Muunsukupuolinen Jonna, 17, jännitti vanhemmilleen kertomista ettei ollutkaan tyttö – eikä poika

Vierailija kirjoitti:

En koe olevani mitään sukupuolta. En ole perinteisen naisellinen enkä perinteisen miehekäs. Mutta koska pimpsaloora löytyy ja olen vielä synnyttänyt ja imettänytkin, niin ihan varmasti nainen olen. Näin yksinkertaista se on, katsoo vaan alakertaan niin saat tietää sukupuolesi. Muuten ihminen saa olla millainen vaan eikä sillä aidosti ole mitään tekemistä sukupuolen kanssa. Stereotypiat on keksittyjä ja ehkä keskiarvoja, ei niihin kannata keskittyä.

Entäs ne joilla on sekä miehen että naisen elimiä siellä alakerrassa?

Kyllä mun sukupuoli on nimenomaan aivoissa. Ei mun tarvi alakertaan katsoa tietääkseni kumpi olen. Eikä mun sukupuoli muutu vaikka alakertaan tulis joku paha vamma. Sukupuoli on yläkerrassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä varmaan nauraisin jos joku lapsistani kertois mulle tollasia.

Varmaan naurattaa siinäkin vaiheessa kun lapsi katkaisee välit mollaavaan vanhempaansa.

Ei juuri haittaisi.

Vierailija kirjoitti:

Sukupuolia on uusimpien laskelmien mukaan 247 kappaletta.  On tieteellisesti tutkittu. Siinähän ujellatte. On tieteellistä tämä.

Ja mä voin keksasta vielä pari lisää...

Nykytermistön mukaisesti sukupuoli on sosiaalinen konstruktio, joten ole mitä vain. Juuri nyt koen itseni naiseksi, ja taidankin lähteä tästä uimahalliin tsekkailemaan efektejä. Saattaa olla, että huomenna saatte lukea sikamiehestä, joka meni naisten puolelle tirkistelemään, mutta toivottavasti saan anteeksi, kun kerron tunteneeni itseni naiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ehkä kamala ihminen, mutta en oikeasti jotenkin täysillä osaa uskoa tähän muunsukupuolisuuteen. Ymmärrän interseksuaalisuuden koska se on selvä asia. Muunsukupuolisuus on taas päänsisäistä eikä mitenkään pääteltävissä tai perusteltavissa tai rajattavissa. Muunsukupuoliset jakautuvat useisiin kategorioihin jotka jokainen muunsukupuolinen määrittelee itse. Esim. tämä tyttö ei ole samalla tavalla muunsukupuolinen kuin henkilö B tai C. Eivätkä B ja C ole myöskään samansukupuolisia, vaikka ovatkin muumsukupuolisia. Luonto ei ole luonut kolmatta sukupuolta ollenkaan, joten miten se voisi periaatteessa olla ihan aidosti olemassa. Mistä voi tietää onko vai ei. Onko tämä joku muotivillitys, mielenterveyden ongelma vai ihan oikea juttu? En vain ymmärrä.

Tietenkään siitä nyt ei ole haittaa kenellekään, mutta en myöskään pidä ihan normaalina että mennään puun tai metron kanssa naimisiin... nämä jotenkin menevät tietyllä tavalla samaa kategoriaan.

Itse asiassa olet väärässä, myös luonto on luonut kolmannen sukupuolen. Oletko kuullut kastemadoista, jotka ovat samaan aikaan tyttöjä ja poikia? Myös ihmisellä on mahdollista olla ihan biologisesti molempien sukuelimet - tutustu tieteeseen ja ylläty. Huom. Kromosomitkaan eivät aina ole XX ja XY.

On todella ahdasta määritellä sukupuoli vain biologisesti, siihen kuuluu aina myös sosiaalinen ym. ulottuvuudet.

Ei ole luonnon luomaa kolmatta sukupuolta, vai onko sinusta ihmisillä olemassa kolmannet sukupuolielimet? Täytyy myös sanoa, että ihmistä ei voi verrata matoon. Kyllähän merihevosistakin koiraat kantavat munat, vaikka yleensä sen työn tekee naaras. Se ei silti tarkoita sitä, että olisi luonnollista ihmiselle, että mies olisi raskaana.

Olet varmaan tuntenut itsesi nokkelaaksi kehoittaessasi tutustumaan tieteeseen. Et kuitenkaan ole itsekään ihan kartalla. Se, että omistaa molemmat sukupuolielimet tai syntyy ilman niitä, ei tarkoita että olisi muunsukupuolinen. Sitä kutsutaan interseksuaalisuudeksi eli sukupuolta ei ulkoisesti voida määrittää syystä X. Tästä mainitsinkin sanoessani, että ymmärrän interseksuaalisuuden. Se on asia, joka on tapahtunut raskauden aikana ja huom! Ei ole normaalia syntyä molemmilla sukupuolielimillä, kuten ei myöskään ilman sormia tai ylimääräisillä osilla jne. Se, että näin syntyy ei tietenkään tarkoita sitä, että ihminen olisi mitenkään huonompi.

Pointti koski nimenomaan tätä kolmatta sukupuolta, jolle ei ole mitään konkreettista määritelmää. Sen määrittelee kyseinen ihminen ja jokainen muunsukupuolinen on eri sukupuolta kuin muut. Eli ei periaatteessa ole edes kolmatta sukupuolta, sukupuolia voi olla satoja tällä perusteella. Se ei mene minulla jakeluun. En pidä tällaista ihmistä huonompana, mutta en myöskään osaa mieltää sitä normaaliksi ilmiöksi. Olen sinusta ehkä ahdasmielinen, mutta se on myös asia jolle en voi mitään. Olen perustellut sen miksi en sitä ymmärrä, tarkoitukseni ei ole loukata ketään. Sen sijaan ahdasmieliseksi huutelu on kyllä jotain sellaista niin ihmeellistä. Ahdasmieliseksi nimeäni ennemmin kyllä henkilön joka ei hyväksy erilaisuutta enkä sellaista, joka vain kyseenalaistaa ja tuo perusteluilla mielipiteen esille. Siinä ei ole silloin kyse hyväksymisestä. Minusta tämä on mielenkiintoinen aihe ja jos tiede oikeasti keksii tälle selkeän ja hyvän selityksen niin varmasti moni silloin ymmärtää asian. Ei voi olettaa että enemmistöön kuuluva voisi aina ymmärtää vähemmistöön kuuluvia, etenkään näinkin henkilökohtaisissa asioissa, kun asiasta ei ole kokemusta.

Niin se vain on, että alakerran vehkeet määrittää fyysisesti kumpaa sukupuolta on. Miksi siitäkin asiasta on tehtävä kauhea haloo. Jos sulla on pimppi niin sä olet nainen, jos mulkku niin olet mies. Mutta sukupuoli ei määritä millainen ihminen on, sen voi päättää kukin itse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokunen on täällä sanonut, että ihmiset ovat ahdasmielisiä, eivätkä voi ymmärtää, millaista on olla muunsukupuolinen, kun eivät ole kokeneet samaa.

Siinä he ovat oikeassa, että valtaosa ihmisistä ei pysty samaistumaan. Tämä johtuu siitä, että suurimmalle osalle oma sukupuoli ei ole kovin vahvasti elämää määrittävä tekijä. Valtaosa länsimaisista ihmisistä ei anna sukupuolensa ohjata elämänvalintojaan (toki biologian vuoksi keskimääräisiä henkisiä eroja ja kiinnostustaipumuksia löytyy, mutta poikkeuksia on paljon). Valtaosa ihmisistä ei jätä haluamiansa asioita tekemättä siksi, koska ovat "väärää" sukupuolta. Valtaosa länsimaisista ihmisistä ei pidä epänaisena lyhyttukkaista ja meikkaamatonta reisitaskuhousunaista, eikä epämiehenä pullaa leipovaa ja ripsiväriä käyttävää homoseksuaalimiestä. Luulen, että tähän muunsukupuolisuus-aatteen ymmärtävät ennemmin ne ahdasmielisiksi mielletyt ihmiset, joiden sukupuolikäsitykset ovat ahtaat. Heidän lienee helpompi ymmärtää, että jos tähän heidän rooliinsa ei mahdu, ei muka voi olla tätä heidän sukupuoltaan.

Luulen että aika moni "olen nainen vain koska xx" -ihmisistä huomaisi kokevansa itsensä myös hieman syvemmin naiseksi, jos teini-iässä tulisi liikaa testosteronia ja tulee leveät hartiat, karvat kasvaa kuin pojilla, tulee näkyvä aataminomena, ei saa tissejä eikä lantiota ja muut luulevat tai haukkuvat mieheksi. Tuolloin ehkä kiinnittäisi huomiota siihen mikä tuntee sisällään olevansa (johtui se tunne mistä tahansa). Jos on nainen ja saa siltä näyttää muidenkin silmissä, on onnekas eikä joudu miettimään koko asiaa.

Minä teini-iässä toivoin olevani poika, koska naisellisuus ja naisellinen vartalo ahdisti. Pääsin asiasta kuitenkin yli ja hyväksyin vartaloni. Ajattelen olevani nainen, koska mulla on naisen genitaalit. Muuten en erityisemmin tunne itseäni naiseksi enkä edelleenkään ole naisellinen. En ymmärrä mitä tarkoittaa ”tuntea itsensä syvemmin naiseksi”.

Mitä sitten tarkoitat sillä, että toivoit olevasi poika? Itse tiedän etten tule koskaan hyväksymään miehistä ulkomuotoani. Olen siis nainen, mutta liikaa testosteronia. Ehkä saatan väsyä tuskailemaan asiaa ja keskittyä johonkin muuhun, mutten tule ikinä olemaan asian kanssa sinut.

Toivoin olevani syntynyt pojaksi ja olevani fyysisesti poika. Pukeuduin pojaksi. Olisin valinnut olla kokonaan ilman tissejä jos olisin voinut. Vieläkin voisin elää ilman tissejä, mutta imetyksen takia ne ovat hyvät eivätkä haittaa. Täysi-ikäisyyteen siirtyessä ja poikaystävän myötä hyväksyin naisen vartaloni ja naisena olemisen, ja lapsien saanti on sitä vielä vahvistanut. En teininä tiennyt transsukupuolisuudesta mitään, olisin muuten varmaan itseni sellaiseksi luokitellut ja varmaan joku muukin olisi, mutta luojan kiitos ainoa vaihtoehto sinä aikana oli vain hyväksyä itsensä ja antaa asian olla.

Vierailija kirjoitti:

Yllättävää että näin moni nainen ei täällä koe itseään naiseksi. Itse ajattelen kyllä että pillu, munasarjat ja kohtu ovat asioita, jotka tekevät minusta naisen, mutta näiden lisäksi minulla on voimakas naisidentiteetti, siitäkin huolimatta, että minussa on myös miestyypillisiä ominaisuuksia. Jollakin tasolla ymmärrän transsukupuolisuutta ja osaan kuvitella, että se on hyvin rankkaa ja miltä kehodysforia voisi tuntua, mutta muunsukupuolisuus menee yli hilseen enkä osaa ollenkaan ymmärtää sitä.

Miten se naisidenttiteetti ilmenee?!

Vierailija kirjoitti:

Täällä on jo useampikin kommentoija kysynyt muunsukupuolisiksi itsensä kokevilta, että miltä se sitten tuntuu? Tätä ei ole kukaan lähtenyt vielä avaamaan.

Lähtisitkö itse kertomaan hyvin henkilökohtaisia tuntojasi ketjussa, jossa kehotetaan viemään kaltaisesi saunan taakse? Se muuten oikeasti sattuu ja on pelottavaa. Kuvittele eläväsi ihmisenä, joka aina lukiessaan netistä omaa viiteryhmäänsä koskevia keskusteluja kohtaisi kyseenalaistusta, mitätöintiä, hulluksi leimaamista ja väkivallalla uhkailua. 

Vierailija kirjoitti:

Mutta sitä Viima ei hyväksy, että virallisissa dokumenteissa hänen sukupuolekseen merkitään nainen. Hänestä se ei ole ollut koskaan totta. Hänen mielestään jokaisen olisi saatava itse määritellä oma sukupuolensa

– Sukupuolesta keskustellaan usein niin kuin se olisi jana, jonka toisessa päässä on nainen, toisessa mies. Minusta sukupuoli on ennemmin kuin avaruus, jossa ei ole ääripäitä. Jokaisella on sukupuoliavaruudessa oma paikkansa, ja sen paikan tunnistaa parhaiten itse.

Ja tätä vähemmistöjen loputonta sukupuoliavaruuttako täytyisi sitten kaikkien muiden paapoa ja nostaa jalustalle? Ja esim. tarjota jokaiselle oma vessa ihan sen mukaan mihin kohtaa avaruutta kokee juuri sillä hetkellä kuuluvansa. Just. 

Vierailija kirjoitti:

Nykytermistön mukaisesti sukupuoli on sosiaalinen konstruktio, joten ole mitä vain. Juuri nyt koen itseni naiseksi, ja taidankin lähteä tästä uimahalliin tsekkailemaan efektejä. Saattaa olla, että huomenna saatte lukea sikamiehestä, joka meni naisten puolelle tirkistelemään, mutta toivottavasti saan anteeksi, kun kerron tunteneeni itseni naiseksi.

Pllu on konstruktionaalisesti purettu rakenne nykyään postmodernissa postuumissa. Helvetin epä-älykkö - soitin poliisit perääsi!

Eri ihmiset tarkoittavat "sukupuolesta" puhuessaan eri asioita, mutta monesti luulevat puhuvansa samasta asiasta. Se että sanotaan, että VAIN sukupuolielimet/kromosomit määrittävät mitä sukupuolta olet, voi olla todella loukkaavaa. Toinen ajattelee sen tarkoittavan identiteettiä, joten jos joku kieltää hänen sukupuolensa (tarkoittaen vain elimiä/kromosomeja), niin se tuntuu siltä kuin kiellettäisiin tämän ihmisen koko persoona, niin kuin sanottaisiin ettei tämä olisi edes olemassa. Todellisuudessa, toivon mukaan, kuitenkaan tällainen kieltäjä ei oikeasti kiellä sitä, millaiseksi toinen itsensä tuntee. Eli tämä kieltäjäkin ymmärtää, että toinen ei tunne itseään miksikään mitä ei oikeasti ole (toinen esimerkiksi ei kuvittele, että oikeasti omistaisi eri kromosomit tai elimet), vaan kieltäjä on sitä mieltä että toinen vain kuvailee tuntemustaan väärin sanoin. Vai?

Transsukupuoliset tai muunsukupuoliset eivät kuvittele biologista sukupuoltaan miksikään muuksi kuin mikä se on, joten eikö ole vähän turhaa koko ajan muistuttaa heitä siitä, mitkä elimet heillä on?

Sukupuolivähemmistöjä on varmaan siksi, että ihmiset haluavat tulla kohdelluiksi omina itsenään, mutta niin ei aina tapahdu, ulkonäkö pettää kaikilla enemmän tai vähemmän, mutta joidenkin kohdalla sen pettävää vaikutusta ei huomaa tai se on niin positiiviseksi koettu, ettei se haittaa.

On turha väittää, että vain sukupuolivähemmistöt ovat niitä, jotka lokeroivat - ei vaan he ovat niitä jotka kärsivät muiden (lähes kaikkien maailman ihmisten) harjoittamasta lokeroimisesta eniten. He joutuvat pelaamaan samoilla säännöillä kuin kaikki muutkin eli lokeroimaan. Sen sijaan että lokerot voisi heittää kokonaan pois, tullakseen kohdelluksi omana itsenään osa ihmisistä joutuu lokeroimaan itsensä uudestaan, jotta muiden suhtautuminen heihin tuntuisi kohdistuvan enemmän heidän aitoon minäänsä eikä vain johonkin mitä muut mielessään kuvittelevat heidän olevan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokunen on täällä sanonut, että ihmiset ovat ahdasmielisiä, eivätkä voi ymmärtää, millaista on olla muunsukupuolinen, kun eivät ole kokeneet samaa.

Siinä he ovat oikeassa, että valtaosa ihmisistä ei pysty samaistumaan. Tämä johtuu siitä, että suurimmalle osalle oma sukupuoli ei ole kovin vahvasti elämää määrittävä tekijä. Valtaosa länsimaisista ihmisistä ei anna sukupuolensa ohjata elämänvalintojaan (toki biologian vuoksi keskimääräisiä henkisiä eroja ja kiinnostustaipumuksia löytyy, mutta poikkeuksia on paljon). Valtaosa ihmisistä ei jätä haluamiansa asioita tekemättä siksi, koska ovat "väärää" sukupuolta. Valtaosa länsimaisista ihmisistä ei pidä epänaisena lyhyttukkaista ja meikkaamatonta reisitaskuhousunaista, eikä epämiehenä pullaa leipovaa ja ripsiväriä käyttävää homoseksuaalimiestä. Luulen, että tähän muunsukupuolisuus-aatteen ymmärtävät ennemmin ne ahdasmielisiksi mielletyt ihmiset, joiden sukupuolikäsitykset ovat ahtaat. Heidän lienee helpompi ymmärtää, että jos tähän heidän rooliinsa ei mahdu, ei muka voi olla tätä heidän sukupuoltaan.

Luulen että aika moni "olen nainen vain koska xx" -ihmisistä huomaisi kokevansa itsensä myös hieman syvemmin naiseksi, jos teini-iässä tulisi liikaa testosteronia ja tulee leveät hartiat, karvat kasvaa kuin pojilla, tulee näkyvä aataminomena, ei saa tissejä eikä lantiota ja muut luulevat tai haukkuvat mieheksi. Tuolloin ehkä kiinnittäisi huomiota siihen mikä tuntee sisällään olevansa (johtui se tunne mistä tahansa). Jos on nainen ja saa siltä näyttää muidenkin silmissä, on onnekas eikä joudu miettimään koko asiaa.

Minä teini-iässä toivoin olevani poika, koska naisellisuus ja naisellinen vartalo ahdisti. Pääsin asiasta kuitenkin yli ja hyväksyin vartaloni. Ajattelen olevani nainen, koska mulla on naisen genitaalit. Muuten en erityisemmin tunne itseäni naiseksi enkä edelleenkään ole naisellinen. En ymmärrä mitä tarkoittaa ”tuntea itsensä syvemmin naiseksi”.

Mitä sitten tarkoitat sillä, että toivoit olevasi poika? Itse tiedän etten tule koskaan hyväksymään miehistä ulkomuotoani. Olen siis nainen, mutta liikaa testosteronia. Ehkä saatan väsyä tuskailemaan asiaa ja keskittyä johonkin muuhun, mutten tule ikinä olemaan asian kanssa sinut.

Toivoin olevani syntynyt pojaksi ja olevani fyysisesti poika. Pukeuduin pojaksi. Olisin valinnut olla kokonaan ilman tissejä jos olisin voinut. Vieläkin voisin elää ilman tissejä, mutta imetyksen takia ne ovat hyvät eivätkä haittaa. Täysi-ikäisyyteen siirtyessä ja poikaystävän myötä hyväksyin naisen vartaloni ja naisena olemisen, ja lapsien saanti on sitä vielä vahvistanut. En teininä tiennyt transsukupuolisuudesta mitään, olisin muuten varmaan itseni sellaiseksi luokitellut ja varmaan joku muukin olisi, mutta luojan kiitos ainoa vaihtoehto sinä aikana oli vain hyväksyä itsensä ja antaa asian olla.

Sanoit ettet ymmärrä mitä tarkoittaa tuntea itsensä syvemmin naiseksi, luulin että et ymmärrä ollenkaan miltä tuntuu olla mitään sukupuolta. Jotain ymmärrystä sinulla kai on. Itse nähtävästi hyväksyit asian. Jos on silti vaikeaa ymmärtää muita jotka eivät hyväksy väärää kehoaan, kuvittele nuo omat tuntemuksesi moninkertaisesti vahvempina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta sitä Viima ei hyväksy, että virallisissa dokumenteissa hänen sukupuolekseen merkitään nainen. Hänestä se ei ole ollut koskaan totta. Hänen mielestään jokaisen olisi saatava itse määritellä oma sukupuolensa

– Sukupuolesta keskustellaan usein niin kuin se olisi jana, jonka toisessa päässä on nainen, toisessa mies. Minusta sukupuoli on ennemmin kuin avaruus, jossa ei ole ääripäitä. Jokaisella on sukupuoliavaruudessa oma paikkansa, ja sen paikan tunnistaa parhaiten itse.

Ja tätä vähemmistöjen loputonta sukupuoliavaruuttako täytyisi sitten kaikkien muiden paapoa ja nostaa jalustalle? Ja esim. tarjota jokaiselle oma vessa ihan sen mukaan mihin kohtaa avaruutta kokee juuri sillä hetkellä kuuluvansa. Just. 

Vessa on patriarkaatin hegemoniasta hyvä esimerkki. Voivatko naiset pissata seisaaltaan? Eivät. Pakko on naisen kyykistyä vessassa. 

Vierailija kirjoitti:

Eri ihmiset tarkoittavat "sukupuolesta" puhuessaan eri asioita, mutta monesti luulevat puhuvansa samasta asiasta. Se että sanotaan, että VAIN sukupuolielimet/kromosomit määrittävät mitä sukupuolta olet, voi olla todella loukkaavaa. Toinen ajattelee sen tarkoittavan identiteettiä, joten jos joku kieltää hänen sukupuolensa (tarkoittaen vain elimiä/kromosomeja), niin se tuntuu siltä kuin kiellettäisiin tämän ihmisen koko persoona, niin kuin sanottaisiin ettei tämä olisi edes olemassa. Todellisuudessa, toivon mukaan, kuitenkaan tällainen kieltäjä ei oikeasti kiellä sitä, millaiseksi toinen itsensä tuntee. Eli tämä kieltäjäkin ymmärtää, että toinen ei tunne itseään miksikään mitä ei oikeasti ole (toinen esimerkiksi ei kuvittele, että oikeasti omistaisi eri kromosomit tai elimet), vaan kieltäjä on sitä mieltä että toinen vain kuvailee tuntemustaan väärin sanoin. Vai?

Transsukupuoliset tai muunsukupuoliset eivät kuvittele biologista sukupuoltaan miksikään muuksi kuin mikä se on, joten eikö ole vähän turhaa koko ajan muistuttaa heitä siitä, mitkä elimet heillä on?

Sukupuolivähemmistöjä on varmaan siksi, että ihmiset haluavat tulla kohdelluiksi omina itsenään, mutta niin ei aina tapahdu, ulkonäkö pettää kaikilla enemmän tai vähemmän, mutta joidenkin kohdalla sen pettävää vaikutusta ei huomaa tai se on niin positiiviseksi koettu, ettei se haittaa.

On turha väittää, että vain sukupuolivähemmistöt ovat niitä, jotka lokeroivat - ei vaan he ovat niitä jotka kärsivät muiden (lähes kaikkien maailman ihmisten) harjoittamasta lokeroimisesta eniten. He joutuvat pelaamaan samoilla säännöillä kuin kaikki muutkin eli lokeroimaan. Sen sijaan että lokerot voisi heittää kokonaan pois, tullakseen kohdelluksi omana itsenään osa ihmisistä joutuu lokeroimaan itsensä uudestaan, jotta muiden suhtautuminen heihin tuntuisi kohdistuvan enemmän heidän aitoon minäänsä eikä vain johonkin mitä muut mielessään kuvittelevat heidän olevan.

Peniksen työntäminen miehen peräaukkoon on normaalia parittelua nisäkkäiden välillä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisin pettynyt itseeni, jos lapseni kertoisi minulle tuollaista. Kokisin epäonnistuneeni sukupuolikasvatuksessa: tarjonneeni liian ahtaan kuvan sukupuolista, ja toisaalta epäonnistuneeni sen opettamisessa, miten vähän sukupuolella on merkitystä. Lähinnä säälittää, jos joku teini kuvittelee, että naiseus edellyttää naisten vaatteiden käyttöä tai "naisten juttujen" harrastamista. Itse olen nähnyt läheltä, että nainen voi olla diplomi-insinööri ja nainen voi käydä armeijan ym. Nainen kuitenkin menee uimahallissa naisten pukuhuoneeseen, ja nainen käy läpi raskauden, jos haluaa lapsia - miksi naiseuden pitäisi tarkoittaa itsestäänselvästi näitä kummempia asioita?

Itse olen yrittänyt kasvattaa lapseni juuri tuohon henkeen: Sinä voit tehdä ihan mitä haluat. Sinä voit valita minkä ammatin haluat. Sinä voit pukeutua niin kuin haluat. Sinä voit harrastaa mitä haluat. Sinä voit rakastaa ketä haluat, miestä tai naista. Mutta jos sinulla on munat, sinua kutsutaan pojaksi, muussa tapauksessa tytöksi. Jos sinulla on munat, käytät miesten vessaa, muussa tapauksessa naisten vessaa. (Intersukupuoliset ovat sitten asia erikseen...)

Ei sukupuolen luulisi olevan sen kummempi juttu kuin vaikkapa sen oletko ruskea- vai sinisilmäinen. Enkä ymmärrä tuota sosiaalisen sukupuolen käsitettä. Mitä muuta se sosiaalinen sukupuoli sitten muka on, kuin stereotypioita sukupuolten ulkonäöstä ja käyttäytymisestä? Ja kannattaako tuollaisia rakenteita, kuin sosiaalinen sukupuoli, sitten tukea? Miksi niitä pitäisi ylläpitää?

Jos sukupuoli riippuu vain elimistä, miksi edes on erilliset vessat? Aika naurettavan vähäpätöisen syyn varjolla ne vessat on tehty erilliseksi. Munalliset ja munattomat voisivat aivan yhtä hyvin käyttää samoja vessoja. Sielläkin voisi olla pisuaarit, mutta vain halukkaat käyttäisivät. Erilliset vessat pelkän sukuelimen perusteella on yhtä outoa kuin jos olisi erilliset vessat ruskea- ja sinisilmäisille.

Ainakin Amerikassa erilliset vessat luotiin alunperin koska miehet ahdistelivat ja raiskasivat naisia niissä yleisissä vessoissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisin pettynyt itseeni, jos lapseni kertoisi minulle tuollaista. Kokisin epäonnistuneeni sukupuolikasvatuksessa: tarjonneeni liian ahtaan kuvan sukupuolista, ja toisaalta epäonnistuneeni sen opettamisessa, miten vähän sukupuolella on merkitystä. Lähinnä säälittää, jos joku teini kuvittelee, että naiseus edellyttää naisten vaatteiden käyttöä tai "naisten juttujen" harrastamista. Itse olen nähnyt läheltä, että nainen voi olla diplomi-insinööri ja nainen voi käydä armeijan ym. Nainen kuitenkin menee uimahallissa naisten pukuhuoneeseen, ja nainen käy läpi raskauden, jos haluaa lapsia - miksi naiseuden pitäisi tarkoittaa itsestäänselvästi näitä kummempia asioita?

Itse olen yrittänyt kasvattaa lapseni juuri tuohon henkeen: Sinä voit tehdä ihan mitä haluat. Sinä voit valita minkä ammatin haluat. Sinä voit pukeutua niin kuin haluat. Sinä voit harrastaa mitä haluat. Sinä voit rakastaa ketä haluat, miestä tai naista. Mutta jos sinulla on munat, sinua kutsutaan pojaksi, muussa tapauksessa tytöksi. Jos sinulla on munat, käytät miesten vessaa, muussa tapauksessa naisten vessaa. (Intersukupuoliset ovat sitten asia erikseen...)

Ei sukupuolen luulisi olevan sen kummempi juttu kuin vaikkapa sen oletko ruskea- vai sinisilmäinen. Enkä ymmärrä tuota sosiaalisen sukupuolen käsitettä. Mitä muuta se sosiaalinen sukupuoli sitten muka on, kuin stereotypioita sukupuolten ulkonäöstä ja käyttäytymisestä? Ja kannattaako tuollaisia rakenteita, kuin sosiaalinen sukupuoli, sitten tukea? Miksi niitä pitäisi ylläpitää?

Jos sukupuoli riippuu vain elimistä, miksi edes on erilliset vessat? Aika naurettavan vähäpätöisen syyn varjolla ne vessat on tehty erilliseksi. Munalliset ja munattomat voisivat aivan yhtä hyvin käyttää samoja vessoja. Sielläkin voisi olla pisuaarit, mutta vain halukkaat käyttäisivät. Erilliset vessat pelkän sukuelimen perusteella on yhtä outoa kuin jos olisi erilliset vessat ruskea- ja sinisilmäisille.

Ainakin Amerikassa erilliset vessat luotiin alunperin koska miehet ahdistelivat ja raiskasivat naisia niissä yleisissä vessoissa.

Tosi on!  

Taasko sama tyyppi hakee huomiota uudella identiteetillä?

Vierailija kirjoitti:

Sukupuoli on kyllä se mitä kromosomit näyttää. Vai onko siellä kysymysmerkki?

Kromosomit määrittää vain sinun fyysisen sukupuolen, kuten varmaan tiesitkin. Ne ei määritä sitä miltä sinusta tuntuu ja mikä tunnet olevasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä on jo useampikin kommentoija kysynyt muunsukupuolisiksi itsensä kokevilta, että miltä se sitten tuntuu? Tätä ei ole kukaan lähtenyt vielä avaamaan.

Lähtisitkö itse kertomaan hyvin henkilökohtaisia tuntojasi ketjussa, jossa kehotetaan viemään kaltaisesi saunan taakse? Se muuten oikeasti sattuu ja on pelottavaa. Kuvittele eläväsi ihmisenä, joka aina lukiessaan netistä omaa viiteryhmäänsä koskevia keskusteluja kohtaisi kyseenalaistusta, mitätöintiä, hulluksi leimaamista ja väkivallalla uhkailua. 

Kirjoitin tuon alkuperäisen kysymyksen mihin vastasit. Kyllä - todellakin lähtisin kertomaan. Täällähän voi olla ihan anonyyminäkin, joten ei pitäisi olla pelkoa siitä, että alkaa joku ajojahti. Eikä varmasti alkaisi muutenkaan, ihan mielenkiinnostahan tästä on kysytty. Miten voidaan olettaa, että ymmärrän muunsukupuolisuutta, jos kukaan ei sitä minulle yritäkään selittää? Etenkin, kun muunsukupuolisuus nimenomaan perustuu kokemukseen. Itselläni ei tällaista kokemusta ole, enkä oikein osaa siihen siten samaistuakaan.

Aika ärsyttävää on nimenomaan tuo "ette voi koskaan käsittää, mutta vaadin että hyväksytte" -asenne. Kertokaa nyt sitten, että me muutkin voimme yrittää käsittää, mitä se muunsukupuolisuus on.