Turha sun on totuutta kieltää.
Älä kutsu ruokaa moskaksi. Senkin kiittämätön pas.ka.
Moska on moskaa. Älä kutsu työnantajaasi paskaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap jätti laittamatta linkin. Tässäpä on:
https://yle.fi/uutiset/3-10411104
Ei se apn luku ihan hihasta vetäisty ole. Erot on suuria, katsokaapa listasta.
On ihan turha sanoa, että kyllä ysärillä oli hyvää kouluruokaa. Niin olikin. Nykyinen kouluruoka on kaukana siitä, muutos on suuri. Itselläni on kokemusta jo neljältä vuosikymmeneltä kouluruoasta ja silloin ysärillä se oli parasta. Silloin oli vielä makua ja monipuolisuutta. Sitä ennen puuttui monipuolisuus, nyt mikään ei maistu enää oikein miltään.
Minusta kouluruoasta päättäjien ja THLn pitäisi nyt tarkkaan pohtia, että joko se tämä terveysbuumi meni yli. Onko ruoka jo niin vähärasvaista, vähäsuolaista ja kasviksilla ympättyä, että lapset ja nuoret iåeivät enää syö? Onko parempi, että eivät syö ollenkaan vai se, että suolaa ja rasvaa olisi himpun verran enemmän. Toivottavasti se eka ei ole parempi.
No ei AP ole ainakaan ymmärtänyt juttua oikein. On vain poiminut yhden luvun otsikosta (60%) ja repäissyt toisen hiastaan (90%). Etkä tainnut sinäkään ymmärtää juttua aivan oikein. Siis yhdellä paikkakunnalla 60% oppilaista jättää jonkun lounaan syömättä viikon aikana. Näistä saattaa suurin osa syödä esim. 3 kertaa viikossa. Uutisen otsikko puolestaan kuuluu sarjaan clickbait ja kilpailee jopa iltapäivälehtien kanssa huonoimman otsikon sarjassa.
Jutun mukaan jopa 60% jättää vähintään yhden aterian viikossa syömättä. Kermatakapuolet tulee kotona opettaa, että ruoka syödään, eikä nirsoilla. Kouluruoka on aina ollut ihan riittävän hyvää. Laitosruokaa on syöty kolmella vuosikymmenellä, enkä ole huomannut siinä vikaa.
Tai sitten on niin, että sinä et ymmärrä hyvästä ja ravitsevasta ruoasta mitään. Voisko olla?
Tai voisko kuule olla niin, että sen epäterveellisen ja suorastaan haitallisen kouluruoan sijaan ne lapset sitten mussuttavatkin ravitsevaa hesemättöä, sipsejä, limuja, ES:ää, karkkia? Onhan se upeaa, että lähi-Alepasta löytyy aina näitä terveellisiä vaihtoehtoja vaarallisella ja aivoja tuhoavalle kouluruoalle.
Tai sitten voitaisiin tarjota maukasta ruokaa, niin ei tarvitsisi mennä sinne Alepaan. Mutta sehän ei käy. Pitää olla mautonta ja sitä nyt vaan pitää kaikkien osata syödä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä tää alepa-juttu on? Eihän koulun alueelta edes saa poistua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap jätti laittamatta linkin. Tässäpä on:
https://yle.fi/uutiset/3-10411104
Ei se apn luku ihan hihasta vetäisty ole. Erot on suuria, katsokaapa listasta.
On ihan turha sanoa, että kyllä ysärillä oli hyvää kouluruokaa. Niin olikin. Nykyinen kouluruoka on kaukana siitä, muutos on suuri. Itselläni on kokemusta jo neljältä vuosikymmeneltä kouluruoasta ja silloin ysärillä se oli parasta. Silloin oli vielä makua ja monipuolisuutta. Sitä ennen puuttui monipuolisuus, nyt mikään ei maistu enää oikein miltään.
Minusta kouluruoasta päättäjien ja THLn pitäisi nyt tarkkaan pohtia, että joko se tämä terveysbuumi meni yli. Onko ruoka jo niin vähärasvaista, vähäsuolaista ja kasviksilla ympättyä, että lapset ja nuoret iåeivät enää syö? Onko parempi, että eivät syö ollenkaan vai se, että suolaa ja rasvaa olisi himpun verran enemmän. Toivottavasti se eka ei ole parempi.
No ei AP ole ainakaan ymmärtänyt juttua oikein. On vain poiminut yhden luvun otsikosta (60%) ja repäissyt toisen hiastaan (90%). Etkä tainnut sinäkään ymmärtää juttua aivan oikein. Siis yhdellä paikkakunnalla 60% oppilaista jättää jonkun lounaan syömättä viikon aikana. Näistä saattaa suurin osa syödä esim. 3 kertaa viikossa. Uutisen otsikko puolestaan kuuluu sarjaan clickbait ja kilpailee jopa iltapäivälehtien kanssa huonoimman otsikon sarjassa.
Jutun mukaan jopa 60% jättää vähintään yhden aterian viikossa syömättä. Kermatakapuolet tulee kotona opettaa, että ruoka syödään, eikä nirsoilla. Kouluruoka on aina ollut ihan riittävän hyvää. Laitosruokaa on syöty kolmella vuosikymmenellä, enkä ole huomannut siinä vikaa.
Tai sitten on niin, että sinä et ymmärrä hyvästä ja ravitsevasta ruoasta mitään. Voisko olla?
Tai voisko kuule olla niin, että sen epäterveellisen ja suorastaan haitallisen kouluruoan sijaan ne lapset sitten mussuttavatkin ravitsevaa hesemättöä, sipsejä, limuja, ES:ää, karkkia? Onhan se upeaa, että lähi-Alepasta löytyy aina näitä terveellisiä vaihtoehtoja vaarallisella ja aivoja tuhoavalle kouluruoalle.
Tai voisiko olla niin, että kouluruuan ravinnottomuuden takia vedetään sitten näitä sipsejä ja heseruokaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo.. kouluruoka on melko mautonta moskaa, mutta huolestuttavaa silti! Lasten ja nuorten olisi niin kovin tärkeää syödä koulupäivän aikana!!
Syömättömyys on paljolti sitä,että mennään porukan mukana. Toinen on se että mennään vetämään pikaruokaa. Ne joiden koulun lähellä ei näitä, kelpaa koulun tarjonta. Koulusta poistuminen pitäis kesken koulupäivän olla kiellettyä,kuten ennen. Jollei ruoka maita lopetetaan tuputtaminen ja jokainen ottakoon eväät kotoa. Aivan turhaa rahan haaskuuta nirppanokille...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluruokailu on syy miksi Suomessa on maailman mauttomin ruoka. Lapsesta asti opetetaan että mikään ei maistu millekään.
Työpaikkaravintolassakin on näitä mauttomia sotkuja. Osa ruuista on rehellisesti sanottuna paskaa mistä en maksa centtiäkään.
Siitä tehdään neutraalia, jotta mahdollisimman monelle maistuu niistä sadoista oppilaista. Koulussa on kyllä erilaisia maustepurkkeja, niistä jokainen voi ripotella annoksensa päälle niin, että saa omaan makuun sopivasti maustettua. Kotona voidaan heti alkuunsa tehdä sitten niillä päivän muilla neljällä aterialla sellaista, mikä sopii etukäteen tiedetysti kaikille neljälle perheenjäsenelle.
Ahaa.
Eli kouluruoka ei olekaan tarkoitettu kasvatukselliseksi uusien makujen opetteluksi.
Se tehdään tarkoituksella tylsäksi ja pahaksi ajatuksella että maistuu kaikille ja sitten sen akia kukaan ei syö sitä.
Silti koulussa ei voi tarjota mitään lapsille mieleustä koska kasvatus.
En ihan heti olisi osannut näin kryptistä logiikkaa kehittääkään.
Miksi sinä teet kotona ruokaa?
Kouluruualla on monia tavoitteita. Kouluruoka on lakisääteinen. Sen pitää olla monipuolinen ja terveellinen ja täyttää tietty ravintoarvomäärä, ja lain mukaan oppilaalle on tarjottava myös vähintään puoli tuntia pöydässäoloa ruuan syömiseen. Yksi ops:ssa määrätty asia on se, että ruokailun on oltava oppilaalle vapaa ja sosiaalinen tapahtuma. Oppilasta ei esimerkiksi saa rangaistukseksi laittaa järjestelmällisesti syömään yksinään erilleen muista.
Ruokaa tehdään monipuolisesti ja maustetaan yksinkertaisesti, jokainen saa maustaa itse lisää. Kouluruuassa on teemaviikkoja, ja siinä pyritään ottamaan huomioon myös suomalaiset vuotuisjuhlat. Usein on myös jälkiruokaa.
Ruokavastaavat seuraavat tarkasti, millainen ruoka menee ja millainen ei, ja toimikunta päättää ruokalistat. Inhokkiruokia, joita heitetään paljon pois, jätetään pois ruokalistoilta. Miksi kunta uhraisi rahaa tahallaan sellaisiin ruokalajeihin, joita oppilaat järjestelmällisesti kieltäytyvät syömästä? Tillilihaa tai silakkalaatikkoa ei varmaan nykypäivänä kovin monesta koulusta enää löydy.
Oppilaat ovat muuten mukana koulujen ruokalistojen teossa. Oppilaskunnalta kysytään vuosittain, mitä ruokia he haluavat koulun listoille. Tämäkin on lakisääteinen juttu, ops:ssa on mainittu velvollisuus osallistaa oppilaita, esimerkiksi juuri tällä tavoin.
No esim jo tuo ruokatunnin pituus mättää Helsingissä. Se on molemmilla lapsillani vartti. Kyllä. 15 minuuttia. Mitään mausteita ei ole. Se on se kylmä mauton jähmettynyt rasvamättö kurkusta pikaisesti ja ulos.
Kuinka usein käyt itse siellä syömässä, kun tiedät, että se on aina tuollaista?
Ruokailun pituus on määrätty. Jos lapsesi koulussa ruokatunnin pituus (ja nimenomaan se pöydässäolon vähimmäispituus) ei täyty, voit tehdä rehtorista valituksen. Hän järjestää oman koulunsa työajat virka-ajan sisällä, ja näyttää siltä, että tuossa koulussa ruokatuntia on pidennettävä tai ruokailua porrastettava uudelleen.
Tämä on opetushallituksen määräys, eikä rehtori voi poiketa siitä.Miksi te ette pidä lastenne puolta vaan alistutte kuin lampaat?
Helsingin koulut pullistelevat oppilaista. Ne ovat täynnä. Koulurakennus on voitu mitoittaa 400 oppilaalle ja siellä on 800.
Helsingin opetusvirasto luuli että kaikki Helsingin lapsiperheet muuttaa Nurmijärvelle.
Täällä mättää koulumaailmassa likimain kaikki, joten tuo vartin einesmättötuokio on siitä pienimmästä päästä murheita.
Täytyisi varmaan laittaa talteen tämä viesti, jotta se on käytössä sitten, kun on taas vuorossa Helsinki vs. muu maa -vääntö. Tai kun joku helsinkiläinen päättäjä sanoo, että koko maata ei tarvitse pitää asuttuna ja palvelutasoa yllä vaan kaikkien pitäisi muuttaa kehäkolmosen sisäpuolelle, niin Suomi saataisiin tehokkuudella nousuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eines tarkoittaa teollisesti valmistettua ruokaa. Mikä sitten lasketaan teollisesti valmistetuksi. Joissain kouluissa on vielä omat keittiöt, jossa ruoka valmistuu. Ruoka tehdään 3 litran kotikattilan sijaan 50 litran kattiloissa. Onko kattilan koon suureneminen määritelmä, että ruoka muuttuu teolliseksi einekseksi? No entäoä useimpien kuntien keskuskeittiöt. "Kattilan" koko taas suurenee, siis nyt voidaan jo puhua teollisuudesta?
Kouluruoka on kaukana tämän erään trollin mainitsemista eineksistä ja on ravintoarvoiltaan erittäin hyvää. Parempaa kuin moni kotiruoka. Se että se tehdään isossa erässä, ei muuta sitä vielä "einekseksi".
Eines ei todellakaan tarkoita suuressa kattilassa tehtyä ruokaa.
Kouluruoka on kyllä einesruokaa, se on lisäaineilla kyllästettyä moskaa. Turha sun on totuutta kieltää.
Kerropa, mistä juontaa pelkosi losäaineita kohtaan. Kerropa myös, mikä tekee lisäaineista vaarallisia. Kerropa myös ruoka, jossa ei ole lisäaineita.
Ohiksena tsätä huutelen, että:
Hernekeitto
Karjalanpaisti
Lihakeitto
Kalakeitto
Tomaattikeitto
Perunasose
Pinaattiohukainen
Lihamureke
Maksakastike
Lihakastike
Kasviswokki
Munakas
Enempää en nyt jaksa kirjoittaa. Missään näissä ei tarvita lisäaineita. Suolaa ei lasketa lisäaineeksi, vaan se on valmistusaine. Leivinjauhe olisi lisäaine, mutta näihin ei sitä tarvita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluruokailu on syy miksi Suomessa on maailman mauttomin ruoka. Lapsesta asti opetetaan että mikään ei maistu millekään.
Työpaikkaravintolassakin on näitä mauttomia sotkuja. Osa ruuista on rehellisesti sanottuna paskaa mistä en maksa centtiäkään.
Siitä tehdään neutraalia, jotta mahdollisimman monelle maistuu niistä sadoista oppilaista. Koulussa on kyllä erilaisia maustepurkkeja, niistä jokainen voi ripotella annoksensa päälle niin, että saa omaan makuun sopivasti maustettua. Kotona voidaan heti alkuunsa tehdä sitten niillä päivän muilla neljällä aterialla sellaista, mikä sopii etukäteen tiedetysti kaikille neljälle perheenjäsenelle.
Ahaa.
Eli kouluruoka ei olekaan tarkoitettu kasvatukselliseksi uusien makujen opetteluksi.
Se tehdään tarkoituksella tylsäksi ja pahaksi ajatuksella että maistuu kaikille ja sitten sen akia kukaan ei syö sitä.
Silti koulussa ei voi tarjota mitään lapsille mieleustä koska kasvatus.
En ihan heti olisi osannut näin kryptistä logiikkaa kehittääkään.
Miksi sinä teet kotona ruokaa?
Kouluruualla on monia tavoitteita. Kouluruoka on lakisääteinen. Sen pitää olla monipuolinen ja terveellinen ja täyttää tietty ravintoarvomäärä, ja lain mukaan oppilaalle on tarjottava myös vähintään puoli tuntia pöydässäoloa ruuan syömiseen. Yksi ops:ssa määrätty asia on se, että ruokailun on oltava oppilaalle vapaa ja sosiaalinen tapahtuma. Oppilasta ei esimerkiksi saa rangaistukseksi laittaa järjestelmällisesti syömään yksinään erilleen muista.
Ruokaa tehdään monipuolisesti ja maustetaan yksinkertaisesti, jokainen saa maustaa itse lisää. Kouluruuassa on teemaviikkoja, ja siinä pyritään ottamaan huomioon myös suomalaiset vuotuisjuhlat. Usein on myös jälkiruokaa.
Ruokavastaavat seuraavat tarkasti, millainen ruoka menee ja millainen ei, ja toimikunta päättää ruokalistat. Inhokkiruokia, joita heitetään paljon pois, jätetään pois ruokalistoilta. Miksi kunta uhraisi rahaa tahallaan sellaisiin ruokalajeihin, joita oppilaat järjestelmällisesti kieltäytyvät syömästä? Tillilihaa tai silakkalaatikkoa ei varmaan nykypäivänä kovin monesta koulusta enää löydy.
Oppilaat ovat muuten mukana koulujen ruokalistojen teossa. Oppilaskunnalta kysytään vuosittain, mitä ruokia he haluavat koulun listoille. Tämäkin on lakisääteinen juttu, ops:ssa on mainittu velvollisuus osallistaa oppilaita, esimerkiksi juuri tällä tavoin.
No esim jo tuo ruokatunnin pituus mättää Helsingissä. Se on molemmilla lapsillani vartti. Kyllä. 15 minuuttia. Mitään mausteita ei ole. Se on se kylmä mauton jähmettynyt rasvamättö kurkusta pikaisesti ja ulos.
Kuinka usein käyt itse siellä syömässä, kun tiedät, että se on aina tuollaista?
Ruokailun pituus on määrätty. Jos lapsesi koulussa ruokatunnin pituus (ja nimenomaan se pöydässäolon vähimmäispituus) ei täyty, voit tehdä rehtorista valituksen. Hän järjestää oman koulunsa työajat virka-ajan sisällä, ja näyttää siltä, että tuossa koulussa ruokatuntia on pidennettävä tai ruokailua porrastettava uudelleen.
Tämä on opetushallituksen määräys, eikä rehtori voi poiketa siitä.Miksi te ette pidä lastenne puolta vaan alistutte kuin lampaat?
Helsingin koulut pullistelevat oppilaista. Ne ovat täynnä. Koulurakennus on voitu mitoittaa 400 oppilaalle ja siellä on 800.
Helsingin opetusvirasto luuli että kaikki Helsingin lapsiperheet muuttaa Nurmijärvelle.
Täällä mättää koulumaailmassa likimain kaikki, joten tuo vartin einesmättötuokio on siitä pienimmästä päästä murheita.
Täytyisi varmaan laittaa talteen tämä viesti, jotta se on käytössä sitten, kun on taas vuorossa Helsinki vs. muu maa -vääntö. Tai kun joku helsinkiläinen päättäjä sanoo, että koko maata ei tarvitse pitää asuttuna ja palvelutasoa yllä vaan kaikkien pitäisi muuttaa kehäkolmosen sisäpuolelle, niin Suomi saataisiin tehokkuudella nousuun.
En ole koskaan nähnyt sellaista vääntöä. Ei tänne haluta koko Suomea. Täälläolevistakaan ei kyetä huolehtimaan. Oltaisiin muutettu mökkikuntaamme Lohjalle, mutta siellä on asiat hoidettu vielä surkeammin. Nyt me edes löydettiin puhdas koulurakennus. Lohjalla ei taida olla toiminnassa yhtään, kun siellä suljetaan kaikki terveet ja puretaan kaikki sairaat.
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä jos kuunneltaisiin oikeasti enemmän asiakkaita ja hieman panostettaisiin ruokaa, veikkaan että aterian hinta ei edes paljoa nousisi jos lapsille tarjottaisiin kunnollista ruokaa, aitoja makuja, enemmän hedelmiä ja kasviksia, lähiruokaa ja tuoreutta. Makuja jotka maistuvat 2010-luvun lapsille.
2010-luvun lapsille maistuu suola, sokeri, majoneesi ja Cokis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En syönyt kuin välillä omana kouluaikana, pari leipää vain ja juotavaa. Mautonta suurin osa + jotain kurrimaitoa. Koulun jälkeen sitten suklaapatukka ja kotona äidin herkut illalla. Ei tämäkään terveellisin vaihtoehto mut näin se vain meni. En lyyhistynyt nälästä ja hyvä todistus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eines tarkoittaa teollisesti valmistettua ruokaa. Mikä sitten lasketaan teollisesti valmistetuksi. Joissain kouluissa on vielä omat keittiöt, jossa ruoka valmistuu. Ruoka tehdään 3 litran kotikattilan sijaan 50 litran kattiloissa. Onko kattilan koon suureneminen määritelmä, että ruoka muuttuu teolliseksi einekseksi? No entäoä useimpien kuntien keskuskeittiöt. "Kattilan" koko taas suurenee, siis nyt voidaan jo puhua teollisuudesta?
Kouluruoka on kaukana tämän erään trollin mainitsemista eineksistä ja on ravintoarvoiltaan erittäin hyvää. Parempaa kuin moni kotiruoka. Se että se tehdään isossa erässä, ei muuta sitä vielä "einekseksi".
Eines ei todellakaan tarkoita suuressa kattilassa tehtyä ruokaa.
Kouluruoka on kyllä einesruokaa, se on lisäaineilla kyllästettyä moskaa. Turha sun on totuutta kieltää.
Kerropa, mistä juontaa pelkosi losäaineita kohtaan. Kerropa myös, mikä tekee lisäaineista vaarallisia. Kerropa myös ruoka, jossa ei ole lisäaineita.
Ohiksena tsätä huutelen, että:
Hernekeitto
Karjalanpaisti
Lihakeitto
Kalakeitto
Tomaattikeitto
Perunasose
Pinaattiohukainen
Lihamureke
Maksakastike
Lihakastike
Kasviswokki
MunakasEnempää en nyt jaksa kirjoittaa. Missään näissä ei tarvita lisäaineita. Suolaa ei lasketa lisäaineeksi, vaan se on valmistusaine. Leivinjauhe olisi lisäaine, mutta näihin ei sitä tarvita.
Ihan ok lista, mutta nyt mammat menee kattoo pakkauksista, onko lisäaineita :)
Kaveri vastaa kolmen koulun ruuasta pääkaupunkiseudulla. Viikottain tuo kiroilee, kun osaavaa henkilökuntaa ei vaan ole. Yksinkertaisesti moneltakaan ei onnistu ihan vaan porkkanaraasteen teko.
Tee siinä sitten syömäkelpoista ruokaa.
Helsingissäkin tulee ruoka ainakin kahdesta paikasta. Toinen on kuulema ok ja toinen on oikeasti huonoa. Kaikki tietää mistä firmoista puhun ja millä on vähän parempaa ruokaa ja millä se huonompi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä jos kuunneltaisiin oikeasti enemmän asiakkaita ja hieman panostettaisiin ruokaa, veikkaan että aterian hinta ei edes paljoa nousisi jos lapsille tarjottaisiin kunnollista ruokaa, aitoja makuja, enemmän hedelmiä ja kasviksia, lähiruokaa ja tuoreutta. Makuja jotka maistuvat 2010-luvun lapsille.
2010-luvun lapsille maistuu suola, sokeri, majoneesi ja Cokis.
Ja paljon muuta, esim. ne tuoreet hedelmät. Tai hyvin valmistetut kasvikset erilleen kastikkeesta.
Täällä itketään joka ilta köyhyyttä ja kurjuutta...siltä näyttää, ruoka ei kelpaa, moititaan suulla suuremmalla ja moni tarjoo ruuaks vain eineksiä
Älä kutsu ruokaa moskaksi. Senkin kiittämätön pas.ka.