Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ambulanssilla päivystykseen, missä hoitohenkilökunta heitti läppää keskenään
18.09.2018 |
Tässä taannoin mieheni sai kotona äkillisen kipukohtauksen ja pyörtyi. Tällaista ei ole koskaan ennen tapahtunut. Kauhistuin tietysti ja soitin heti ambulanssin ja meidät kiidätettiinkin sairaalaan. Ambulanssimatkan aikana mies tokeni sen verran, että oli taas tajuissaan, joskin aika tokkurainen.
Sairaalassa ensihoitaja käski meidät penkeille istumaan ja kävi ilmoittamassa meidät vastaanottoon. Ajattelin, että no pian varmaan alkaa tapahtua, vaan ei. Kukaan ei osoittanut meitä kohtaan minkäänlaista mielenkiintoa, ei käynyt kyselemässä mitään, nada. Aika senkun kului ja jossain vaiheessa aloin miettimään, että onko tässä käynyt joku informaatiokatkos ja kysyin kysymässä ystävällisesti, että kai meidät on rekisteröity saapuneiksi ja yritin selittää tilannetta. Joojoo on, odottakaa siinä vaan, oli vastaus. Ok. Odotellaan. Odottelun aikana ohi kulkee keskenään läppää heittäviä hoitajia. Minkäänlaisesta kiireestä ei ole nähtävissä merkkiäkään. Erään huoneen ovi avautuu, ja tyhjästä huoneesta tulee ulos lääkäri, koputtaa viereisen huoneen oveen, jonka avaa toinen lääkäri (myös tämä huone oli tyhjä, eivätkä olleet mitään toimistotiloja vaan vastaanottohuoneita). Lääkärit 1 ja 2 alkavat keskustelemaan keskenään siitä, milloin pitäisivät lounastaukonsa. Eivät siis olleet tauollakaan vaan ihan työajalla.
Miehen tila alkaa heikentyä, alkaa taas hikoilla, kouristella kivuissaan ja putoaakin lopulta lattiaan. Huudan, että auttakaa nyt joku, jolloin toinen lounaslääkäreistä suvaitseekin vihdoin ottaa meidät vastaan. Ukko kammetaan lattialta paareille ja vihdoin hoito voi alkaa. Tässä vaiheessa täytyy sanoa, että hoitajat tekivät todella hyvää hoitotyötä, olivat ystävällisiä ja kävivät ripeästi toimeen. Lääkäri piipahti huoneessa lähinnä tuhahtelemassa ja palasi parin tunnin päästä diagnoosinsa kanssa - miehelläni on kuulemma NESTEHUKKA! Olin että siis mitä, näetkö sen jostain arvoista vai? Ei ollut kuulemma tarpeen, hän näki ihan naamasta vaan, että mies oli kuivunut. Sanoin, että kyllä kuulostaa omituiselta, hän nimittäin juo päivittäin vettä tosikin paljon. Että oletko ihan varma? Tähän lääkärillä ei löytynyt juuri lisättävää.
Mies on nyt kunnossa eikä mitään selkeää syytä tälle tapahtumalle löytynyt. Jotenkin tää koko tapaus jäi todella ikävänä mieleen. Olen aina ennen ollut ensimmäisenä hoitsujen ja lääkäreiden puolella, mutta nyt pisti miettimään. Se mieletön kiire, josta aina puhutaan, ei kyllä välittynyt meille millään tavalla. Lounassuunnitelmista jutustellaan kun ambulanssilla tuotu potilas huohottaa naama valkoisena toista tuntia päivystyshuoneessa.
Teen itsekin kiireistä työtä, sellaista, missä harvoin on aikaa lärpätellä mukavia työkaverin kanssa.
Mainittakoon muuten vielä, että päivystyksessä oli koko tämän ajan melko rauhallista, ei suuria määriä sisään vyöryäviä verenvuotopotilaita tai mitään sellaista.
En tiedä. Olen aika hämmentynyt. Mahtaako paikalla olla hoitajia tai lääkäreitä? Menikö nyt ihan oikein? Tunnustatteko, että työyhteisöön kuuluu myös vähän niitä veltompia tapauksia? Ymmärrän, että kaikkiin töihin kuuluu ns. "näkymäntöntä kiirettä" jota työnkuvaa tuntematon ei välttämättä osaa ajatellakaan. Niin kuuluu omaankin työhöni. Noihin hommiin kuitenkin viiletän itse juoksujalkaa, en jää asiakkaiden eteen rupattelemaan lomamatkoistani (ei muuten tulis mieleenkään).
Kommentit (469)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitajat ja lääkärit vitsailevat siellä, koska työ on oikeasti henkisesti raskasta. Jos ottaisivat joka potilaan henkilökohtaisesti, niin kävisi työ liian raskaaksi. Kyllä sieltä saa hoitoa viimeistään jos meinaa kuolla. Suomessa kylläkin kuolee luvattoman paljon porukkaa arvauskeskuksissa.
Sitten on väärässä työssä.
Kaikessa työssä jopa teknillistä osaamista tärkeämpää on se että sopiiko ihminen siihen henkilönä. Äärettömän moni hoitaja ja lääkäri ei ole kykenevä työhönsä.
Rankasta duunista positiivisella asenteella ja huumorilla selviävä väärässä duunissa? Höpö höpö. Sä olet varmaan työpaikkasi ilopilleri: ryppy otsassa kierrät kieltämässä nauramisen työkavereilta xD
Kyllä se oli ihana tilanne, kun olimme anopin kanssa katsomassa yllättävään sairaskohtaukseen menehtynyttä appiukkoa. Hoitajat mm. naureskelivat ja heittivät vitsiä. Todella epäkunnioittavaa ja vain lisäsi anopin valtavaa ahdistusta. Voitte selitellä ja puolustella omaa käytöstänne, mutta äärimmäisen itsekästä, typerää ja loukkaavaa se on silti. Tuollaisen "huumorin" tulisi rajoittua tilanteisiin, joissa ei ole potilaita tai heidän omaisiaan paikalla.
Elämä jatkuu muilla. Viime viikonloppuna olin hautajaisissa, joissa myös ihmiset nauroivat. Se on merkki siitä, että elämä jatkuu ympärillä ja muilla.
Ei tarvitse olla silti epäkunnioittava muita kohtaan. Tuolla argumentillahan voi tehdä mitä tahansa eikä millään ole mitään väliä. Kaikissa hautajaisissa ei naureta. Sekin on omaisten oma asia. Jotkut voivat esimerkiksi loukkaantua nauramisesta. Miksi et kykene ymmärtämään tätä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Odotimme kerran lapsen kanssa 5h päivystyksen tyhjässä odotushuoneessa, pari hoitajaa naureskeli siinä lasikopissa mutta muuten oli ihan autiota ja ihmettelin ketä lääkäri hoitaa kun olemme ainoat asiakkaat?
Nuhakuumeko oli tulosyy?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä jäin kovan päänsäryn takia tarkkailuun, huoneessa oli kaksi sänkyä joista toisessa makasi vieras mies. Oli pelottavaa jakaa huone uppo -oudon ukon kanssa ja pelotti myös se tunne, että minut on hylätty sinne.
Jossain vaiheessa sitten ukko oksensi. . Verta. Mustaa verta ja minä painelin soittokelloa joka ei toiminut.
Lopulta kirjaimellisesti KONTTASIN käytävälle huutamaan apua.Tämä. Miksi pannaan monta potilasta samaan huoneeseen. On todellakin pelottavaa, kun vieressä on outo ihminen. Se voi tehdä mitä tahansa sillä aikaa, kun itse makaat avuttomana, etkä pysty puolustautumaan. Ja sellaiset hölmöt vaatteet, jotka joku väkivaltainen vierussänkyläinen saa äkkiä riisuttua. Pelottavaa, että tuolla lailla jätetään valvomatta ja minusta jopa heitteille vieraiden ihmisten kanssa.
Minulla omituisin tapahtuma päivystyksessä on ollut viereisestä vuoteesta nousee mies nuolemaan minun varpaita. Niin olen itse mies ja se me too koskee myös miehiä... Sain kyllä toisen paikan missä olla.
Kamala kokemus :( Miten tuo metoo tähän liittyy? Tottakai se koskee myös miehiä. Sanoiko hoitohenkilökunta niin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse istuin munuaistulehduksessa JA keuhkokuumeessa 6t päivystyksessä. Pyysin päästä makuulle, mutta petipaikat oli kuulemma täynnä. 40 asteen kuumeeni kyllä lääkittiin puolessa välissä odotusta, jonka seurauksena hikoilin itseni läpimäräksi. Muut potilaat katsoi kuin spitaalista mutten jaksanut välittää. Lopulta mut kärrättiin osastolle ja siihen mennessä tulehdusarvoni oli kasvanut satasella ja etsivät seuraavat 2t suonta, johon saisi tipan. Elimistöni oli mennyt johonkin hälytystilaan ja suonet vetäytyneet. Leikkaussalista hälytetty henkilö sai lopulta kanyylin laitettua loputtoman kidutuksen jälkeen. Tämä Jorvissa.
Tuskin sinulle on valehdeltu siitä että petipaikat ovat täynnä, sillä usein ne sitä ovatkin. On pakko välillä istuttaa potilaita aulassa kun muualla ei ole paikkoja. Hoitajat varmasti vaikka taikoisivat niitä petipaikkoja potilaille lisää, mutta eivät siihen pysty. Petipaikkojen määrän määrää ihan joku muu kuin rivihoitaja.
Kaikki odottelu sairaalassa ei ole hoitajien syytä. Yksikään hoitaja ei nauti potilaiden hoidon viivyttämisestä. Paras tilanne hoitajan kannalta on se, että potilas pääsee nopeasti eteenpäin, joko osastolle tai hoito-ohjeet saatuaan kotiin.
Ja se, että sairaille ihmisille tiuskitaan, on todella typerää. Ja tämän sanon hoitajana joka työskentelee erittäin kiireisessä päivystyksessä.Anteeksi, mutta kuka on näistä paikoista vastuussa? Ja voitko kertoa tarkemmin niiden jakamisesta? Mietin tätä vasta alkukesästä jonottaessani ensiavussa monta tuntia. Minuun sattui niin kovasti, etten olisi jaksanut edes istua. Petipaikat olivat kuulemma loppu. Yritin odotella omaa numeroani, mutta järjestelmässä sattui joku virhe, sillä numeroni hypättiin yli. Odotin ilman muuta, että tilanne korjattaisiin ja minut otettaisiin heti seuraavaksi. Mutta ei. Mieheni meni sanomaan asiasta hoitajalle. Hän vain naureskeli siinä, että juu kappas, tällainen virhe. Että kyllä sun vuoros jossain vaiheessa tulee. Siinä vaiheessa en enää kestänyt vaan aloin itkeä. Toinen potilas sanoi, että minun pitäisi päästä ensin häntä, koska asia olisi hänelle ok ja minun numeroni oli mennyt monta numeroa sitten. Hoitaja ärähti siihen, että jos siinä lukee potilas 64 niin eihän sitä voi ottaa numeroa 50. Hän kommentoi siihen vielä ilkeästi, että kaikesta ihmiset jaksavatkin ruikuttaa. Lopulta pääsin toisen hoitajan puheille. Löytyi petipaikka ja minut otettiin sisälle, mutta kyseisen henkilön käytöksestä jä kyllä paha maku.
Siis jos päivystyksessä on 20 petipaikkaa ja kaikki ovat täynnä, ei hoitaja voi taikoa lisää petipaikkoja vaikka haluaisi. Ja petipaikkojen määrän päättää joku ylempi taho, sairaanhoitopiirin johto.
Vierailija kirjoitti:
kirjoitti:
En ikinä unohda erästä reissua.
Lapsella oli tk:hon aika 15.00, olimme paikalla 13.30 , odotustila täynnä ihmisiä. 16.00 lääkäri ilmoittaa että hänen työpäivänsä päättyy , tulkaa huomenna uudestaan tai menkää päivystykseen.
Minä lapseni kanssa ja vanhempi pariskunta suuntasimme sitten sairaalaan, jossa ilmoittautumisluukulla kyseltiin vihaisesti että no mitä te täällä nyt sitten teette? Annettiin ymmärtää, että teimme väärin kun toimimme saadun ohjeen mukaan. Odotimme ja odotimme. Yksi lääkäri meni ohi ja pari hoitajaa muutta ketään ei kutsuttu, klo 18. 00 pääsimme viimein tapamaan hoitajan ja sitten takaisin odotustilaan! Vanha rouva valitteli oloaan, lapseni oli itkuinen ja väsynyt, homma seisoi. Yritin ajatella, että takana on varmaan potilaita joilla vakavampia vaivoja mutta silti suututti. Vanha mies kävi koputtelemassa hoitajien oveen ja tuli vihaisena takaisin, että ei siellä kukaan tiedä mistään mitään!
Itse tappelin risan automaatin kanssa saadakseni suklaapatukan kun ei ollut tullut eväitä mukaan.
Vasta klo 22. 00 kun lapseni hengitys vaikeutui alkoi tapahtua, pääsimme tapaamaan lääkärin ja siitä sitten mentiinkin osatolle.
Se vanha pari jäi vielä istumaan aulaan. . Raukat.
Mikkelin keskussairaala 2015.Oliko kyse siis päivystystapauksesta vai tilausvastaanotosta
Minä jäin miettimään, miksi oltiin paikalla 1,5 tuntia ennen annettua aikaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitajat ja lääkärit vitsailevat siellä, koska työ on oikeasti henkisesti raskasta. Jos ottaisivat joka potilaan henkilökohtaisesti, niin kävisi työ liian raskaaksi. Kyllä sieltä saa hoitoa viimeistään jos meinaa kuolla. Suomessa kylläkin kuolee luvattoman paljon porukkaa arvauskeskuksissa.
Sitten on väärässä työssä.
Kaikessa työssä jopa teknillistä osaamista tärkeämpää on se että sopiiko ihminen siihen henkilönä. Äärettömän moni hoitaja ja lääkäri ei ole kykenevä työhönsä.
Rankasta duunista positiivisella asenteella ja huumorilla selviävä väärässä duunissa? Höpö höpö. Sä olet varmaan työpaikkasi ilopilleri: ryppy otsassa kierrät kieltämässä nauramisen työkavereilta xD
Kyllä se oli ihana tilanne, kun olimme anopin kanssa katsomassa yllättävään sairaskohtaukseen menehtynyttä appiukkoa. Hoitajat mm. naureskelivat ja heittivät vitsiä. Todella epäkunnioittavaa ja vain lisäsi anopin valtavaa ahdistusta. Voitte selitellä ja puolustella omaa käytöstänne, mutta äärimmäisen itsekästä, typerää ja loukkaavaa se on silti. Tuollaisen "huumorin" tulisi rajoittua tilanteisiin, joissa ei ole potilaita tai heidän omaisiaan paikalla.
Elämä jatkuu muilla. Viime viikonloppuna olin hautajaisissa, joissa myös ihmiset nauroivat. Se on merkki siitä, että elämä jatkuu ympärillä ja muilla.
Ei tarvitse olla silti epäkunnioittava muita kohtaan. Tuolla argumentillahan voi tehdä mitä tahansa eikä millään ole mitään väliä. Kaikissa hautajaisissa ei naureta. Sekin on omaisten oma asia. Jotkut voivat esimerkiksi loukkaantua nauramisesta. Miksi et kykene ymmärtämään tätä?
Hautajaisissa kyllä ne omaiset alkaa hymyilemään jossain vaiheessa ja naureskelemaankin. Omituista minusta olisi, jos omaiset loukkaantuu siitä, jos vieraat hymyilee
Vierailija kirjoitti:
Olin vähän aikaa laitoshuoltajana sairaalassa ja näin että paskat niillä hoitohenkilökunnalla mikään kiire ollu 😄
Joo no ei se tunnu niillä laitoshuoltajillakaan kiirettä olevan mihinkään suuntaan. Vastaanottohuoneen roskiksetkin tyhjennetään 2-3 päivän välein, miten nyt kulloinkin ehditään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse istuin munuaistulehduksessa JA keuhkokuumeessa 6t päivystyksessä. Pyysin päästä makuulle, mutta petipaikat oli kuulemma täynnä. 40 asteen kuumeeni kyllä lääkittiin puolessa välissä odotusta, jonka seurauksena hikoilin itseni läpimäräksi. Muut potilaat katsoi kuin spitaalista mutten jaksanut välittää. Lopulta mut kärrättiin osastolle ja siihen mennessä tulehdusarvoni oli kasvanut satasella ja etsivät seuraavat 2t suonta, johon saisi tipan. Elimistöni oli mennyt johonkin hälytystilaan ja suonet vetäytyneet. Leikkaussalista hälytetty henkilö sai lopulta kanyylin laitettua loputtoman kidutuksen jälkeen. Tämä Jorvissa.
Tuskin sinulle on valehdeltu siitä että petipaikat ovat täynnä, sillä usein ne sitä ovatkin. On pakko välillä istuttaa potilaita aulassa kun muualla ei ole paikkoja. Hoitajat varmasti vaikka taikoisivat niitä petipaikkoja potilaille lisää, mutta eivät siihen pysty. Petipaikkojen määrän määrää ihan joku muu kuin rivihoitaja.
Kaikki odottelu sairaalassa ei ole hoitajien syytä. Yksikään hoitaja ei nauti potilaiden hoidon viivyttämisestä. Paras tilanne hoitajan kannalta on se, että potilas pääsee nopeasti eteenpäin, joko osastolle tai hoito-ohjeet saatuaan kotiin.
Ja se, että sairaille ihmisille tiuskitaan, on todella typerää. Ja tämän sanon hoitajana joka työskentelee erittäin kiireisessä päivystyksessä.Anteeksi, mutta kuka on näistä paikoista vastuussa? Ja voitko kertoa tarkemmin niiden jakamisesta? Mietin tätä vasta alkukesästä jonottaessani ensiavussa monta tuntia. Minuun sattui niin kovasti, etten olisi jaksanut edes istua. Petipaikat olivat kuulemma loppu. Yritin odotella omaa numeroani, mutta järjestelmässä sattui joku virhe, sillä numeroni hypättiin yli. Odotin ilman muuta, että tilanne korjattaisiin ja minut otettaisiin heti seuraavaksi. Mutta ei. Mieheni meni sanomaan asiasta hoitajalle. Hän vain naureskeli siinä, että juu kappas, tällainen virhe. Että kyllä sun vuoros jossain vaiheessa tulee. Siinä vaiheessa en enää kestänyt vaan aloin itkeä. Toinen potilas sanoi, että minun pitäisi päästä ensin häntä, koska asia olisi hänelle ok ja minun numeroni oli mennyt monta numeroa sitten. Hoitaja ärähti siihen, että jos siinä lukee potilas 64 niin eihän sitä voi ottaa numeroa 50. Hän kommentoi siihen vielä ilkeästi, että kaikesta ihmiset jaksavatkin ruikuttaa. Lopulta pääsin toisen hoitajan puheille. Löytyi petipaikka ja minut otettiin sisälle, mutta kyseisen henkilön käytöksestä jä kyllä paha maku.
Siis jos päivystyksessä on 20 petipaikkaa ja kaikki ovat täynnä, ei hoitaja voi taikoa lisää petipaikkoja vaikka haluaisi. Ja petipaikkojen määrän päättää joku ylempi taho, sairaanhoitopiirin johto.
Voihan sitä tehdä työnsuunnittelua ja siirtää petipaikalta pois vähemmän sairaan. Tai siirtää sen osastolle makaamaan ruuhkauttamasta päivystystä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse istuin munuaistulehduksessa JA keuhkokuumeessa 6t päivystyksessä. Pyysin päästä makuulle, mutta petipaikat oli kuulemma täynnä. 40 asteen kuumeeni kyllä lääkittiin puolessa välissä odotusta, jonka seurauksena hikoilin itseni läpimäräksi. Muut potilaat katsoi kuin spitaalista mutten jaksanut välittää. Lopulta mut kärrättiin osastolle ja siihen mennessä tulehdusarvoni oli kasvanut satasella ja etsivät seuraavat 2t suonta, johon saisi tipan. Elimistöni oli mennyt johonkin hälytystilaan ja suonet vetäytyneet. Leikkaussalista hälytetty henkilö sai lopulta kanyylin laitettua loputtoman kidutuksen jälkeen. Tämä Jorvissa.
Tuskin sinulle on valehdeltu siitä että petipaikat ovat täynnä, sillä usein ne sitä ovatkin. On pakko välillä istuttaa potilaita aulassa kun muualla ei ole paikkoja. Hoitajat varmasti vaikka taikoisivat niitä petipaikkoja potilaille lisää, mutta eivät siihen pysty. Petipaikkojen määrän määrää ihan joku muu kuin rivihoitaja.
Kaikki odottelu sairaalassa ei ole hoitajien syytä. Yksikään hoitaja ei nauti potilaiden hoidon viivyttämisestä. Paras tilanne hoitajan kannalta on se, että potilas pääsee nopeasti eteenpäin, joko osastolle tai hoito-ohjeet saatuaan kotiin.
Ja se, että sairaille ihmisille tiuskitaan, on todella typerää. Ja tämän sanon hoitajana joka työskentelee erittäin kiireisessä päivystyksessä.Anteeksi, mutta kuka on näistä paikoista vastuussa? Ja voitko kertoa tarkemmin niiden jakamisesta? Mietin tätä vasta alkukesästä jonottaessani ensiavussa monta tuntia. Minuun sattui niin kovasti, etten olisi jaksanut edes istua. Petipaikat olivat kuulemma loppu. Yritin odotella omaa numeroani, mutta järjestelmässä sattui joku virhe, sillä numeroni hypättiin yli. Odotin ilman muuta, että tilanne korjattaisiin ja minut otettaisiin heti seuraavaksi. Mutta ei. Mieheni meni sanomaan asiasta hoitajalle. Hän vain naureskeli siinä, että juu kappas, tällainen virhe. Että kyllä sun vuoros jossain vaiheessa tulee. Siinä vaiheessa en enää kestänyt vaan aloin itkeä. Toinen potilas sanoi, että minun pitäisi päästä ensin häntä, koska asia olisi hänelle ok ja minun numeroni oli mennyt monta numeroa sitten. Hoitaja ärähti siihen, että jos siinä lukee potilas 64 niin eihän sitä voi ottaa numeroa 50. Hän kommentoi siihen vielä ilkeästi, että kaikesta ihmiset jaksavatkin ruikuttaa. Lopulta pääsin toisen hoitajan puheille. Löytyi petipaikka ja minut otettiin sisälle, mutta kyseisen henkilön käytöksestä jä kyllä paha maku.
Siis jos päivystyksessä on 20 petipaikkaa ja kaikki ovat täynnä, ei hoitaja voi taikoa lisää petipaikkoja vaikka haluaisi. Ja petipaikkojen määrän päättää joku ylempi taho, sairaanhoitopiirin johto.
Tuossahan puhutaan odotushuoneesta. Ei päivystyksestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitajat ja lääkärit vitsailevat siellä, koska työ on oikeasti henkisesti raskasta. Jos ottaisivat joka potilaan henkilökohtaisesti, niin kävisi työ liian raskaaksi. Kyllä sieltä saa hoitoa viimeistään jos meinaa kuolla. Suomessa kylläkin kuolee luvattoman paljon porukkaa arvauskeskuksissa.
Sitten on väärässä työssä.
Kaikessa työssä jopa teknillistä osaamista tärkeämpää on se että sopiiko ihminen siihen henkilönä. Äärettömän moni hoitaja ja lääkäri ei ole kykenevä työhönsä.
Rankasta duunista positiivisella asenteella ja huumorilla selviävä väärässä duunissa? Höpö höpö. Sä olet varmaan työpaikkasi ilopilleri: ryppy otsassa kierrät kieltämässä nauramisen työkavereilta xD
Kyllä se oli ihana tilanne, kun olimme anopin kanssa katsomassa yllättävään sairaskohtaukseen menehtynyttä appiukkoa. Hoitajat mm. naureskelivat ja heittivät vitsiä. Todella epäkunnioittavaa ja vain lisäsi anopin valtavaa ahdistusta. Voitte selitellä ja puolustella omaa käytöstänne, mutta äärimmäisen itsekästä, typerää ja loukkaavaa se on silti. Tuollaisen "huumorin" tulisi rajoittua tilanteisiin, joissa ei ole potilaita tai heidän omaisiaan paikalla.
Elämä jatkuu muilla. Viime viikonloppuna olin hautajaisissa, joissa myös ihmiset nauroivat. Se on merkki siitä, että elämä jatkuu ympärillä ja muilla.
Ei tarvitse olla silti epäkunnioittava muita kohtaan. Tuolla argumentillahan voi tehdä mitä tahansa eikä millään ole mitään väliä. Kaikissa hautajaisissa ei naureta. Sekin on omaisten oma asia. Jotkut voivat esimerkiksi loukkaantua nauramisesta. Miksi et kykene ymmärtämään tätä?
Hautajaisissa kyllä ne omaiset alkaa hymyilemään jossain vaiheessa ja naureskelemaankin. Omituista minusta olisi, jos omaiset loukkaantuu siitä, jos vieraat hymyilee
Eivät kaikki todellakaan ala. Minusta on omituista, että sinä sanelet, kuinka surevien ihmisten pitäisi surra. Sure sinä kuinka haluat. Suurimassa osassa hautajaisia ei kuitenkaan vitsailla ja naureskella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensiapukurssilla neuvottiin, että jos tulee vaikka liikenneonnettomuuden jälkeiseen tilanteeseen, ensin tsekataan hiljaiset loukkaantuneet, valittajat sitten sen jälkeen.
Onpas ollut tosi "hyvä" kouluttaja.
Kyllä, on hyvä. Valittajan sydän lyö ja ilmaa tulee keuhkoihin. Joten hän pysyy elossa sen aikaa, kun hiljaa olevan hengitystä avataan tai jopa annetaan elvytystä.
Intubaatio ja oxycont iv 0,3 mg/kg otetaan tarkkailuun koska metelöi. T. päivystyksen vs. lääkäri
Mihin tarkkailuun ja miksi?
Ilm kirjoittaja joku joka antaa Oxycontinia iv (= on tbl) suoneen ja ilmeisesti ambuttaa palkeella intuboinnin jälkeen. Huono tsoukki.
:D Ihan liuoksena on oxycontia myös. Huumori ei ole ikinä pahasta...
Ei, mutta ammattitaidottomuus on. Oxycontinia on toki oraaliliuoksena mut sitä ei anneta iv kuten mainitsit - ohiksena taas 😃
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensi kerralla, kun menen päivystykseen hakemaan saikkua, ovella jo huudan :MINÄ MINÄ. Huomatkaa MINÄ MINÄ MINÄ. Näkeekö lasikopissa juoruilijat, MINÄ TULEN.
Jokaista ohikulkevaa revin hameenhelmasta, että MILLOIN MINÄ PÄÄSEN LÄÄKÄRILLE, MINÄ MINÄ.
Kovaan ääneen siunailen, että KATTOKAA, KUN NE TUOSSA TAAS LÖNTYSTÄÄ JA NAURAAKIN MEILLE POTILAILLE.
Uskon, että saan hoitoa nopeaa.
AP siis haluaa että hoitohenkilökunta näyttää kiireiseltä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitajat ja lääkärit vitsailevat siellä, koska työ on oikeasti henkisesti raskasta. Jos ottaisivat joka potilaan henkilökohtaisesti, niin kävisi työ liian raskaaksi. Kyllä sieltä saa hoitoa viimeistään jos meinaa kuolla. Suomessa kylläkin kuolee luvattoman paljon porukkaa arvauskeskuksissa.
Sitten on väärässä työssä.
Kaikessa työssä jopa teknillistä osaamista tärkeämpää on se että sopiiko ihminen siihen henkilönä. Äärettömän moni hoitaja ja lääkäri ei ole kykenevä työhönsä.
Rankasta duunista positiivisella asenteella ja huumorilla selviävä väärässä duunissa? Höpö höpö. Sä olet varmaan työpaikkasi ilopilleri: ryppy otsassa kierrät kieltämässä nauramisen työkavereilta xD
Kyllä se oli ihana tilanne, kun olimme anopin kanssa katsomassa yllättävään sairaskohtaukseen menehtynyttä appiukkoa. Hoitajat mm. naureskelivat ja heittivät vitsiä. Todella epäkunnioittavaa ja vain lisäsi anopin valtavaa ahdistusta. Voitte selitellä ja puolustella omaa käytöstänne, mutta äärimmäisen itsekästä, typerää ja loukkaavaa se on silti. Tuollaisen "huumorin" tulisi rajoittua tilanteisiin, joissa ei ole potilaita tai heidän omaisiaan paikalla.
Elämä jatkuu muilla. Viime viikonloppuna olin hautajaisissa, joissa myös ihmiset nauroivat. Se on merkki siitä, että elämä jatkuu ympärillä ja muilla.
Ei tarvitse olla silti epäkunnioittava muita kohtaan. Tuolla argumentillahan voi tehdä mitä tahansa eikä millään ole mitään väliä. Kaikissa hautajaisissa ei naureta. Sekin on omaisten oma asia. Jotkut voivat esimerkiksi loukkaantua nauramisesta. Miksi et kykene ymmärtämään tätä?
Hautajaisissa kyllä ne omaiset alkaa hymyilemään jossain vaiheessa ja naureskelemaankin. Omituista minusta olisi, jos omaiset loukkaantuu siitä, jos vieraat hymyilee
Eivät kaikki todellakaan ala. Minusta on omituista, että sinä sanelet, kuinka surevien ihmisten pitäisi surra. Sure sinä kuinka haluat. Suurimassa osassa hautajaisia ei kuitenkaan vitsailla ja naureskella.
Ei tästä kannata tapella toki. Mutta olen jo sen verran vanha, että hautajaisia on tullut käytyä ihan turhankin paljon. Ja kyllä itse ainakin olen kokenut ja nähnyt, että se muistelu ja jutuille nauraminen on hyväksi ja antaa tunteen, että elämä jatkuu. Oikeastaan en ole ollut yksissäkään hautajaisissa, missä oltaisiin oltu itku kurkussa loppuun asti ja pää kumarassa.
Minusta se on hienoa, että ihmiset osaavat surunkin keskellä muistella hymyillen asioita ja jopa sukulaisia nähdessään muistella muitakin kivoja asioita ja jopa jutella mukaviakin juttuja. En ole koskaan nähnyt lesken siitä pahastuvan.
Ja olen sentään haudannut vanhempani ja suuressa suvussamme on ehtinyt olla lukemattomia hautajaisia elämäni aikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä jäin kovan päänsäryn takia tarkkailuun, huoneessa oli kaksi sänkyä joista toisessa makasi vieras mies. Oli pelottavaa jakaa huone uppo -oudon ukon kanssa ja pelotti myös se tunne, että minut on hylätty sinne.
Jossain vaiheessa sitten ukko oksensi. . Verta. Mustaa verta ja minä painelin soittokelloa joka ei toiminut.
Lopulta kirjaimellisesti KONTTASIN käytävälle huutamaan apua.Tämä. Miksi pannaan monta potilasta samaan huoneeseen. On todellakin pelottavaa, kun vieressä on outo ihminen. Se voi tehdä mitä tahansa sillä aikaa, kun itse makaat avuttomana, etkä pysty puolustautumaan. Ja sellaiset hölmöt vaatteet, jotka joku väkivaltainen vierussänkyläinen saa äkkiä riisuttua. Pelottavaa, että tuolla lailla jätetään valvomatta ja minusta jopa heitteille vieraiden ihmisten kanssa.
Minulla omituisin tapahtuma päivystyksessä on ollut viereisestä vuoteesta nousee mies nuolemaan minun varpaita. Niin olen itse mies ja se me too koskee myös miehiä... Sain kyllä toisen paikan missä olla.
Kamala kokemus :( Miten tuo metoo tähän liittyy? Tottakai se koskee myös miehiä. Sanoiko hoitohenkilökunta niin?
Minä kirjoitin niin. Hoitohenkilöstö plus vartija olivat minun ns. takana asiassa ja kuulemma se " lipsuttelija " on tuttu kaveri siellä ja häneltä saattoi odottaa jotain tuommoista. Mutta paikka missä pitäisi pelkoineen olla turvassa ei olekkaan sellainen jättää aika paskan olon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensiapukurssilla neuvottiin, että jos tulee vaikka liikenneonnettomuuden jälkeiseen tilanteeseen, ensin tsekataan hiljaiset loukkaantuneet, valittajat sitten sen jälkeen.
Onpas ollut tosi "hyvä" kouluttaja.
Kyllä, on hyvä. Valittajan sydän lyö ja ilmaa tulee keuhkoihin. Joten hän pysyy elossa sen aikaa, kun hiljaa olevan hengitystä avataan tai jopa annetaan elvytystä.
Intubaatio ja oxycont iv 0,3 mg/kg otetaan tarkkailuun koska metelöi. T. päivystyksen vs. lääkäri
Mihin tarkkailuun ja miksi?
Ilm kirjoittaja joku joka antaa Oxycontinia iv (= on tbl) suoneen ja ilmeisesti ambuttaa palkeella intuboinnin jälkeen. Huono tsoukki.
:D Ihan liuoksena on oxycontia myös. Huumori ei ole ikinä pahasta...
Ei, mutta ammattitaidottomuus on. Oxycontinia on toki oraaliliuoksena mut sitä ei anneta iv kuten mainitsit - ohiksena taas 😃
Ohi aiheen mutta aiheessa... Oxycontia on saatava injektiona ja ivnä voidaan laittaa menemään. :Hymiö
Vierailija kirjoitti:
Ensi kerralla, kun menen päivystykseen hakemaan saikkua, ovella jo huudan :MINÄ MINÄ. Huomatkaa MINÄ MINÄ MINÄ. Näkeekö lasikopissa juoruilijat, MINÄ TULEN.
Jokaista ohikulkevaa revin hameenhelmasta, että MILLOIN MINÄ PÄÄSEN LÄÄKÄRILLE, MINÄ MINÄ.
Kovaan ääneen siunailen, että KATTOKAA, KUN NE TUOSSA TAAS LÖNTYSTÄÄ JA NAURAAKIN MEILLE POTILAILLE.
Uskon, että saan hoitoa nopeaa.
Martyroiva hoitaja yrittää olla vitsikäs. Hoitajissakin on kuitenkin mustia lampaita. Hoitajan tyttärentyttärenä ja tyttärenä olen kunnioittanut aikaisemmin hoitajia suuresti. Kaikki hoitajat eivät kuitenkaan ole ammattitaitoisia, asiallisesti käyttäytyviä tms. Sain kokea sen katkerasti, kun kohdallani tapahtui hoitovirhe. Hoitaja annosteli vahingossa moninkertaisen määrän lääkettä kuin oli tarkoitus. Tämä virhe on aiheuttanut minulle valtavasti kipuja, pysyvää haittaa ja myös runsaasti ylimääräisiä sairaalakuluja. Sain tästä virheestä korvauksia, mutta mikään ei korvaa terveyttä eikä palauta täysin ennalleen luottamustani terveydenhuoltoon. Kyseistä hoitovirhettä yritettiin nimittäin peitellä kaikin keinoin. Virheen ymmärrän, valehtelua jne. en.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitajat ja lääkärit vitsailevat siellä, koska työ on oikeasti henkisesti raskasta. Jos ottaisivat joka potilaan henkilökohtaisesti, niin kävisi työ liian raskaaksi. Kyllä sieltä saa hoitoa viimeistään jos meinaa kuolla. Suomessa kylläkin kuolee luvattoman paljon porukkaa arvauskeskuksissa.
Sitten on väärässä työssä.
Kaikessa työssä jopa teknillistä osaamista tärkeämpää on se että sopiiko ihminen siihen henkilönä. Äärettömän moni hoitaja ja lääkäri ei ole kykenevä työhönsä.
Rankasta duunista positiivisella asenteella ja huumorilla selviävä väärässä duunissa? Höpö höpö. Sä olet varmaan työpaikkasi ilopilleri: ryppy otsassa kierrät kieltämässä nauramisen työkavereilta xD
Kyllä se oli ihana tilanne, kun olimme anopin kanssa katsomassa yllättävään sairaskohtaukseen menehtynyttä appiukkoa. Hoitajat mm. naureskelivat ja heittivät vitsiä. Todella epäkunnioittavaa ja vain lisäsi anopin valtavaa ahdistusta. Voitte selitellä ja puolustella omaa käytöstänne, mutta äärimmäisen itsekästä, typerää ja loukkaavaa se on silti. Tuollaisen "huumorin" tulisi rajoittua tilanteisiin, joissa ei ole potilaita tai heidän omaisiaan paikalla.
Elämä jatkuu muilla. Viime viikonloppuna olin hautajaisissa, joissa myös ihmiset nauroivat. Se on merkki siitä, että elämä jatkuu ympärillä ja muilla.
Ei tarvitse olla silti epäkunnioittava muita kohtaan. Tuolla argumentillahan voi tehdä mitä tahansa eikä millään ole mitään väliä. Kaikissa hautajaisissa ei naureta. Sekin on omaisten oma asia. Jotkut voivat esimerkiksi loukkaantua nauramisesta. Miksi et kykene ymmärtämään tätä?
Hautajaisissa kyllä ne omaiset alkaa hymyilemään jossain vaiheessa ja naureskelemaankin. Omituista minusta olisi, jos omaiset loukkaantuu siitä, jos vieraat hymyilee
Eivät kaikki todellakaan ala. Minusta on omituista, että sinä sanelet, kuinka surevien ihmisten pitäisi surra. Sure sinä kuinka haluat. Suurimassa osassa hautajaisia ei kuitenkaan vitsailla ja naureskella.
Ei tästä kannata tapella toki. Mutta olen jo sen verran vanha, että hautajaisia on tullut käytyä ihan turhankin paljon. Ja kyllä itse ainakin olen kokenut ja nähnyt, että se muistelu ja jutuille nauraminen on hyväksi ja antaa tunteen, että elämä jatkuu. Oikeastaan en ole ollut yksissäkään hautajaisissa, missä oltaisiin oltu itku kurkussa loppuun asti ja pää kumarassa.
Minusta se on hienoa, että ihmiset osaavat surunkin keskellä muistella hymyillen asioita ja jopa sukulaisia nähdessään muistella muitakin kivoja asioita ja jopa jutella mukaviakin juttuja. En ole koskaan nähnyt lesken siitä pahastuvan.
Ja olen sentään haudannut vanhempani ja suuressa suvussamme on ehtinyt olla lukemattomia hautajaisia elämäni aikana.
Edelleen: jos olisit vanha ja paljon kokenut, ymmärtäisit (tai ainakin sinun pitäisi ymmärtää), että ihmiset surevat eri tavoilla. Sinä haluat surra noin ja se on ok. Et kuitenkaan ottanut huomioon, että hautajaisissa on kulunut menehtymisestä jo yleensä jonkin verran aikaa. Silloin saattaakin pystyä nauramaan hauskoille muistoille tms. Meidän tapauksessamme apen kuolema oli tapahtunut aivan hetki sitten. Tällaisessa tapauksessa ei ole todellakaan liikaa vaadittu, että hoitohenkilökunta käyttäytyy edes asiallisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensi kerralla, kun menen päivystykseen hakemaan saikkua, ovella jo huudan :MINÄ MINÄ. Huomatkaa MINÄ MINÄ MINÄ. Näkeekö lasikopissa juoruilijat, MINÄ TULEN.
Jokaista ohikulkevaa revin hameenhelmasta, että MILLOIN MINÄ PÄÄSEN LÄÄKÄRILLE, MINÄ MINÄ.
Kovaan ääneen siunailen, että KATTOKAA, KUN NE TUOSSA TAAS LÖNTYSTÄÄ JA NAURAAKIN MEILLE POTILAILLE.
Uskon, että saan hoitoa nopeaa.
Martyroiva hoitaja yrittää olla vitsikäs. Hoitajissakin on kuitenkin mustia lampaita. Hoitajan tyttärentyttärenä ja tyttärenä olen kunnioittanut aikaisemmin hoitajia suuresti. Kaikki hoitajat eivät kuitenkaan ole ammattitaitoisia, asiallisesti käyttäytyviä tms. Sain kokea sen katkerasti, kun kohdallani tapahtui hoitovirhe. Hoitaja annosteli vahingossa moninkertaisen määrän lääkettä kuin oli tarkoitus. Tämä virhe on aiheuttanut minulle valtavasti kipuja, pysyvää haittaa ja myös runsaasti ylimääräisiä sairaalakuluja. Sain tästä virheestä korvauksia, mutta mikään ei korvaa terveyttä eikä palauta täysin ennalleen luottamustani terveydenhuoltoon. Kyseistä hoitovirhettä yritettiin nimittäin peitellä kaikin keinoin. Virheen ymmärrän, valehtelua jne. en.
Minä olen kuule kaukana hoitajasta :D Mutta tämä ketju on ollut niin hauska, että voin kuvitella, kun aaveemammat istuu päivystyksessä kiekumassa vuorotellen, että minä minä, haluan petipaikan, haluan petipaikalta pois, minä minä haluan yksityispetin ja en ketään samaan siipeen ja minä minä haluan heti lääkärin :D
Hieno ketju, suunnattomasti hupia. Lisää tällaisia tylsiin iltoihin :D
Alue: Aihe vapaa
Minulla omituisin tapahtuma päivystyksessä on ollut viereisestä vuoteesta nousee mies nuolemaan minun varpaita. Niin olen itse mies ja se me too koskee myös miehiä... Sain kyllä toisen paikan missä olla.