Lapseton siskoni toi miehensä kanssa tyttäreni YO-juhliin vain 50€ lahjaksi
Mielestäni aika pieni summa noin läheiseltä henkilöltä nimenomaan kun ei ole omia lapsia.. Molemmat hyvissä työpaikoissa. Luulisi vähän enemmän irtoavan.
Tyttöni on todella surullinen, meillä on pieni suku ja luotti että siskoni ja tämän mies olisivat antaneet yhden suurimmista lahjoista. Nyt on tulossa enää sellaisia vieraita joilta tuskin hirveästi rahaa tulee kuten hänen kavereita, tuttavaperheitä jne. :(
Kommentit (194)
Vierailija kirjoitti:
Olen tavallisesti antanut siskoni lapsille 50-70 euron arvoiset lahjat synttäreille ja jouluna, mutta vähältä ja pihiltä se varmaan tuntuu kun isovanhemmilta tulee aina satoja euroja
tuokin on mielestäni yliampuvaa, ja tavallaan harmittaa että noin isoista summista tehdään jotain normia. Itse antanut 30-40 euron lahjat jouluna ja synttäreinä, paitsi nyt kun ei enää ole pyydetty sinne synttäreille, kun lapsi on sen verran teini, että pitää sitä juhlimista jo nolona, niin tyrkkäsin vaan kaksikymppisen käteen kun muuten nähtiin.
Tämä aloitus on aika takuuvarmasti provo, mutta sanotaan nyt kaikille niille, joilla on samansuuntaisia ajatuksia lapsettomista sukulaisista:
Miksi juuri heiltä odotetaan isoja summia ja suuria lahjoja? Siis ajatellaanko näin, että heillä on siihen varaa? Eikös jokaisen kuuluisi saada käyttää omat varansa itseään varten?
Kuinka paljon olet itse antanut näille lapsettomille sukulaispareille lahjoja tai rahaa elämän varrella? Heidän tehtävänsä kun olisi sinun mielestäni lahjoa aina vain muita, mutta milloin he itse ovat sitten saamapuolella?
Joskus nimittäin tämä tulee mieleen, kun itse olen juuri siinä asemassa, että minulta odotetaan rahaa ja lahjomisia. Sen sijaan minua itseäni ei koskaan muisteta mitenkään. Ei minua eikä miestäni. Täytyy sanoa, että me olemme lapsettomuudessamme tulleet sukulaisille ja ystäville erittäin halvaksi. Meille ei kanneta lahjoja eikä rahakuoria. Sen sijaan meidän oletetaan niitä kanniskelevan muille.
Tämä ei ole mielestäni ihan oikein, koska on meilläkin ollut tilaisuuksia, jolloin meitäkin olisi voinut muistaa muutenkin kuin postikortilla. Tosin yleensä ei tule sitäkään.
Ja vielä, oletteko koskaan laskeneet, kuinka monta sellaista sukulais- ja ystäväperhettä näillä lapsettomilla pareilla on, joita heidän pitää aina ja kaikissa tilanteissa muistaa ja kuinka paljon heillä on niitä muistettavia lapsia? Siitä voi kertyä ihan huomattava summa vuodessa, kun kaiken yhteen laskee.
Vierailija kirjoitti:
Voi tyttöparkaa. Juhlathan oli ihan turhat jos saalis jää kovin pieneksi.
Kai nyt tajusitte repiä niiltä kahvimukit ja pullat kädestä kun selvisi että juhlien liikevaihto ja varsinkin -voitto jäi tavoitteista heidän takiaan
Vierailija kirjoitti:
Tämä aloitus on aika takuuvarmasti provo, mutta sanotaan nyt kaikille niille, joilla on samansuuntaisia ajatuksia lapsettomista sukulaisista:
Miksi juuri heiltä odotetaan isoja summia ja suuria lahjoja? Siis ajatellaanko näin, että heillä on siihen varaa? Eikös jokaisen kuuluisi saada käyttää omat varansa itseään varten?
Kuinka paljon olet itse antanut näille lapsettomille sukulaispareille lahjoja tai rahaa elämän varrella? Heidän tehtävänsä kun olisi sinun mielestäni lahjoa aina vain muita, mutta milloin he itse ovat sitten saamapuolella?
Joskus nimittäin tämä tulee mieleen, kun itse olen juuri siinä asemassa, että minulta odotetaan rahaa ja lahjomisia. Sen sijaan minua itseäni ei koskaan muisteta mitenkään. Ei minua eikä miestäni. Täytyy sanoa, että me olemme lapsettomuudessamme tulleet sukulaisille ja ystäville erittäin halvaksi. Meille ei kanneta lahjoja eikä rahakuoria. Sen sijaan meidän oletetaan niitä kanniskelevan muille.
Tämä ei ole mielestäni ihan oikein, koska on meilläkin ollut tilaisuuksia, jolloin meitäkin olisi voinut muistaa muutenkin kuin postikortilla. Tosin yleensä ei tule sitäkään.
Ja vielä, oletteko koskaan laskeneet, kuinka monta sellaista sukulais- ja ystäväperhettä näillä lapsettomilla pareilla on, joita heidän pitää aina ja kaikissa tilanteissa muistaa ja kuinka paljon heillä on niitä muistettavia lapsia? Siitä voi kertyä ihan huomattava summa vuodessa, kun kaiken yhteen laskee.
Veit sanat suustani. Olen itsekin tällainen siht hyvintoimeentuleva lapseton täti, ja jotkut (ei vältt verisukulaiset vaan ystävät) selvästi toivovat lahjoja lapsilleen minulta, mukaanlukien ulkomaanmatkoja jne. Aloitus lienee provo mutta valitettavasti näin ajattelevia ihmisiä on kyllä.
Trolli, mutt jos totta niin HUI miten materialistinen maailmakuva ja kasvatus teillä on ollutkaan, ahnetta! Eikö tärkeintä olekaan se, että ollaan läheisten ja rakkaiden kanssa yhdessä?
Jos saisi kerralla takaisin kaikki ne rahat, mitkä on vuosien varrella menneet ihan muitten ihmisten lahjoihin, niin olisi varmaan mahtava summa. Kannattaisikohan lopettaa koko lahjojen antaminen, niin rahallinen kuin tavaratkin ja laittaa aina vastaava summa säästöön. Kattois sitten viiden tai kymmenen vuoden päästä, paljonko on kertynyt. Perhana, taidankin tosiaan aloittaa.
Ärsyttää kun äitikin vie aina siskon ja veljen perheelle valtavat tuomiset, kun menee niille ihan vaan kylässä käymään. Meille ei koskaan yhtään mitään. Kysyin kerran, kun taas kiikutti uusia pussilakanoita siskolle, että koska tuot meille. Vastaus oli, ettei teille tarvi kun eihän teillä ole lapsiakaan, voitte ostaa itse. Voi kun tuntuikin mukavalta.
Meidän tehtävä on sitten myös kuljettaa äitiä kaikissa sen menoissa autolla, siskon ja veljen ei. Koska niillä on se lapsiperhe eikä niitten tarvitse, me puolestamme saamme luvan joutaa. Omilla polttoaineilla tietysti, pitkin hampain jotain maksaa jos huomautetaan.
Lahjat sitten tosiaan oma juttunsa. Meiltä niitä odotetaan. Ja ollaan möksällään, jos ei ole riittävän arvokkaita. Eikä koske vaan minun omaisia, vaan miehen sukulaisilta tulee myös sanattomia viestejä. Tuli kutsu rippijuhliinkin miehen velipuolen (jonka kanssa hyvin vähän tekemisissä) kaksosten rippijuhliin 300 kilometrin päähän. No ei pystytä lähtemään, mutta täytyyhän ne onnittelukortit molemmille laittaa ja rahat väliin. Kun kutsu kuitenkin tuli. Ollaan viimeksi nekin kaksoset nähty jotain 3-vuotiaina. Ja yhdet valmistujaiset on taas edessä, kutsun mukana tuli tilinumero. Ihan tuttavaperheen jälkikasvua.
Niin siis, koska meille? Kun tuntuu, että aina on jossain jotain, mihin on rahapussia revittävä. Rupesin täs laskemaan, niin tosiaan miehen puolelta on joka tulevalle vuodelle joku juttu, on vauvaonnitteluja, ristiäisiä, pikkulasten synttäreitä, on rippijuhlia, valmistujaisia, lakkiaisia, sen jälkeen sitten aika varmasti jo häitä sun muita. Siellä on paljon lapsosia, joita meidän lapsettomien kuuluu lahjoa. Mutta siis, jos aionkin nyt toteuttaa suunnitelmani, niin me ei nyt sitten syystä tai toisesta voidakaan osallistua.
Voi itku !
Meidän poika ei saanut rahaa yhteensä kuin 1.050€.
Ah.
Kyllä on kamalaa, kun yo-juhlia ei ollutkaan.
Ne olivat eilen, ei toissapäivänä.
On se kauheeta, kun vain 50 € ehkä annettiin.
Kolkyt vuotta sitten sain lahjaksi niin paljon, että edelleen tilillä on rippeet.
Antajia oli paljon, summat eivät suuria.
Osasin sijottaa.
Seuraavan kerran en tuo senttiäkään, turhauttaa olla vain hemmetin lypsylehmä.
Pidä itse lapsistasi huolta. Annan lahjat kuten muutkin vieraat.
0/5
taas viellä joku hiton vela keksii näitä ärsytystä nostattavia juttuja
En ihan ymmärrä mihin on hävinnyt nöyryys ihmisiltä, tää on toki provo koko aloitus, mutta samaa dialogia täällä on käyty monta vuotta ja koko kevät. Häissä pitää vähintään olla 100€/nuppi lahja, ripari- ja yo-lahjaksi ei 50€ riitä, lasten nimppareillekin olisi kiva joku 50-100€ lahja puhumattakaan synttäreistä! Joo olisi ehkä vähän noloa jos joku laittaisi 5€ setelin kortin väliin vaikka yo-juhlissa, mutta edelleen se lahjan antaja antaa just niin paljon kuin itse pystyy ja haluaa. Vaikka itse annan kummilapsille 150€ lakkiaisissa rahaa niin en Mä nyt hemmetti voi olettaa että kaikki haluaa antaa niin paljon. Meillä mummo antoi kaikille lapsenlapsille saman summa lakkiaisissa, 5000 markkaa tai euroaikana kirjoittaneet sai 800€, tuossa on minusta reilua että rahasumma on kaikille sama.
Kesän hääjuhlia miettiessä huvittaa kun itseäni paljon paremmin tienaavat kaverit pyytää rahalahjoituksia häämatkakassaan. Yksikin opiskelukaveri tienaa oikeasti 250 000€ vuodessa joten omilla keskituloilla tuntuu älyttömältä maksaa satasia heidän häämatkastaan. Heidän lapsensa ristiäisissä myös oli paljon rahalahjoja, mikä on mielestäni vähän mautonta. Mahdollisia lakkiaisia 17 vuoden päästä odotellessa...
Minua ei ole edes valmistujaisiin koskaan kutsuttu, vaikka hirmu mielellään menisin. Isoäitinsä kutsuvat. Olen näille nuorille täti. Lahjoja en tietysti anna jos ei kutsuta.
Heidän häviö, koska sivistystä arvostavana olisin kyllä antanut rahaa ihan kivasti, enemmän kuin synttäreinä. En toki tätä sano, sillä en minä halua kutsua vain rahan vuoksi heiltä.
Pitävät kai juhlia enemmän lasten kavereille.
Vierailija kirjoitti:
Tämä aloitus on aika takuuvarmasti provo, mutta sanotaan nyt kaikille niille, joilla on samansuuntaisia ajatuksia lapsettomista sukulaisista:
Miksi juuri heiltä odotetaan isoja summia ja suuria lahjoja? Siis ajatellaanko näin, että heillä on siihen varaa? Eikös jokaisen kuuluisi saada käyttää omat varansa itseään varten?
Kuinka paljon olet itse antanut näille lapsettomille sukulaispareille lahjoja tai rahaa elämän varrella? Heidän tehtävänsä kun olisi sinun mielestäni lahjoa aina vain muita, mutta milloin he itse ovat sitten saamapuolella?
Joskus nimittäin tämä tulee mieleen, kun itse olen juuri siinä asemassa, että minulta odotetaan rahaa ja lahjomisia. Sen sijaan minua itseäni ei koskaan muisteta mitenkään. Ei minua eikä miestäni. Täytyy sanoa, että me olemme lapsettomuudessamme tulleet sukulaisille ja ystäville erittäin halvaksi. Meille ei kanneta lahjoja eikä rahakuoria. Sen sijaan meidän oletetaan niitä kanniskelevan muille.
Tämä ei ole mielestäni ihan oikein, koska on meilläkin ollut tilaisuuksia, jolloin meitäkin olisi voinut muistaa muutenkin kuin postikortilla. Tosin yleensä ei tule sitäkään.
Ja vielä, oletteko koskaan laskeneet, kuinka monta sellaista sukulais- ja ystäväperhettä näillä lapsettomilla pareilla on, joita heidän pitää aina ja kaikissa tilanteissa muistaa ja kuinka paljon heillä on niitä muistettavia lapsia? Siitä voi kertyä ihan huomattava summa vuodessa, kun kaiken yhteen laskee.
Kiitos kun muistutit tästä. Meillä on yksi pieni lapsi, joka on lapsettomilta sukulaisilta saanut lahjoja ja en kyl itse ole joululahjojen lisäksi muistanut. Voisinkin nyt kesällä ihan vaan muuten vain jotain ostaa heille kaikille mökeille tai vaikka hyvät viinit kesäruokien kanssa nautittavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on varmaan provo, koska kukaan ei oikeasti ole noin kiittämätön. Jos on, sietäisi hävetä.
Mutta sellainen tuli mieleen että kun on lapseton pariskunta kyseessä niin olisivatko lapsettomuushoidoissa, jotka nielevät aika paljon rahaa?
Kyllä niitä kiittämättömiä on! Sanoi munkin kaveri pikku joulu lahja sotaan jonka annoin et ei halla ole sille varmaan käyttöä! No Aha :p...
Toiset sikiää ja muut ihan toiset sen maksavat, näin on ollut jo kautta maailmansivun..
Herra mun vereni miten hauska keskustelu, harmi että se on totta.
Ihmeellistä miten todellisuudentaju on täysin hämärtynyt. Sama tuon toisen yo-lahjarahakeskustelun kanssa. Te ahnehtijat olette naurettavia. :D
Antoi siksi 50e, vaikka olisi ollut antaa paljon enemmän, siksi että ei arvosta tyttäresi valmistumista. Jos on rahaa, niin sitä pitää antaa, varsinkin nuorille, jotka lähtevät pois kotoa ja näillä rahoilla tekevät ensimmäiset oman kodin hankinnat. 50e saa kotiin vessapaperit ja lidilistä pari kertaa ruokaa. Asia erikseen, jos ei ole antaa. Silloin voi antaa, jotain muuta kuin rahaa. Esim. 1 Ruusu riittää. Törkeää käytöstä, jos kyseessä kuitenkin oma täti, joka olisi voinut auttaa.
Sitä vaan ihmettelen, kuinka kerkesit kesken juhlien tänne kirjoittelemaan. Lauantaina iltapäivällä tuohon aikaan oli suurin ryysis menossa. Ja jos oli tauko vieraissa, niin tiskiä ja muuta kyllä riittää. Sulla taida mitään ollakaan, tytärtä tai juhlia.