Lue keskustelun säännöt.
Minne opiskelemaan näillä mielenkiinnon kohteilla?
Kiinnostaa siis terveystieteet sekä yhteiskuntatieteet. Olen miettinyt monia vaihtoehtoja noin yleisesti ajatellen myös vähän sitäkin missä olisi töitä. Lääkäri ja DI eivät ole papereiden ja älykkyyden puolesta vaihtoehtoja vaikkakin lääkäri oli aina yksi unelma-ammateista. Olen miettinyt sen tilalle, jos ryhtyisin kätilöksi tai terveydenhoitajaksi. Eivät toki oli lähelläkään lääkärin ammattia ja työtä, ainoa yhteys on terveydenhuolto.
Yhteiskuntatieteet kiinnostavat myös, yhteiskuntaoppi on mielestäni ollut aina mielenkiintoinen aine ihan yhdeksänneltä luokalta asti. Minua kiinnostaa politiikka, yhteiskunnan asiat, lakitieto jne. Oikeustieteellinen ei vaatisi samanlaista matemaattista älykkyyttä kuin lääkäriksi tai DI:ksi, joten sen puolesta se olisi realistinen vaihtoehto. Sinne on vain muuten erittäin vaikea päästä, olen jutellut kahden sieltä valmistuneen kanssa, jotka sanoivat että sinne pääsyn ei riitä aina edes kunnon pänttäys ja taidot vaan tarvitaan puhdasta säkääkin kolmanneksi osaksi. Kävin viime keväänä kokeilemassa ja kysymykset olivat hyvin ympäripyöreitä ja kieroja. Veikkasin 10 kohtaa ja kaikki väärin. Kaverini luki pääsykoekirjat neljä kertaa ja kävi myös valmennuskurssin eikä päässyt siltikään edes ensimmäisestä vaiheesta (monivalinnat) läpi.
Oikeustieteelliseen pääsy tuntuu siis lähinnä yhtä haastavalta kuin moneen muuhun paikkaan pääseminen. Yritän ajatella käytännön ja realistisuuden kannalta. Jos haen aivan täysillä oikeustieteelliseen, siinä ei samalla lueta muihin pääsykokeisiin. Isona vaarana on silti etten pääse sisään ja olen äkkiä jälleen välivuotta pitämässä. Sitä en halua.
Olen jotenkin hukassa sen suhteen mihin voisin hakea ja minne on realistista sekä päästä että työllistyä. Mahtavaa olisi jos nuo mielenkiinnon kohteet saisi yhdistettyä. En halua sosionomiksi enkä kentälle muutenkaan sosiaalityöhön (päihdetyöhön, koulukuraattoriksi, lastensuojeluun tms.)
Onko haaveeni ihan utopiaa vai onko jotain mitä voisi tehdä?
Kommentit (134)
Voin kyllä suositella oikista, vaikka tänne onkik vaikea päästä sisälle. Ite siis opiskelen oikeustiedettä. Toki jos oikeustiede kiinostaa, mutta pääsy tuntuu mahottomalta niin kannattaa miettiä julkisoikeutta joensuusta (hallintotiede), sinne vähän helpompi päästä, mutta käyvät samoja kursseja oikisten kanssa ym.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kehotan miettimään tarkkaan, jos pidät hoitoalaa yhtenä vaihtoehtona. Valmistun itse tänä vuonna terkkariksi ja näin jälkiviisaana voin sanoa, että olisi sittenkin pitänyt hakea yliopistoon. Melko varmasti vielä haenkin.
Hoitoalan opinnot sisältävät aika paljon harjoittelujaksoja ja käytäntöä. Perushoidosta lähdetään liikkeelle alussa. Toki toeriapuoltakin tulee paljon ja kaikkea todella kiinnostavaa, mutta myös sitä vähemmän kiinnostavaa. Omalla kohdallani en kokenut alkupään opintoja kovin miellyttävinä, vaikka tietenkin siellä oli tärkeää pohjustusta ja perustietoa. Kolmannen vuoden opinnoissa vasta päästiin kunnolla niihin terveydenhoidon opintoihin, siihen asti käytiin tasan samoja opintoja kuin sairaanhoitajat (th on myös sh). Harjoittelujaksoista osa on ollut täyttä painajaista, osa antoisia.
Ala on naisvaltainen ja monissa työpaikoissa on huono ilmapiiri sekä resurssit vedetty tiukoille, mikä kiristää ihmisten pinnaa entisestään.
Joo, toinen sh ja terkkari komppaa. Jatkoinkin sitten yliopistoon ja hyvin ehdin vielä 28-vuotiaana. Tsemppiä ap!
Mieti mieluummin millaista työtä tehdä kuin mitä opiskella. Se opiskelupaikan valinta tulee vasta sen jälkeen
Vierailija kirjoitti:
Onneksi pääsin pois hoitoalalta -ohis -
Jaa. Olen sairaanhoitajaopiskelija ja viihtynyt oikein hyvin koulussa ja harkoissa. Tulevaisuudessa tosin ajatuksena asua ulkomailla, mutta ihan muista syistä. :)
Suosittelen liikunnan yhteiskuntatieteitä! Opiskelleet päätyvät työelämässä erilaisten liikuntaorganisaatioiden asiantuntija ja johtotehtäviin. Omaa osaamista pystyy helposti laajentamaan sivuaineopinnoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen liikunnan yhteiskuntatieteitä! Opiskelleet päätyvät työelämässä erilaisten liikuntaorganisaatioiden asiantuntija ja johtotehtäviin. Omaa osaamista pystyy helposti laajentamaan sivuaineopinnoilla.
Juuri olin tulemassa sanomaan tuota samaa :)
Toimin itse aiemmin ammatinvalinnanohjaajana, joten senkin puolesta osaan katsoa/lukea ihmisiä ja näen heidät eri tehtävissä ja tiedän myös mihin saattaisivat kyllästyä nopeasti jos lähtevät opiskelemaan.
Itse kirjoitin myös C:n paperit ja lukion ka. oli joku 7,4. Menin vaan ammattikouluun lukion jälkeen (nyt 2 erillistä ammattia opiskeltuna) koska pidin vain itseäni liian tyhmänä mihinkään muualle. Hain myös yhteen AMK-koulutukseen, mutta pisteeni eivät riittäneet edes pääsykokeisiin.
Ihan vaan sillä, että ammattikoulunkin puolelta löytyy kivoja aloja, moniin toivotaan yo-pohja. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vietän itse nyt toista välivuotta ja haaveammattini on toimittaja. Aloitin historian opinnot avoimessa, mutta en uskalla vielä palauttaa yhtäkään tehtävää, kun kaikista tulisi saada lähes kiitettäviä, jotta minulla olisi mahdollisuus päästä avoimen kautta opiskelemaan. Alkaa tuntua, ettei älykkyystasoni ole tasapainossa haaveopintojeni kanssa. Syrjäytyminen pelottaa hieman, mutta tuntiessani onnellisia syrjäytyneitä, alan pohtia yhteiskunnasta vetäytymistä yhtenä vaihtoehtona. Ymmärrän stressisi. En ymmärrä, miksi motivoituneita ihmisiä jää yliopisto opintojen ulkopuolelle niin paljon.
Jos haluat toimittajaksi, ihan ensimmäiseksi kannattaa kokeilla, sopiiko ala sinulle lainkaan. Tee lehtijuttu (jos et ole jo tehnytkin, en tiedä) ja myy se. Jos kukaan ei osta, kysy, miten sitä pitäisi muokata, jotta siitä tulisi parempi. Kirjoittamisen ja tiedonhankinnan ja jutunteon harjoittaminen vie sinua lähemmäs unelma-ammattiasi kuin historian kurssi.
Tämä oli siis neuvo lähinnä niille, jotka oiekasti haaveilevat toimittajan ammatista. Sinä tuskin kuitenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pyri yhteiskuntatieteelliseen tai valtiotieteelliseen.
Vierailija kirjoitti:
Hei
Kiitos vastauksista! Minulla on kirjoitettuna 7 ainetta ja kaikki keskinkertaisesti. Ylppärit menivät aikalailla penkin alle. Enkkua suorastaan häpeän. Olen pe menossa korottamaan terveystietoa, kirjoitin sen viime syksynä.
Äikkä C
Lyhyt matikka C
Pitkä enkku A
Keskipitkä ruotsi B
Terveystieto C
Yhteiskuntaoppi C
Psykologia COlen miettinyt tuota opettajaa, mutta haluaisin ehkä enemmän olla vaikuttamassa asioihin ja tutkimassa sekä viedä asioita eteenpäin. Olen kiinnostunut jopa ihan poliitikon urastakin. Haaveet on siis suuret...
Joskus mietin tuota sosiologiaa, mutta jostain ymmärsin että sieltä valmistuu paljon kortistoon. Tietysti sitä ei saisi pelkästään ajatella että työllistyykö, pitää hakea sinne mikä kiinnostaa tai saattaisi kiinnostaa. Tuntuu että tavallaan vaihtoehtoja on paljon mutta mikään ei osu kunnolla, ääähh :/
Vaikea kuvailla sitä mitä haluaisi tehdä työkseen. Jotain sellaista missä voin ohjata ihmisiä tai jopa yhteiskuntaa itsessään. Tuoda esiin omia näkemyksiä ja ajaa niitä. Perehtyä ongelmiin ja ratkaista niitä. Parantaa asioita yleisesti.
Ap
Ihan lukemattakin olisi pitänyt saada paremmat paperit. Älä suotta yritä yliopistoon, sinulla ei selvästi ole riittävä oppimiskyky siihen. Luultavasti rahkeesi eivät riitä edes terveydenhoitajaksi.
AMK-tutkinto joltain työllistävältä alalta tai sitten ihan toisen asteen tutkinto työllistävät alalta on ainoat järkevät vaihtoehdot. Yliopisto ei kaipaa keskinkertaisuuksia, olivat nämä miten motivoituneita hyvänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Politiikan tutkimus tai hallintotieteet ehdottomasti. Monesti näissä opinnoissa harjoitteluun pääsee esim. virastoihin, järjestöihin tai ministeriöihin, niin ala tulee tutuksi ja saa jalkaa ovenväliin. Eikä mielestäni ole mitenkään erityisen haastavia opintoja. Tai haastavuus nyt on aina suhteellista, ja opiskelutekniikka on toki tärkeä hallita, kuten joku tuolla aiemmin sanoi. Mutta alana uskoisin kiinnostavan sinua, jos politiikka oikeasti innostaa. :)
Plus yliopistossa pääsee erittäin helposti mukaan politiikkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vietän itse nyt toista välivuotta ja haaveammattini on toimittaja. Aloitin historian opinnot avoimessa, mutta en uskalla vielä palauttaa yhtäkään tehtävää, kun kaikista tulisi saada lähes kiitettäviä, jotta minulla olisi mahdollisuus päästä avoimen kautta opiskelemaan. Alkaa tuntua, ettei älykkyystasoni ole tasapainossa haaveopintojeni kanssa. Syrjäytyminen pelottaa hieman, mutta tuntiessani onnellisia syrjäytyneitä, alan pohtia yhteiskunnasta vetäytymistä yhtenä vaihtoehtona. Ymmärrän stressisi. En ymmärrä, miksi motivoituneita ihmisiä jää yliopisto opintojen ulkopuolelle niin paljon.
Jos hiukan seuraat mediaa, huomaat että toimittajalta ei järin suurta älykkyyttä vaadita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei
Kiitos vastauksista! Minulla on kirjoitettuna 7 ainetta ja kaikki keskinkertaisesti. Ylppärit menivät aikalailla penkin alle. Enkkua suorastaan häpeän. Olen pe menossa korottamaan terveystietoa, kirjoitin sen viime syksynä.
Äikkä C
Lyhyt matikka C
Pitkä enkku A
Keskipitkä ruotsi B
Terveystieto C
Yhteiskuntaoppi C
Psykologia COlen miettinyt tuota opettajaa, mutta haluaisin ehkä enemmän olla vaikuttamassa asioihin ja tutkimassa sekä viedä asioita eteenpäin. Olen kiinnostunut jopa ihan poliitikon urastakin. Haaveet on siis suuret...
Joskus mietin tuota sosiologiaa, mutta jostain ymmärsin että sieltä valmistuu paljon kortistoon. Tietysti sitä ei saisi pelkästään ajatella että työllistyykö, pitää hakea sinne mikä kiinnostaa tai saattaisi kiinnostaa. Tuntuu että tavallaan vaihtoehtoja on paljon mutta mikään ei osu kunnolla, ääähh :/
Vaikea kuvailla sitä mitä haluaisi tehdä työkseen. Jotain sellaista missä voin ohjata ihmisiä tai jopa yhteiskuntaa itsessään. Tuoda esiin omia näkemyksiä ja ajaa niitä. Perehtyä ongelmiin ja ratkaista niitä. Parantaa asioita yleisesti.
Ap
Ihan lukemattakin olisi pitänyt saada paremmat paperit. Älä suotta yritä yliopistoon, sinulla ei selvästi ole riittävä oppimiskyky siihen. Luultavasti rahkeesi eivät riitä edes terveydenhoitajaksi.
AMK-tutkinto joltain työllistävältä alalta tai sitten ihan toisen asteen tutkinto työllistävät alalta on ainoat järkevät vaihtoehdot. Yliopisto ei kaipaa keskinkertaisuuksia, olivat nämä miten motivoituneita hyvänsä.
No ei numerot ihan lukematta tule, ihme pätemistä taas.
Valtsikka, siellä on paljon eri pääainevaihtoehtoja.
Tai hallintotiede/kauppatiede Tampereen Yliopistossa, vapaa sivuaineoikeus ja mahdollisuus yhdistellä (julkis)oikeutta, politiikkaa, kauppatieteitä.. historiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei
Kiitos vastauksista! Minulla on kirjoitettuna 7 ainetta ja kaikki keskinkertaisesti. Ylppärit menivät aikalailla penkin alle. Enkkua suorastaan häpeän. Olen pe menossa korottamaan terveystietoa, kirjoitin sen viime syksynä.
Äikkä C
Lyhyt matikka C
Pitkä enkku A
Keskipitkä ruotsi B
Terveystieto C
Yhteiskuntaoppi C
Psykologia COlen miettinyt tuota opettajaa, mutta haluaisin ehkä enemmän olla vaikuttamassa asioihin ja tutkimassa sekä viedä asioita eteenpäin. Olen kiinnostunut jopa ihan poliitikon urastakin. Haaveet on siis suuret...
Joskus mietin tuota sosiologiaa, mutta jostain ymmärsin että sieltä valmistuu paljon kortistoon. Tietysti sitä ei saisi pelkästään ajatella että työllistyykö, pitää hakea sinne mikä kiinnostaa tai saattaisi kiinnostaa. Tuntuu että tavallaan vaihtoehtoja on paljon mutta mikään ei osu kunnolla, ääähh :/
Vaikea kuvailla sitä mitä haluaisi tehdä työkseen. Jotain sellaista missä voin ohjata ihmisiä tai jopa yhteiskuntaa itsessään. Tuoda esiin omia näkemyksiä ja ajaa niitä. Perehtyä ongelmiin ja ratkaista niitä. Parantaa asioita yleisesti.
Ap
Ihan lukemattakin olisi pitänyt saada paremmat paperit. Älä suotta yritä yliopistoon, sinulla ei selvästi ole riittävä oppimiskyky siihen. Luultavasti rahkeesi eivät riitä edes terveydenhoitajaksi.
AMK-tutkinto joltain työllistävältä alalta tai sitten ihan toisen asteen tutkinto työllistävät alalta on ainoat järkevät vaihtoehdot. Yliopisto ei kaipaa keskinkertaisuuksia, olivat nämä miten motivoituneita hyvänsä.
No ei numerot ihan lukematta tule, ihme pätemistä taas.
Minä kirjoitin tuota paremmat paperit sillä että vaan kävin tunneilla ja lintsasin maksimimäärän. Lukulomalla taisin lukaista historian kirjat läpi, siinä se. Minulla diagnosoitiin lukioaikoina eräs perussairaus niin oli vähän tärkeämpää mietittävää kuin lukeminen. Päästötodistuksen ka 8,4, kirjoitin 3XM ja 3XC. Toki kirjoitin lyhyen matikan, en pitkää.
Täytyy oikeasti olla vähän tyhmä jos ei tuon parempia papereita saa jos on lukenutkin. Ja tyhmien ei kannata uuvuttaa itseään yliopistoon pyrkimällä. Kun vaikka opinnoista selviäisi, ei selviä niistä töistä.
Vierailija kirjoitti:
Itse kirjoitin myös C:n paperit ja lukion ka. oli joku 7,4. Menin vaan ammattikouluun lukion jälkeen (nyt 2 erillistä ammattia opiskeltuna) koska pidin vain itseäni liian tyhmänä mihinkään muualle. Hain myös yhteen AMK-koulutukseen, mutta pisteeni eivät riittäneet edes pääsykokeisiin.
Ihan vaan sillä, että ammattikoulunkin puolelta löytyy kivoja aloja, moniin toivotaan yo-pohja. :)
Tässä hyvä vaihtoehto! Ammattikoulun kautta voi löytyä mukava ala, ja osaamista pääsee hankkimaan myös myöhemmin amk:ssa.
Moni suosittelee eri aloja yliopistolle, mutta kaikella rakkaudella: kirjoittamillasi papereilla se on varmasti todella kivinen tie. Jos kuitenkin välttämättä kaihoat akateemiselle alalle, suosittelen avoimen yliopiston opintoja ja ankaraa preppausta. Lisäksi kannattaa etsiä "helppopääsyinen" ala - pitkästä sivuaineesta voi aina tehdä toisen tutkinnon.
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea koko ketjua, mutta halusin tulla sanomaan yhden jutun! Kävin itse lukion jälkeen kokkikoulun siinä pelossa, etten muuten välttämättä työllistyisi tulevaisuuden ammatillani. En erityisemmin tykännyt ravintola-alasta enää opintojen loppuvaiheessakaan, mutta pääsykokeiden mentyä penkin alle ja vietettyäni välivuoden aloin toden teolla vihata työtäni. Sittemmin päädyin opiskelemaan ihan eri alaa, ja tällä alalla saan pelata korttini todellakin oikein, jos haluan saada alaltani töitä, mutta rakastan kaikkia alaani liittyviä opintojaksoja! Kannustaisin siis miettimään ennen kaikkea, mitä oikeasti haluat sen sijaan, millä työllistyt. Ei kukaan jaksa tehdä vuosikymmeniä työtä, jota vihaa. Tsemppiä!
Kyllä sitä työllistymistäkin kannattaa miettiä, jos esim. haaveilee perheestä, vapaa-ajasta tai pääkaupunkiseudulla asumisesta. Ei tietenkään kannata opiskella mitään PELKÄN rahan takia, mutta tulee aikoja, jolloin elämältä haluaa muutakin kuin työtä, ja silloin rahan voi joko mahdollistaa tai rajoittaa.
Älä kuuntele dissaajia täällä. Ihmisen kehitys ei etene tasaisesti, vaan hyppäyksittäin. Se tarkoittaa sitä, että vaikka opiskelu juuri nyt tuottaisi sinulle haasteita, niin ei välttämättä ole tulevaisuudessa. Tämä on ihan ihmisen kehitykseen liittyviä fakta. Olen myös kuullut esim. tutkijoilta, että heille on voinut "ahaa" elämyksen kautta valjeta, miten omalla alalla tutkimusta tehdään ja edetään.
Älä siis luovuta! Tee töitä kunnes tuloksia alkaa tulla.
Vielä pelottavampaa että olet maisterivaiheen opiskelija, etkä edes tajua olevasi pihalla. Kyse ei ole mistään sijaisuuksista, vaan sosionomi on ihan kelpoinen kuraattori. Aika noloa vängätä, kun et viitsi edes tarkistaa väitteitäsi.
http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/12/2/287_ammatti
T. Tokaa vuotta sosionomi-kuraattorina ja pian vtm itsekin
Ps. Aplle suosittelisin tsekkaamaan hallintotieteet 😊