Miehen ex-vaimo suuttui verisesti kuultuaan että olen raskaana alle puoli vuotta heidän esikoisensa kuoleman
jälkeen. Tästä johtuen kieltäytyy nyt vaikka mihin tekosyihin vedoten antamasta heidän toista yhteistä lasta tapaamisiin, tiedämme kaikki että totuus on se, minkä nainen joskus tekstasi, että mies on "sydämetön kylmä hirviö".
Ymmärrän äidin tuskan lapsen menettämisestä, ja suree isäkin ja minä. Silti ei voi koko elämä pysähtyä ja tämä menee jo naurettavuuksiin. Lakimieskö tässä pitää palkata, että mies saa lastaan tavata?
Kommentit (225)
Ja vaikka kyseinen äiti ei itse lukisi tätä niin täällä voi olla sukulaisia, ystäviä, naapureita , työkavereita yms jotka tunnistavat tapauksen. Onko kivaa paljastaa yksityiskohtia niille joille asia ei millään tavalla kuulu?
Vierailija kirjoitti:
Onneksi ei ole exää nyxää eikä lasta. Taidampä ostaa liput ja lähteä Pariisiin shoppailemaan.
No se onkin hyvä keino elää tätä elämää. Ettei vaan sattuisi mitään. Tai jos vaikka joku vaatisi jotain?
Jaa, meneeköhän tämä juttu miehen exänkin mielestä näin. Nyt kuulemme vain ap:n näkemyksen. Olisi kiva kuulla myös miehen exän näkemys tähän. Voisi olla ihan toinen.
Missä on ap:n ymmärrys ja empatia lapsensa menettänyttä toista äitiä kohtaan. Jos lapsen kuolemasta on vasta alle puoli vuotta, niin hyvänen aika sentään, anna hänelle ja miehellesi aikaa toipua. Ei asiat voi ollakaan normaalilla tolalla tuollaisen jälkeen. Itse vaikutat nyt aloituksesi perusteella empatiakyvyttömältä ja itsekeskeiseltä, "ex on verisesti suuttunut raskaudestani". Ap näkee nyt exän vain kiukuttelevana kapuloita hänen rattaisiin heittelevänä draamaqueenina. Se kuin on se ap:n oma napa maailmankeskipiste.
Luuleeko ap täällä haukkumisen auttavan asiaa? Tuon äidin (Jos on huomannut) kannattaisi näyttää tämä ketju miehelle, kysyä ovatko tosissaan hänen mielenterveyden suhteen ja viemässä lasta ja harkita sitä kunnianloukkaussyytettä. Ei kai mieskään tykkää että perheen yksityisasioita tuodaan julkisuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Missä on ap:n ymmärrys ja empatia lapsensa menettänyttä toista äitiä kohtaan. Jos lapsen kuolemasta on vasta alle puoli vuotta, niin hyvänen aika sentään, anna hänelle ja miehellesi aikaa toipua. Ei asiat voi ollakaan normaalilla tolalla tuollaisen jälkeen. Itse vaikutat nyt aloituksesi perusteella empatiakyvyttömältä ja itsekeskeiseltä, "ex on verisesti suuttunut raskaudestani". Ap näkee nyt exän vain kiukuttelevana kapuloita hänen rattaisiin heittelevänä draamaqueenina. Se kuin on se ap:n oma napa maailmankeskipiste.
Ihan mielenkiinnosta. Mietitkö sä sekuntiakaan isän tilannetta?
Hän on menettänyt lapsensa eikä hän saa nähdä toista lastaan eli tavallaan on menettänyt hänetkin äidin toiminnan vuoksi.
Siitähän tässä oli kyse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä on ap:n ymmärrys ja empatia lapsensa menettänyttä toista äitiä kohtaan. Jos lapsen kuolemasta on vasta alle puoli vuotta, niin hyvänen aika sentään, anna hänelle ja miehellesi aikaa toipua. Ei asiat voi ollakaan normaalilla tolalla tuollaisen jälkeen. Itse vaikutat nyt aloituksesi perusteella empatiakyvyttömältä ja itsekeskeiseltä, "ex on verisesti suuttunut raskaudestani". Ap näkee nyt exän vain kiukuttelevana kapuloita hänen rattaisiin heittelevänä draamaqueenina. Se kuin on se ap:n oma napa maailmankeskipiste.
Ihan mielenkiinnosta. Mietitkö sä sekuntiakaan isän tilannetta?
Hän on menettänyt lapsensa eikä hän saa nähdä toista lastaan eli tavallaan on menettänyt hänetkin äidin toiminnan vuoksi.
Siitähän tässä oli kyse.
Ei, vaan ap ihan tosissaan ihmettelee miksi ei eksä ole innoissaan heidän vauvasta, kun hän lapsensa on juuri kuollut.
Tällä miehellä on oikeus tietää mitä ap on kirjoitellut heidän perhe-elämästä. Itse ainakin olisin tosi vihainen. Onko muuten mitään mahdollisuutta että mies ja exä saisivat sovittua ja palaisivat yhteen?
Vierailija kirjoitti:
Tällä miehellä on oikeus tietää mitä ap on kirjoitellut heidän perhe-elämästä. Itse ainakin olisin tosi vihainen. Onko muuten mitään mahdollisuutta että mies ja exä saisivat sovittua ja palaisivat yhteen?
:DDD
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällä miehellä on oikeus tietää mitä ap on kirjoitellut heidän perhe-elämästä. Itse ainakin olisin tosi vihainen. Onko muuten mitään mahdollisuutta että mies ja exä saisivat sovittua ja palaisivat yhteen?
:DDD
Ei tarvitse nauraa. Elämä on ihmeellistä ja kaikki on mahdollista. Onhan pareja palannut yhteen pidemmänkin tauon jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Tällä miehellä on oikeus tietää mitä ap on kirjoitellut heidän perhe-elämästä. Itse ainakin olisin tosi vihainen. Onko muuten mitään mahdollisuutta että mies ja exä saisivat sovittua ja palaisivat yhteen?
Mm tämä olisi paras ratkaisu. Elossa oleva lapsi saisi molemmat vanhempansa takaisin :) ap voisi ajatella muitakin ja tehdä abortin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä on ap:n ymmärrys ja empatia lapsensa menettänyttä toista äitiä kohtaan. Jos lapsen kuolemasta on vasta alle puoli vuotta, niin hyvänen aika sentään, anna hänelle ja miehellesi aikaa toipua. Ei asiat voi ollakaan normaalilla tolalla tuollaisen jälkeen. Itse vaikutat nyt aloituksesi perusteella empatiakyvyttömältä ja itsekeskeiseltä, "ex on verisesti suuttunut raskaudestani". Ap näkee nyt exän vain kiukuttelevana kapuloita hänen rattaisiin heittelevänä draamaqueenina. Se kuin on se ap:n oma napa maailmankeskipiste.
Ihan mielenkiinnosta. Mietitkö sä sekuntiakaan isän tilannetta?
Hän on menettänyt lapsensa eikä hän saa nähdä toista lastaan eli tavallaan on menettänyt hänetkin äidin toiminnan vuoksi.
Siitähän tässä oli kyse.Ei, vaan ap ihan tosissaan ihmettelee miksi ei eksä ole innoissaan heidän vauvasta, kun hän lapsensa on juuri kuollut.
Missä AP on puhunut innoissaan olosta? Eikös tuossa ole ongelmana se, että lapsen äiti ei anna lapsen tavata isäänsä?
En ehtinyt lukea kaikkia kommentteja.
Itsekin olen menettänyt paljon ja jotenkin voisin samaistua vähän äitiin, vaikka olen lapseton ja äidinrakkaus on ihan eri potenssissa.
Hän on menettänyt ensin syystä tai toisesta ydinperheen ja nyt vielä kalleimman aarteensa. Lapsen jokapäiväinen läsnäolo voi olla todella merkityksellinen hänen jaksamiselleen ja mielenterveydelleen. Saattaa myös olla, että hän pystyy olemaan ihan hyvä äiti lapselleen, mutta suhtautuu tiikeriemon raivolla siihen, että pitäisi luovuttaa lapsi eksän luo, etenkin kun siellä uusi vauva vääntää veistä äidin haavassa.
Vierailija kirjoitti:
En ehtinyt lukea kaikkia kommentteja.
Itsekin olen menettänyt paljon ja jotenkin voisin samaistua vähän äitiin, vaikka olen lapseton ja äidinrakkaus on ihan eri potenssissa.
Hän on menettänyt ensin syystä tai toisesta ydinperheen ja nyt vielä kalleimman aarteensa. Lapsen jokapäiväinen läsnäolo voi olla todella merkityksellinen hänen jaksamiselleen ja mielenterveydelleen. Saattaa myös olla, että hän pystyy olemaan ihan hyvä äiti lapselleen, mutta suhtautuu tiikeriemon raivolla siihen, että pitäisi luovuttaa lapsi eksän luo, etenkin kun siellä uusi vauva vääntää veistä äidin haavassa.
Mielenkiintoista ja asiaa valaisevaa olisi tietää miksi ja mihin tämä alkuperäinen perhe hajosi.
Jos kuka tahansa mies kiukkuaisi ex-vaimon uusista raskauksista uudessa parisuhteessa niin häntä pidettäisiin aiheellisesti typeränä ja lapsellisena. Oli olosuhteet mitkä tahansa.
Harvoin edes parilla itsellään on yhtenäinen näkemys eron syistä. Kuitenkin yleensä kaikilla on ollut haave hyvästä ja yhteisestä tulevaisuudesta ja se on hajonnut.
On mielenkiintoinen näkemys mitä täällä tuli vastaan eli tämä suojelee lastaan.
Jos isä on ihan normaali, niin ei lasta noin suojella. Harvat syyt antaa sulle luvan kadota lapsen kanssa maan alle.
Se lapsi ei ole vain äidin, sillä on myös toinenkin vanhempi, johon suhdetta tulee tukea.
Raskaus on nyt sattunut paskaan saumaan, mutta tää on elämää. Asioita sattuu ja tapahtuu.
Exän kaikki tunteet on sallittuja, mutta tekojen tulee olla tehtynä lapsen parasta ajatellen. Sitä on surussa vaikea nähdä ja joskus se voi vaatia ulkopuolisen puuttumista.
Miten ap uskaltaa avautua täällä Suomen suurimmalla keskustelupalstalla noin tulenarasta tilanteesta? Eikö tajua että exä tai joku exän tuttu voi tunnistaa? Tuossahan voi olla vaikka minkälaisia seuraamuksia.
Erittäin tökeröä laittaa tänne että mies miettii lähihuoltajuutta.....
Vierailija kirjoitti:
On mielenkiintoinen näkemys mitä täällä tuli vastaan eli tämä suojelee lastaan.
Jos isä on ihan normaali, niin ei lasta noin suojella. Harvat syyt antaa sulle luvan kadota lapsen kanssa maan alle.
Se lapsi ei ole vain äidin, sillä on myös toinenkin vanhempi, johon suhdetta tulee tukea.
Raskaus on nyt sattunut paskaan saumaan, mutta tää on elämää. Asioita sattuu ja tapahtuu.
Exän kaikki tunteet on sallittuja, mutta tekojen tulee olla tehtynä lapsen parasta ajatellen. Sitä on surussa vaikea nähdä ja joskus se voi vaatia ulkopuolisen puuttumista.
No onko se isä normaali? Vai "sydämetön kylmä hirviö" kuten johdannossa eksän kerrotaan kirjoittaneen.
Millä tavalla raskaus on sattunut paskaan saumaan? Pitäisikö naistenkin uusissa parisuhteissa miettiä ensisijaisesti ex-miehen tunteita lasten hankinnassaan?
Kukahan se tämän tarinan sydämetön kylmä hirviö on? Se eksä jonka tunteiden mukaan muunkin maailman pitäisi liikkua ja kääntyä?
Siinä on vakka kantensa valinnut. Ja tarkoitan tosiaan tätä miehen nyksää.