Minne opiskelemaan näillä mielenkiinnon kohteilla?
Kiinnostaa siis terveystieteet sekä yhteiskuntatieteet. Olen miettinyt monia vaihtoehtoja noin yleisesti ajatellen myös vähän sitäkin missä olisi töitä. Lääkäri ja DI eivät ole papereiden ja älykkyyden puolesta vaihtoehtoja vaikkakin lääkäri oli aina yksi unelma-ammateista. Olen miettinyt sen tilalle, jos ryhtyisin kätilöksi tai terveydenhoitajaksi. Eivät toki oli lähelläkään lääkärin ammattia ja työtä, ainoa yhteys on terveydenhuolto.
Yhteiskuntatieteet kiinnostavat myös, yhteiskuntaoppi on mielestäni ollut aina mielenkiintoinen aine ihan yhdeksänneltä luokalta asti. Minua kiinnostaa politiikka, yhteiskunnan asiat, lakitieto jne. Oikeustieteellinen ei vaatisi samanlaista matemaattista älykkyyttä kuin lääkäriksi tai DI:ksi, joten sen puolesta se olisi realistinen vaihtoehto. Sinne on vain muuten erittäin vaikea päästä, olen jutellut kahden sieltä valmistuneen kanssa, jotka sanoivat että sinne pääsyn ei riitä aina edes kunnon pänttäys ja taidot vaan tarvitaan puhdasta säkääkin kolmanneksi osaksi. Kävin viime keväänä kokeilemassa ja kysymykset olivat hyvin ympäripyöreitä ja kieroja. Veikkasin 10 kohtaa ja kaikki väärin. Kaverini luki pääsykoekirjat neljä kertaa ja kävi myös valmennuskurssin eikä päässyt siltikään edes ensimmäisestä vaiheesta (monivalinnat) läpi.
Oikeustieteelliseen pääsy tuntuu siis lähinnä yhtä haastavalta kuin moneen muuhun paikkaan pääseminen. Yritän ajatella käytännön ja realistisuuden kannalta. Jos haen aivan täysillä oikeustieteelliseen, siinä ei samalla lueta muihin pääsykokeisiin. Isona vaarana on silti etten pääse sisään ja olen äkkiä jälleen välivuotta pitämässä. Sitä en halua.
Olen jotenkin hukassa sen suhteen mihin voisin hakea ja minne on realistista sekä päästä että työllistyä. Mahtavaa olisi jos nuo mielenkiinnon kohteet saisi yhdistettyä. En halua sosionomiksi enkä kentälle muutenkaan sosiaalityöhön (päihdetyöhön, koulukuraattoriksi, lastensuojeluun tms.)
Onko haaveeni ihan utopiaa vai onko jotain mitä voisi tehdä?
Kommentit (134)
Suosittelen pitämään mieluummin useamman välivuoden, kuin että tekisit koko elämäsi työtä, josta et edes pidä. Itse aion todellakin pitää 2 välivuotta!
Suosittelen miettimään tarkkaan millaista työtä haluat tulevaisuudessa tehdä. Ihan sellaisia käytännön juttuja. Haluatko olla tekemisissä ihmisten kanssa vähän vai paljon, haluatko säännölliset työajat vai vuorotyön, tutkimuspainotteista vai käytännönläheistä työtä jne. Noiden pohjalta sitten rajaamaan vaihtoehtoja.
Ja jos vielä on sen jälkeen epävarmuutta, niin ehdottomasti yliopistoon. Siellä on sisäänpäässeillä enemmän liikkumavaraa muokata tutkintoaan omannäköiseksi sivuainevalinnoilla, harjoittelujaksoilla jne. Sinun tapauksessasi sulkisin kuitenkin nuo "vaikeimmat" vaihtoehdot (oikis, lääkis) pois, niistäkin valmistuu spesifiin ammattiin. Ammattikorkeaan kannattaa mennä kun tiedät just sen työn mitä haluat tulevaisuudessa tehdä ja voit sitten keskittyä vain siihen.
Vierailija kirjoitti:
https://www.iltalehti.fi/uutiset/2012060215660347_uu.shtml
mites esim Sauli Niinistön ylppärit, ihan hyvin suoriutunut oikiksesta ja muista velvollisuuksistaan yo papereiden oltua mitä ovat
Opiskelu ja työelämä on muuttunut aika tavalla Niinistön nuoruusvuosista.
Koko tuttavapiiristäni vain yksi on päätynyt sille alalle, jonne on aina halunnut, muut ovat jotenkin vain ajautuneet urilleen. Eikä lapsuudenkavereista kukaan päätynyt unelma-ammattiinsa, mutta suurinpiirtein onnellisia ovat kaikki. No, itse olen varoittava esimerkki, kun ajelehdin edelleen ja alkaa turhauttaa, kun muut tuntuvat löytäneen sen "juttunsa" ihan vahingossa tai harrastuksen kautta ja mä en edes vuosien pohdinnan jälkeen. Eli pointtina varmaankin se, että unelmaansa kohti voi hyvin tähdätä ja hankkia kuitenkin varalle joku back-up planin tai vaikka useamman. Siitä voikin tulla sitten se The Juttu tai jos ei tule, alaa voi vaihtaa, kunhan nyt kuitenkin kokeilee. Tärkeintä on, ettei jumitu (kuten minä). Ja itsetuntemus ja asioiden analysointi on hyvä juttu, kunhan ei lamaannu liian monien kysymysten edessä (kuten minä). Tsemppiä! :)
Mä ajattelin seuraavaksi kokeilla heittää tikkaa. :D
Moni täällä suosittelee sosiaalityötä siksi kun se työllistää hyvin.
Ensinnäkään ei kannata luottaa siihen että se työllistää _aina_ hyvin. Sosiaalityön työllisyys on pitkälti riippuvaista valtiontaloudesta ja vallitsevasta politiikasta. Mikäli sosiaalityöntekijöiden tehtäviä karsitaan, työpaikat vähenevät äkkiä.
Toiseksi, vaikka sosiaalityö työllistäisikin, se on työnä silti hyvin erilaista kuin moni muu työ. Joudut tekemään töitä omalla persoonallasi hyvin vaikeissa tilanteissa olevien ihmisten kanssa. Sosiaalityön resurssit ovat heikot, ja niitä vain leikataan koko ajan lisää. Moni sossu potee työssä riittämättömyyden tunneta ja on burn outin partaalla, sillä työtä ei voi tehdä niin hyvin kuin sitä haluaisi tehdä. Työaikakaan ei tahdo millään riittää vaadittujen tehtävien hoitamiseen, sillä asiakkaita on ihan liikaa.
AP sanoikin jo ettei halua sosiaalityötä. Silloin sinne ei todellakaan kannata mennä edes niiden "varmojen" työpaikkojen perässä. Sosiaalityö ei sovi kaikille ja kannattaa harkita vakavasti ryhtyykö siihen leikkiin.
t: sosiaalityöntekijä, joka aina välillä miettii miksei valinnut helpompaa ammattia
Onneksi pääsin pois hoitoalalta -ohis -
Hae lukemaan psykologiaa tai puheterapiaa, suorita jo nyt avoimessa mitä voit ja kerää rahaa ja työkokemusta mistä vaan saat töitä, asu mahdollisimman edullisesti. Sijoita säästöjä.
Psykologeilla ja puheterapeuteilla tuntuu olevan töitä.
Politiikkaan pääsee mukaan helposti, lähinnä jos on sulle jo selvää että mikä puolue kiinnostaa tai on lähimpänä ajatuksiasi, niin ota paikallisyhdistykseen yhteyttä että haluaisit tutustua. Kuntapolitiikka on opettavaista ja kuntalaki tulee tutuksi.
Muista myös järjestöt ja vapaaehtoistyö, esimerkiksi MLL, SPR, Suomen Latu, ensikotiyhdistys, 4H jne. voi olla iso vaikuttaja paikallisesti, pyri sinua kiinnostavan yhdistyksen hallitukseen mukaan niin saat tuntumaa kokouskäytännöistä ja eri luottamustehtävistä. Sitä kautta tutustut ihan uusiin ihmisiin ja näet eri urapolkuja. Nuorkauppakamari on myös hyvä nuorille verkostoitua ja opetella projektinhallintaa ja työelämätaitoja, esiintymistä ja vaikuttamista. Se on myös keino tutustua eri alojen ihmisiin.
Älä välitä välivuosista, elä täysillä, nuoruus on vain kerran! Perheellisenä sitä miettii, että olisipa juhlinut, mokannut ja etsinyt polkuaan vielä kiihkeämmin. Ja tajunnut sijoittaa ja säästää vähäiset varat älykkäämmin muotirytkyjen ja kalliin vuokran sijaan...
Vierailija kirjoitti:
Antropologia? Sinnekin saattaa olla vaikea päästä, mutta varmasti helpompi kun oikikseen. Kaveri on antropologi ja tutkii nimenomaan yhteiskunnallisia ja poliittisia käytänteitä ja niiden vaikutuksia ja erilaisia ihmisryhmiä.
Erittäin kiinnostavaa, ja vain taivas rajana mihin aihepiiriin paneutuu enemmän. Mutta vaikea työllistyä ja tutkimusrahoitukset vaikeita saada.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta se mitä sanot edellisessä viestissäsi: ihmisten ohjaaminen, asioiden parantaminen on juuri sitä mitä sosiaaliohjaajan työ on parhaimmillaan. Tuossa jo joku mainitsi aikaisemmin, että hakuaikaa on vielä huomiseen, joten hae ihmeessä sosionomiksi, et menetä siinä mitään. Minulla oli sinua paljon huonommat lukion paperit, joten turhaa niistä nyt ainakaan huonommuutta tunnet. Ne meni miten meni ja ei muuta kun seuraavia haasteita kohti.
Kiitos kannustuksesta!
Okei, itsellä on vissiin aika mustavalkoinen käsitys sosionomin työstä. Tiesin kyllä että se on laaja nimike, mutta itsellä on tullut lähinnä mieleen päihdetyöntekijä, lastensuojelu, koulukuraattori jne.
Ap
Koulukuraattoriksi ei pääse sosionomin papereilla . Pitää lukea sosiaalityöntekijäksi . Osa opiskelee toimessa myös esimerkiksi kasvatustieteet tai psykologia pääaineena ja sosiaalityön aineopinnot (sivuaine ) lisänä .
Lastensuojeluun pääsee ohjaajaksi myös sosionomit. Itse en oikein ymmärrä miksi lukea sosionomiksi jos voi mennä yliopistoon lukemaan sosiaalityöntekijäksi . Parempi työtilanne ja palkka monta sataa enemmän .
T. Sosiaalityön opiskelijaTyön vastuullisuuteen nähden sos.tt:llä pieni palkka. Sosiaalityöntekijän työ enemmän sitä päätöksentekoa ja muuta paperityötä, sosiaaliohjaaja taas työskentelee näiden ihmisten parissa auttaen heitä löytämään omia voimavarojaan.
Jos puhutaan sote-alan ammateista, niin yhdelläkään ammattiryhmällä ei ole mikään kehuttava palkka työn vastuullisuuteen nähden.
Kannattaa miettiä, haluatko tehdä mikro- vai makrotason hyvää. Jos haluat vaikuttaa yksittäisten ihmisten asioihin positiivisesti, kannattaa valita terveydenhuolto- tai sosiaaliala. Jos taas haluat vaikuttaa asioihin laajemmin, kannattaa mennä valtsikkaan/yhteiskuntatieteelliseen tai sitten tähdätä tutkimustyöhön joltain terveyteen liittyvältä alalta.
Ehkä hallintotiede voisi sopia sinulle? Sinne on ainakin helpompi päästä kuin oikikseen, ja se on hyvä tie esimerkiksi juuri terveysorganisaatioiden johtoon, ministeriöihin yms.
Pakko vielä sanoa tuosta "matemaattisesta älykkyydestä": Ei kannata luulla, että olisit jotenkin toivoton tapaus. Jos oikeasti haluat esim. lääkikseen, ehdit kerrata mafykebin lukion oppimäärät kevääseen mennessä. Kannattaa tutustua luonnontieteiden oppimista ja opiskelua käsittelevään kirjallisuuteen. Suosittelen vahvasti Barbara Oakleyn A Mind for Numbers -kirjaa, joka kumosi ainakin omat ennakkoluuloni kyvystäni oppia matematiikkaa.
Toivottavasti löydät oman alasi! Terkuin nyt syksyllä lukiosta valmistuva ikätoverisi :)
Sosiaali- ja terveyshallintotiede!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta se mitä sanot edellisessä viestissäsi: ihmisten ohjaaminen, asioiden parantaminen on juuri sitä mitä sosiaaliohjaajan työ on parhaimmillaan. Tuossa jo joku mainitsi aikaisemmin, että hakuaikaa on vielä huomiseen, joten hae ihmeessä sosionomiksi, et menetä siinä mitään. Minulla oli sinua paljon huonommat lukion paperit, joten turhaa niistä nyt ainakaan huonommuutta tunnet. Ne meni miten meni ja ei muuta kun seuraavia haasteita kohti.
Kiitos kannustuksesta!
Okei, itsellä on vissiin aika mustavalkoinen käsitys sosionomin työstä. Tiesin kyllä että se on laaja nimike, mutta itsellä on tullut lähinnä mieleen päihdetyöntekijä, lastensuojelu, koulukuraattori jne.
Ap
Koulukuraattoriksi ei pääse sosionomin papereilla . Pitää lukea sosiaalityöntekijäksi . Osa opiskelee toimessa myös esimerkiksi kasvatustieteet tai psykologia pääaineena ja sosiaalityön aineopinnot (sivuaine ) lisänä .
Lastensuojeluun pääsee ohjaajaksi myös sosionomit. Itse en oikein ymmärrä miksi lukea sosionomiksi jos voi mennä yliopistoon lukemaan sosiaalityöntekijäksi . Parempi työtilanne ja palkka monta sataa enemmän .
T. Sosiaalityön opiskelijaOlen koulukuraattori ja koulutukseltani olen sosionomi.
On aika pelottavaa, miten pihalla tuleva sosiaalityöntekijä on alan työkentästä, jos tosissaan luulee ettei sosionomi voi toimia koulukuraattorina.
Ellei sitten ole tuore tänä syksynä aloittanut opiskelija. Silloin vielä tosin en henkseleitä paukuttaisi, kun kaikki vasta alussa.
Kyllä koulukuraattoriksi yleensä vaaditaan vähintään sosiaalityön aineopinnot . Jos ei löydy pätevää niin näköjään sit palkataan jossain sosionomejakin . En koe olevani "pihalla" niin kuin sanoit . Olen maisterivaiheen opiskelija . Minusta on pelottavaa , että sitä työtä tehdään ammattikorkeakoulututkinnolla .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta se mitä sanot edellisessä viestissäsi: ihmisten ohjaaminen, asioiden parantaminen on juuri sitä mitä sosiaaliohjaajan työ on parhaimmillaan. Tuossa jo joku mainitsi aikaisemmin, että hakuaikaa on vielä huomiseen, joten hae ihmeessä sosionomiksi, et menetä siinä mitään. Minulla oli sinua paljon huonommat lukion paperit, joten turhaa niistä nyt ainakaan huonommuutta tunnet. Ne meni miten meni ja ei muuta kun seuraavia haasteita kohti.
Kiitos kannustuksesta!
Okei, itsellä on vissiin aika mustavalkoinen käsitys sosionomin työstä. Tiesin kyllä että se on laaja nimike, mutta itsellä on tullut lähinnä mieleen päihdetyöntekijä, lastensuojelu, koulukuraattori jne.
Ap
Koulukuraattoriksi ei pääse sosionomin papereilla . Pitää lukea sosiaalityöntekijäksi . Osa opiskelee toimessa myös esimerkiksi kasvatustieteet tai psykologia pääaineena ja sosiaalityön aineopinnot (sivuaine ) lisänä .
Lastensuojeluun pääsee ohjaajaksi myös sosionomit. Itse en oikein ymmärrä miksi lukea sosionomiksi jos voi mennä yliopistoon lukemaan sosiaalityöntekijäksi . Parempi työtilanne ja palkka monta sataa enemmän .
T. Sosiaalityön opiskelijaOlen koulukuraattori ja koulutukseltani olen sosionomi.
On aika pelottavaa, miten pihalla tuleva sosiaalityöntekijä on alan työkentästä, jos tosissaan luulee ettei sosionomi voi toimia koulukuraattorina.
Ellei sitten ole tuore tänä syksynä aloittanut opiskelija. Silloin vielä tosin en henkseleitä paukuttaisi, kun kaikki vasta alussa.
Kyllä koulukuraattoriksi yleensä vaaditaan vähintään sosiaalityön aineopinnot . Jos ei löydy pätevää niin näköjään sit palkataan jossain sosionomejakin . En koe olevani "pihalla" niin kuin sanoit . Olen maisterivaiheen opiskelija . Minusta on pelottavaa , että sitä työtä tehdään ammattikorkeakoulututkinnolla .
Ehkäpä se on sinusta pelottavaa siksi, että et tiedä tutkinnosta mitään, olethan maisterivaiheen opiskelija. Jos olisit pohjakoulutukseltasi Sosionomi olisi mielipiteesi varmasti toinen.
En jaksanut lukea koko ketjua, mutta halusin tulla sanomaan yhden jutun! Kävin itse lukion jälkeen kokkikoulun siinä pelossa, etten muuten välttämättä työllistyisi tulevaisuuden ammatillani. En erityisemmin tykännyt ravintola-alasta enää opintojen loppuvaiheessakaan, mutta pääsykokeiden mentyä penkin alle ja vietettyäni välivuoden aloin toden teolla vihata työtäni. Sittemmin päädyin opiskelemaan ihan eri alaa, ja tällä alalla saan pelata korttini todellakin oikein, jos haluan saada alaltani töitä, mutta rakastan kaikkia alaani liittyviä opintojaksoja! Kannustaisin siis miettimään ennen kaikkea, mitä oikeasti haluat sen sijaan, millä työllistyt. Ei kukaan jaksa tehdä vuosikymmeniä työtä, jota vihaa. Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Hei
Kiitos vastauksista! Minulla on kirjoitettuna 7 ainetta ja kaikki keskinkertaisesti. Ylppärit menivät aikalailla penkin alle. Enkkua suorastaan häpeän. Olen pe menossa korottamaan terveystietoa, kirjoitin sen viime syksynä.
Äikkä C
Lyhyt matikka C
Pitkä enkku A
Keskipitkä ruotsi B
Terveystieto C
Yhteiskuntaoppi C
Psykologia COlen miettinyt tuota opettajaa, mutta haluaisin ehkä enemmän olla vaikuttamassa asioihin ja tutkimassa sekä viedä asioita eteenpäin. Olen kiinnostunut jopa ihan poliitikon urastakin. Haaveet on siis suuret...
Joskus mietin tuota sosiologiaa, mutta jostain ymmärsin että sieltä valmistuu paljon kortistoon. Tietysti sitä ei saisi pelkästään ajatella että työllistyykö, pitää hakea sinne mikä kiinnostaa tai saattaisi kiinnostaa. Tuntuu että tavallaan vaihtoehtoja on paljon mutta mikään ei osu kunnolla, ääähh :/
Vaikea kuvailla sitä mitä haluaisi tehdä työkseen. Jotain sellaista missä voin ohjata ihmisiä tai jopa yhteiskuntaa itsessään. Tuoda esiin omia näkemyksiä ja ajaa niitä. Perehtyä ongelmiin ja ratkaista niitä. Parantaa asioita yleisesti.
Ap
Tällaisilla arvosanoilla ei kannata pyrkiä yliopistoon.
Ap, aloitusviestisi oli kypsää ja järkevää pohdintaa. Osaat hienosti punnita omia vahvuuksiasi ja heikkouksiasi. Lisäisin vielä, että otathan eri alojen työllisyystilanteen myös huomioon eli huonosti työllistävää alaa ei kannata lähteä opiskelemaan. Uskon, että löydät itsellesi sopivan alan.
T: ope
Vierailija kirjoitti:
Hae lukemaan psykologiaa tai puheterapiaa, suorita jo nyt avoimessa mitä voit ja kerää rahaa ja työkokemusta mistä vaan saat töitä, asu mahdollisimman edullisesti. Sijoita säästöjä.
Psykologeilla ja puheterapeuteilla tuntuu olevan töitä.
Politiikkaan pääsee mukaan helposti, lähinnä jos on sulle jo selvää että mikä puolue kiinnostaa tai on lähimpänä ajatuksiasi, niin ota paikallisyhdistykseen yhteyttä että haluaisit tutustua. Kuntapolitiikka on opettavaista ja kuntalaki tulee tutuksi.
Muista myös järjestöt ja vapaaehtoistyö, esimerkiksi MLL, SPR, Suomen Latu, ensikotiyhdistys, 4H jne. voi olla iso vaikuttaja paikallisesti, pyri sinua kiinnostavan yhdistyksen hallitukseen mukaan niin saat tuntumaa kokouskäytännöistä ja eri luottamustehtävistä. Sitä kautta tutustut ihan uusiin ihmisiin ja näet eri urapolkuja. Nuorkauppakamari on myös hyvä nuorille verkostoitua ja opetella projektinhallintaa ja työelämätaitoja, esiintymistä ja vaikuttamista. Se on myös keino tutustua eri alojen ihmisiin.
Älä välitä välivuosista, elä täysillä, nuoruus on vain kerran! Perheellisenä sitä miettii, että olisipa juhlinut, mokannut ja etsinyt polkuaan vielä kiihkeämmin. Ja tajunnut sijoittaa ja säästää vähäiset varat älykkäämmin muotirytkyjen ja kalliin vuokran sijaan...
Jos logopediaa (puheterapeutiksi) haluat lukea, täytyy sinun olla erittäin ihmisläheinen, joten mieti tarkkaan.
Suosittelisin, että mene lukemaan viestintää yliopistoon!
Rupesipa masentamaan tätä ketjua lukiessa
On aika pelottavaa, miten pihalla tuleva sosiaalityöntekijä on alan työkentästä, jos tosissaan luulee ettei sosionomi voi toimia koulukuraattorina.
Ellei sitten ole tuore tänä syksynä aloittanut opiskelija. Silloin vielä tosin en henkseleitä paukuttaisi, kun kaikki vasta alussa.