Te hiljaiset ihmiset - ymmärrätteköhän te hiukan väärin sosiaaliset tilanteet?
Minusta kenenkään ei tarvitse kertoa/jakaa itsestään tai yksityisasioistaan tai mielipiteistään mitään.
Mutta vähimmäismäärä sosiaalista kontaktia pitäisi olla, JOS ei halua suoraan ilmaista käytöksellään, että "painu vit.uun".
Sosiaalisissa tilanteissa ei tarvitse heti alkaa suoltaa punnittua puhetta jänispopulaation loiskannan muutoksista tai Yhdysvaltain ulkoasiainhallinnon virkamiehistön koulutustasosta.
Tapaamis- ja tutustumistilanteessa on silti olennaisinta viestiä, että "suhtaudun sinuun positiivisesti, kanssakäymisemme on miellyttävää, minä olen mukava tyyppi".
Sitä funktiota toteutetaan välillä aika kliseisillä lausahduksilla, jotka sosiaalisesti vammaisesta ehkä vaikuttavat "tyhjiltä" ja "merkityksettömiltä", mutta kas: niiden lausumisessa ei ole olennaisinta se sisältö, vaan se, että lausumalla niitä ilmaiset olevasi kiinnostunut kontaktista!
Siksi jopa joku "on se ilmoja pidellyt" ON tärkeä viesti.
Tätä joudun aina selittämään aspergerin syndroomaiselle pojalleni. Hän ajattelee kutenav-palstan introvertit, että ihan turha aukaista suutaan, jos ei ole jotain todella "tärkeää" sanottavaa. Mitä se sitten kenellekään edes olisi.
Se pelkkä puhekin voi olla tärkeä viesti.
Jos joku ei yhtään ole halukas olemaan puhekontaktissa, siitä ei voi muuta johtopäätöstä tehdä kuin että hän ei halua ylipäätään olla sosiaalisessa kontaktissa tämän häntä lähestyneen kanssa. Vähäpuheisuuskin on helpommin tulkittavissa positiivisesti kuin täydellinen mykkyys.
Kommentit (137)
Mä olen ollut tuollainen hiljainen, koska en osaa luontevasti jutella säästä jne. No, kyllä siitäkin nykyään, mutta se on vaan niin päälle liimattua teeskentelyä. No, mutta olen opetelut puhumaan seurassa, mutta puhun taas sitten oikeaa asiaa ja rehellisesti mielipiteeni (en tosin loukaten toista, mutta kuitenkin sen oman mielipiteeni mitenkään sensuroimatta). Ei sitäkään moni kestä, vaan nimenmaan pitäisi jutella niitänäitäjonninjoutavaa, jolla ei ole mitään merkitystä. On sekin kyllä todella ärsyttävää, tulee mieleen, että porukka on todella tyhmää ja pinnallista.
Minä haluaisin puhua asiaa, eri näkökulmista aidosti, mutta näihin keskusteluihin ei oikein saa ketään mukaan. Siis esim. työpaikalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan totta.
Olisihan aika hiljaista ja tylsää jos ihmiset puhuisivat vain silloin kun olisi oikeaa asiaa.Miten muuten hiljaiset ja introvertit ihmiset suhtautuvat leikinlaskuun ja vitsien kertomiseen?
Sehän on monesti *turhaa puhetta*.
Tai toisen ihmisen kehumiseen ja kannustamiseen?Jos hyväntahtoisuus, keveys ja iloisuus puuttuisi kommunikoinnista olisi se aika masentavaa.
Monesti myös se, että puhutaan enzin jotain yleistä, vaikka ei niin asiaakaan, avaa portteja myös sille, että sitä myöden tutustumalla voidaan joskus keskustella vakavammin ja jopa purkaa sydäntä vaikeissa asioissa.Ihminen joka enimmäkseen sanoo *emmäätiedä* tai *niinvissiin* tai on ihan hiljaa ei anna kuvaa kovin empaattisesta keskustelukumppanista.
Myös antaa aika itsekkään kuvan aikuisesta ihmisestä joka vetoaa siihen, ettei vaan huvita keskustella tai vastata.
Aikuisen ihmisen pitää joskus kyetä, osata ja tajuta ylittää se oma mukavuusalueensa.
Niin tekevät ne puheliaatkin.Ja sitä puheliaan mukavuusaluetta voi yrittää ylittää myös siihen suuntaan, että opettelee kestämään hiljaisuutta. Ettei ajatella niin päin, että puheliaitten käsitys kommunikaation määrästä on se normaali, ja "viallisten" hiljaisten tulee pyrkiä kohti sitä.
Ihan tiedoksi, huumori, kehuminen ja kannustaminen eivät ole introvertinkaan mielestä turhaa puhetta. Ei myöskään vakava keskustelu. Ja empatiassa tarvitaan myös kuuntelutaitoa, ei pelkkää puhetaitoa. Siinä hiljainen saattaa olla varsin hyvä.
En ajattele, että oma käsitykseni ja tapani olisi jotenkin ainoa oikea.
Kyse on siitä, että kun tapaa vieraan ihmisen, EI VOI TIETÄÄ, ONKO HÄN HILJAINEN LUONNOSTAAN VAI SIKSI, ETTÄ EI PIDÄ SINUSTA:
Enemmistö ihmisistä kumminkin jutustelee. Tämä on aika arkinen fakta. Jotkut enemmän kuin toiset, mutta edes jossakin määrin jutustelee.
Jos sitten ihminen, jota lähestyt, lähinnä vain murahtelee, niin kyllä, se tulkinta on, että "muutoin sosiaalinen ihminen, ei tykkää minusta ja/tai tästä kontaktista".
ap
No mä taas tulkitsisin tuon, että kyseessä on äärettömän epäkohtelias tai jostain syystä (asperger tms.) sosiaalisesti tavallista kyvyttömämpi ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi minun pitäisi ilmaista olevani kiinnostunu kontaktista jos en sitä ole?
Joskus elämässä tulee vastaan tilanteita, joissa täytyy olla tekemisissä toisten ihmisten kanssa. Kannattaa harjoitella perustaitoja sitä varten. Joudut ehkä tekemisiin lapsen opettajan, luokkakaverien vanhempien, kaupan myyjän, työkaverin, asiakkaan jne kanssa. Tervehdys ja muutama sana small talkia on joskus paikallaan, eikä niitä korvaa tuhahdus ja mulkaisu, vaikka miten ei olisi kiinnostunut kontaktista.
En ymmärrä miksi tämäkin aloitus on saanut paljon alapeukkuja, enkä tosiaan ole mikään hölöttäjä ja viihdyn parhaiten omissa oloissani. Ymmärrän kuitenkin käytöstapojen merkityksen arjessa.
Aloituksessa on paljon hyviä pointteja, mutta minua ainakin ärsytti viestin ilkeä sävy (aloittaja puhuu "sosiaalisesti vammaisista"). Luulen, että jos viesti olisi ollut vähemmän kärkevä ja tulokulma enemmän myönteinen, alapeukkuja olisi vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan totta.
Olisihan aika hiljaista ja tylsää jos ihmiset puhuisivat vain silloin kun olisi oikeaa asiaa.Miten muuten hiljaiset ja introvertit ihmiset suhtautuvat leikinlaskuun ja vitsien kertomiseen?
Sehän on monesti *turhaa puhetta*.
Tai toisen ihmisen kehumiseen ja kannustamiseen?Jos hyväntahtoisuus, keveys ja iloisuus puuttuisi kommunikoinnista olisi se aika masentavaa.
Monesti myös se, että puhutaan enzin jotain yleistä, vaikka ei niin asiaakaan, avaa portteja myös sille, että sitä myöden tutustumalla voidaan joskus keskustella vakavammin ja jopa purkaa sydäntä vaikeissa asioissa.Ihminen joka enimmäkseen sanoo *emmäätiedä* tai *niinvissiin* tai on ihan hiljaa ei anna kuvaa kovin empaattisesta keskustelukumppanista.
Myös antaa aika itsekkään kuvan aikuisesta ihmisestä joka vetoaa siihen, ettei vaan huvita keskustella tai vastata.
Aikuisen ihmisen pitää joskus kyetä, osata ja tajuta ylittää se oma mukavuusalueensa.
Niin tekevät ne puheliaatkin.Tämä on niin totta. Ja ellei sano mitään, vaikuttaa siltä, että ei ole omia mielipiteitä, ei näkemyksiä, ei minkäänlaista kiinnostusta mihinkään. Silloin ei myöskään puhuja saa varmistusta siitä, että onko aihe kiinnostava tai mitä toinen ajattelee hänestä tai aiheesta. Onko hän täysin vittuundunut vai onko hän juuri täysin samaa mieltä ja jopa innoissaan asiasta. Onko hän hyvällä tuulella vai huonolla tuulella jne.
Ja siis minäkin olen introvertti, mutta osallistun aktiivisesti keskusteluun jossain vaikka työpaikan kahvitauolla. Minusta vuorovaikutus ihmisten kanssa on tosi tärkeää, vaikka jutut olisivat "turhanpäiväisiä". Kumman paljon sitä oppii kuitenkin vuosien varrella ihmisistä ja niitä pikku yksityiskohtia ei tulisi esiin, ellei olisi sitä "turhan" rupattelua välillä. Ja hauskaakin se on välillä. Sitoo porukkaa yhteen ja vahvistaa luottamusta.
Itse olen tajunnut tämän yhä vahvemmin näin vähän vanhempana 30-40+ Parikymppisenä sitä nyt oli mitä oli kun ei oikein itsekään tiennyt, mikä on.
No mitäs jos ei ole kiinnostusta juuri mihinkään ja siksi on hiljaa? Vai pitäisikö sanoa mitä ajattelee, kuten minä yleensä, "Miten te jaksatte olla noin innoissanne jostain auringonpaisteesta, en tajua."
"Eikö kaikki olekin aika turhaa paskaa?"
"Puhuttaisiko välillä kauheimmista murhista mitä tiedätte?"Haha. Tavallaan samaistun. Mutta jos ei kiinnosta olla vuorovaikutuksessa, niin ei tietenkään ole pakko, kunhan ymmärtää ja hyväksyy sitten sen, että ne muut eivät ole kiinnostuneita sinusta etkä varmastikaan pääse keskustelemaan kamalimmista murhista jos et ensin päivittele säätiloja.
Minä olen hiljainen introvertti, mutta hiljaisuuteni johtuu ujoudesta. Tulen kuitenkin paljon paremmin toimeen niiden "joutavia höpöttävien" ekstroverttien kanssa, sillä he saavat löpinöillään oloni tuntemaan hyväksytyksi ja uskallan sitten itsekin avata suutani. Muiden hiljaisten seura on vaivaannuttavaa, valitettavasti. Vaikka kyllä sitä välillä kaipaisi introverttiystäviä, joiden seura ei olisi niin kuluttavaa.
Kiva, että joku sentään ymmärsi, mitä sanoin.
Voi aivan hyvin olla syrjäänvetäytyvä ja haistattaa henkisesti pitkät toisille. Oma valinta. Kunhan tajuaa, että juuri sen viestin lähettää, jos ei puhu eikä pihahda.
ap
Kylläpä ap:lle näyttää olevan tämä asia kova pala. Näin monta sivua jo saatu aikaiseksi PELKKÄÄ PASKAA, jossa kantavana teemana se, että sosiaaliset ovat parempia ihmisiä, ja olisi miltei parempi että hiljaiset kuolisivat pois.
Mikä asia? Mee nyt jo ottaan ne lääkkeesi, olet todella aggressiivinen. Jos puheenaihe ei miellytä, miksi notkut siinä ilkeilemässä ja raivoamassa?
ap
Ymmärrän erittäin hyvin, mtä ap tarkoittaa. Minulla oli vähän ennen kesälomia ärsyttävä tilanne, jossa toinen oli täysin tuppisuu. Sain siis hiljaisen työtoverini kanssa työtehtävän, jonka takia meidän piti ajaa autolla reitti Turku-Oulu-Kuopio-Turku. Vain minulla oli ajokortti, joten jouduin ajamaan. Oletin, että toinen olisi voinut edes jostain puhua kanssani, mutta ei. Pisin lause, jonka tuona aikana kuulin autossa, oli Oulu-Kuopio välillä, jossa työtoveri sanoi "Mä tarjoan seuraavalla tauolla kahvin, kun sä kuitenkin ajat." Tuota pidempää ei saanut ylös. Jos jotain yritti puhua, hän mumisi jotain tai vastasi ympäripyöreää, kuten "enpätiää".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä AP höpötät. Ei mulla ainakaan ole minkäänlaista velvollisuutta sosalisoida yhtään sen enempää kuin itse katson tarpeelliseksi. Eikä ole kenelläkään muullakaan. Jos joku ottaa nokkiinsa, niin se on hänen ongelmansa. Hieman oudolta kuulostaa tämä julistus, että pitäisi taipua elämään enemmistön tapojen mukaan, jos se ei itsestä tunnu oikealta, omalta ja hyvältä.
Kannattaa opetella lukemaan. Mitäpä sanoinkaan toisessa kappaleessa?
"Mutta vähimmäismäärä sosiaalista kontaktia pitäisi olla, JOS ei halua suoraan ilmaista käytöksellään, että "painu vit.uun"."
Paino sanalla JOS.
Jos haluat siis ilmaista, että painu vitt..n, niin asiahan on ok. Ole ihmeessä mykkänä, se on sitten juuri siihen tilanteeseen sopiva käyttäytymistapa.
Kunhan ymmärrät, että jos et puhu, sen viestin sä todellakin siis lähetät.
ps. aivan jokainen meistä joutuu sopeuttamaan käytöstään vallitseviin käytöstapoihin, lakeihin ja sosiaalisiin tilanteisiin. KUKAAN ei voi olla miten huvittaa. Kestä se.
ap
Kannattaa opetella edes hieman käytöstapoja, niin pointti voi mennä paremmin perille. Osaan kyllä kiitos vaan neuvosta lukea ihan kohtuullisesti ainakin.
Onko käytöksesi yhtä hyökkäävää ja agressiivista myös livetilanteissa? En nimittäin ihmettele, jos saat useinkin tuollaisen "painu vitt..n" mielikuvan yrittäessäsi sosialisoida vähän sivistyneemmin käyttäytyvien kanssa, koska se voi olla juuri se oikea mielikuva tilanteesta :)
Olet ihan kohtuuttoman vaativa keskustelukumppani. Itse haukut ja mollaat. Ja sitten ilkamoit, että toinen ei muka osaa käyttäytyä, vaikka ap puhuu erittäin sivistyneesti sinuun itseesi verrattuna.
Ihailen ap:n selväsanaisuutta ja kykyä perustella. Ymmärrettävästi hyökkäyksiä alkaa tulla, kun ap:n selvityksiä ei saa asiaperusteilla kumottua. Kiitos ap:lle todella hyvästä ketjusta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä AP höpötät. Ei mulla ainakaan ole minkäänlaista velvollisuutta sosalisoida yhtään sen enempää kuin itse katson tarpeelliseksi. Eikä ole kenelläkään muullakaan. Jos joku ottaa nokkiinsa, niin se on hänen ongelmansa. Hieman oudolta kuulostaa tämä julistus, että pitäisi taipua elämään enemmistön tapojen mukaan, jos se ei itsestä tunnu oikealta, omalta ja hyvältä.
Kannattaa opetella lukemaan. Mitäpä sanoinkaan toisessa kappaleessa?
"Mutta vähimmäismäärä sosiaalista kontaktia pitäisi olla, JOS ei halua suoraan ilmaista käytöksellään, että "painu vit.uun"."
Paino sanalla JOS.
Jos haluat siis ilmaista, että painu vitt..n, niin asiahan on ok. Ole ihmeessä mykkänä, se on sitten juuri siihen tilanteeseen sopiva käyttäytymistapa.
Kunhan ymmärrät, että jos et puhu, sen viestin sä todellakin siis lähetät.
ps. aivan jokainen meistä joutuu sopeuttamaan käytöstään vallitseviin käytöstapoihin, lakeihin ja sosiaalisiin tilanteisiin. KUKAAN ei voi olla miten huvittaa. Kestä se.
ap
Kannattaa opetella edes hieman käytöstapoja, niin pointti voi mennä paremmin perille. Osaan kyllä kiitos vaan neuvosta lukea ihan kohtuullisesti ainakin.
Onko käytöksesi yhtä hyökkäävää ja agressiivista myös livetilanteissa? En nimittäin ihmettele, jos saat useinkin tuollaisen "painu vitt..n" mielikuvan yrittäessäsi sosialisoida vähän sivistyneemmin käyttäytyvien kanssa, koska se voi olla juuri se oikea mielikuva tilanteesta :)
Niin, sinä itse valitsit tyylilajin. "Mitä ihmettä AP höpötät"
No ei, en "höpöttänyt" sitä, mitä väitit.
Joten uudelleen: kannattaa opetella lukemaan, ja varsinkin ymmärtämään lukemaansa, niin ei turhaan vedä tuollaisia kilareita.
Hyvää illanjatkoa vaan, ehkä sun on hyvä nyt väistyä tästä ketjusta, jos noin ärsyttää.
ap
Ihan hyvätahtoisesti ja rauhallisesti ihmettelin tätä sinun julistustasi täällä, että miten jonku tulisi käyttäytyä, jotta sinä et vetäisi asiasta tietynlaisia johtopäätöksiä :) Koska meitä on moneksi tässä yhteiskunnassa. Jokaiselle varmasti löytyy paikkansa. Pitäisköhän sun vaan opetella hyväksymään myös erilaisia ihmisiä ja olla loukkaantumatta aina, jos joku ei jaksa kuunnella sun juttujasi?
Vierailija kirjoitti:
Aivan totta.
Olisihan aika hiljaista ja tylsää jos ihmiset puhuisivat vain silloin kun olisi oikeaa asiaa.Miten muuten hiljaiset ja introvertit ihmiset suhtautuvat leikinlaskuun ja vitsien kertomiseen?
Sehän on monesti *turhaa puhetta*.
Tai toisen ihmisen kehumiseen ja kannustamiseen?Jos hyväntahtoisuus, keveys ja iloisuus puuttuisi kommunikoinnista olisi se aika masentavaa.
Monesti myös se, että puhutaan enzin jotain yleistä, vaikka ei niin asiaakaan, avaa portteja myös sille, että sitä myöden tutustumalla voidaan joskus keskustella vakavammin ja jopa purkaa sydäntä vaikeissa asioissa.Ihminen joka enimmäkseen sanoo *emmäätiedä* tai *niinvissiin* tai on ihan hiljaa ei anna kuvaa kovin empaattisesta keskustelukumppanista.
Myös antaa aika itsekkään kuvan aikuisesta ihmisestä joka vetoaa siihen, ettei vaan huvita keskustella tai vastata.
Aikuisen ihmisen pitää joskus kyetä, osata ja tajuta ylittää se oma mukavuusalueensa.
Niin tekevät ne puheliaatkin.
Huumorintaju on jokaisella omanlaisensa, ei liity introvertti/ekstrovertti asiaan millään tavalla, kuten ei myöskään "hyväntahtoisuus, keveys ja iloisuus". Molemmista löytyy yhtä lailla jurottavia mulkkuja sekä hyväntahtoisia, iloisia tyyppejä.
Sinulla ei tunnu olevan mitään käsitystä asiasta, josta kuvittelet puhuvasi.
Tämä keskustelu on taas yksi malliesimerkki vastakkainasettelusta. No, yksikään ihminen ei muutu tällaisen keskustelun ja vastakkainasettelun ansiosta, päinvastoin se ruokkii puolustautumista ja sitä, että aletaan arvostella toisen tapaa toimia ja vahvistetaan omaa. Älykkäät ihmiset voisivat olla kiinnostuneita toisistaan ja erilaisista tavoista, keskustella siitä, miksi joku tekee näin tai noin. Ei kukaan ole sen parempi, olipa sellainen tai tällainen. Vaikka jokainen keskustelisi aloittajan antamien esimerkkien tavoin, erottuisi vuorovaikutuksessa sitten jotain muita eroavaisuuksia ihmisten välillä, sitten arvosteltaisiin sitä asiaa..
Mikähän oli tämän keskustelun pointti aloittajalla?
Paitsi kohottaa itseään korkeampaan asemaan?!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi minun pitäisi ilmaista olevani kiinnostunu kontaktista jos en sitä ole?
Joskus elämässä tulee vastaan tilanteita, joissa täytyy olla tekemisissä toisten ihmisten kanssa. Kannattaa harjoitella perustaitoja sitä varten. Joudut ehkä tekemisiin lapsen opettajan, luokkakaverien vanhempien, kaupan myyjän, työkaverin, asiakkaan jne kanssa. Tervehdys ja muutama sana small talkia on joskus paikallaan, eikä niitä korvaa tuhahdus ja mulkaisu, vaikka miten ei olisi kiinnostunut kontaktista.
En ymmärrä miksi tämäkin aloitus on saanut paljon alapeukkuja, enkä tosiaan ole mikään hölöttäjä ja viihdyn parhaiten omissa oloissani. Ymmärrän kuitenkin käytöstapojen merkityksen arjessa.
Aloituksessa on paljon hyviä pointteja, mutta minua ainakin ärsytti viestin ilkeä sävy (aloittaja puhuu "sosiaalisesti vammaisista"). Luulen, että jos viesti olisi ollut vähemmän kärkevä ja tulokulma enemmän myönteinen, alapeukkuja olisi vähemmän.
Sosiaalisesti vammainen eli ihminen, jolla on puutteita sosiaalisissa taidoissa on henkilö, joka ei ymmärrä puheen olevan muutakin kuin sen asiasisältö.
Se ON aika keskeinen viestimisen periaate.
Enkä tietenkään hauku kaikki hiljaisia ihmisiä sosiaalisesti taidottomiksi, saati vammaisiksi. Ainoastaan noita jotka militantisti kieltäytyvät kontaktista ja katsovat puheen olevan turhaa hölinää.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan totta.
Olisihan aika hiljaista ja tylsää jos ihmiset puhuisivat vain silloin kun olisi oikeaa asiaa.Miten muuten hiljaiset ja introvertit ihmiset suhtautuvat leikinlaskuun ja vitsien kertomiseen?
Sehän on monesti *turhaa puhetta*.
Tai toisen ihmisen kehumiseen ja kannustamiseen?Jos hyväntahtoisuus, keveys ja iloisuus puuttuisi kommunikoinnista olisi se aika masentavaa.
Monesti myös se, että puhutaan enzin jotain yleistä, vaikka ei niin asiaakaan, avaa portteja myös sille, että sitä myöden tutustumalla voidaan joskus keskustella vakavammin ja jopa purkaa sydäntä vaikeissa asioissa.Ihminen joka enimmäkseen sanoo *emmäätiedä* tai *niinvissiin* tai on ihan hiljaa ei anna kuvaa kovin empaattisesta keskustelukumppanista.
Myös antaa aika itsekkään kuvan aikuisesta ihmisestä joka vetoaa siihen, ettei vaan huvita keskustella tai vastata.
Aikuisen ihmisen pitää joskus kyetä, osata ja tajuta ylittää se oma mukavuusalueensa.
Niin tekevät ne puheliaatkin.Tämä on niin totta. Ja ellei sano mitään, vaikuttaa siltä, että ei ole omia mielipiteitä, ei näkemyksiä, ei minkäänlaista kiinnostusta mihinkään. Silloin ei myöskään puhuja saa varmistusta siitä, että onko aihe kiinnostava tai mitä toinen ajattelee hänestä tai aiheesta. Onko hän täysin vittuundunut vai onko hän juuri täysin samaa mieltä ja jopa innoissaan asiasta. Onko hän hyvällä tuulella vai huonolla tuulella jne.
Ja siis minäkin olen introvertti, mutta osallistun aktiivisesti keskusteluun jossain vaikka työpaikan kahvitauolla. Minusta vuorovaikutus ihmisten kanssa on tosi tärkeää, vaikka jutut olisivat "turhanpäiväisiä". Kumman paljon sitä oppii kuitenkin vuosien varrella ihmisistä ja niitä pikku yksityiskohtia ei tulisi esiin, ellei olisi sitä "turhan" rupattelua välillä. Ja hauskaakin se on välillä. Sitoo porukkaa yhteen ja vahvistaa luottamusta.
Itse olen tajunnut tämän yhä vahvemmin näin vähän vanhempana 30-40+ Parikymppisenä sitä nyt oli mitä oli kun ei oikein itsekään tiennyt, mikä on.
No mitäs jos ei ole kiinnostusta juuri mihinkään ja siksi on hiljaa? Vai pitäisikö sanoa mitä ajattelee, kuten minä yleensä, "Miten te jaksatte olla noin innoissanne jostain auringonpaisteesta, en tajua."
"Eikö kaikki olekin aika turhaa paskaa?"
"Puhuttaisiko välillä kauheimmista murhista mitä tiedätte?"Haha. Tavallaan samaistun. Mutta jos ei kiinnosta olla vuorovaikutuksessa, niin ei tietenkään ole pakko, kunhan ymmärtää ja hyväksyy sitten sen, että ne muut eivät ole kiinnostuneita sinusta etkä varmastikaan pääse keskustelemaan kamalimmista murhista jos et ensin päivittele säätiloja.
Minä olen hiljainen introvertti, mutta hiljaisuuteni johtuu ujoudesta. Tulen kuitenkin paljon paremmin toimeen niiden "joutavia höpöttävien" ekstroverttien kanssa, sillä he saavat löpinöillään oloni tuntemaan hyväksytyksi ja uskallan sitten itsekin avata suutani. Muiden hiljaisten seura on vaivaannuttavaa, valitettavasti. Vaikka kyllä sitä välillä kaipaisi introverttiystäviä, joiden seura ei olisi niin kuluttavaa.
Kiva, että joku sentään ymmärsi, mitä sanoin.
Voi aivan hyvin olla syrjäänvetäytyvä ja haistattaa henkisesti pitkät toisille. Oma valinta. Kunhan tajuaa, että juuri sen viestin lähettää, jos ei puhu eikä pihahda.
ap
Kylläpä ap:lle näyttää olevan tämä asia kova pala. Näin monta sivua jo saatu aikaiseksi PELKKÄÄ PASKAA, jossa kantavana teemana se, että sosiaaliset ovat parempia ihmisiä, ja olisi miltei parempi että hiljaiset kuolisivat pois.
Luitko sen toisen ketjun jonka pohjalta aloittaja tämän aloituksen teki? Siinä nimittäin moni hiljainen kirjoitti todella negatiivisesti puheliaista ihmisistä...
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Säälin poikaasi. Olisi ansainnut paremmin asioita ymmärtävän kasvattajan.
Mistäs sinä tuollaisen johtopäätöksen teit? Hän on hiljainen ja saa oikein mielellään olla juuri sellainen kuin on.
Silti hänen on opittava ymmärtämään enemmistön sosiaalista toimintaa, koska joutuu sellaisen parissa elämään, ellei muuta erakoksi Lappiin. Jos ei vastaa tervehdyksiin tai kysymyksiin mitenkään, se tulkitaan tylyydeksi, jopa tyhmyydeksi.
Siksi on hyvä ymmärtää, ettei valtaväestö ajattele ihan samoin asioista kuin hän.
Onko sinullakin asperger?
ap
Meinaatko, että ns. hiljaiset ei vastaa edes tervehdykseen?
.Meinaatko itse, että vastaa? Voin kertoa sinulle, että ei vastaa tervehdyksiin. Ei aina edes suoriin kysymyksiin.
Uutta minulle, ei ole tullut tuollaista tapausta koskaan vastaan. Siksi luulin, että kaikki vastaa edes tervehtiessä.
Olen hiljainen, mutta totta kai vastaan tervehdyksiin ja usein tervehdinkin ensimmäisenä. Pyrin niihin kohteliaisiin käytöstapoihin tottakai, vaikken sääkeskusteluista välitäkään.
Sen sijaan menen ihan lukkoon jos minulta heti aluksi aletaan kysellä jotain, mitä itse koen henkilökohtaisuuksina, vaikka toinen osapuoli pitäisi niitä ihan normaaleina keskustelunaloituksina. Uusi työkaveri kysyi minulta lähes keskustelun aluksi, onko sinulla perhettä. Menin mykäksi, sitten ähkäisyn jälkeen sain kysäistyä mites itselläsi. Todellisuudessahan hän siis halusikin sitten kertoa omasta perheestään, ja kertoikin, juurta jaksaen. Minä taas pitäisin perhetilanteeni omana tietonani, kunnes oltaisiin parempia tuttuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä AP höpötät. Ei mulla ainakaan ole minkäänlaista velvollisuutta sosalisoida yhtään sen enempää kuin itse katson tarpeelliseksi. Eikä ole kenelläkään muullakaan. Jos joku ottaa nokkiinsa, niin se on hänen ongelmansa. Hieman oudolta kuulostaa tämä julistus, että pitäisi taipua elämään enemmistön tapojen mukaan, jos se ei itsestä tunnu oikealta, omalta ja hyvältä.
Kannattaa opetella lukemaan. Mitäpä sanoinkaan toisessa kappaleessa?
"Mutta vähimmäismäärä sosiaalista kontaktia pitäisi olla, JOS ei halua suoraan ilmaista käytöksellään, että "painu vit.uun"."
Paino sanalla JOS.
Jos haluat siis ilmaista, että painu vitt..n, niin asiahan on ok. Ole ihmeessä mykkänä, se on sitten juuri siihen tilanteeseen sopiva käyttäytymistapa.
Kunhan ymmärrät, että jos et puhu, sen viestin sä todellakin siis lähetät.
ps. aivan jokainen meistä joutuu sopeuttamaan käytöstään vallitseviin käytöstapoihin, lakeihin ja sosiaalisiin tilanteisiin. KUKAAN ei voi olla miten huvittaa. Kestä se.
ap
Kannattaa opetella edes hieman käytöstapoja, niin pointti voi mennä paremmin perille. Osaan kyllä kiitos vaan neuvosta lukea ihan kohtuullisesti ainakin.
Onko käytöksesi yhtä hyökkäävää ja agressiivista myös livetilanteissa? En nimittäin ihmettele, jos saat useinkin tuollaisen "painu vitt..n" mielikuvan yrittäessäsi sosialisoida vähän sivistyneemmin käyttäytyvien kanssa, koska se voi olla juuri se oikea mielikuva tilanteesta :)
Niin, sinä itse valitsit tyylilajin. "Mitä ihmettä AP höpötät"
No ei, en "höpöttänyt" sitä, mitä väitit.
Joten uudelleen: kannattaa opetella lukemaan, ja varsinkin ymmärtämään lukemaansa, niin ei turhaan vedä tuollaisia kilareita.
Hyvää illanjatkoa vaan, ehkä sun on hyvä nyt väistyä tästä ketjusta, jos noin ärsyttää.
ap
Ihan hyvätahtoisesti ja rauhallisesti ihmettelin tätä sinun julistustasi täällä, että miten jonku tulisi käyttäytyä, jotta sinä et vetäisi asiasta tietynlaisia johtopäätöksiä :) Koska meitä on moneksi tässä yhteiskunnassa. Jokaiselle varmasti löytyy paikkansa. Pitäisköhän sun vaan opetella hyväksymään myös erilaisia ihmisiä ja olla loukkaantumatta aina, jos joku ei jaksa kuunnella sun juttujasi?
Et sinä mitään "hyväntahtoisesti ja rauhallisesti" ihmetellyt. Sanoit ilkeästi minun höpöttävän, vaikka et selvästi ollut itse kunnolla edes lukenut aloitusta.
Kertoo sinusta aika lailla, jos omasta mielestäsi ihan joviaalisti kysyt lisätietoja sanomalla, että toinen "höpöttää".
Minua ei pätkääkään häiritse se, jos joku haluaa murahdella. Saa murahdella, ketään ei voi pakottaa olemaan kontaktissa muiden kanssa.
Mutta sen murahtelijan ei sitten kannata ihmetellä, miksi kontakti loppuu siihen.
Minä en loukkaannu kenenkään hiljaisuudesta, mutta en myöskään yritä väkisin olla sellaisen kanssa tekemisissä.
ap
Itse olen varmaan ihan keskiverto tapaus sosiaalisuudeltani, mutta tykkään paljon enemmän viettää aikaani hiljaisten introverttien seurassa kuin kaiken tilan varastavien tyhjän räpättäjien.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi minun pitäisi ilmaista olevani kiinnostunu kontaktista jos en sitä ole?
Joskus elämässä tulee vastaan tilanteita, joissa täytyy olla tekemisissä toisten ihmisten kanssa. Kannattaa harjoitella perustaitoja sitä varten. Joudut ehkä tekemisiin lapsen opettajan, luokkakaverien vanhempien, kaupan myyjän, työkaverin, asiakkaan jne kanssa. Tervehdys ja muutama sana small talkia on joskus paikallaan, eikä niitä korvaa tuhahdus ja mulkaisu, vaikka miten ei olisi kiinnostunut kontaktista.
En ymmärrä miksi tämäkin aloitus on saanut paljon alapeukkuja, enkä tosiaan ole mikään hölöttäjä ja viihdyn parhaiten omissa oloissani. Ymmärrän kuitenkin käytöstapojen merkityksen arjessa.
Aloituksessa on paljon hyviä pointteja, mutta minua ainakin ärsytti viestin ilkeä sävy (aloittaja puhuu "sosiaalisesti vammaisista"). Luulen, että jos viesti olisi ollut vähemmän kärkevä ja tulokulma enemmän myönteinen, alapeukkuja olisi vähemmän.
Sosiaalisesti vammainen eli ihminen, jolla on puutteita sosiaalisissa taidoissa on henkilö, joka ei ymmärrä puheen olevan muutakin kuin sen asiasisältö.
Se ON aika keskeinen viestimisen periaate.
Enkä tietenkään hauku kaikki hiljaisia ihmisiä sosiaalisesti taidottomiksi, saati vammaisiksi. Ainoastaan noita jotka militantisti kieltäytyvät kontaktista ja katsovat puheen olevan turhaa hölinää.
ap
Introverttiys ei tarkoita "sosiaalisesti vammaista" eikä ekstroverttiys tarkoita sosiaalisesti taitavaa. Introvertti voi olla sosiaalisesti hyvin taitava ja ekstrovertti voi olla "sosiaalisesti vammainen". Sosiaaliset taidot ei ole sama asia kuin 'puheliaisuus'.
Vierailija kirjoitti:
Aivan totta.
Olisihan aika hiljaista ja tylsää jos ihmiset puhuisivat vain silloin kun olisi oikeaa asiaa.Miten muuten hiljaiset ja introvertit ihmiset suhtautuvat leikinlaskuun ja vitsien kertomiseen?
Sehän on monesti *turhaa puhetta*.
Tai toisen ihmisen kehumiseen ja kannustamiseen?Jos hyväntahtoisuus, keveys ja iloisuus puuttuisi kommunikoinnista olisi se aika masentavaa.
Monesti myös se, että puhutaan enzin jotain yleistä, vaikka ei niin asiaakaan, avaa portteja myös sille, että sitä myöden tutustumalla voidaan joskus keskustella vakavammin ja jopa purkaa sydäntä vaikeissa asioissa.Ihminen joka enimmäkseen sanoo *emmäätiedä* tai *niinvissiin* tai on ihan hiljaa ei anna kuvaa kovin empaattisesta keskustelukumppanista.
Myös antaa aika itsekkään kuvan aikuisesta ihmisestä joka vetoaa siihen, ettei vaan huvita keskustella tai vastata.
Aikuisen ihmisen pitää joskus kyetä, osata ja tajuta ylittää se oma mukavuusalueensa.
Niin tekevät ne puheliaatkin.
Ylittävätkö puheliaat mukavuusalueensa pysyttelemällä välillä hiljaa, kuuntelemalla ilman tarvetta olla lähes jatkuvasti keskipisteenä? Uskon kun näen näin tapahtuvan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan totta.
Olisihan aika hiljaista ja tylsää jos ihmiset puhuisivat vain silloin kun olisi oikeaa asiaa.Miten muuten hiljaiset ja introvertit ihmiset suhtautuvat leikinlaskuun ja vitsien kertomiseen?
Sehän on monesti *turhaa puhetta*.
Tai toisen ihmisen kehumiseen ja kannustamiseen?Jos hyväntahtoisuus, keveys ja iloisuus puuttuisi kommunikoinnista olisi se aika masentavaa.
Monesti myös se, että puhutaan enzin jotain yleistä, vaikka ei niin asiaakaan, avaa portteja myös sille, että sitä myöden tutustumalla voidaan joskus keskustella vakavammin ja jopa purkaa sydäntä vaikeissa asioissa.Ihminen joka enimmäkseen sanoo *emmäätiedä* tai *niinvissiin* tai on ihan hiljaa ei anna kuvaa kovin empaattisesta keskustelukumppanista.
Myös antaa aika itsekkään kuvan aikuisesta ihmisestä joka vetoaa siihen, ettei vaan huvita keskustella tai vastata.
Aikuisen ihmisen pitää joskus kyetä, osata ja tajuta ylittää se oma mukavuusalueensa.
Niin tekevät ne puheliaatkin.Tämä on niin totta. Ja ellei sano mitään, vaikuttaa siltä, että ei ole omia mielipiteitä, ei näkemyksiä, ei minkäänlaista kiinnostusta mihinkään. Silloin ei myöskään puhuja saa varmistusta siitä, että onko aihe kiinnostava tai mitä toinen ajattelee hänestä tai aiheesta. Onko hän täysin vittuundunut vai onko hän juuri täysin samaa mieltä ja jopa innoissaan asiasta. Onko hän hyvällä tuulella vai huonolla tuulella jne.
Ja siis minäkin olen introvertti, mutta osallistun aktiivisesti keskusteluun jossain vaikka työpaikan kahvitauolla. Minusta vuorovaikutus ihmisten kanssa on tosi tärkeää, vaikka jutut olisivat "turhanpäiväisiä". Kumman paljon sitä oppii kuitenkin vuosien varrella ihmisistä ja niitä pikku yksityiskohtia ei tulisi esiin, ellei olisi sitä "turhan" rupattelua välillä. Ja hauskaakin se on välillä. Sitoo porukkaa yhteen ja vahvistaa luottamusta.
Itse olen tajunnut tämän yhä vahvemmin näin vähän vanhempana 30-40+ Parikymppisenä sitä nyt oli mitä oli kun ei oikein itsekään tiennyt, mikä on.
No mitäs jos ei ole kiinnostusta juuri mihinkään ja siksi on hiljaa? Vai pitäisikö sanoa mitä ajattelee, kuten minä yleensä, "Miten te jaksatte olla noin innoissanne jostain auringonpaisteesta, en tajua."
"Eikö kaikki olekin aika turhaa paskaa?"
"Puhuttaisiko välillä kauheimmista murhista mitä tiedätte?"Haha. Tavallaan samaistun. Mutta jos ei kiinnosta olla vuorovaikutuksessa, niin ei tietenkään ole pakko, kunhan ymmärtää ja hyväksyy sitten sen, että ne muut eivät ole kiinnostuneita sinusta etkä varmastikaan pääse keskustelemaan kamalimmista murhista jos et ensin päivittele säätiloja.
Minä olen hiljainen introvertti, mutta hiljaisuuteni johtuu ujoudesta. Tulen kuitenkin paljon paremmin toimeen niiden "joutavia höpöttävien" ekstroverttien kanssa, sillä he saavat löpinöillään oloni tuntemaan hyväksytyksi ja uskallan sitten itsekin avata suutani. Muiden hiljaisten seura on vaivaannuttavaa, valitettavasti. Vaikka kyllä sitä välillä kaipaisi introverttiystäviä, joiden seura ei olisi niin kuluttavaa.
Kiva, että joku sentään ymmärsi, mitä sanoin.
Voi aivan hyvin olla syrjäänvetäytyvä ja haistattaa henkisesti pitkät toisille. Oma valinta. Kunhan tajuaa, että juuri sen viestin lähettää, jos ei puhu eikä pihahda.
ap
Kylläpä ap:lle näyttää olevan tämä asia kova pala. Näin monta sivua jo saatu aikaiseksi PELKKÄÄ PASKAA, jossa kantavana teemana se, että sosiaaliset ovat parempia ihmisiä, ja olisi miltei parempi että hiljaiset kuolisivat pois.
Mikä asia? Mee nyt jo ottaan ne lääkkeesi, olet todella aggressiivinen. Jos puheenaihe ei miellytä, miksi notkut siinä ilkeilemässä ja raivoamassa?
ap
Siksi koska kaltaisesi ennakkoluuloiset pikku paskat ottavat kupoliin. Olen joutunut kärsimään enemmistön terrorista koko ikäni, ja nykyisin EN TODELLAKAAN VÄLITÄ IHMISISTÄ hevon vit tua. Se ei silti estä minua katsomasta että mitäs paskaa sitä taas tarjoillaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä AP höpötät. Ei mulla ainakaan ole minkäänlaista velvollisuutta sosalisoida yhtään sen enempää kuin itse katson tarpeelliseksi. Eikä ole kenelläkään muullakaan. Jos joku ottaa nokkiinsa, niin se on hänen ongelmansa. Hieman oudolta kuulostaa tämä julistus, että pitäisi taipua elämään enemmistön tapojen mukaan, jos se ei itsestä tunnu oikealta, omalta ja hyvältä.
Kannattaa opetella lukemaan. Mitäpä sanoinkaan toisessa kappaleessa?
"Mutta vähimmäismäärä sosiaalista kontaktia pitäisi olla, JOS ei halua suoraan ilmaista käytöksellään, että "painu vit.uun"."
Paino sanalla JOS.
Jos haluat siis ilmaista, että painu vitt..n, niin asiahan on ok. Ole ihmeessä mykkänä, se on sitten juuri siihen tilanteeseen sopiva käyttäytymistapa.
Kunhan ymmärrät, että jos et puhu, sen viestin sä todellakin siis lähetät.
ps. aivan jokainen meistä joutuu sopeuttamaan käytöstään vallitseviin käytöstapoihin, lakeihin ja sosiaalisiin tilanteisiin. KUKAAN ei voi olla miten huvittaa. Kestä se.
ap
Kannattaa opetella edes hieman käytöstapoja, niin pointti voi mennä paremmin perille. Osaan kyllä kiitos vaan neuvosta lukea ihan kohtuullisesti ainakin.
Onko käytöksesi yhtä hyökkäävää ja agressiivista myös livetilanteissa? En nimittäin ihmettele, jos saat useinkin tuollaisen "painu vitt..n" mielikuvan yrittäessäsi sosialisoida vähän sivistyneemmin käyttäytyvien kanssa, koska se voi olla juuri se oikea mielikuva tilanteesta :)
Olet ihan kohtuuttoman vaativa keskustelukumppani. Itse haukut ja mollaat. Ja sitten ilkamoit, että toinen ei muka osaa käyttäytyä, vaikka ap puhuu erittäin sivistyneesti sinuun itseesi verrattuna.
Ihailen ap:n selväsanaisuutta ja kykyä perustella. Ymmärrettävästi hyökkäyksiä alkaa tulla, kun ap:n selvityksiä ei saa asiaperusteilla kumottua. Kiitos ap:lle todella hyvästä ketjusta!
Vit tu sinä et ole muuta kuin sama kusipäätrolli jolla on näemmä ollut hieman tylsä sunnuntaipäivä. Olet aloittanut useita täysin idioottimaisia ja asenteellisia keskusteluketjuja, ikään kuin omistaisit koko palstan.
Sinä ja kaltaisesi tässä olette sitä sosiaalisesti äärettömän vammaista porukkaa.
Kylläpä ap:lle näyttää olevan tämä asia kova pala. Näin monta sivua jo saatu aikaiseksi PELKKÄÄ PASKAA, jossa kantavana teemana se, että sosiaaliset ovat parempia ihmisiä, ja olisi miltei parempi että hiljaiset kuolisivat pois.