Typerin tapa miten olet telonut itseäsi

Kiitos päivän nauruista, toi unilinkkuveitsi! Vaikka tietenkin harmillista, mikä meni rikki??

Mutta tunnen tuskasi, olen itse herännyt siihen että juoksen unissani tosi kovaa päin kirjahyllyä. Sattui paljon, sotkua kerättävänä paljon ja mustan silmän selittelyä aspassa sitäkin enemmän.. (Ainoa näkyvä vamma, muuallekin sattui)

Löysin kirppikseltä oikein leveälahkeiset farkut ja tuli niin nuoruus 90luvulla mieleen että innoissani ostin ne. Kotona pistin  heti jalkaan,  Youtubesta  ysärihitit soimaan  ja tanssin pitkin asuntoa siihen malliin että jos joku olisi nähnyt, olisi epäillyt kahvissani olevan muutakin kuin kahvia.  Perseen ketkutus Dr Bombeyn tahtiin katkesi siihen kun lahje jäi kantapään alle, menetin tasapainon ja kaaduin kukkapylvästä  päin. Voivotellen ja lonkkaa hieroskellen siivosin siinä sitten multaa lattialta.  Ei sentään lääkäriin tarvinnut lähteä mutta mehevät mustelmat tuli!

Halkoja hakatessa hamaralla suoraan omaan otsaan ja taju pois.

Olin koiran kanssa lenkillä, kenkinä tolppakorot. Koira äkkäsi jotakin ja perässä juostessa astuin vinosti katukiveyksen reunaan. Siitä suorin vartaloin asfalttiin. Tuloksena nyrjähtänyt nilkka ja asfaltti-ihottumaa naamaan myöden. Seuraavana päivänä ystävän häät, olin ostanut niitä varten kivan hihattoman kesämekon. Asu vaihtui peittävämpään malliin.

Vierailija kirjoitti:

Päätin kerran huppelissa valmistaa juhlissa cocktailtikkuja joissa lihapullia. Noh, päätin avata lihapullapussin isolla yleisveitsellä niin että pussi oli kädessäni. Siinä sormikin aukesi mukavasti. Minulla on samassa sormessa useita arpia, tuostakin jäi kaunis arpi. Aina telon tuota samaa sormea. Ei, pakettia ei kannata avata noin.

Jatkoin kuitenkin juhlimista, sormi nätisti "paketoituna".

Itse otin tikutettua ruokaa ja juttelin samalla kaverin kanssa. Tikku tietysti silmään.

Olin ollut jouluostoksilla ja palasin parkkihalliin, missä autoni odotteli. Lähdin portaita alas halliin. Puolivälissä silmälasit meni huuruun ja kävelin sokkona alas kapeita portaita kädet täynnä ostoskasseja. Eihän se hyvin päättynyt, astuin yhden askelman vähän pitkäksi, nilkka vääntyi ja kaksi viimeistä porrasta meni pyörien ja joulu keppien kanssa konkaten.

Seuraavan joulun alla teloin metsäretkellä kaatuessa käteni ja joulun ajan käsi oli kantositeessä.

Kun vielä kolmannen joulun alla poltin käteni pahasti töissä, mies alkoi huomautella jouluaskareista lusmuamisesta. No nykyään häneltä onnistuu oikein hyvin mm. imelletyn perunalaatikon teko.

Ehkä idioottimaisinta on saada kyynärpäänsä pakettiin lienee se, että olettaa, ettei 30 asteen pakkasessa ole liukasta. Paitsi risteyksien autojen jarrutusjäljet, joihin tietenkin liukastuin ettei siinä ehtiny muuten reagoimaan, paitsi ottamaan kädellä vastaan. Pikkusormen puoleinen kyynärluu osui täysillä jäähän ja mustaksi meni. Meni muutama kuukausi toipuessa ja lopputalvi pilalle. Onhan se vähän erinäköinen vieläkin toiseen verrattuna, mutta onneksi hyvin toimiva.

Dermatillomania. Huoh, taas kasvojen iho nypitty kivasti. Miten tästä pääsisi eroon?

Neuloin villapaitaa pitkillä puikoilla,  jostain syystä 1 puikko suussa, 1 puikko putosi lattialle, kumarruin äkkiliikkeellä ja suussa oleva osui lattiaan ja  sen toinen pää lävisti melkein kieleni.

Löin itse itseäni päähän, kun olin niin vihanen. Onneksi nykyään menee jo paremmin...

Jätin pölyimurin eteisen lattialle odottamaan imuroinnin jatkamista ja hain wc:n pöydältä silmien kostutustippapullon.  Eteisen perällä olevasta wc:stä lähdin kävelemään kohti olohuonetta ja samalla yritin aukaista silmätippapullon pahvista suojakoteloa. Se ei meinannut aueta ja koska keskitin kaiken huomioni siihen toimeen, kompastuin eteiseen jättämääni imuriin.  Kaaduin kyynärpää edellä lattialle. Kuului hitonmoinen pamaus ja totesin, että käsi oli jäänyt luonnottomaan asentoon.  Siis murtunut.  Kun selvisin onnettomuuden aiheuttamasta shokista (aiheutti oksennusreaktion, joka sairaalahenkilökunnan mukaan oli aivan luonnollista) lähdin sairaalan ensiapuun.  Tuomio: murtuma vasemmassa kyynärpäässä ja se vaati leikkaushoitoa. 2 kuukautta yksikätisenä jonka jälkeen sai pikkuhiljaa ruveta käyttämään kättä.  Asun yksin ja hoidin kaikki kotityöt ja kaupassa käynnit yhdellä kädellä, joten oli aika pitkät 2 kk.  Leikkaus onnistui loistavasti ja nyt muutama vuosi kulunut.  Käsi pelaa kuin unelma kaikkine ruuveineen ja titaanilevyineen. En aina edes muista, että se on vammautunut.  Tapaturmavakuutus korvasi kaikki kulut.

Eipä muistu muuta mieleen, kuin kerran, kauan sitten ajoin polkupyörällä hiekkatiellä ja ajattelemattomuuttani irroiton molemmat kädet ohjaustangosta ja lensin pyörällä ohjaustangon ja ojan yli pusikkoon. Pajupensaan tyngät satutti enempi kuin se kaatuminen.

Viimeisin: Liukastuin kengännauhoja sitoessa, kädet kiinni nauhoissa, suoraan naamalleni jäiseen, hiekoitettuun asfalttiin. Verta, kiviä naamassa ja puoli naamaa sekä silmä mustana.

Olen kohelo, tapaturma-altis, jolle näitä onnettomuuksia käy pari-muutaman kerran vuodessa.

Paiskasin oven kiinni ja käsi jäi väliin.Käsiluu poikki.Ainakin 2,5 promillen känni.

Istuin ja leikkasin saksilla ompelulangan poikki. Sakset lipesi jotenkin kädestäni mutta salanmannopeasti yritin napata ne käteeni ennen kuin päätyvän syliini onnistuen vain tökkäämään niitä kovempaa alas päin eli reiteeni pystyyn.

2 tikkiä ja ikuinen arpi.

Olin herrasmies ja terassilla astuin askelen taaksepäin, kun nainen nosti kätensä esteeksi (metrin päästä).

Astuin reunuksen yli ja taaksevinoon kaatuminen suoraan takaraivolle. Onneksi päihtymystila kuittasi kivun ja ystäväni nopeatoimisuus verenvuodon.

Piipaa-autolla paikattavaksi ja kahdeksan tikkiä takaraivoon. Ei jälkiseuraamuksia. Kuulemma.

Söin vatsani turvoksiin, siis ylensöin, nousin ruokapöydästä ja kolautin pikkuvarpaani täysiä puiseen pöydänjalkaan. En voinut käyttää pariin päivään mitään muita kenkiä kuin sandaaleja ja vielä talviaikaan. Varmasti olisi auttanut jos olisin laittanut edes jääpalapussin varpaaseen, mutta kun sekään ei muistunut mieleen.

Kyllä olin joo silloin "tyytyväinen itseeni". Varvas murtui lievästi.

Vierailija kirjoitti:

Teollisuustyössä pistettiin ilman perehdytystä tuntemattomalle koneelle töihin, joka ei ollut edes ihan kunnossa. Tätä tietämättä vian seurauksena päähän haava ja sairaalaan paikattavaksi.

Teollisuustyö on vaarallista, pitäisi melkein maksaa vaarallisen työn lisää, koska niin älyttömän helposti niissä sattuu pahoja tapaturmia. Palkatkin on niin huonoja, ettei niin vähän rahan takia oikeastaan kannattaisi edes vaarantaa itseään.

Älä tällaisia uskomuksia levitä ilman parempaa tietoa, kiitos!

No tää ei tapahtunut mulle, vaan lapsuudenkaverille, mutta tyhmää silti sillä kaikki tietää riskit. Onanoi niin kauan ja usein, että lopulta meni näkö eikä nyt pysty edes itse ajelemaan kämmenkarvojaan.

Vierailija kirjoitti:

Neuloin villapaitaa pitkillä puikoilla,  jostain syystä 1 puikko suussa, 1 puikko putosi lattialle, kumarruin äkkiliikkeellä ja suussa oleva osui lattiaan ja  sen toinen pää lävisti melkein kieleni.

Mulle kävi vähän samantapaisesti. Neuloin sormikkaita, siinä välissä käytin koiran lenkillä. Lenkin jälkeen otin neuloksen käsiin, ihmettelin että missä yksi puikko on, istuin sohvalle ja yhtäkkiä tuntui kipu reidessä... meni yllättävän syvälle ja sattui! Onneksi selvisin vaan isolla mustelmalla.

Pääni olen kolauttanut monta kertaa ( joka kerta kuvattu, kaikki ok) Tosin päätä särkee nykyään usein. Typerin varmaan se kun kun pilkoin nakkeja fileerausveitsellä, ja veitsi lipesi peukaloon juureen. Verta tuli todella paljon, mutta koska ei ollut enää seuraavana päivänä kipeä ( ja veren tulo loppui)en mennut lääkäriin. Tästä on monta vuotta aikaa, eikä peukalo toimi vieläkään kunnolla.