Minne opiskelemaan näillä mielenkiinnon kohteilla?

Aivan ehdottomasti hae yliopistoon. "Seura tekee kaltaisekseen" = tulet kehittymään yliopistossa paljon

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei

Kiitos vastauksista! Minulla on kirjoitettuna 7 ainetta ja kaikki keskinkertaisesti. Ylppärit menivät aikalailla penkin alle. Enkkua suorastaan häpeän. Olen pe menossa korottamaan terveystietoa, kirjoitin sen viime syksynä.

Äikkä C

Lyhyt matikka C

Pitkä enkku A

Keskipitkä ruotsi B

Terveystieto C

Yhteiskuntaoppi C

Psykologia C

Olen miettinyt tuota opettajaa, mutta haluaisin ehkä enemmän olla vaikuttamassa asioihin ja tutkimassa sekä viedä asioita eteenpäin. Olen kiinnostunut jopa ihan poliitikon urastakin. Haaveet on siis suuret...

Joskus mietin tuota sosiologiaa, mutta jostain ymmärsin että sieltä valmistuu paljon kortistoon. Tietysti sitä ei saisi pelkästään ajatella että työllistyykö, pitää hakea sinne mikä kiinnostaa tai saattaisi kiinnostaa. Tuntuu että tavallaan vaihtoehtoja on paljon mutta mikään ei osu kunnolla, ääähh :/

Vaikea kuvailla sitä mitä haluaisi tehdä työkseen. Jotain sellaista missä voin ohjata ihmisiä tai jopa yhteiskuntaa itsessään. Tuoda esiin omia näkemyksiä ja ajaa niitä. Perehtyä ongelmiin ja ratkaista niitä. Parantaa asioita yleisesti.

Ap

Ihan lukemattakin olisi pitänyt saada paremmat paperit. Älä suotta yritä yliopistoon, sinulla ei selvästi ole riittävä oppimiskyky siihen. Luultavasti rahkeesi eivät riitä edes terveydenhoitajaksi.

AMK-tutkinto joltain työllistävältä alalta tai sitten ihan toisen asteen tutkinto työllistävät alalta on ainoat järkevät vaihtoehdot. Yliopisto ei kaipaa keskinkertaisuuksia, olivat nämä miten motivoituneita hyvänsä.

No ei numerot ihan lukematta tule, ihme pätemistä taas.

Minä kirjoitin tuota paremmat paperit sillä että vaan kävin tunneilla ja lintsasin maksimimäärän. Lukulomalla taisin lukaista historian kirjat läpi, siinä se. Minulla diagnosoitiin lukioaikoina eräs perussairaus niin oli vähän tärkeämpää mietittävää kuin lukeminen. Päästötodistuksen ka 8,4, kirjoitin 3XM ja 3XC. Toki kirjoitin lyhyen matikan, en pitkää.

Täytyy oikeasti olla vähän tyhmä jos ei tuon parempia papereita saa jos on lukenutkin. Ja tyhmien ei kannata uuvuttaa itseään yliopistoon pyrkimällä. Kun vaikka opinnoista selviäisi, ei selviä niistä töistä.

Et sinä teksistäsi päätellen kauhean fiksulta vaikuta. Aika moni on joutunut lukemaan kirjoituksiin, pääsykokeisiin ja vielä yliopistossakin. Hyvin ne näyttävät työelämässä pärjäävän. Sinä puolestasi haukut tuntematonta välivuotta pitävää nuorta tyhmäksi ylioppilaskirjoituksen perusteella. Minusta hän vaikuttaa oikein fiksulta pohtiessaan omaa tulevaisuuttaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei

Kiitos vastauksista! Minulla on kirjoitettuna 7 ainetta ja kaikki keskinkertaisesti. Ylppärit menivät aikalailla penkin alle. Enkkua suorastaan häpeän. Olen pe menossa korottamaan terveystietoa, kirjoitin sen viime syksynä.

Äikkä C

Lyhyt matikka C

Pitkä enkku A

Keskipitkä ruotsi B

Terveystieto C

Yhteiskuntaoppi C

Psykologia C

Olen miettinyt tuota opettajaa, mutta haluaisin ehkä enemmän olla vaikuttamassa asioihin ja tutkimassa sekä viedä asioita eteenpäin. Olen kiinnostunut jopa ihan poliitikon urastakin. Haaveet on siis suuret...

Joskus mietin tuota sosiologiaa, mutta jostain ymmärsin että sieltä valmistuu paljon kortistoon. Tietysti sitä ei saisi pelkästään ajatella että työllistyykö, pitää hakea sinne mikä kiinnostaa tai saattaisi kiinnostaa. Tuntuu että tavallaan vaihtoehtoja on paljon mutta mikään ei osu kunnolla, ääähh :/

Vaikea kuvailla sitä mitä haluaisi tehdä työkseen. Jotain sellaista missä voin ohjata ihmisiä tai jopa yhteiskuntaa itsessään. Tuoda esiin omia näkemyksiä ja ajaa niitä. Perehtyä ongelmiin ja ratkaista niitä. Parantaa asioita yleisesti.

Ap

Ihan lukemattakin olisi pitänyt saada paremmat paperit. Älä suotta yritä yliopistoon, sinulla ei selvästi ole riittävä oppimiskyky siihen. Luultavasti rahkeesi eivät riitä edes terveydenhoitajaksi.

AMK-tutkinto joltain työllistävältä alalta tai sitten ihan toisen asteen tutkinto työllistävät alalta on ainoat järkevät vaihtoehdot. Yliopisto ei kaipaa keskinkertaisuuksia, olivat nämä miten motivoituneita hyvänsä.

No ei numerot ihan lukematta tule, ihme pätemistä taas.

Minä kirjoitin tuota paremmat paperit sillä että vaan kävin tunneilla ja lintsasin maksimimäärän. Lukulomalla taisin lukaista historian kirjat läpi, siinä se. Minulla diagnosoitiin lukioaikoina eräs perussairaus niin oli vähän tärkeämpää mietittävää kuin lukeminen. Päästötodistuksen ka 8,4, kirjoitin 3XM ja 3XC. Toki kirjoitin lyhyen matikan, en pitkää.

Täytyy oikeasti olla vähän tyhmä jos ei tuon parempia papereita saa jos on lukenutkin. Ja tyhmien ei kannata uuvuttaa itseään yliopistoon pyrkimällä. Kun vaikka opinnoista selviäisi, ei selviä niistä töistä.

Luuseri. Tolla keskiarvolla pitäisi olla myös pari ällää plakkarissa. Olet tainnut saada numerosi tuntiosaamisen perusteella. 😢 ällisi ei taida riittää kuin toisten arvostelemiseen.

Välivuosia on turha pelätä, jos sulla on edes jonkinlainen visio ja päämäärä mihin tähtäät. Usko niihin ja työstä niitä eteenpäin niin paljon kuin pystyt/jaksat. Olet vielä niin nuori, että mieli ehtii muuttua parin vuoden aikana useamman kerran. Kuten jo edellä on mainittu, kannattaa miettiä minkä tyyppiseen työhön haluat. Mieti myös, minkälaisen elämän ja elintason haluat itsellesi rakentaa. Mikä sinua motivoisi työssäsi? Kuinka paljon arvostat vapaa-aikaa? Kuinka paljon olet valmis opiskelemaan saavuttaaksesi päämääräsi? Ole rehellinen itsellesi.

Itsekin tunsin aikoinaan häpeää siitä, kun jouduin ekaa kertaa pitämään välivuoden. Omassa päässä olin ikuinen epäonnistuja, luuseri, josta ikinä tulisi mitään. Välivuosia kertyi lopulta kolme. Kahtena vuotena opiskelin kansanopistoissa ja yhden tein töitä. En vaihtaisi sitä aikaa ja kokemuksia mihinkään. Ne vuodet kirkastivat ajatuksia ja päämäärääni sekä opettivat pakolla armollisuutta itseä kohtaan.

Jos tähän jotain vinkkiä haluat niin ole itsellesi armollinen, sulla ei ole kiire. Paras ystäväni pääsi haluamalleen alalle 23-vuotiaana, hänen ystävänsä pääsi opiskelemaan 26-vuotiaana. Omalla vuosikurssillani aloitti aikanaan useita 40+-ikäisiä opiskelijoita.

Jos vaan pääset töihin niin mene, ota avoimen yliopiston kursseja itseäsi kiinnostavista aiheista, tutustu alojen kirjallisuuteen..

Työllistymisjutut on hyvä pitää mielessä, mutta jos sitä pitää johtotähtenä, et välttämättä päädy tekemään itselle mielekkäitä asioita vaan saatat valita perusvarmoja valintoja kuten 80% kurssitovereistasi. Mikä tänä päivänä on työllistävä ala, saattaa huomenna olla työttömyyteen ajava ala.

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalitieteet. Sosiaalityöntekijänä sinusta tulisi valtiotieteiden maisteri, pääaineena sosiaalityö tai sosiologia. Erittäin mielenkiintoinen ala, ilman hoitotyötä. Pääset kohtaamaan erilaisia ihmisiä ja auttamaan ihmisiä kasvamaan ja ennenkaikkea kasvamaan itse ihmisenä.  Lukion jälkeen voit hake kandi tutkintoon tai sosionomiksi ja sen jälkeen maisteri hakuun.  

Kaikki tuntemani sosiaalityöntekijät ovat yhteiskuntatieteiden maistereita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Antropologia? Sinnekin saattaa olla vaikea päästä, mutta varmasti helpompi kun oikikseen. Kaveri on antropologi ja tutkii nimenomaan yhteiskunnallisia ja poliittisia käytänteitä ja niiden vaikutuksia ja erilaisia ihmisryhmiä.

En ole tästä kuullutkaan. Lukiossa opot eivät oikeastaan auttaneet ollenkaan ja sanoivat että hae vaikka sairaanhoitajaksi niin kuin muutkin -tyyppisesti

Osaatko kertoa tästä tarkemmin, toki itsekin tästä alan tutkimaan mikä tämä on :D kuulostaa mielenkiintoiselta!

Ap

Käy katsomassa antroblogi.fi, sen artikkeleista saa hyvän kuvan siitä, miten laajalla kentällä antropologit voivat toimia!

Ala on todella mielenkiintoinen mutta tosiaan aika vaikea päästä sisään. Aikanaan kaveri oli ainoa sen vuoden hyväksytyistä, joka ei ollut käynyt valmennuskursseja.

T. Sama

Jos lääketiede kiinnostaa, mutta et ole mielestäsi sinne riittävä kyvyiltäsi, olet jo tavallaan päättänyt, ettet lääkikseen pääse. Seisot siis itse omalla tielläsi. Itse hain lääkikseen viimehaussa ja meinasin päästä, mutta viidestä pisteestä jäi uupumaan. Eikun uudelleen lukemaan ja yrittämään :) Ei se ole sula mahdottomuus päästä vaikeasti saavutettaville aloille. Minäkin olen älykkyydeltäni tasoa normaali tai ainakin luulen niin.

T: Lukion keskeyttänyt amis.

Itsekin sanoisin valtiotieteellinen/yhteiskuntatieteellinen, jossa itse opiskelen. Kukaan ei ole vielä maininnut yhteiskuntapolitiikkaa, jota opiskellaan Helsingissä, Jyväskylässä ja Itä-Suomessa. Tampereella ja Turussa sama aine on nimeltään sosiaalipolitiikka. Nykyisin tosin Helsingin valtsikaan tullaan kandivaiheessa lukemaan sosiaalitieteitä, joiden perusopintoihin kuuluu pakollisina johdantokursseina yllämainitun lisäksi myös sosiaalityö, sosiologia ja sosiaalipsykologia. Vuoden jälkeen noista valitaan sitten se pääaine, johon erikoistutaan. Lisäksi sinun tulee valita pääaineesi lisäksi joko yksi pitkä tai kaksi lyhyttä sivuainetta, jotka täydentävät tutkintoasi. Ne voivat olla lähes mitä vain edellä mainituista tai sitten esimerkiksi viestintää, taloustiedettä, kaupunkitutkimusta, ympäristöpolitiikkaa, vanhenemisen tutkimusta, vammaistutkimusta, sukupuolentutkimusta, kehitysmaatutkimusta, poliittista historiaa yms. Voit myös saada muihin yliopistoihin joustavan opinto-oikeuden ja opiskella vaikkapa Aallossa sivuaineena kauppatieteitä tai Vaasan yliopistossa hallintotieteitä. Tässä vain "muutama" esimerkki mihin kaikkeen on mahdollisuus.

Äläkä todellakaan kuuntele näitä mollaajia, jotka väittävät ettet sopisi yliopistoon. Vain motivaatiolla ja istumalihaksilla on merkitystä! Minullakaan ei ollut mitkään huippupaperit, mutta sitäkin suurempi motivaatio. Nyt olen pidemmällä opinnoissani kuin ne, jotka pääsivät ensi yrittämällä yliopistoon ja joilla oli minua paremmat yo-paperit. Pyrin kolme kertaa, mutta nuo välivuodet eivät menneet hukkaan, sillä olin samalla töissä ja opin tärkeitä työelämätaitoja. Eli mitä teetkin, usko itseesi!

Kevään -18 abi kirjoitti:

Kiinnostaa siis terveystieteet sekä yhteiskuntatieteet. Olen miettinyt monia vaihtoehtoja noin yleisesti ajatellen myös vähän sitäkin missä olisi töitä. Lääkäri ja DI eivät ole papereiden ja älykkyyden puolesta vaihtoehtoja vaikkakin lääkäri oli aina yksi unelma-ammateista. Olen miettinyt sen tilalle, jos ryhtyisin kätilöksi tai terveydenhoitajaksi. Eivät toki oli lähelläkään lääkärin ammattia ja työtä, ainoa yhteys on terveydenhuolto.

Yhteiskuntatieteet kiinnostavat myös, yhteiskuntaoppi on mielestäni ollut aina mielenkiintoinen aine ihan yhdeksänneltä luokalta asti. Minua kiinnostaa politiikka, yhteiskunnan asiat, lakitieto jne. Oikeustieteellinen ei vaatisi samanlaista matemaattista älykkyyttä kuin lääkäriksi tai DI:ksi, joten sen puolesta se olisi realistinen vaihtoehto. Sinne on vain muuten erittäin vaikea päästä, olen jutellut kahden sieltä valmistuneen kanssa, jotka sanoivat että sinne pääsyn ei riitä aina edes kunnon pänttäys ja taidot vaan tarvitaan puhdasta säkääkin kolmanneksi osaksi. Kävin viime keväänä kokeilemassa ja kysymykset olivat hyvin ympäripyöreitä ja kieroja. Veikkasin 10 kohtaa ja kaikki väärin. Kaverini luki pääsykoekirjat neljä kertaa ja kävi myös valmennuskurssin eikä päässyt siltikään edes ensimmäisestä vaiheesta (monivalinnat) läpi.

Oikeustieteelliseen pääsy tuntuu siis lähinnä yhtä haastavalta kuin moneen muuhun paikkaan pääseminen. Yritän ajatella käytännön ja realistisuuden kannalta. Jos haen aivan täysillä oikeustieteelliseen, siinä ei samalla lueta muihin pääsykokeisiin. Isona vaarana on silti etten pääse sisään ja olen äkkiä jälleen välivuotta pitämässä. Sitä en halua.

Olen jotenkin hukassa sen suhteen mihin voisin hakea ja minne on realistista sekä päästä että työllistyä. Mahtavaa olisi jos nuo mielenkiinnon kohteet saisi yhdistettyä. En halua sosionomiksi enkä kentälle muutenkaan sosiaalityöhön (päihdetyöhön, koulukuraattoriksi, lastensuojeluun tms.)

Onko haaveeni ihan utopiaa vai onko jotain mitä voisi tehdä?

virossa voi yliopistossa opiskella oikeustieteen kandiksi.

lukukausimaksu 4000 euroa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hae lukemaan psykologiaa tai puheterapiaa, suorita jo nyt avoimessa mitä voit ja kerää rahaa ja työkokemusta mistä vaan saat töitä, asu mahdollisimman edullisesti. Sijoita säästöjä.

Psykologeilla ja puheterapeuteilla tuntuu olevan töitä.

Politiikkaan pääsee mukaan helposti, lähinnä jos on sulle jo selvää että mikä puolue kiinnostaa tai on lähimpänä ajatuksiasi, niin ota paikallisyhdistykseen yhteyttä että haluaisit tutustua. Kuntapolitiikka on opettavaista ja kuntalaki tulee tutuksi.

Muista myös järjestöt ja vapaaehtoistyö, esimerkiksi MLL, SPR, Suomen Latu, ensikotiyhdistys, 4H jne. voi olla iso vaikuttaja paikallisesti, pyri sinua kiinnostavan yhdistyksen hallitukseen mukaan niin saat tuntumaa kokouskäytännöistä ja eri luottamustehtävistä. Sitä kautta tutustut ihan uusiin ihmisiin ja näet eri urapolkuja. Nuorkauppakamari on myös hyvä nuorille verkostoitua ja opetella projektinhallintaa ja työelämätaitoja, esiintymistä ja vaikuttamista. Se on myös keino tutustua eri alojen ihmisiin.

Älä välitä välivuosista, elä täysillä, nuoruus on vain kerran! Perheellisenä sitä miettii, että olisipa juhlinut, mokannut ja etsinyt polkuaan vielä kiihkeämmin. Ja tajunnut sijoittaa ja säästää vähäiset varat älykkäämmin muotirytkyjen ja kalliin vuokran sijaan...

Jos logopediaa (puheterapeutiksi) haluat lukea, täytyy sinun olla erittäin ihmisläheinen, joten mieti tarkkaan.

Suosittelisin, että mene lukemaan viestintää yliopistoon!

mm.mmi..ttennnn niin...oolleeennn oiiikkeii..nnm..emp..emp..empaattinen

Huonosti mennyt sulla kirjoitukset. Kannattaa korottaa jos mahdollisuus vielä. Jos ei niin sun täytyy lukea todella kovaa kokeisiin. HY:n valtsikkaan on järjettömän vaikea päästä. Maakuntiin helpompaa. Yliopistolla joudut myös lukemaan tenttikirjoja englanniksi ja A:n englannilla se voi olla haastavaa. Tässä nyt aika tylysti todettuna faktat. Ei kuitenkaan kannata huolestua. Kirjoitin itse C:n paprut ja pääsin valtsikaan aivan hullulla lukemisella. Luin pääsykokeisiin vuoden. Myös muut huonosti kirjoittaneet lukivat vuoden ja vähemmän lukeneet ovatkin kaikki L:n ylioppilaita. Nyt kokeet ovat kuitenkin muuttuneet niin että lukion papereille laitetaan enemmän painoa. Siksi suosittelen korottamaan jos se on sinulle vielä mahdollista. On helpompi kirjoittaa E-L:n paperit kuin onnistua pääsykokeessa. Mutta onneksi sulla on nyt hyvin aikaa kun syksy on vasta aluillaa. Mene ehdottomasti valmennuskurssille minne ikinä haetkaan!

Kysymykseesi vastaten: DI löytyy paljon mielenkiintoisia aloja kuten informaatioverkostot. Myös sosiologia, viestintä ja taloustiede voisivat olla kiinnostavia. Oikkikseenkin pääset jos et välttämättä halua asua pääkaupungissa. Voit päästä myös HY.n oikkikseen jos olet valmis panostamaan täysillä ja maksamaan valmennuskurssin. Yleisenä vinkkinä kannattaa ottaa "kova" ja työllistävä pääaine, ja lukea "pehmeitä" itseäsi kiinnostavia sivuaineita. Itse olen valinnut "pehmeän" pääaineen mutta kaikki sivuaineeni ovat ns. "kovia". Olen menestynyt ihan hyvin tuollakin tavalla, mutta valitsisin nyt kovan pääaineen jos saisin uudelleen valita.

Joo ja vielä lisäisin kuten joku tuossa aiemmin totesikin että mene ehdottomasti avoimen yliopiston kursseille! Sieltä näet vähän minkälaista yliopistossa opiskelu on, kiinnostaako oppiaine ja kuinka paljon lukemista tentistä läpi pääseminen vaatii!  Jos pääset oppiaineeseen sisään, voit hyväksilukea kurssit joka pää-, sivu- tai vapaavalintaisiin opintoihin. Tsemppiä!

Kyllä oikikseen pääsee, eikä tee heikkoakaan. Kuka siellä sitten viitsii pysyä, onkin taas toinen juttu. Itse jätin prosessioikeuteen ja lähdin opiskelemaan eläintenhoitajaksi. Paljon enemmän on iloa ollut ihanista eläimistä, jotka ollaan saatu terveiksi, kuin ahneiden ihmisten jeesaamisesta.

Aika kiva, kun täällä on ehdotettu antropologiaa ! Sitä olen opiskellut ihan yleissivistyksen kannalta ja se vasta onkin mielenkiintoista.

Oikikseen menemisestä ei saatehdä itselleen mitään pakkopullaa. Silloin tulee suorituspaineita. Niissä sisäänpääsykysymyksissä on mun mielestä tärkeintä vastausten analogia. Sen kun tajuaa, niin on jo sisällä.

Monet täällä suosittelevat hallinto- tai yhteiskuntatieteitä, mutta toisaalta haaveilet lääkärin työstä... Itse tulin ajatelleeksi että kannattaa oikeasti miettiä, haluatko tehdä konkreettisia töitä yksittäisten ihmisten sairauksien kanssa (lääkäri, hoitaja) vai olla enemmän siellä hallinnon puolella. Hallinnon tehtävät voivat olla aika puuduttavia ja tuntua lääkärin työhön verrattuna merkityksettömiltä, varsinkin jos päädyt pitkäksi aikaa joksikin ”hankekoordinaattoriksi”. Siinä voi yhteiskuntaan vaikuttaminen olla kaukana arjesta... Lisäksi kilpailu paikoista on aika kovaa.

Sanon kuitenkin myös, että on vähän kornia luettavaa että tuollaiset yo-paperit kirjoittaneena 19-vuotiaana haluat ”ohjailla ihmisiä ja yhteiskuntaa”. ;) Kuulostaa poliitikolta.

Kannustan itse hakeutumaan täysillä sille alalle joka eniten alkaa kiinnostaa, vaikka se töitä paljon vaatisikin! Mutta jos yhteiskuntatieteitä/hallintoa alat lukea, ota ainakin sivuaine kauppatieteistä tms., auttaa työllistymisessä.

Tsemppiä ja onnea pohdintoihin!

Vierailija kirjoitti:

Monet täällä suosittelevat hallinto- tai yhteiskuntatieteitä, mutta toisaalta haaveilet lääkärin työstä... Itse tulin ajatelleeksi että kannattaa oikeasti miettiä, haluatko tehdä konkreettisia töitä yksittäisten ihmisten sairauksien kanssa (lääkäri, hoitaja) vai olla enemmän siellä hallinnon puolella. Hallinnon tehtävät voivat olla aika puuduttavia ja tuntua lääkärin työhön verrattuna merkityksettömiltä, varsinkin jos päädyt pitkäksi aikaa joksikin ”hankekoordinaattoriksi”. Siinä voi yhteiskuntaan vaikuttaminen olla kaukana arjesta... Lisäksi kilpailu paikoista on aika kovaa.

Sanon kuitenkin myös, että on vähän kornia luettavaa että tuollaiset yo-paperit kirjoittaneena 19-vuotiaana haluat ”ohjailla ihmisiä ja yhteiskuntaa”. ;) Kuulostaa poliitikolta.

Kannustan itse hakeutumaan täysillä sille alalle joka eniten alkaa kiinnostaa, vaikka se töitä paljon vaatisikin! Mutta jos yhteiskuntatieteitä/hallintoa alat lukea, ota ainakin sivuaine kauppatieteistä tms., auttaa työllistymisessä.

Tsemppiä ja onnea pohdintoihin!

Jatkan omaa tekstiäni vielä sen verran, että kannattaa erityisesti olla optimistinen ja pitää silmät auki. Ja miettiä oikeasti luovasti mitä kaikenlaisia töitä voisit tehdä, ties missä maassakin. Vaihtoehdot eivät lopu opiskelupaikan valintaan ja tähän vuoteen, ei kannata ottaa stressiä ihan liikaa, se ei ainakaan auta pohdinnoissa. (En olisi itsekään uskonut noin nuorena, nyt 30+ voin sanoa tämän käsi sydämellä:)

Itse olin aikoinani samassa tilanteessa ja päädyin opiskelemaan aikuiskasvatustiedettä ja yleistä kasvatustiedettä. Nykyään työelämässä työtehtäviini kuuluvat organisaation kehittämisen tehtävät, koulutussuunnittelu, kouluttaminen ja henkilöstön kehittäminen. Voin suositella lämpimästi myös tähän alaan tutustumista! Pääset tekemisiin ihmisten kanssa ja kehittämään osaamista työelämässä. Palkitsevaa työtä minun mielestäni!

Minäkin olisin halunnut yliopistoon, koska se olisi kuulostanut hyvältä. Ei minulla ollut suurta paloa mihinkään tiettyyn alaan, vaan hain lähinnä sellaisiin paikkoihin, joihin ajattelin ehkä pääseväni. En lukenut kunnolla enkä päässyt.

Sen sijaan päädyin AMK:hon alalle, josta en tiennyt paljoakaan. Sain töitä ja elämä on mennyt oikein mukavasti.

Neppu kirjoitti:

Itse olin aikoinani samassa tilanteessa ja päädyin opiskelemaan aikuiskasvatustiedettä ja yleistä kasvatustiedettä. Nykyään työelämässä työtehtäviini kuuluvat organisaation kehittämisen tehtävät, koulutussuunnittelu, kouluttaminen ja henkilöstön kehittäminen. Voin suositella lämpimästi myös tähän alaan tutustumista! Pääset tekemisiin ihmisten kanssa ja kehittämään osaamista työelämässä. Palkitsevaa työtä minun mielestäni!

Yleinen tai aikuiskasvatustiede on hyvä vaihtoehto, jos ei ole aivan varma mitä haluaa tehdä, mutta kumminkin tietää haluavansa tehdä ns. toimistohommia. Kasvatustieteen opintoihin ku lisäät kauppiksen/hallinnon kursseja sekä sosiologiaa, yhteiskuntapolitiikkaa, hoitotiedettä,terveystiedettä etc. kiinnostuksen mukaan niin pitäisi olla aika hyvä tietopaletti kasassa. Esim. Itä-Suomen yliopistossa pystyy opiskelemaan noita kaikkia ja sinne on helpompaa päästä kuin Helsingin yliopistoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei

Kiitos vastauksista! Minulla on kirjoitettuna 7 ainetta ja kaikki keskinkertaisesti. Ylppärit menivät aikalailla penkin alle. Enkkua suorastaan häpeän. Olen pe menossa korottamaan terveystietoa, kirjoitin sen viime syksynä.

Äikkä C

Lyhyt matikka C

Pitkä enkku A

Keskipitkä ruotsi B

Terveystieto C

Yhteiskuntaoppi C

Psykologia C

Olen miettinyt tuota opettajaa, mutta haluaisin ehkä enemmän olla vaikuttamassa asioihin ja tutkimassa sekä viedä asioita eteenpäin. Olen kiinnostunut jopa ihan poliitikon urastakin. Haaveet on siis suuret...

Joskus mietin tuota sosiologiaa, mutta jostain ymmärsin että sieltä valmistuu paljon kortistoon. Tietysti sitä ei saisi pelkästään ajatella että työllistyykö, pitää hakea sinne mikä kiinnostaa tai saattaisi kiinnostaa. Tuntuu että tavallaan vaihtoehtoja on paljon mutta mikään ei osu kunnolla, ääähh :/

Vaikea kuvailla sitä mitä haluaisi tehdä työkseen. Jotain sellaista missä voin ohjata ihmisiä tai jopa yhteiskuntaa itsessään. Tuoda esiin omia näkemyksiä ja ajaa niitä. Perehtyä ongelmiin ja ratkaista niitä. Parantaa asioita yleisesti.

Ap

Ihan lukemattakin olisi pitänyt saada paremmat paperit. Älä suotta yritä yliopistoon, sinulla ei selvästi ole riittävä oppimiskyky siihen. Luultavasti rahkeesi eivät riitä edes terveydenhoitajaksi.

AMK-tutkinto joltain työllistävältä alalta tai sitten ihan toisen asteen tutkinto työllistävät alalta on ainoat järkevät vaihtoehdot. Yliopisto ei kaipaa keskinkertaisuuksia, olivat nämä miten motivoituneita hyvänsä.

No ei numerot ihan lukematta tule, ihme pätemistä taas.

Minä kirjoitin tuota paremmat paperit sillä että vaan kävin tunneilla ja lintsasin maksimimäärän. Lukulomalla taisin lukaista historian kirjat läpi, siinä se. Minulla diagnosoitiin lukioaikoina eräs perussairaus niin oli vähän tärkeämpää mietittävää kuin lukeminen. Päästötodistuksen ka 8,4, kirjoitin 3XM ja 3XC. Toki kirjoitin lyhyen matikan, en pitkää.

Täytyy oikeasti olla vähän tyhmä jos ei tuon parempia papereita saa jos on lukenutkin. Ja tyhmien ei kannata uuvuttaa itseään yliopistoon pyrkimällä. Kun vaikka opinnoista selviäisi, ei selviä niistä töistä.

Ei noilla kolmella M:llä ja kolmella C:lläkään ihan kauheasti voi kuule rehvastella. Ja ihan tosissasiko luulet, että kaikki oppivat samalla tavalla? Että kaikille pitäisi riittää tunnilla kuuntelu hyvien numeroiden saavuttamiseen? Itse en nimittäin oppinut sitten yhtään mitään kuuntelemalla. Tunneilla ei jäänyt mitään ikinä mieleen vaikka kuinka yritti. Ainoa toimiva oppimistapa itsellä oli kirjojen pänttäys (ja se toimikin vallan mainiosti). Ihmiset oppivat eri keinoilla. Joillain oppimista hidastaa se, että oikeaa oppimistapaa ja/tai asennetta ei ole löydetty hyvissä ajoin. Joillain ongelma on kiinnostuksen puute ainetta kohtaan. Jotkut joutuvat näkemään arvosanojen eteen enemmän vaivaa ja aikaa. Se ei tyhmyydestä sano mitään. Tyhmyyttä on lähinnä mielipidettäsi vastaavat sokeat yleistykset. Me emme ole kaikki samaa massaa.

En lukenut koko ketjua, mutta ootko harkinnut hallintotieteitä? Voisi aloitustekstin mukaan sopia sulle 😊