Muunsukupuolinen Jonna, 17, jännitti vanhemmilleen kertomista ettei ollutkaan tyttö – eikä poika

Vierailija kirjoitti:

Kyllä totuus on, että suurin osa ihmisistä mieltää mies- ja nainen-sanoihin myös muita ominaisuuksia kuin sen, mikä heidän elimensä on tai mitkä kromosomit heillä on. Hekin, jotka jaksavat huudella miten sukupuoli on vain sama kuin se mitä housuista löytyy.

Kun itse näen esim. naisen kaupungilla, en tosiaankaan mieti mitä housuissa on. Jos toinen pukeutuu ja käyttäytyy kuin nainen, se riittää mulle naiseuden merkiksi, vaikka saisinkin myöhemmin selville, että sillä sattuisi - niin epätodennäköisestä kuin se tietysti olisikin - olemaan penis ja/tai XY-kromosomit.

Jos joku pukeutuu ja käyttäytyy "sukupuolettomasti" mutta näyttää keholtaan naiselta, oletan kyllä silloinkin naiseksi, koska se on todennäköisintä, ellei muuta tietoa anneta.

Kyllä minäkin oletan naisen näköisen naiseksi. Mutta jos hänellä onkin kikkeli, niin mies se silloin on, vaikka olisi kuinka naisen näköinen. Nekin, jotka ovat leikkauttaneet kikkelinsä pois ovat miehiä. Ei ole mitään väärää olettaa ihmisen sukupuolta ja sitä tekee kaikki, mutta aito oikea sukupuoli näkyy sitten housujen sisällöstä tai kromosomeista.

Vierailija kirjoitti:

Oman identiteetin saa valita. Kaikkia ei kiinnosta olla miehille alisteinen luntukka jonka pitää vaginansa takia määritellä itsensä aina miesten mukaan. Sen siitä saa kun korostaa sukupuolia ja alistaa sillä naisia koko historian ajan kaikissa maailman maissa.

Ja kertokaapa miten tämä haittaa teitä? Vähemmän haittaa tämä tuottaa kun se että akat alistuvat miesten nimille, kolmansiksi vaimoiksi ja palaavat hakattaviksi suhteisiin. Muistakaa että ideologinen vapaus koskee myös muita kuin teitä jotka haluatte elää miesten kautta, miehille alisteisina.

Tämä kommentti minusta kertoo jo aikamoisesta mielensairaudesta.

Saunan taakse tällanen räkänokka, tulee kuluttamaan kymmenkertaisesti mt-palveluita verrattuna normaaleihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokunen on täällä sanonut, että ihmiset ovat ahdasmielisiä, eivätkä voi ymmärtää, millaista on olla muunsukupuolinen, kun eivät ole kokeneet samaa.

Siinä he ovat oikeassa, että valtaosa ihmisistä ei pysty samaistumaan. Tämä johtuu siitä, että suurimmalle osalle oma sukupuoli ei ole kovin vahvasti elämää määrittävä tekijä. Valtaosa länsimaisista ihmisistä ei anna sukupuolensa ohjata elämänvalintojaan (toki biologian vuoksi keskimääräisiä henkisiä eroja ja kiinnostustaipumuksia löytyy, mutta poikkeuksia on paljon). Valtaosa ihmisistä ei jätä haluamiansa asioita tekemättä siksi, koska ovat "väärää" sukupuolta. Valtaosa länsimaisista ihmisistä ei pidä epänaisena lyhyttukkaista ja meikkaamatonta reisitaskuhousunaista, eikä epämiehenä pullaa leipovaa ja ripsiväriä käyttävää homoseksuaalimiestä. Luulen, että tähän muunsukupuolisuus-aatteen ymmärtävät ennemmin ne ahdasmielisiksi mielletyt ihmiset, joiden sukupuolikäsitykset ovat ahtaat. Heidän lienee helpompi ymmärtää, että jos tähän heidän rooliinsa ei mahdu, ei muka voi olla tätä heidän sukupuoltaan.

Luulen että aika moni "olen nainen vain koska xx" -ihmisistä huomaisi kokevansa itsensä myös hieman syvemmin naiseksi, jos teini-iässä tulisi liikaa testosteronia ja tulee leveät hartiat, karvat kasvaa kuin pojilla, tulee näkyvä aataminomena, ei saa tissejä eikä lantiota ja muut luulevat tai haukkuvat mieheksi. Tuolloin ehkä kiinnittäisi huomiota siihen mikä tuntee sisällään olevansa (johtui se tunne mistä tahansa). Jos on nainen ja saa siltä näyttää muidenkin silmissä, on onnekas eikä joudu miettimään koko asiaa.

Minä teini-iässä toivoin olevani poika, koska naisellisuus ja naisellinen vartalo ahdisti. Pääsin asiasta kuitenkin yli ja hyväksyin vartaloni. Ajattelen olevani nainen, koska mulla on naisen genitaalit. Muuten en erityisemmin tunne itseäni naiseksi enkä edelleenkään ole naisellinen. En ymmärrä mitä tarkoittaa ”tuntea itsensä syvemmin naiseksi”.

Aina samanlaisia nämä sukupuolivammaiset ja uniikit ihkuliinit joiden elämäntehtävä on promota setaa somessa. Upeita taiteilijoita vaan eivät saa mitään aikaan, töissä eivät tietenkään käy koska mieluummin istuvat kotona hengaamassa ja kirjoittelemassa surullisia fantasioitaan ja sittenkin sielu vahingoittuu niin että tarvitsee terapiaa 3x/vk mutta ei sinnekään aina jaksa mennä, eikä edes perua kun on puhelinpelko.

Mutta lehtijuttuihin, joo aina!

Mutta miksi nämä ovat järjestään niin toistensa kopioita ulkonaisesti? Juuri oli lehdessä juttu pojasta, joka huomasikin olevansa tyttö (vai oliko se toisinpäin), 17-vuotias, lihava ja olisi sopinut tämän Jonnan kaksoissisarukseksi!

Vierailija kirjoitti:

Mutta miksi nämä ovat järjestään niin toistensa kopioita ulkonaisesti? Juuri oli lehdessä juttu pojasta, joka huomasikin olevansa tyttö (vai oliko se toisinpäin), 17-vuotias, lihava ja olisi sopinut tämän Jonnan kaksoissisarukseksi!

Jonnakin on ollut julkisuudessa jo transsukupuolisena. Taas uusi kaapistatulo. :D

Mutta se oli ihan eri ihminen, tämä pojasta tytöksi vai mitenpäin se meni! Nimi oli kai Severi ja kotoisin etelä-Suomesta. Silti selvä kaksoisolento.

Vierailija kirjoitti:

Hei, miksi mun itkukommentti saa alapeukkuja, mutta naurukommentti yläpeukkuja? Ettekö te oikeesti itkisi, jos 17-vuotiaanne tuollaista kertoisi?

Itkisin, itselleni. Miten voinkin olla noin kyvytön kasvattamaan tervejärkistä lasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokunen on täällä sanonut, että ihmiset ovat ahdasmielisiä, eivätkä voi ymmärtää, millaista on olla muunsukupuolinen, kun eivät ole kokeneet samaa.

Siinä he ovat oikeassa, että valtaosa ihmisistä ei pysty samaistumaan. Tämä johtuu siitä, että suurimmalle osalle oma sukupuoli ei ole kovin vahvasti elämää määrittävä tekijä. Valtaosa länsimaisista ihmisistä ei anna sukupuolensa ohjata elämänvalintojaan (toki biologian vuoksi keskimääräisiä henkisiä eroja ja kiinnostustaipumuksia löytyy, mutta poikkeuksia on paljon). Valtaosa ihmisistä ei jätä haluamiansa asioita tekemättä siksi, koska ovat "väärää" sukupuolta. Valtaosa länsimaisista ihmisistä ei pidä epänaisena lyhyttukkaista ja meikkaamatonta reisitaskuhousunaista, eikä epämiehenä pullaa leipovaa ja ripsiväriä käyttävää homoseksuaalimiestä. Luulen, että tähän muunsukupuolisuus-aatteen ymmärtävät ennemmin ne ahdasmielisiksi mielletyt ihmiset, joiden sukupuolikäsitykset ovat ahtaat. Heidän lienee helpompi ymmärtää, että jos tähän heidän rooliinsa ei mahdu, ei muka voi olla tätä heidän sukupuoltaan.

Luulen että aika moni "olen nainen vain koska xx" -ihmisistä huomaisi kokevansa itsensä myös hieman syvemmin naiseksi, jos teini-iässä tulisi liikaa testosteronia ja tulee leveät hartiat, karvat kasvaa kuin pojilla, tulee näkyvä aataminomena, ei saa tissejä eikä lantiota ja muut luulevat tai haukkuvat mieheksi. Tuolloin ehkä kiinnittäisi huomiota siihen mikä tuntee sisällään olevansa (johtui se tunne mistä tahansa). Jos on nainen ja saa siltä näyttää muidenkin silmissä, on onnekas eikä joudu miettimään koko asiaa.

Minä teini-iässä toivoin olevani poika, koska naisellisuus ja naisellinen vartalo ahdisti. Pääsin asiasta kuitenkin yli ja hyväksyin vartaloni. Ajattelen olevani nainen, koska mulla on naisen genitaalit. Muuten en erityisemmin tunne itseäni naiseksi enkä edelleenkään ole naisellinen. En ymmärrä mitä tarkoittaa ”tuntea itsensä syvemmin naiseksi”.

Mitä sitten tarkoitat sillä, että toivoit olevasi poika? Itse tiedän etten tule koskaan hyväksymään miehistä ulkomuotoani. Olen siis nainen, mutta liikaa testosteronia. Ehkä saatan väsyä tuskailemaan asiaa ja keskittyä johonkin muuhun, mutten tule ikinä olemaan asian kanssa sinut.

Vierailija kirjoitti:

Mutta miksi nämä ovat järjestään niin toistensa kopioita ulkonaisesti? Juuri oli lehdessä juttu pojasta, joka huomasikin olevansa tyttö (vai oliko se toisinpäin), 17-vuotias, lihava ja olisi sopinut tämän Jonnan kaksoissisarukseksi!

Koska se sama kehityshäiriö joka tuottaa näitä "muusukupuolisia" vaikuttaa myös ulkonäköön.

Täällä on jo useampikin kommentoija kysynyt muunsukupuolisiksi itsensä kokevilta, että miltä se sitten tuntuu? Tätä ei ole kukaan lähtenyt vielä avaamaan. Moni on myös sanonut, että vaikka naisen värkki löytyykin, niin aika harva elää elämäänsä sen naiseutensa kautta. Ihan ihmiseksi koen minäkin itseni, satuin nyt vaan syntymään pilden kanssa.

Viitsisikö joku nyt yrittää selittää näitä tuntemuksia vähän paremmin? Muutenkin kuin "ette voi tietää, mutta teidän täytyy vain hyväksyä?" Tämä itsemäärittely on hieman erikoista mun mielestä. Samalla tavalla esim. transmiehet ja -naiset voivat vain päättää että ovatkin nyt naisia/miehiä, vaikka olisi kaikki syntymässä saadut sukupuolielimet vielä tallella. Miksei sitten kelpaisi ihan "transnainen" tai "transmies?" Koen jotenkin oudoksi, että biologinen sukupuoli onkin mukamas yhtäkkiä yksilön itsensä päätettävissä.  Vähän sellainen mutkat suoriksi -meininki.

Sekava aihe kaiken kaikkiaan.

Como estas, homo vastas.

En vaan käsitä mitä pohtimista koko sukupuolessa on?

Jalkojenväli sen syntymähetkellä kertoo.

Jos ei kerro, niin silloin ollaan intersukupuolisia ja vanhemmatkin sen tietää ihan kertomatta. Tällaisessa tilanteessa ymmärrän, että sitä sukupuolta tarvii pohtia ja selvittää. Muuten en.

En mäkään erityisesti tunne olevani nainen tai suomalainen, mutta olen, koska olen syntynyt suomessa suomalaisista vanhemmista pimpsa jalkojen välissä.

Tyhjää aikaa liikaa näillä turhan pohtijoilla.

Jonna on ainakin ennen netissä ollut nimellä Joni ja poika.

Itse lähtisin biologisesta sukupuolesta liikkeelle, niitä on kaksi, ja nimen perusteella Jonna on tyttö, Jos joku kokee jotain muuta, tutkitaan, ei hutkita. Ja jos näyttää siltä, ettei ole mitään, mikäpä siinä, ei ole minulta pois. Varmasti ikävää, jos kokee epävarmuutta noinkin perustavaa laatua olevasta asiasta kuin sukupuolesta, eikä ihme, että näihin juttuihin liittyy usein mielenterveysongelmia ja suisidaalisuutta. Näin lienee varsinkin silloin, jos ympäristö ja ennen kaikkea lähipiiri suhtautuu asiaan umpimielisesti.

Vierailija kirjoitti:

Mä varmaan nauraisin jos joku lapsistani kertois mulle tollasia.

Varmaan naurattaa siinäkin vaiheessa kun lapsi katkaisee välit mollaavaan vanhempaansa.

Yllättävää että näin moni nainen ei täällä koe itseään naiseksi. Itse ajattelen kyllä että pillu, munasarjat ja kohtu ovat asioita, jotka tekevät minusta naisen, mutta näiden lisäksi minulla on voimakas naisidentiteetti, siitäkin huolimatta, että minussa on myös miestyypillisiä ominaisuuksia. Jollakin tasolla ymmärrän transsukupuolisuutta ja osaan kuvitella, että se on hyvin rankkaa ja miltä kehodysforia voisi tuntua, mutta muunsukupuolisuus menee yli hilseen enkä osaa ollenkaan ymmärtää sitä.

Lapseni kaveripiirissä on 2 sellaista, jotka haluavat häivyttää sukupuolensa. Ovat oikeasti tyttöjä. 16-vuotiaita. Eivät tunne toisiaan, kun toinen on koulukaveri ja toinen harrastuksesta tuttu.

He ovat keksineet itselleen nimet, joista ei selviä sukupuoli. Ei vielä ole viralliset nimet, mutta haluavat niillä kutsuttavan. Heillä oli normaalit tyttöjen nimet aiemmin, mutta nyt nimet ovat tyyliin Kajo ja Ramme

Eivät juuri nuo, mutta tuon tyyliset.

Sukupuolia on uusimpien laskelmien mukaan 247 kappaletta.  On tieteellisesti tutkittu. Siinähän ujellatte. On tieteellistä tämä.